Tapahtumatiedot
Lääkevahinkoilmoituksen 11.1.2023 mukaan A:lle (s. 1934) määrättiin vuonna 2006 kolesterolilääke Lipcut, joka aiheutti hänelle statiinimyopatian. Sairaus diagnosoitiin vuonna 2015. A:n CK-arvo kohosi jo syyskuussa 2006. Kun lääkitys vihdoin lopetettiin vuonna 2015, oli A:n CK-arvo huippulukemissa eli yli 1000. A oli kaiken aikaa ihmetellyt jalkojensa lihasvoimien heikentymistä. A liikkuu rollaattoriavusteisesti.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 29.11.2023. Yhtiö katsoi, että A:lla todetut lihasoireet olivat Lipcut-lääkkeen käytöstä aiheutunut ohimenevä henkilövahinko. Vakuutusyhtiö maksoi A:lle lääkevahingon aiheuttamasta tilapäisestä haitasta 2 100 euroa liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) mukaan. Lisäksi yhtiö totesi, ettei A:n nykyinen liikuntakyvyn aleneminen ollut seurausta jo vuosia sitten lopetetusta statiinilääkityksestä, vaan A:n perussairauksista ja iän tuomasta lihaskadosta. Yhtiö katsoi, ettei liikuntakyvyn alenemisen ja statiinilääkityksen välillä ollut syy-yhteyttä.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle maksetaan pitkään jatkuneesta kärsimyksestä, haitoista ja kustannuksista yhteensä 35 000 euroa.
A toteaa, että hän oli jo vuosia ihmetellyt jalkojensa voimien heikentymistä ja lihaskipuja sekä alavatsalihasten heikentymistä siten, että ponnistaminen ulostaessa oli heikentynyt. Tuolloin lääkäri vain kehotti häntä ottamaan Panadolia kipuihin ja käymään fysioterapiassa. A sai fysioterapiasta vain hetken avun. A toteaa olleensa aina liikunnallinen. A on harrastanut uintia ja allasvoimistelua sekä käynyt kuntosalilla ja lenkkeillyt. Lopulta hänen oli kuitenkin otettava keppi mukaan lenkeille.
A kertoo, että vuonna 2015 lääkäri arvasi, mikä häntä vaivasi. Statiinilääkitys lopetettiin ja A sai lähetteen sairaalaan. A:n koholla ollut CK-arvo alkoi laskea hitaasti. A:lle asetettiin diagnoosiksi statiinimyopatia, joka on parantumaton, nekrotisoiva myopatia. A:n jalkojen voimat ovat nykyään heikot.
A kertoo, että lääkäri oli vastaanotolla ihmetellyt sitä, miten A:n jalkojen ponnistusvoima voi olla niin heikko, kun A:lla oli niin hyvät jalkojen lihakset. Tämän vuoksi A katsoo, ettei vakuutusyhtiön toteamus lihaskadosta pidä paikkaansa. A käy edelleen allasvoimistelussa ja lenkkeilee päivittäin, nykyään rollaattorin avulla.
A kertoo havainneensa, että statiinilääkityksen potilaalle aiheuttamista ongelmista on kirjoitettu enemmän ammattijulkaisuja vasta vuodesta 2014 lähtien.
Lisäkirjelmässään A toteaa, että hänelle vuonna 2015 tehdyissä tutkimuksissa todettiin, että vuonna 2006 terveyskeskuksen lääkärin määräämä statiinilääkitys aiheutti hänelle CK-arvon nousua. Esimerkiksi 18.9.2015 otetussa laboratorionäytteessä se oli yli 700. Näin ollen A sai tuolloin diagnoosin nekrotisoivasta myopatiasta eli statiinimyopatiasta, jonka kerrottiin olevan parantumaton, kuten on käynytkin. Tutkimusten mukaan sen on todettu voivan aiheuttaa lisäsairauksia, kuten diabetekselle altistumisen. A toteaa, että hän sairastaa nykyään kakkostyypin diabetesta. A:n mukaan terveyskeskuslääkäri totesi aikoinaan virheellisesti, että A:n jalkojen vaivat johtuisivat liiasta liikunnasta. A toteaa täyttäneensä jo 90 vuotta, eikä hänen mielestään neljä kertaa viikossa taloyhtiön uima-altaassa vesijuokseminen ja kerran viikossa uimahallissa allasvoimistelu ole liiallista liikuntaa. Lisäksi A käy lenkkeilemässä kelien salliessa.
