Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja M Oy:n edustaja R.H. oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle puhelimitse 25.2.2022 tilan sikalarakennuksen vuonna 2018 asennetun paloilmaisinjärjestelmän rikkoutuneen. Lisätietojen mukaan keskuksen syöttöjohtojen kolme linjaa olivat olleet oikosulussa ja osa järjestelmän tunnistimista oli rikki. Vaurion mahdolliseksi aiheuttajaksi epäiltiin ylijännitettä. Järjestelmän arvioidut korjauskustannukset olivat 15 920 euroa.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa päätöksellään 11.8.2022 vedoten R.H:n antamiin tietoihin, joiden mukaan järjestelmän kaapelit ja ilmaisimet oli yhtä lukuun ottamatta purettu ja hävitetty heti vahingon jälkeen. Valokuvia vaurioista ja tositetta asennuksesta ei ollut. Myöhemmän arvion mukaan laitteisto olikin ollut vuodelta 2015 tai 2016. Rikkoutuminen oli todettu puolivuosittaisessa testauksessa. Rikkoutumisen ajankohtaa ei tiedetty, mutta sen oli täytynyt tapahtua edellisen testauksen jälkeen. R.H:n mukaan jännitepiikin aiheuttamia vaurioita oli näkynyt laitteissa ulkoisina vaurioina.

Asennusliikkeen lausunnon mukaan 70 paloilmaisimesta 60 prosenttia ei ollut toiminut ja koko järjestelmän uusiminen oli edullisinta. Ilmaisimien toimimattomuuden syytä ei tiedetty. Mahdollisia syitä olivat ylijännite tai kosteus. Ilmaisimissa ei ollut päällepäin näkynyttä vikaa. Vahinkotarkastuksen perusteella tilan kaikki sähköjärjestelmät oli kytketty sulakkeiden ja omien vikavirtasuojien taakse. Sulakkeet eivät olleet palaneet eikä vikavirtasuoja ollut lauennut. Tilan sähköjärjestelmät oli tarkastuksessa joulukuussa 2021 todettu ehjiksi.

Vakuutusyhtiö katsoi, ettei ylijännitettä ollut voitu osoittaa vahingon syyksi, sillä ylijännitesuojat eivät olleet lauenneet. Oli myös epätodennäköistä, että ylijännite olisi rikkonut vain osan laitteista. Avatussa laitteessa ei ollut todettu ylijännitteeseen viitanneita vauriota eikä paloilmaisimien lisäksi muita sähkölaitteita ollut tilalla rikkoutunut. Vahingon syytä ei voitu selvittää, koska kaikki vaurioituneet paloilmaisimet oli hävitetty, ja laitteiston asennusvuodesta ja ilmaisimien vaurioista oli saatu ristiriitaisia tietoja. Rikkoutumisen todennäköisin syy oli ollut sikalaolosuhteiden kosteus, josta johtunut laitteiston toiminnan lakkaaminen ei ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

M Oy vaati päätöksen muuttamista vedoten muun muassa toimittamiinsa valokuviin siitä, että yhdessä järjestelmän kaapeleista olisi ollut havaittavissa jännitepiikin aiheuttamaksi sopiva vaurio. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan muuttanut korvausratkaisuaan sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 13.12.2022 antamassaan päätöksessä.

Asiakkaan valitus

M Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatinut paloilmaisinjärjestelmän uusimiskustannusten korvaamista laajasta maatilavakuutuksestaan tai toissijaisesti kohtuullistamaan vakuutusyhtiön korvauspäätöstä. M Oy:n mielestä järjestelmän vaurioituminen oli johtunut laajan maatilavakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 4.2.1 mukaisesti korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, tässä tapauksessa ylijännitepiikistä.

Perusteluinaan M Oy on lausunut vakuutusyhtiön pitäneen virheellisesti vaurion todennäköisimpänä syynä kosteutta. M Oy:n mukaan vahinkotapahtumaa ei ollut huomattu välittömästi. Ylijännitepiikin aiheuttama vaurio ilmaisimiin oli tapahtunut, mutta sulake kytkettiin uudelleen päälle ja normaaleja töitä jatkettiin. Työkiireiden aikana ei tehty täydellistä kartoitusta siitä, mitä oli tapahtunut. Siten oli tavanomaista, että vaurio huomattiin vasta myöhemmin kattavamman tarkastuksen yhteydessä.

