Tapahtumatiedot

Rivitalon sadevesikourut tulvivat rankkasateen vuoksi 1.7.2023. Vahinkokohteessa 4.7.2023 tehdystä vahinkokartoituksesta laaditussa raportissa todetaan vuodon syystä, että julkisivuremontin aikainen sääsuojaus on ollut heikosti toteutettu, minkä johdosta rankkasateella vesikatolle päässyt vesi on tulvinut sadevesikouruista yli ja vuotanut avoinna olevan julkisivun kautta asuntoihin. Taloyhtiö haki vakuutusyhtiöltä korvausta kiinteistövakuutuksestaan, johon sisältyi turvat muun muassa luonnonilmiöiden ja muiden vahinkotapahtumien varalle.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 5.7.2023 todeten, että korvattavia vahinkoja ovat rankkasateen aiheuttama veden tunkeutuminen rakennukseen maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien. Korvattavuus edellyttää, että sadevesiviemärit, vesieristykset ja kallistukset on tehty rakennusmääräysten mukaisesti eivätkä ne ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla. Paikkakunnalla ei ollut mitattu rankkasateella tarkoitettua ja luonnonilmiöturvan ehdossa edellytettyä sademäärää, vaan saatujen selvitysten mukaan sademäärä oli ollut enimmillään 10,7 millimetriä tunnin aikana. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu sulamis- tai sadevesien tunkeutumisesta rakenteisiin, ellei kyse ole ehdossa määritellystä poikkeuksellisesta rankkasateesta. Näillä perusteilla vakuutusyhtiö epäsi korvauksen. Vakuutusyhtiö ei korvannut myöskään kartoituskäyntiä, koska vahinkotapahtuma ei ollut korvattava.

Taloyhtiö toimitti lisäselvityksenä Ilmatieteen laitoksen lausunnon vahinkopaikan sademääristä 1.7.2023. Lausunnon mukaan tunnin maksimisademääräksi saatiin 36 millimetriä ja vuorokauden sademääräksi 77,5 millimetriä. Lausunnon mukaan tuntisademäärä on ollut poikkeuksellinen. Vakuutusyhtiö teki asiassa uuden kielteisen korvauspäätöksen 27.7.2023 todeten, että mitään vakuutusehtojen mukaista korvattavaa rankkasateesta aiheutuvaa tulvimisvahinkoa ei ollut todettu. Vahinko oli aiheutunut julkisivuremontin vuoksi avonaisista rakenteista, minkä vuoksi sadevesi oli päässyt kastelemaan rakenteita. Vakuutusyhtiö ei pitänyt ennalta arvaamattomana, että aukinaisiin rakenteisiin voi sataa vettä.

Muutoksenhaussa vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä asiakas totesi, että luonnonilmiöturvan rajoitus, jonka mukaan ”luonnonilmiöturvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu sulamis- tai sadevesien tunkeutumisesta rakenteisiin, ellei kyse ole yllä määritellystä poikkeuksellisesta rankkasateesta, merivesi- tai vesistötulvasta”, tulee sovellettavaksi myös käsiteltäessä asia muun vahinkotapahtuman turvasta. Koska nyt kyseessä oli luonnonilmiöturvan korvaussäännöksessä määritellystä rankkasateesta, vahinko tuli korvata muun vahinkotapahtuman turvasta, josta korvataan kaikki äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot, joita ei ole rajattu korvattavuuden ulkopuolelle.

Vakuutusyhtiön ratkaisu 7.11.2023 oli edelleen kielteinen perustuen siihen, että kyse oli rankkasateesta, joka vakuutusehtojen perusteella on luonnonilmiöturvasta, ei muun vahinkotapahtuman turvasta käsiteltävä vahinkotapahtuma. Koska vahinko ei täyttänyt luonnonilmiöturvan korvausedellytyksiä, ei sitä korvattu vakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö katsoo, että poikkeuksellisen rankkasateen aiheuttamassa vahingossa on tässä kysymys ehtokohdan 5.8 mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta, johon ei sovellu mikään vakuutusehtoihin sisältyvä rajoitusehto ja joka siten tulee vakuutuksesta korvata. Luonnonilmiöturvan rajoitus, jonka mukaan luonnonilmiöturvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu sulamis- tai sadevesien tunkeutumisesta rakenteisiin, ellei kyse ole yllä määritellystä poikkeuksellisesta rankkasateesta, merivesi- tai vesistötulvasta, ei tapaukseen sovellu. Näin on sen vuoksi, että luonnonilmiöturvan korvaussäännöksessä rankkasateen poikkeuksellisuus määritellään sademäärän perusteella ja kun ehdon edellyttämät sademäärät tässä täyttyvät, ei rajoitusehdon perusteella voi evätä korvausta muun vahinkotapahtuman turvasta.