A kertaa toisessa lisäkirjelmässään aiemmissa kirjelmissään kertomiansa asioita ja tarkentaa niitä. A toteaa lisäksi, että vaikka hänen CK-arvonsa laski normaalilukemiin, eivät hänen jalkavaivansa ole helpottaneet. Lisäksi A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle yhden lehtiartikkelin.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että A:lla on ollut statiinilääkitys ainakin vuodesta 2008. Potilasasiakirjojen mukaan A:lla on ollut jalkasärkyjä jo pidempään ennen statiinilääkityksen aloitusta. Lisäksi hänellä on todettu nivelrikkoa sekä kaularangan ahtaumaa.
Vakuutusyhtiö toteaa, että A:lla todettiin statiinimyopatia vuonna 2015, jolloin statiinilääkitys lopetettiin. Statiinin lopetuksen myötä A on hoitomerkintöjen mukaan kertonut tuolloisten lihaskipujensa hellittäneen, mutta vihlovan alaraajakivun pysyneen ennallaan. Vihlovaa kipua A:lla on ollut alaraajojen lisäksi myös esimerkiksi käsissä. Statiinin aiheuttaman myopatian ohella toisena selittävänä tekijänä A:n reisien rasituksessa esiintyvälle väsymykselle pidettiin hänen lannerangassaan todettuja degeneratiivisia muutoksia.
Vakuutusyhtiö toteaa, että A on vuonna 2016 kertonut alaraajojensa voimattomuusoireen provosoituvan ainoastaan kävellessä ja siihen liittyvän samalla selkäkipua. Selkätuen käyttö helpotti A:n oireita ja auttoi häntä kävelemään, mikä vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan viittaa siihen, että alaraajojen voimattomuusoireet liittyvät todennäköisesti A:lla todettuihin alaselän kulumamuutoksiin.
Vakuutusyhtiö toteaa, että A:n jalkojen lihasvoimien on todettu olevan symmetriset ja hyvät, jopa ikäkeskivertoa paremmat, eikä lihasatrofiaa ole todettu. Pidempään jatkunut voimattomuusoire on näyttäytynyt subjektiivisena tuntemuksena lihasten väsymisestä, eikä statuslöydöksiä sen osalta ole tehty. Kävelyvaikeuksien on katsottu johtuvan todennäköisesti osittain alaselän kulumamuutoksista ja osittain nivelrikosta. Statiinin aikaisen myopatian on katsottu saattaneen osaltaan myötävaikuttaa kävelyvaikeuksien ilmenemiseen. Statiinimyopatian vaikutuksen on vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kuitenkin katsottava olleen ohimenevää ja kävelyvaikeuksien pitkittymisen selittyvän muilla tekijöillä. A on sairastanut syksyllä 2022 myös koronavirusinfektion, joka on osaltaan tuolloin vaikuttanut hänen toimintakykyynsä.
Vakuutusyhtiö toteaa, että A on urheillut paljon; hän on lenkkeillyt pitkiä matkoja, harrastanut vesijuoksua useita kertoja viikossa, tehnyt allasjumppaa ja jumpannut jalkojaan myös levossa, minkä lisäksi hän on hoitanut kaikki arjen askareet itse. Subjektiivisen heikotusoireen mahdollisena syynä on pohdittu liian voimakasta rasitusta.
Vakuutusyhtiö toteaa, ettei A:lla potilasasiakirjojen mukaan ole todettu minkäänlaista alavatsalihasten heikkoutta tai ulostamisen vaikeutta. Sen sijaan A on kertonut hänellä olleen kertaalleen ulosteinkontinenssia eli ulosteen pidätyskyvyttömyyttä sekä tuntemusta virtsarakon tyhjenemisen vaikeudesta. Mitään poikkeavaa ei näiden osalta ole todettu.
Vakuutusyhtiö toteaa asiassa olevan riidatonta, että Lipcut-lääkkeen on todettu sen käytön aikana aiheuttaneen A:lle ohimenevästi statiinimyopatiaa. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan lääkkeen ei kuitenkaan voida katsoa aiheuttaneen A:lle pidempiaikaista oireilua tai pysyvää haittaa. A:n lihasentsyymiarvo (CK) on laskenut normaalille tasolle eikä magneettikuvauksissa tai hermoratatutkimuksissa ole todettu mitään aktiiviin myosiittiin tai muuhunkaan myopatiaan viittaavaa.