Vakuutusyhtiö ei ollut perusteluissaan huomioinut sitä, että avattu yksittäinen ilmaisin oli ollut yksi ylijännitepiikistä ehjänä säilyneistä. Oli täysin mahdollista, että osa laitteista selvisi ehjänä. Asennusyrityksen asiantuntijan mukaan vaurioiden mahdollinen syy oli voinut olla ylijännite. Vakuutusyhtiön väitteestä huolimatta ilmaisimia oli voitu tarkastaa ja niitä oli annettu tarkastettavaksi. Hyvän vakuutustavan mukaisesti vakuutusyhtiön tuli perustella korvauspäätöksensä huolellisesti. Yhtiön olisi myös tullut toteuttaa tarkastus huolellisemmin, jotta ilmaisimien rikkoutuminen olisi asianmukaisesti selvitetty.

M Oy oli oikaisuvaatimuksensa yhteydessä toimittanut vakuutusyhtiölle kuvia vaurioituneesta kaapelista sekä vaurioituneen kaapelin, mutta kaapeli ei ollut M Oy:stä riippumattomasta syystä saapunut vakuutusyhtiölle. Valokuvista oli havaittavissa ylijännitevaurion aiheuttama johdon palaminen. Kuvat tukivat ylijännitevaurion suurempaa todennäköisyyttä kosteuden aiheuttamaan vaurioon verrattuna. Sikalan kosteus ei ollut vaurioittanut paloilmaisimia, sillä ne olivat teknisiltä ominaisuuksiltaan ja laadultaan kosteudelta hyvin suojattuja ja soveltuivat kyseessä olleeseen käyttöön. Näin ollen todennäköisin syy palovalvontajärjestelmän vaurioitumiselle ei ole voinut olla kosteus, ja M Oy on katsonut osoittaneensa korvattavan vahinkotapahtuman.

Toissijaisesti M Oy on lausunut vahingon syyn selvittämisen olleen vaikeaa. Vakuutusyhtiön perustelujen puutteellisuus, valokuvat vaurioituneesta sähköjohdosta, asennusliikkeen lausunto, M Oy:n lausunnot sekä vaurioitunut johto osoittivat ylijännitevaurion tapahtuneen. Sen vuoksi oli kohtuutonta, että M Oy joutuisi kärsimään koko vahingon omanaan, joten M Oy on pyytänyt harkitsemaan korvauspäätöksen kohtuullistamista.

Lisäkirjelmässään 29.4.2024 M Oy on toistanut asiassa esittämiään seikkoja.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt M Oy:n vaatimukset ja toistanut korvauspäätöksisään lausumansa seikat. M Oy:n tuli näyttää toteen korvattavan vakuutustapahtuman sattuminen sekä se, että vakuutustapahtumasta oli aiheutunut vakuutuksesta korvattava vahinko.

Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutustutkijoidensa 29.7.2022 päivättyyn muistioon, jonka yhteenvedon mukaan vahingolle ei ollut voitu määritellä tarkkaa vahinkotapahtumaa tai ajankohtaa. Näkemykselle, että vahingon olisi aiheuttanut ylijännite, ei löytynyt mitään tukea. Sikalassa oli ollut ylijännitesuojat, joiden tehtävä oli ylijännitetilanteessa suojata sähkölaitteet. Vakuutustutkija ei ollut pitänyt realistisena vaihtoehtona sitä, että ylijännite rikkoisi vain osan laitteista. Sulakkeet tai vikavirtasuojat eivät olleet lauenneet, eikä tapahtuman ajankohtaa tiedetty. Laitteen avaaminen osoitti, ettei siihen ollut kohdistunut ulkoista tapahtumaa, kuten ylijännitettä, joka olisi rikkonut sen. Ilmaisimien asentaja oli epäillyt, että kosteus olisi voinut rikkoa paloilmaisimet. Katselmuksessa sikalan käytävälle oli sumutettu pesua edeltäneenä päivänä runsaasti vesihöyryä pesun helpottamiseksi, jolloin vesihöyryllä oli ollut suora pääsy laitteistoon. Paloilmaisimen avauksessa oli ilmennyt, että ilmaisin oli päivätty 06/2014. Asennusajankohta ei ollut tutkinnassa selvinnyt.