Taloyhtiö korostaa, että poikkeuksellisen rankkasateen määrittävät ehdon mukaan sademäärät, ei koko luonnonilmiöturvan korvaussäännös, jossa luetellaan kyseisestä turvasta korvattavat vahinkotapaukset. Taloyhtiö myös toteaa, että epäselvissä tapauksissa sopimusehtoja tulee vakiintuneesti tulkita laatijansa vahingoksi.

Valituksen liitteenä olevan urakoitsijan vastuuvakuutuspäätöksen mukaan taloyhtiö on hakenut korvausta myös urakoitsijalta, jolla on vastuuvakuutus eri vakuutusyhtiössä kuin taloyhtiön kiinteistövakuutus. Kyseinen vakuutusyhtiö on katsonut, että vahinko ei ole seurausta mistään urakoitsijan työntekijän virheestä tai laiminlyönnistä, joten urakoitsijalle ei muodostu korvausvastuuta muita kohtaan eikä vahinkoa korvata vastuuvakuutuksesta.

Lisäkirjelmässään taloyhtiö katsoo kyseessä olevan äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, kun todetusti virheetön sadesuoja vuotaa poikkeuksellisten sääolosuhteiden vuoksi. Tällaisen vahingon epääminen edellyttää ehtokohdan 5.8 perusteella, että tapaukseen soveltuu jokin vakuutusehtojen 5. luvussa mainittu rajoitusehto. Tähän tapaukseen soveltuvaa rajoitusehtoa vakuutusehtoihin ei kuitenkaan sisälly.

Taloyhtiö pitää vakuutusyhtiön lisävastineessaan ehtokohdan 5.7 osalta esittämää ehtotulkintaa oikeana tilanteessa, jossa sopimukseen ei sisälly muun vahinkotapahtuman turvaa. Nyt korvausta kuitenkin haetaan nimenomaan viimeksi mainitusta turvasta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vahingon johtuneen julkisivuremontin vuoksi avonaisista rakenteista, joiden vuoksi sadevesi on päässyt kastelemaan rakenteita. Ennalta arvaamattomuus on edellytyksenä kaikissa vahinkotapahtumissa, eikä ole ennalta arvaamatonta, että aukinaisiin rakenteisiin voi sataa vettä.

Vakuutusehtojen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että luonnonilmiöturvasta korvattava vahinko on rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta sadetta. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnissa sataa yli 30 millimetriä tai vuorokaudessa yli 75 millimetriä. Ilmatieteen laitoksen lausunnon perusteella kyseiset rajat tapauksessa ylittyvät. Edelleen vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutusehdoissa on tarkemmin määritelty, että korvattavia ovat ne rankkasateen aiheuttamat vahingot, kun vesi tunkeutuu maan alla perusmuurin läpi, maan pinnalla tulvien tai pohjakaivon kautta. Korvattavuus edellyttää, että sadevesiviemärit, vesieritykset ja kallistukset on tehty rakennusmääräysten mukaisesti eivätkä ne ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla. Mitään tällaista vakuutusehdoissa määriteltyä rankkasadevahinkoa ei ole tapahtunut, vaan vahinko on aiheutunut siitä, että vesi on päässyt kastelemaan rakennusta sisältä julkisivuremontin aikana, kun julkisivu on ollut auki. Luonnonilmiöturvasta korvattavaa vahinkoa ei ole näin ollen tapahtunut, koska vesi ei ole tunkeutunut maan alta perusmuurin läpi, maan pinnalta tulvien tai pohjakaivon kautta, vaan avonaisesta julkisivusta.