Vakuutusyhtiö toteaa, että statiinin aiheuttamat lihashaitat väistyvät tyypillisesti, kun lääkitys lopetetaan. Nekrotisoivalle myopatialle on ominaista oireiden eteneminen statiinin lopetuksesta huolimatta. On esitetty, että kyseessä olisi immuunivälitteinen myopatia, johon liittyy vasta-aineiden muodostuminen statiinin vaikutuskohdetta hydroksimetyyliglutaryylikoentsyymi-A (HMG-CoA) -reduktaasia vastaan. Sairauskertomusmerkinnöistä ei ilmene, että A:lla todetussa statiinimyopatiassa olisi kyse tällaisesta nekrotisoivasta myopatiasta.
Vakuutusyhtiö toteaa katsovansa, että statiinin A:lle aiheuttama oireilu on ollut tilapäistä ja hänelle maksettu tilapäisen haitan korvaus on riittävä. Pitkittyneiden oireiden ei voida katsoa johtuneen A:n käyttämästä statiinilääkkeestä, vaan ne selittyvät muilla tekijöillä.
Vakuutusyhtiö toteaa lisävastineessaan, että statiinimyopatialla tarkoitetaan yleisesti statiinien käytön aikana ilmeneviä lihashaittoja. Statiinimyopatiadiagnoosi ei siten itsessään tarkoita, että A:lla olisi nekrotisoiva autoimmuunimyopatia. Käytettävissä olevien potilasasiakirjojen perusteella A:lla ei ole diagnosoitu nekrotisoivaa autoimmuunimyopatiaa, eikä tällaista diagnoosia ole yhtiöön toimitetuista sairauskertomuksista todennettavissa.
Vakuutusyhtiö toteaa, että joidenkin statiinien käytön yhteydessä on ilmoitettu mahdollisena haittavaikutuksena diabetes. A:n statiinilääkitys on lopetettu vuonna 2015. Vakuutusyhtiö toteaa, ettei sillä ole valtuutusta pyytää hoitolaitoksista A:n diabetesta koskevia sairauskertomuksia, sillä A ei ole ilmoittanut diabetesta haittavaikutuksena alkuperäisessä vahinkoilmoituksessaan. Yhtiön käytettävissä olevista sairauskertomusmerkinnöistä kuitenkin ilmenee diabetesta koskeva merkintä 25.7.2018. Merkinnän mukaan A:lle on tehty sokerirasituskoe vuonna 2016, jolloin hänellä ei ole todettu diabetesta. Merkinnän mukaan A:n paastosokeri on ollut hieman koholla. Käytettävissä olevien sairauskertomusten mukaan A:lla on todettu aikuisiän diabetes 20.11.2019. Yhtiön näkemyksen mukaan ajallista yhteyttä ja näin ollen todennäköistä syy-yhteyttä A:lla käytössä olleen statiinilääkityksen ja A:lla todetun diabeteksen välillä ei ole. Asiassa ei ole myöskään näytetty A:lla todetun diabeteksen olevan seurausta A:lla diagnosoidusta statiinimyopatiasta, eikä A:lla todetun diabeteksen voida katsoa olevan seurausta hänellä ilmenneestä lääkevahingosta. Yhtiö toteaa, että A voi halutessaan toimittaa yhtiöön valtuutuksen tai lisätietoja hänellä todettua diabetesta koskien.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 19.6.2008–30.11.2023.
A:lla on perussairauksina kilpirauhasen liikatoiminta, kohonnut kolesteroli, moninivelrikko, verenpainetauti ja kakkostyypin diabetes. A:lla oli ollut vuonna 2006 umpilisäketulehdus, johon liittyvän leikkaustoimenpiteen jälkeen A:lle oli kehittynyt oikean alaraajan syvä laskimotukos ja keuhkoveritulppa.
5.9.2008 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A:n CK-arvo oli noussut kesäkuussa 2008 aloitetun statiinilääkityksen jälkeen. CK-arvo oli nyt ollut laskusuunnassa, mutta ei kuitenkaan normaali. A:lla ei ollut ollut poikkeavia lihaskipuja statiinien aloituksen jälkeen. A:n plantaarifaskiittioireet olivat palanneet hiukan pidemmälle jalkapohjaan päin. Lisäksi A:lla oli sitkeää yskää.