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei M Oy ollut tuonut esiin uusia seikkoja, joiden perusteella vahingon korvattavuutta olisi arvioitava toisin. Paloilmaisinlaitteiston osittaisen rikkoutumisen syytä tai tarkempaa ajankohtaa ei ollut voitu luotettavasti selvittää. Mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkotapahtumaa rikkoutumista edeltävästi ei ollut osoitettu sattuneen. M Oy:n ratkaisupyynnössä kertomasta poiketen M Oy:n edustaja R.H. oli kertonut vakuutusyhtiön tutkijoiden raportin mukaan, että paloilmaisinjärjestelmä oli ollut sulakkeiden takana, mutta missään vaiheessa mikään sulake ei ollut lauennut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutuksenottaja M Oy:n sikalan paloilmaisinjärjestelmän rikkoutumisen osoitettu aiheutuneen laajan maatilavakuutuksen vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellystä vahinkotapahtumasta, kuten M Oy:n vahingon syyksi esittämästä ylijännitepiikistä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

M Oy:llä vahinkoaikaan voimassa olleeseen maatilavakuutukseen sovellettujen 1.1.2021 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen laajaa vakuutusturvaa koskevan kohdan 4.2.1, Korvattavat vahingot, mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella.

Vakuutusehtojen kohdan 4.2.2, Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot ja muut rajoitukset, alakohdan 4.2.2.1, Kuluminen ja muut vähitellen tapahtuvat ilmiöt, mukaan vakuutuksesta ei korvata esineen kulumista, ruostumista, syöpymistä, pilaantumista, sienettymistä, lahoamista, aineen väsymistä tai vastaavaa vähitellen tapahtuvaa vahingoittumista eikä esineen tai sen osan toimintakyvyn lakkaamista.

Vakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 10.1, Korvauksen hakijan velvollisuudet, mukaan korvauksenhakijan on viipymättä ilmoitettava vakuutustapahtumasta vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiölle on myös varattava tilaisuus vahingon tarkastamiseen. Rikoksesta on viipymättä ilmoitettava poliisiviranomaiselle.

Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vahinko sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava (esimerkiksi poliisitutkintapöytäkirja, rikosilmoitus, rasitustodistus ja selvitys kiinnityksenhaltijoista). Korvauksenhakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset.

Asian arviointi

Korvauksen hakija on velvollinen näyttämään vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman sattuneen. Mikäli vakuutuksenantaja sen jälkeen haluaa vapautua korvausvastuustaan, on vakuutuksenantajan puolestaan näytettävä, että kyse on ollut vakuutussopimuksen ulkopuolelle rajoitetusta vahingosta.

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan M Oy:n edustaja R.H. on ilmoittanut vakuutusyhtiölle puhelimitse 25.2.2022 tilan sikalarakennuksen paloilmaisinjärjestelmän rikkoutumisesta. R.H:n antamien lisätietojen mukaan keskuksen syöttöjohtojen kolme linjaa olivat olleet oikosulussa ja osa järjestelmän tunnistimista oli ollut rikki. Vaurion mahdolliseksi aiheuttajaksi hän oli epäillyt ylijännitepiikkiä. R.H. on myöhemmin toimittanut vakuutusyhtiölle selvityksenä valokuvia sähköjohdosta, jossa on ollut palamisjälkiä. Lautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, mistä valokuvissa näkyvä johdin oli purettu. Järjestelmä oli purettu heti tapahtuneen jälkeen ja sen osat oli hävitetty.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastuksesta 28.7.2022 laaditun 29.7.2022 päivätyn muistion mukaan R.H. oli kertonut, että sikalaan oli tullut jännitepiikki, joka oli rikkonut laitteiston. Laitteiston toimimattomuus oli huomattu testauksessa helmikuussa 2022. R.H ei ollut pystynyt ilmoittamaan vahinkoajankohtaa muuten kuin, että rikkoutuminen oli tapahtunut kaksi kertaa vuodessa tehtävien testausten välisenä aikana. R.H:n kertoman mukaan vian aiheutuminen jännitepiikistä oli näkynyt johdoista ja paloilmaisimista, joissa oli ollut ulkoisia fyysisiä vaurioita. Paloilmaisinjärjestelmä oli ollut sulakkeiden ja ylijännitesuojien takana, mutta sulakkeet tai vikavirtasuojat eivät olleet lauenneet. Muiden sähkölaitteiden vaurioita ei ollut havaittu. Asennusliikkeen edustaja oli kertonut vakuutusyhtiön tutkijalle puhelinkeskustelussa 29.7.2022, ettei hän tiennyt paloilmaisimien toimimattomuuden syytä. Mahdollisia vian aiheuttajia olivat ylijännite tai kosteus. Ilmaisimissa ei ollut päällepäin nähtävää vikaa.