Vahinko ei ole korvattavissa myöskään ehtokohdan muuta vahinkotapahtumaa koskevan ehtokohdan 5.8 perusteella. Sadeveden aiheuttaman vahingon korvattavuus edellyttäisi kyseisen ehtokohdan mukaan sitä, että kyse on kohdassa 5.7 tarkoitetusta rankkasateesta, joka taas edellyttää sademäärien lisäksi sitä, että sadevesi on tunkeutunut rakenteisiin maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien. Mistään tällaisesta ei ole ollut kyse, vaan sadevesi on tässä tapauksessa päässyt rakennukseen julkisivun kautta.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö katsoo asiaan liittyvien ehtokohtien olevan sanamuodoltaan selkeitä. Vakuutusyhtiö myös viittaa vahinkokartoitusraportin mainintaan heikosta sääsuojauksesta ja toteaa, ettei korvattavaksi vahingoksi ole luokiteltu vahinkoa, jossa vesi menee seinän avoinna olevasta rakenteesta läpi. Tässä tapauksessa vahinko on tapahtunut rakennuksen toisessa kerroksessa, eikä vesi siten ole tunkeutunut rakennukseen luonnonilmiöturvan korvaussäännöksessä määritellyin tavoin.

Ehtokohdan 5.7 osalta vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksen korvauspiiri määritellään kohdan 5.7 ensimmäisessä kappaleessa. Ehtokohdan kolmannessa kappaleessa kuvataan rajoitus, joka ei luo korvattavuutta kohdassa 5.7 todettua laajemmin. Rajoitusehto rajaa pois tavallisten sulamis- ja sadevesien tunkeutumisen rakenteisiin. Ehtokohtaa 5.7 tulee lukea kokonaisuutena, ei irrallisena. Kohdassa on tarkemmin määritelty, minkälaiset vahingot ovat korvattavia. Koska kyseinen vahinko on rajattu ehtokohdan 5.7 mukaisesti korvattavuuden ulkopuolelle, niin vahinko myöskään ei ole korvattava kohdan 5.8 perusteella.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään muun muassa seuraavat selvitykset:
- vahinkokartoitusraportti 4.7.2023 tehdystä kartoituksesta,
- Ilmatieteen laitoksen lausunto 11.7.2023 sekä
- korvauspäätös urakoitsijan vastuuvakuutuksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys vakuutusehtojen tulkinnasta siltä osin, onko luonnonilmiöturvassa rajattu rankkasadevahingon korvattavuus siten, että vahinko ei tule korvattavaksi myöskään muun vahinkotapahtuman turvasta. Lisäksi kyse on rankkasateen aiheuttaman vahingon ennalta arvaamattomuudesta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Asiassa sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 5 (Vakuutusturva) mukaan kohteen vakuutusturvan taso on mainittu vakuutuskirjalla kyseisen kohteen tiedoissa.

Vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla.

Kohdan 5 (Vakuutusturva) mukaan kohteen vakuutusturvan taso on mainittu vakuutuskirjalla kyseisen kohteen tiedoissa.

Vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla. Kohdassa 5.1 olevia rajoituksia sovelletaan kaikissa vahinkotapahtumissa. Lisäksi Yleisten sopimusehtojen luvussa 2.1 on joitakin yleisiä rajoituksia.

Kohdan 5.1 (Omaisuusvakuutuksen yleiset rajoitukset) mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu
 - […]
- veden pääsyn estymisestä sadevesijärjestelmään, sadevesijärjestelmän rikkoutumisesta, tukkeutumisesta tai jäätymisestä. Sadevesijärjestelmällä tarkoitetaan tässä kouruja ja syöksyjä sekä sisäpuolisen vedenpoiston kattokaivoja ja piha-alueen sadevesikaivoja
- […]

Kohdan 5.7 (Luonnonilmiö) mukaan korvattavia vahinkoja ovat
- myrskytuulen aiheuttama rikkoutuminen. Myrskytuulella tarkoitetaan tuulta, jonka nopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa.
- raesateen aiheuttama mekaaninen rikkoutuminen
- rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. Korvattavia vahinkoja ovat rankkasateen aiheuttama veden tunkeutuminen rakennukseen maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien. Korvattavuus edellyttää, että sadevesiviemärit, vesieristykset ja kallistukset on tehty rakennusmääräysten mukaisesti eivätkä ne ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa yli 75 mm
- vahinko, jonka aiheuttaa villieläin. Villieläimellä tarkoitetaan luonnonvaraista kesyttämätöntä eläintä.

Kun vakuutuksen kohteena on asuinrakennus tai sen yhteydessä oleva varastorakennus tai katos, vakuutus korvaa myös vahingon, jonka syynä on
- merivesitulva, jolla tarkoitetaan poikkeuksellista merenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksestaTanskan salmissa. Poikkeuksellisena pidetään tapahtumaa, jonka esiintymistodennäköisyys on enintään kerran 50 vuodessa
- vesistötulva, jolla tarkoitetaan järven, joen, puron tai ojan poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu sateesta, lumen sulamisesta tai jääpadosta. Poikkeuksellisena pidetään tapahtumaa, jonka esiintymistodennäköisyys on enintään kerran 50 vuodessa.

Luonnonilmiöturvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- […]
- sulamis- tai sadevesien tunkeutumisesta rakenteisiin, ellei kyse ole yllä määritellystä poikkeuksellisesta rankkasateesta, merivesi- tai vesistötulvasta
- […].

Kohdan 5.8 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan korvattavia vahinkoja ovat
- muut äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.

Kohdan 7.3 (Erityisomavastuut) alakohdan ”Korjaustöistä aiheutuva vahinko asuinrakennukselle” mukaan, kun vahinko aiheutuu vakuutetussa asuinrakennuksessa sellaisten korjaustöiden johdosta, joiden tilaajana toimii vakuutuksenottaja, on omavastuu kaksinkertainen, kuitenkin vähintään 2 000 euroa.

Asian arviointi

Osapuolten vahinkokäsittelyn sekä riita-asian kirjelmöinnin yhteydessä esittämän perusteella Vakuutuslautakunta toteaa asiassa olevan riidatonta, että vahingon aiheuttanut sademäärä rankkasateen 1.7.2023 osalta ylittää luonnonilmiöturvaa koskevassa ehtokohdassa 5.7 määritetyt millimetrirajat. Samoin riidatonta on, ettei vahinko tule korvattavaksi luonnonilmiöturvasta, koska vesi ei ole tunkeutunut rakennukseen kyseisessä ehtokohdassa määritellyillä tavoilla maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien.

Taloyhtiö on asiassa katsonut, että vahinko tulee luonnonilmiöturvan sijaan korvattavaksi ehtokohdan 5.8 mukaisena muuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona, koska siihen ei sovellu mikään ehtojen 5. luvussa mainittu rajoitusehto. Luonnonilmiöturvaan sisältyvän sadevesien tunkeutumista rakenteisiin koskevan rajoitusehdon osalta taloyhtiö on korostanut, ettei kyseinen rajoitusehto sanamuotonsa mukaan koske tilanteita, joissa on kyse ehtokohdassa 5.7 määritellystä poikkeuksellisesta rankkasateesta. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan rankkasadevahinko tulee käsiteltäväksi ehtokohdan 5.7 perusteella, ja lisäksi vakuutusyhtiö on katsonut, että koska vesi ei ole tunkeutunut rakennukseen kyseisessä ehtokohdassa määritellyllä tavalla, kyse ei ole ehtojen mukaisesta rankkasateesta eikä vahinkoa tällöin voida korvata myöskään ehtokohdan 5.8 perusteella. Lisäksi vakuutusyhtiö on katsonut, ettei ole ennalta arvaamatonta, että aukinaisiin rakenteisiin voi sataa vettä.

Lautakunta toteaa asiaan sovellettavien vakuutusehtojen perusteella olevan selvää, että ehtokohdassa 5.7 määritetyt sademäärät ylittävä sade lähtökohtaisesti täyttää myös ehtokohdissa 5 ja 5.8 vahingon ennalta arvaamattomuudelle asetetut vaatimukset. Lautakunnan käsityksen mukaan tämä myös vastaa niin sanotun tulvaehdon vakiintunutta tulkintaa. Edelleen lautakunta toteaa olevan ilmeistä, että tehtäessä esimerkiksi rakennuksen julkisivuun tai vesikattoon kohdistuvia korjaustöitä, vahinkoriski on tavanomaista suurempi, koska rakenteet ovat korjaustöiden vuoksi tavanomaista tilannetta alttiimpia erityisesti luonnonilmiövahingoille. Lautakunta kuitenkin katsoo, että pelkästään tämän perusteella ei kuitenkaan ole tehtävissä johtopäätöstä, jonka mukaan kyse ei ole äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta, jos vahinko muutoin kyseiset edellytykset täyttää eikä korjaus- tai niihin liittyvien suojaustöiden osalta ole osoitettavissa tapahtuneen virhettä.