28.10.2008 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A kertoi vastaanotolla löytäneensä internetistä tietoa siitä, että simvastatiini voi aiheuttaa lihassärkyjä. A:lla oli ollut jalkasärkyjä jo pidempään. A:n CK-taso oli hiukan koholla, mutta se oli pysynyt myös lääketauon aikana koholla. Simvastatiini vaihdettiin Ezetrol-kolesterolilääkkeeseen.
2.12.2008 potilaskirjauksessa mainitaan A:lla olleen pysyvänä lääkityksenä muun muassa Lipcut-lääke.
2.2.2009 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A:lle marraskuussa 2008 tehdyssä gastroskopiassa ei ollut todettu erityistä. Ultraäänessä oli todettu rasvamaksa ja hemangiooma. A:lle oli tehty joulukuussa 2008 rasitus-EKG-tutkimus, jossa ei todettu sepelvaltimotautiin viittaavia löydöksiä. A:n verenpaineet olivat olleet koholla. A:n CK-arvo oli 312 eli jonkin verran koholla. A:n kolesterolilääkitys oli ollut vuodenvaihteessa tauolla, mutta sillä ei ollut ollut vaikutusta oireisiin. A:lla oli kipuja vasemmassa lonkassa ja reidessä sekä molemmissa polvissa.
9.4.2010 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A:lla oli ollut vasemmanpuoleista lonkkakipua jo pitkään. A oli kesällä 2009 hakeutunut yksityisen terveysaseman vastaanotolle, jossa hänelle oli tehty lonkan MRI-tutkimus. MRI-tutkimuksessa oli todettu lonkan limapussitulehdukseen sopiva löydös sekä lannerangan degeneratiivisia muutoksia. A:lle oli pistetty vastaanotolla lonkkaniveleen kortisonia, mistä oli ollut A:lle selvää hyötyä. A oli kokenut viime aikoina itsensä väsyneeksi ja hänellä oli voimaton olo. Liikkeelle lähtiessä A:lla oli jäykkyyttä.
27.3.2013 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A sai kortisoni-injektion lonkan limapussitulehduksen takia. A:lla oli ollut vuoden ajan oikean lonkan kipua. A:lla oli liikkeellelähtökipuja ja ajoittain yöllä ilmenevää särkyä.
20.8.2014 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A:lle oli tehty kesäkuussa 2013 oikean polven tekonivelleikkaus. A:lla oli ollut puolen vuoden ajan rasituskipua ja ajoittain yöllä ilmenevää särkyä oikean polven mediaalireunassa. 1–2 kilometrin kävelyn jälkeen oikeaan polveen tuli turvotusta ja särkyä.
29.9.2014 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A tuli ortopedin vastaanotolle oikean polven vaivan takia tehdyllä lähetteellä, mutta A kertoikin suurimman ongelman tuolloin olleen jalkaterän kipu. A:n lonkkien rotaatiot olivat erinomaiset ja oikea polvi sekä ojentui että koukistui täysin. A:n tibialis anterior -jänne ja lihasseutu aristivat. Nilkan dorsifleksio teki samaan kohtaan kipua. A:lle annettiin diagnoosiksi oikean jalkaterän tibialis anterior -jännetulehdus, jonka ortopedi arveli johtuvan nilkan liikkuvuuden vähentymisestä. A sai fysioterapialähetteen oikean reiden vahvistamista varten ja lisäksi oikean nilkan liikkuvuuden parantamista ajatellen.
12.12.2014 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A tuli vastaanotolle konsultaatioon jalkateräkivun vuoksi. A:n vasemmassa polvessa oli lievää kulumaa. A:n jalkaterän päällä ja mediaalireunalla oli edelleen kipua, mutta tilanne oli rauhoittumaan päin. A käytti vastaanotolle tullessa yhtä kyynärsauvaa ja kertoi, että hän käytti sitä kävelyn apuna polven takia. A:n oikea nilkka oli huonoliikkeisempi kuin vasen.
26.1.2015 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A hakeutui vastaanotolle pahentuneiden raajakipujen vuoksi. A:lla oli kipua vasemmassa ristiselässä sekä vasemman reiden ja säären ulkosyrjällä. A kuvaili kipua neuropaatisen tyyppiseksi.