Lautakunta toteaa, että sovellettavien vakuutusehtojen kohdassa 4.2.1 vakuutuskorvaukseen oikeuttaviksi on määritelty esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet jostakin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Lautakunta katsoo, että vakuutusehdon sanamuodon mukaan korvattavuuden kannalta ratkaisevaa on vahinkoa aiheuttaneen tapahtuman, mutta ei sen seurauksena syntyneen vahingon äkillisyys ja ennalta arvaamattomuus. Tästä seuraa, että korvauksen hakijan on voitava todennäköisin perustein osoittaa, mikä tapahtuma on ollut vahingon syynä, sillä muutoin vahingon aiheuttaneen tapahtuman äkillisyyttä ei yleensä voida vahvistaa.

Tässä tapauksessa M Oy:n sikalarakennuksen paloilmaisinlaitteiston rikkoutumisen tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, mutta sen on täytynyt tapahtua jossakin vaiheessa laitteiston toiminnan edellisen testauksen jälkeen. M Oy on pitänyt paloilmaisinlaitteiston rikkoutumisen syynä ylijännitepiikkiä. Sitä, mikä tekijä tällaisen ylijännitepiikin olisi aiheuttanut, M Oy ei kuitenkaan ole tarkemmin selvittänyt.

Ottaen huomioon, että asiasta saadun selvityksen mukaan paloilmaisinjärjestelmä oli ollut suojattuna nimenomaan ylijännitepiikkien varalle tarkoitetuilla ylijännitesuojilla, sulakkeiden tai vikavirtasuojien laukeamista ei ole kuvattu tapahtuneen eikä muiden rakennuksen sähkölaitteiden ole kerrottu vahingoittuneen, lautakunta pitää epätodennäköisenä, että paloilmaisinlaitteiston rikkoutuminen olisi voinut aiheutua ylijännitteestä. Rikkoutumisen on todettu saattaneen aiheutua myös muista syistä, kuten kosteudesta. Asiaa arvioidessaan lautakunta on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että paloilmaisinjärjestelmän rikkoutumisen syyn selvittämistä on tässä tapauksessa olennaisesti vaikeuttanut se, että M Oy oli purkanut laitteiston ja hävittänyt sen osat varaamatta vakuutusyhtiölle mahdollisuutta laitteiden tarkastamiseen vian syyn selvittämiseksi.

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, ettei M Oy ole saattanut todennäköiseksi, että sen paloilmaisinjärjestelmän rikkoutuminen olisi johtunut vakuutusehdoissa edellytetystä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta kuten M Oy:n väittämästä ylijännitepiikistä. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole velvollinen korvaamaan M Oy:n paloilmaisinjärjestelmän rikkoutumisesta aiheutunutta vahinkoa.

Siltä osin kuin M Oy on toissijaisesti vaatinut vakuutusyhtiön korvauspäätöksen kohtuullistamista lautakunta on ymmärtänyt vaatimuksen kohdistuvan vakuutussopimuksen ehtoihin eikä vakuutusyhtiön vakuutusehtojen mukaiseen korvauspäätökseen, jonka kohtuullistaminen ei tule kyseeseen. Tältä osin lautakunta toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Lautakunta katsookin, ettei tässä tapauksessa ole esitetty syitä, joiden vuoksi osapuolten välisen vakuutussopimuksen ehtojen soveltamisen M Oy:lle sattuneeseen puheena olevaan vahinkoon voitaisiin arvioida johtavan M Oy:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Kajala
Käenmäki
Makkula
Rajamäki
Sjögren