Vakuutusyhtiö on vahinkokartoitusraportin mainintaan perustuen todennut remontin aikaisen sääsuojauksen olleen heikosti toteutettu. Raportista tai vakuutusyhtiön kannanotoista ei kuitenkaan ilmene, mitä väitetyt puutteellisuudet koskevat. Näyttötaakka vakuutusyhtiön korvausvastuuta rajoittavasta virheellisyydestä on siihen vetoavalla vakuutusyhtiöllä. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole edellä mainituilla yksilöimättömillä väitteillä tätä näyttötaakkaa täyttänyt. Samoin lautakunta toteaa ehtokohdassa 7.3 korjaustöistä aiheutuvalle vahingolle asetetun erityisomavastuun viittaavan osaltaan siihen, että yksin sen, että vahinkoriski korjaustöiden aikana on tavanomaista suurempi, ei ole tarkoitus rajata vahingon korvattavuutta erityisomavastuuta laajemmin.

Muun vahinkotapahtuman (ehtokohta 5.8) korvaussäännöksen osalta lautakunta toteaa, että vahingon äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden lisäksi vahingon korvattavuus edellyttää sitä, että vahinkoa ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle. Korvattavuuden ulkopuolelle rajautuvat siten sekä ne vahingot, joihin soveltuu jokin kohdan 5.1 yleinen rajoitus että ilmiökohtaisiin turviin (ehtokohdat 5.2–5.7) sisältyvät rajoitusehdot.

Edellä todetusti rankkasateen taloyhtiön rakennukselle aiheuttamassa vahingossa on kyse äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta. Sadevesien rakenteisiin tunkeutumista ei ole ehtokohdissa 5.7 ja 5.8 rajattu muutoin kuin luonnonilmiöturvan sade- ja sulamisvesiä koskevassa rajoitusehdossa. Kyseisen ehtokohdan mukaan luonnonilmiöturvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu ”sulamis- tai sadevesien tunkeutumisesta rakenteisiin, ellei kyse ole yllä määritellystä poikkeuksellisesta rankkasateesta, merivesi- tai vesistötulvasta.” Maininta yllä määritellystä viittaa luonnonilmiöturvan korvaussäännökseen, joka sisältää niin rankkasadevahinkojen osalta vakuutuksesta korvattavien tapahtumien määrittelyn kuin myös merivesi- ja vesistötulvien määritelmät.

Lautakunta toteaa, että luonnonilmiöturvan korvaussäännöksessä on nimenomaisesti määritelty, millaista sadetta pidetään poikkeuksellisena: ”Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa yli 75 mm”. Huomioiden riidanalaisten ehtokohtien selkeät ja yhtenevät sanamuodot eli sen, että rajoitusehdossa on maininta yllä määritellystä poikkeuksellisesta rankkasateesta ja että poikkeuksellinen sade määritellään edellä todetulla tavalla sademäärän kautta, katsoo lautakunta, ettei luonnonilmiöturvan sadevesiä koskeva rajoitus rajaa muun vahinkotapahtuman turvan ulkopuolelle vahinkoa, joka ylittää rajoitusehdossa viitatut sademäärät. Samoin lautakunta katsoo, että luonnonilmiöturvan korvaussäännökseen sisältyvien korvattavien rankkasadevahinkojen määrittelyllä ei ole asian ratkaisemisen kannalta tässä merkitystä, koska rajoitusehdon viittaus koskee poikkeuksellista rankkasadetta, ei sen aiheuttamia vahinkoja.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään ja vastineessaan maininnut myös ehtokohtaan 5.1 sisältyvän rajoitusehdon koskien veden pääsyn estymisestä sadevesijärjestelmään, sadevesijärjestelmän rikkoutumisesta, tukkeutumisesta tai jäätymisestä. Sadevesijärjestelmällä tarkoitetaan ehtokohdassa mainitun mukaan kouruja ja syöksyjä sekä sisäpuolisen vedenpoiston kattokaivoja ja piha-alueen sadevesikaivoja. Tältä osin lautakunta toteaa, ettei tapauksessa ole kyse mistään rajoitusehdossa mainitusta tilanteesta, joten kyseinen rajoitusehto ei tule tässä sovellettavaksi.

Edellä kerrotuilla perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo kyseessä olevan muun vahinkotapahtuman turvasta korvattavaksi tulevan omaisuusvahingon ja siten suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon korjauskulut sekä vahinkokartoituksesta aiheutuneet kulut vakuutusehtojen mukaisesti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon muun vahinkotapahtuman turvasta ja maksamaan taloyhtiölle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen laillisine korkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet

Kankkunen
Sario
Vuori