26.2.2015 potilaskirjauksen mukaan A:n Lipcut-lääkitys oli tauotettu vuoden alussa. A:n lihaskivut olivat hellittäneet, mutta vihlova alaraajakipu oli pysynyt ennallaan. A hakeutui vastaanotolle virtsantulon vaikeutumisen vuoksi, jota oli kestänyt vuoden alusta lähtien. A oli joutunut ponnistelemaan, että hän sai rakon tyhjennettyä. A:lle määrättiin lääkekuuri virtsatieinfektion hoitamiseksi.
25.9.2015 päivätyn reumatologian poliklinikan tekstin mukaan A:lta oli operoitu helmikuussa 2011 kaularangan välilevyn pullistuma nikamien CV-VI-välistä. A:lle oli tehty syyskuussa 2012 lannerangan MRI-tutkimus, jossa oli todettu nikamavälin L3/4 madaltuneen olemattomiin, lievä nikaman taaksepäin luisuminen (retrolisteesi) ja posteriorista spondyloosia. Muutokset ahtauttivat jonkin verran spinaalikanavaa, mutta A:lla ei ollut todettu selkeää spinaalistenoosia. A:lle oli tehty tammikuussa 2013 oikean polven MRI-tutkimus, jossa oli todettu nestettä, polven sisänivelkierukan repeämä, nivelrikkoa ja irtokappaleita. Sisänivelkierukan repeämä korjattiin tähystyksessä. A:lle oli kesäkuussa 2013 asennettu oikeaan polveen proteesi leikkauksessa, jonka jälkeen A:lle oli kehittynyt syvä laskimotrombi. A:lla oli ollut 10-vuotiaana käsissä outoja kipuja, joita oli epäilty reumaperäisiksi. A:n sukulaisella oli ollut invalidisoiva nivelreuma. Vuonna 2012 A:n reumafaktorin oli todettu olevan lievästi koholla, mutta lasko oli ollut tällöin kuitenkin normaali. A:lla oli ollut tammikuussa 2015 runsaasti nivelkipuja erityisesti reisissä. A:n CK-arvo oli tuolloin ollut 1076. A:n statiinilääkitys oli lopetettu, mutta CK oli jäänyt tasolle 300. A:n vasen polvi, jossa oli myös kulumaa, oli oireillut. Myös A:n selkä oli oireillut. A piti kuitenkin reisien väsymistä isoimpana ongelmana. A:n reidet kipeytyivät melko lyhyen kävelyn jälkeen. Lisäksi A:lla oli ajoittain vihlovia kipuja eri nivelissä, myös käsissä.
19.2.2016 päivätyn neurologian tekstin mukaan A kertoi, että hänen kävelynsä oli usean vuoden aikana pikkuhiljaa huonontunut. Erityisen paljon kävely oli huonontunut vuosien 2014—2015 aikana. A pystyi kävelemään noin puoli kilometriä, jonka jälkeen hän tunsi väsyvyyttä, takkuamista ja lievää kipua proksimaalisesti reisien etuosissa. A:n CK-arvo oli edelleen lievästi koholla. A:lle oli tehty reumatologin arviossa lokakuussa—joulukuussa 2015 ENMG-tutkimus, jossa ei ollut todettu myosiittiin, muuhun myopatiaan tai neuronaaliseen affiisioon viittaavia löydöksiä alaraajoissa. A:lle oli tehty myös MRI-tutkimus, jossa ei myöskään ollut todettu myosiittiin viittaavia löydöksiä. Todennäköisimpänä syynä oli pidetty statiinimyopatiaa. A:lla oli usein kipua alaselässä. Neurologi arvioi, että A:n kävelyvaikeuksien syy oli todennäköisesti monitekijäinen johtuen osittain alaselän kulumamuutoksista ja osittain nivelrikoista. Pitkään koholla ollut CK-arvo sopi myös statiinin aikaiseen lihasvaurioon, joka on saattanut osaltaan myötävaikuttaa kävelyvaikeuksien ilmenemiseen. Mitään aktiiviin myopatiaan viittaavaa ei ollut kuitenkaan reumatologin teettämissä laajoissa tutkimuksissa tullut esiin.
25.7.2018 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A:n CK-arvo oli 240 eli melkein normaalin ylärajoilla. Paastosokeriarvo oli hieman koholla.
Diagnoosilistan (tilanne 1.2.2023) mukaan A:lla oli todettu aikuistyypin diabetes 20.11.2019.
12.8.2020 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A:n kunto oli huonontunut jostain syystä viimeisen kuukauden aikana. A koki, että koronakaranteeni oli heikentänyt hänen vointiansa. A kävi kuitenkin uimassa taloyhtiön uima-altaassa. Lisäksi A käveli kilometrin joka päivä. A:n jalkojen lihakset olivat heikentyneet ja lisäksi hänellä oli huimausta, selkäkipua, rytmihäiriöitä, lisälyöntejä ja verenpaineen heittelyä.
19.11.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:n liikuntakyky oli olematon. A kertoi, että hän teki lenkkejä rollaattorin kanssa. A oli käynyt vesijuoksemassa neljänä aamuna, mutta kuntosalin hän oli jättänyt pois. A:n verenpaine oli kotona mitattuna ajoittain korkea. Lääkäri totesi A:n liikkuvan ikäisekseen kuitenkin vielä paljon, eikä lääkäri nähnyt selkeää kunnon alenemista.
3.1.2022 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A:n CK-arvo oli 163 eli viitearvojen sisäpuolella.
22.5.2023 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A oli edelleen huolissaan jalkojensa heikkoudesta. A lenkkeili edelleen pitkiä matkoja. Lisäksi A juoksi vedessä ja jumppasi. A:n jalkojen voimia on kuvattu objektiivisesti hyviksi, vasemman polven ekstensio oli kuitenkin enemmän voimatasoa 4 kuin 5. Lääkäri pohti mahdollisen liian voimakkaan rasituksen mahdollisuutta.
18.7.2023 päivätyn neurologian tekstin mukaan A oli sairastanut elokuussa 2022 koronavirusinfektion, josta A koki jääneen väsymystä, aivosumua ja alaraajojen heikkoutta proksimaalisesti. A ei päässyt tuolista ylös ilman käsien apua. A:lla oli todettu tutkimuksissa vasemman polven nivelrikkoa, jonka osalta hän odotti ortopedin arviota. A:n liikkuminen ilman keppiä sekä kepin kanssa oli jähmeää.
15.8.2023 päivätyn neurologian tekstin mukaan A:lle oli tehty ENMG-tutkimus, jossa oli todettu lievä polyneuropatia.
30.11.2023 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A oli sairastanut toisen kerran koronavirusinfektion marraskuussa 2023. Vastaanotolla A käytti rollaattoria liikkumisen apuvälineenä. A kertoi, että hänen kuntonsa oli huonontunut toisen koronavirusinfektion sairastamisen jälkeen. A oli väsynyt ja voimaton edelleen.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:n pitkittyneet alaraajaongelmat ja liikkumisvaikeudet sekä A:lla vuonna 2019 todettu diabetes korvata Lipcut-lääkkeen aiheuttaman lääkevahinkona.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnalla käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina kilpirauhasen liikatoiminta, kohonnut kolesteroli, moninivelrikko, verenpainetauti ja kakkostyypin diabetes. A käytti korkean kolesterolin hoitoon Lipcut-lääkettä ainakin kesäkuusta 2008 alkaen. A on itse kertonut, että hänelle oli määrätty Lipcut-statiinilääkettä jo vuonna 2006. Syyskuussa 2008 A:n CK-arvon on kerrottu kohonneen statiinilääkityksen aloituksen myötä. Tuolloin on myös erikseen mainittu, ettei A:lla ollut ollut poikkeavia lihaskipuja statiinien aloituksen jälkeen. A:lla oli plantaarifaskiittioireita. Lokakuussa 2008 A kertoi, että hänellä oli ollut jalkasärkyjä jo pidempään. A:n CK-arvo oli koholla. Ilmeisesti A:n statiinilääkitys oli ollut jonkin aikaa tauolla, mutta CK-arvo oli tästä huolimatta ollut koholla. A:n simvastatiinilääkitys vaihdettiin Ezetrol-kolesterolilääkkeeseen. Joulukuun 2008 alussa tehtyyn potilaskirjaukseen on kirjattu A:lla olevat lääkitykset ja siellä on mainittu pysyvänä lääkkeenä myös Lipcut-lääke.
A:lla on kerrottu olleen vuoden 2009 alussa kipuja vasemmassa lonkassa ja reidessä sekä molemmissa polvissa. A:n kolesterolilääkitys oli ollut 2009 vuoden alusta lähtien tauolla, mutta sillä ei ollut ollut vaikutusta A:n oireisiin. A:n CK-arvo oli koholla. Huhtikuussa 2010 tehdyn potilaskirjauksen mukaan A:lla oli ollut vasemmanpuoleista lonkkakipua jo pitkään. A:lle oli tehty kesällä 2009 lonkan MRI-tutkimus, jossa oli todettu lannerangan generatiivisia muutoksia. A oli tuntenut itsensä väsyneeksi ja hänellä oli voimaton olo. A:n liikkeissä kuvattiin jäykkyyttä. A:lta oli operoitu helmikuussa 2011 kaularangan välilevyn pullistuma nikamien CV-VI-välistä. A:lle oli tehty syyskuussa 2012 lannerangan MRI-tutkimus, jossa oli todettu nikamavälin L3/4 madaltuneen olemattomiin, lievä nikaman taaksepäin luisuminen (retrolisteesi) ja posteriorista spondyloosia. Muutokset ahtauttivat jonkin verran spinaalikanavaa, mutta A:lla ei ollut todettu selkeää spinaalistenoosia. A:lle oli tehty tammikuussa 2013 oikean polven MRI-tutkimus, jossa oli todettu nestettä, polven sisänivelkierukan repeämä, nivelrikkoa ja irtokappaleita. Sisänivelkierukan repeämä korjattiin tähystyksessä. A:lle oli kesäkuussa 2013 asennettu oikeaan polveen proteesi leikkauksessa, jonka jälkeen A:lle oli kehittynyt syvä laskimotrombi. A hakeutui elokuussa 2014 lääkärin vastaanotolle oikean polven mediaalireunan rasituskivun ja yöllä ilmenneiden särkyjen takia. Muissa vuoden 2014 potilaskirjauksissa A:n on kerrottu kärsineen oikean jalan jalkateräkivusta, joka liittyi tibialis anterior -jännetulehdukseen. Lisäksi on mainittu, että A:n vasemmassa polvessa oli lievää kulumaa.
A hakeutui tammikuussa 2015 lääkärin vastaanotolle pahentuneiden raajakipujen takia. A:lla oli kipua vasemmalla puolella ristiselässä sekä vasemman reiden ja säären ulkosyrjällä. A itse kuvaili kipuja neuropaattisiksi. A:n CK-arvo oli 1076. A:n Lipcut-lääkitys tauotettiin. Helmikuussa 2015 tehdyn potilaskirjauksen mukaan A:n lihaskivut olivat hellittäneet lääketauotuksen jälkeen, mutta vihlova alaraajakipu oli pysynyt ennallaan. Lisäksi A oli kokenut vuoden 2015 alusta lähtien, että hänen täytyi ponnistella saadakseen virtsarakon tyhjennettyä. A:lle määrättiin lääkekuuri virtsatieinfektion hoitamiseen. Syyskuussa 2015 tehdyn potilaskirjauksen mukaan A:n CK-arvo oli jäänyt tasolle 300. A:n vasen polvi sekä selkä olivat oireilleet. A:n kerrotaan pitäneen pahimpana oireena kuitenkin reisien väsymistä. Lisäksi A:lla oli ajoittain vihlovia kipuja eri nivelissä, myös käsissä. A oli reumatologin arviossa lokakuussa—joulukuussa 2015. A:lle tehtiin ENMG-tutkimus, jossa ei ollut todettu myosiittiin, muuhun myopatiaan tai neuronaaliseen affiisioon viittaavia löydöksiä alaraajoissa. A:lle oli tehty myös MRI-tutkimus, jossa ei myöskään ollut todettu myosiittiin viittaavia löydöksiä. Todennäköisimpänä syynä A:n oireille pidettiin statiinimyopatiaa.
Helmikuussa 2016 A:n CK-arvo oli edelleen lievästi koholla. A:lla oli kipuja alaselässä. A kertoi, että hänen kävelynsä oli erityisesti vuosien 2014–2015 aikana huonontunut. Neurologi arvioi, että A:n kävelyvaikeuksien syy oli monitekijäinen johtuen osittain alaselän kulumamuutoksista ja osittain nivelrikosta. Lisäksi statiinin käytön aikaisen lihasvaurion arveltiin osaltaan myötävaikuttaneen kävelyvaikeuksien ilmenemiseen. A:lla ei kuitenkaan ollut todettu mitään aktiiviseen myopatiaan viittaavia löydöksiä. A:lla diagnosoitiin diabetes 20.11.2019.
Elokuussa 2020 A kertoi, että hänen kuntonsa oli huonontunut viimeisen kuukauden aikana. A kävi kuitenkin edelleen uimassa taloyhtiön uima-altaassa. Lisäksi A käveli kilometrin joka päivä. A koki, että hänen jalkojensa lihakset olivat heikentyneet. Lisäksi A:lla oli muun muassa huimausta ja selkäkipua. Marraskuussa 2021 A:n liikuntakyky oli huonontunut niin, että hän tarvitsi lenkeillä käydessään rollaattoria. A kävi edelleen vesijuoksemassa, mutta kuntosalin hän oli joutunut jättämään pois. A:n todettiin liikkuvan ikäisekseen paljon. Tammikuussa 2022 A:n CK-arvo oli viitearvojen sisällä. Toukokuussa 2023 A:n jalkojen voimia oli kuvattu objektiivisesti hyviksi, mutta A itse koki jalkojen heikkoutta. Heinäkuussa 2023 tehdyn potilaskirjauksen mukaan A oli sairastanut elokuussa 2022 koronavirusinfektion ja A koki, että hänelle oli jäänyt infektiosta väsymystä, aivosumua ja alaraajojen proksimaalista heikkoutta. A vasemmassa polvessa oli nivelrikkoa. A:n liikkumisen on kuvattu olleen jähmeää. Elokuussa 2023 A:lle tehtiin ENMG-tutkimus, jossa todettiin lievä polyneuropatia. Marraskuussa 2023 tehdyn potilaskirjauksen mukaan A oli sairastanut vastikään toisen koronavirusinfektion. A koki, että hänen kuntonsa oli tämän jälkeen huonontunut. A käytti rollaattoria liikkumisen apuvälineenä.
Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:lla on ollut jo ennen statiinilääkityksen lopettamista paljon tuki- ja liikuntaelinvaivoja. A:n statiinilääkityksen lopettamista kokeiltiin jo vuonna 2008, mutta sillä ei ollut ollut merkittävää vaikutusta A:n tuki- ja liikuntaelinvaivoihin eikä lievästi koholla olleeseen CK-arvoon. A:lta on operoitu helmikuussa 2011 kaularangan välilevyn pullistuma nikamien CV-VI-välistä. A:lle on tehty syyskuussa 2012 lannerangan MRI-tutkimus, jossa on todettu nikamavälin L3/4 madaltuneen olemattomiin, lievä nikaman taaksepäin luisuminen (retrolisteesi) ja posteriorista spondyloosia. Muutokset ovat ahtauttaneet jonkin verran spinaalikanavaa, mutta A:lla ei ole todettu selkeää spinaalistenoosia. A:lle on tehty tammikuussa 2013 oikean polven MRI-tutkimus, jossa on todettu nestettä, polven sisänivelkierukan repeämä, nivelrikkoa ja irtokappaleita. Sisänivelkierukan repeämä korjattiin tähystyksessä. A:lle on kesäkuussa 2013 asennettu oikeaan polveen proteesi leikkauksessa. Myös A:n vasemmassa polvessa on kulumaa ja nivelrikkoa.
Vakuutuslautakunta viittaa edelleen A:ta koskevaa lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:lla ilmeni vuonna 2015 reisien lihasväsymistä etenkin rasituksessa. A:n lihasentsyymit olivat selkeästi koholla. A:n oireet viittasivat statiinimyopatiaan ja sopivat Lipcut-lääkkeen aiheuttamiksi. Lautakunta toteaa, että edellä mainitut oireet paranevat yleensä nopeasti lääkkeen lopettamisen jälkeen. A:lle tehdyssä magneettitutkimuksessa ei myöskään todettu lihasvaurioon (myopatiaan) viittaavia löydöksiä. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on maksanut A:lle riittävän korvauksen Lipcut-lääkkeen aiheuttamasta tilapäisestä haitasta. Lautakunta katsoo, etteivät A:lla myöhemmin ilmenneet oireet sovi Lipcut-lääkkeen aiheuttamiksi, eivätkä ne siten ole todennäköisessä syy-yhteydessä lääkkeeseen. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä myös tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila