Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitalon katto vaurioitui 22.6.2021 myrskyn seurauksena. P Oy:n 23.7.2021 laatiman tarkastusraportin mukaan myrsky oli kaatanut puita rakennuksen ja irtaimiston päälle. Lisäksi tuuli oli repinyt rakennuksen vesikatetta. Tarkastusraportin mukaan vajaa puolet katosta oli vaurioitunut, osa puun kaatumisen seurauksena ja osa tuulen aiheuttamana. Asiakas haki korvausta kotivakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö katsoi, että kyseessä on kotivakuutuksen luonnonilmiöturvasta korvattava vahinko.

V Oy:n 6.8.2021 antaman kustannusarvion mukaan kyseessä oli alkuperäinen, käsityönä saumattu 83 vuotta vanha peltikatto, jonka vauriokohtien paikkaus olisi mahdotonta, koska katon vanha pelti ei tulisi kestämään uuden pellin liitoskohdan saumaamista ja toisekseen nykyinen konesaumattu pelti poikkeaa ulkonäöltään rakennuksessa käytetystä kattopellityksestä. Katon uusiminen kokonaan nykyiset rakennusmääräykset täyttäväksi lukkosauma peltikatoksi maksaisi arviolta 21 500 euroa. Kustannusarvion mukaan uusi lukkosaumattu peltikatto olisi kustannuksiltaan noin 40–50 prosenttia edullisempi kuin uusi konesaumattu peltikatto.

Vakuutusyhtiö maksoi 20.8.2021 asiakkaalle 6 450 euron eli 30 prosenttia V Oy:n arvioimista korjauskustannuksista. Korvauspäätöksen mukaan korvauksen määrä perustui katon ikään ja V Oy:n 6.8.2021 antamaan tarjoukseen. Yhtiö katsoi tarjouksen tietojen perusteella katon olevan vanha ja huonokuntoinen.

Asiakas oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. Asiakkaan ja vakuutusyhtiön välillä käytiin puhelinkeskusteluja siitä, mitä asiakas vaatii ja mistä löytyisi yritys, joka pystyisi korjaamaan katon ennen talvea. Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle S Oy:n 17.9.2021 tekemän 31 386,40 euron tarjouksen kattoremontista.

Vakuutusyhtiö teki asiassa uuden korvauspäätöksen 7.10.2021, jolla se maksoi asiakkaalle 9 243,20 euron lisäkorvauksen. Korvauspäätöksessään yhtiö ilmoitti korvauksen määrän perustuvan katon ikään ja S Oy:n 17.9.2021 antamaan tarjoukseen. Ottaen huomioon katon ikä ja vesikattojen tekninen käyttöikä, ilmoitti yhtiö korvaavansa 50 prosenttia S Oy:n antamasta tarjouksesta eli yhteensä 15 693,20 euroa aiemmin maksettu korvaus huomioiden. Korvauspäätöksessään yhtiö totesi, että P Oy:n 23.7.2021 tekemän tarkastusraportin mukaan katosta vaurioitui myrskyn seurauksena hieman alle 50 prosenttia. Lisäksi yhtiö totesi katon iän olevan yli 60 vuotta, ja asiakkaan kertomuksen mukaan katto oli tehty paksummasta pellistä kuin nykykatot. Yhtiö katsoi, että ottaen huomioon katon ikä ja paksumpi pelti voidaan katon kuitenkin olettaa olevan vähintään elinkaarensa puolessa välissä ja tästä syystä uutta kattoa ei voida korvata täysimääräisesti, vaan siihen tehdään ikävähennyksiä. Yhtiö vetosi Suomen Rakennustietosäätön RT-kortin numeroon 18-10922 (Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot), jonka mukaan tavanomaisissa olosuhteissa asiakkaan talon kattotyypin tekninen käyttöikä saavutetaan 60 vuodessa.

Asiakas oli edelleen tyytymätön korvauksen määrään ja vaati, että korvauksen tulisi katon hyväkuntoisuuden ja ominaisuuksien vuoksi olla enemmän kuin 50 prosenttia korjauskustannuksista. Muutoksenhaun yhteydessä asiakas toimitti vakuutusyhtiölle peltisepänliike SP Ky:n omistajan, jolla on rakennuspeltiseppämestarin erikoisammattitutkinto, 24.2.2022 antaman lausunnon koskien konesaumakaton käyttöikää ja huoltoa. Lausunnon mukaan konesaumakaton elinkaari on 50–100 vuotta. Lausunnossa SP Ky:n todettiin tehneen vuosien varrella konesamakattojen vaihtoja ympäri Suomea erilaisiin suojelu- ja museokohteisiin. Katot ovat enimmillään olleet liki 100 vuotta vanhoja. Lausunnon mukaan katon ikään vaikuttaa niiden huolto. Konesaumakatto on melko huoltovapaa ja normaalisti riittää pienet kausittain tehtävät kevät- ja syyshuollot sekä ajoittainen maalaus. Katon huolto käsittää muun muassa katon puhdistuksen lehdistä ja roskista sekä tiiviyden tarkastuksen. Huoltomaalaus kannattaa tehdä noin 15 vuoden välein. Lausunnon antaja totesi, että he ovat siitä huolimatta nähneet vanhoja yli 60 vuotta vanhoja konesaumakattoja, joita ei ole koskaan maalattu ja ne ovat täysin toimivia.

Vakuutusyhtiö teki asiassa uuden korvauspäätöksen 7.3.2022 katsoen, ettei asiakkaan antamassa lisäselvityksessä ole tullut esille mitään sellaista, jonka perusteella korvauspäätöstä voitaisiin muuttaa. Korvauspäätöksen mukaan katosta, jonka ikä on vahinkohetkellä ollut yli 60 vuotta, korvataan ehtokohdan 6.2.1.2 perusteella nykyarvokorvaus. Yhtiö katsoi, että asiakkaan toimittaman asiantuntijaraportin, jossa katon tekniseksi käyttöiäksi on ilmoitettu 50–100 vuotta, mukaankin yli 60 vuotta vanhan katon arvo olisi laskenut yli 50 prosenttia eli jäännösarvo olisi näin ollen alle 50 prosenttia.

Asiakas oli edelleen tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja vaati yhtiön sisäisen muutoksenhakumenettelyssä, että vakuutusyhtiö korvaa 70 prosenttia uuden katon hinnasta. Muutoksenhaussaan asiakas halusi tarkentaa, ettei katto olisi vieläkään 60 vuotta vanha. Naapurin mukaan katto on rakennettu vuosina 1965–1966. Lisäksi asiakas toi esille, että P Oy arvioi katon heti myrskyn jälkeen ja tuolloin arvio oli, että vähän alle puolet katosta vaurioitui. Loppukesän vesisateiden aikaan kuitenkin paljastui, että kattoon oli tullut vuotokohtia aiemmin ehjäksi luultuihin kohtiin. SP Ky:stä sanottiin, että katon saumakohtiin oli tullut murtumia kovasta tärähdyksestä, kun kuusi kaatui katon päälle. S Oy korjasi katon lokakuussa 2021 tekemällä uuden lukkoponttisaumakaton, joka oli alkuperäistä konesaumakattoa halvempi. SP Ky:stä arveltiin, ettei uusi katto tule olemaan käyttöiältään juurikaan pitkäikäisempi kuin mitä alkuperäisellä katolla olisi ollut vuosia jäljellä.

Ratkaisussaan 19.4.2022 vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään. Ratkaisun mukaan katon jäännösarvo ei ylitä 50 % uuden katon hinnasta. Peltikatteen iäksi todettiin laskettavan normaalisti kevyessä käytössä noin 50 vuotta. Hyvin ja säännöllisesti huollettu konesaumattu peltikate voi kestää vuosisadan, keskimäärin 80 vuotta.

Asiaa käsiteltiin FINEssä aluksi neuvonta-asiana, ja asian tullessa FINEen käsittelyyn, vaati asiakas, että vakuutusyhtiö korvaisi katon korjauskustannuksista 65 prosenttia, mikä tarkoitti 4 800 euron lisäkorvausta. Neuvonta-asian edetessä asiakas ilmoitti vaativansa, että vakuutusyhtiö korvaa katon korjauskulut täysmääräisesti. Vakuutusyhtiö maksoi neuvontavaiheessa 4 800 euron lisäkorvauksen asiakkaalle.

Neuvonta-asian yhteydessä asiakas toimitti 12.2.2024 päivätyn lausunnon S Oy:ltä koskien eroja rakennukseen asennetun lukkosaumakaton ja konesaumakaton väliltä. Lausunnossa todettiin, että konesaumakatto olisi ollut 5 740 euroa kalliimpi. Valmistaja antaa lukkosaumakatolle 50 vuoden elinkaaritakuun, kun taas konesaumakaton teoreettinen elinkaari olisi noin 70 vuotta. Lausunnon mukaan konesaumakaton uusimiselle ei olisi ollut tarvetta, jos myrsky ei olisi repinyt kattoa. Lisäksi asiakas toimitti lausunnon katon arvioidusta iästä asiakkaan talon entisen omistajan pojalta, joka nykyisin omistaa kesämökin saman kantatilan mailta. Lausunnon mukaan peltikatto on asennettu vuosien 1963–1969 välisenä aikana. Arvio perustuu lausunnon antajan läheisten muistikuviin sekä vuonna 1969 heinäkuussa otettuun valokuvaan, josta käy ilmi, että talossa on tuolloin ollut vielä maalaamaton peltikatto. Peltikatot maalattiin tavallisesti vasta muutama vuosia asennuksen jälkeen.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön maksamaan korvauksen määrään ja vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa katon korjaamisesta aiheutuneet kustannukset. Asiakas ilmoittaa vakuutusyhtiön korvanneen yhteensä 20 493,20 euroa uudesta 32 000 euroa maksaneesta katosta.

Valituksessaan asiakas kertoo, että heidän talonsa katto kärsi huomattavat vauriot myrskyssä, kun toiselle puolelle kattoa kaatui valtava kuusi ja toiselta puolelta kattoa myrsky vei menneessään pellit ja ruodelautoja noin 25 neliömetrin alalta. P Oy arvioi katosta vaurioituneen osan pinta-alan, mutta vuotokohtia ilmestyi kesän 2021 aikana ehjäksi luultuihin katon osiin, koska myrskyn voimasta kaatunut kuusi täräytti kattoa aiheuttaen katon saumakohtiin murtumia. Katosta vaurioitui siis reilusti yli puolet, joten katon korjaaminen tulisi asiakkaan mukaan korvata kokonaan.

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön antama korvauspäätös perustui pelkästään katon ikään eikä asiaa ole arvioitu tapauskohtaisesti. Aluksi vakuutusyhtiö ilmoitti korvaavansa 30 prosenttia uuden katon hinnasta perustellen päätöstä katon iällä. Vakuutusyhtiö oletti automaattisesti, että katto on huonokuntoinen. Asiakkaan mukaan neljä eri kattoliikettä on arvioinut katon ikäisekseen erittäin hyväkuntoiseksi. Asiakas viittaa SP Ky:n 24.2.2.2022 antamaan lausuntoon. Lisäksi asiakas kertoo, että katon korjaus oli pakko teettää S Oy:llä, koska talvi lähestyi eivätkä toiset urakoitsijat olisi ehtineet tekemään työtä ennen talvea. Kyseessä on vuonna 1938 valmistunut talo, jonka asiakas on ostanut vuonna 2016. Peltikaton on tehnyt 1960-luvun puolivälissä peltiseppä apureineen. Tuolloin katot tehtiin paksusta pellistä, ja kattoa on tämän jälkeen maalattu säännöllisesti. Asiakkaan käsityksen mukaan kattoa ei olisi tarvinnut uusia heidän elinaikanaan ilman myrskyä.

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa. Yhtiön toteaa, että vaurioituneesta katosta on maksettu korvausta 20 500 euroa, ja asiakkaan selvityksen mukaan katon uudishinta oli noin 32 000 euroa. Yhtiön mukaan kotivakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen kohdan 6.2.1.2 mukainen nykyarvokorvaus rakennuksen osasta eli tässä tapauksessa katosta, jonka ikä on vahinkohetkellä ollut yli 60 vuotta. Yhtiö vetoaa Suomen Rakennustietosäätön RT-korttiin nro 18-10922 (Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot), jonka mukaan asiakkaan ilmoittaman katon tekninen käyttöikä normaalioloissa on 60 vuotta. Asiakkaan toimittaman asiantuntijaraportin mukaan katon tekninen käyttöikä olisi 50–100 vuotta.

Yhtiön katsoo, että teknisestä näkökulmasta katossa on jäljellä käyttöarvo, jonka voi rinnastaa nykyhintana noin 10–20 prosenttia uudishinnasta. Yhtiö ilmoittaa asiakasystävällisesti korvanneensa kokonaisuutena yhteensä noin 64 prosenttia katon uudishinnasta. Yhtiö kertoo maksaneensa ensin katon uudishinnasta 50 prosenttia ja saatuaan tämän jälkeen asiakkaan 4 800 euron lisävaatimuksen, päätti yhtiö maksaa asiakkaan vaatimuksen mukaisen lisäkorvauksen.

Sopimusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2020 alkaen, kohtaan Vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä sisältyvien määritelmien mukaan rakennuksen nykyhinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uudishinnasta vähennetään rakennuksen iän, käytön, asumattomuuden, huollon tai hoidon laiminlyönnin, käyttökelpoisuuden alenemisen tai vanhanaikaisuuden johdosta tapahtunut hinnan alentuminen. Myös paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, rakennuksen sijainnin ja muiden syiden selvä vaikutus otetaan huomioon rakennuksen hintaa arvioitaessa.

Rakennuksen uudishinnalla tarkoitetaan uuden pinta-alaltaan, tilavuudeltaan ja kerrosmäärältään samankokoisen, ulkomuodoltaan samanlaisen sekä vastaavanlaisen huonetilaohjelman ja varustetason mukaisen rakennuksen rakennuttamiseen tarvittavaa rahamäärää.

Ehtokohdan 6.2.1.2 (Rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset) mukaan rakennuksen tai rakennuksen osan vahingon määrä lasketaan selvittämällä ensisijaisesti suunniteltujen korjauskustannusten määrä joko laskemalla tai käyttämällä apuna urakkatarjousmenettelyä. Suunnitelmien tulee sisältää korjaustoimenpiteiden toteutus nykyaikaisilla rakennusosilla, jotka toteutetaan Suomessa yleisesti kaupan olevilla rakennustarvikkeilla ja yleisesti käytössä olevilla, nykyaikaisilla työmenetelmillä. Vahingon määrää laskettaessa korjauskustannuksissa ei oteta huomioon rakennusosien entistämisen aiheuttamia kustannusten lisääntymisiä.
Mikäli rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on vähintään puolet sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen uudishinnan mukaan.
Mikäli rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on alentunut alle puoleen sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen tai sen osan nykyhinnan mukaan. Tällöin myös korvaus maksetaan nykyhinnan mukaan.
Uudishinnan mukaan määräytyvä korvaus edellyttää, että vahingoittunut rakennus korjataan tai sen tilalle rakennetaan samalle tontille tai tilalle uusi vastaavanlainen ja vastaavaan käyttöön tarkoitettu rakennus kahden (2) vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta.
Korvaus suoritetaan kahdessa erässä. Ensin suoritetaan nykyhinnan mukainen korvaus. Tämän jälkeen korvataan uudishinnan ja nykyhinnan välinen erotus, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen rakennuksen korjaus- tai rakentamistoimenpiteiden suorittamisesta. Korvauksena maksetaan kuitenkin enintään rakennuksen toteutuneiden rakentamiskustannusten ja maksetun nykyhintakorvauksen erotus.
[…]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys korvattavan vahingon määrästä. Tarkemmin tarkastellen kyse on siitä, tulisiko omakotitalon katon vaurioituminen myrskyvahingossa korvata vakuutusehtojen tarkoittaman nykyhinnan vai uudishinnan mukaisesti.

Vakuutusehtojen mukaan ensisijaisesti rakennuksen tai sen osan vahingon määrä lasketaan selvittämällä suunniteltujen korjauskustannusten määrä. Jos rakennuksen tai sen osan nykyhinta vahinkohetkellä on alentunut alle puoleen sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen tai sen osan nykyhinnan mukaan, ja tällöin myös korvaus maksetaan nykyhinnan mukaan. Jos taas rakennuksen tai sen osan nykyhinta vahinkohetkellä on vähintään puolet sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen tai sen osan uudishinnan mukaan. Rakennuksen nykyhinnan määritelmän mukaan nykyhinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uudishinnasta vähennetään rakennuksen iän, käytön, asumattomuuden, huollon tai hoidon laiminlyönnin, käyttökelpoisuuden alenemisen tai vanhanaikaisuuden johdosta tapahtunut hinnan alentuminen.

Asiassa on siis erimielisyyttä siitä, onko vahingossa vaurioituneen katon nykyhinta vahinkohetkellä laskenut alle puoleen sen uudishinnasta. Kyseessä on ollut konesaumattu peltikatto, jonka tarkka ikä jää käytettävissä olevien selvitysten perusteella epäselväksi. Asiakkaan toimittamien selvitysten perustella katon ikä on vahinkohetkellä ollut hieman alle 60 vuotta. Katon korjauskustannusten osalta FINElle on esitetty kaksi tarjousta. V Oy:n antaman tarjouksen mukaan katon korjaus maksaisi arviolta 21 500 euroa. S Oy:n on tarjoutunut tekemään katon korjauksen 31 386,40 eurolla. Katto on korjattu lokakuussa 2021 S Oy:n toimesta. Katon korjaus on tullut selvitysten mukaan tullut maksamaan noin 32 000 euroa, mihin summaan perustuu asiakkaan esittämä uudishinnan mukaisen korvauksen vaatimus.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vaurioituneen katon nykyhinta vahinkohetkellä on alentunut alle puoleen sen uudishinnasta. Ensimmäisessä korvauspäätöksessään 20.8.2021 yhtiö on katsonut, että katon käyttöiästä olisi jäljellä 30 prosenttia ja maksanut sen perusteella katon arvioiduista korjauskustannuksista 30 prosenttia. Asiakkaan toimittamien lisäselvitysten perusteella vakuutusyhtiö on 7.10.2021 maksanut lisäkorvauksen niin, että korvauksen määrä on ollut yhteensä 50 prosenttia S Oy:n tarjouksen loppusummasta. Korvauspäätöksessään yhtiö totesi katon olevan vähintään elinkaarensa puolessa välissä ottaen huomioon katon ikä ja siinä käytetty paksumpi pelti. FINEn käsittelyn aikana vakuutusyhtiö on katsonut, että asiakkaan esittämien asiantuntijalausuntojen perusteella katon jäännösarvo voisi olla aivan enimmillään 40 prosenttia katon uudishinnasta. FINElle antamassaan vastineessa yhtiö on katsonut, että teknisesti arvioiden katossa on jäljellä käyttöarvo, jonka voi rinnastaa nykyhintana noin 10–20 prosenttiin uudishinnasta. Väitteensä tueksi yhtiö on vedonnut Rakennustietosäätiön RT-korttiin 18-10922 koskien kiinteistön teknisiä käyttöikiä ja kunnossapitojaksoja, jonka mukaan katon tekninen käyttöikä normaalioloissa on 60 vuotta.

Asiakas vaatii, että katto tulisi korvata toteutuneiden korjauskustannusten mukaisesti. Asiakkaan mukaan kyseessä on ollut hyväkuntoinen katto, jota ei olisi tarvinnut uusia vuosikymmeniin. Asiakas on vaatimuksensa tueksi vedonnut esittämiinsä asiantuntijalausuntoihin. SP Ky:n 24.2.2022 antaman lausunnon mukaan konesaumakaton elinkaari on 50–100 vuotta ja ikään vaikuttaa katolle tehdyt huollot. Lausunnon mukaan konesaumakatto on melko huoltovapaa ja normaalisti riittää pienet kausittaiset kevät- ja syyshuollot sekä ajoittainen maalaus. S Ky:n 6.8.2021 antaman kustannusarvion mukaan katon uusi lukkoponttisaumakatto ei tule olemaan pitkäikäisempi kuin mitä asiakaan alkuperäinen konesaumakatto olisi ollut.

FINE toteaa, että vakuutusyhtiö on maksanut asiakkaalle korvausta katon osalta yhteensä 20 493,20 euroa eli noin 64 prosenttia katon uudishinnasta. Korvauspäätöksessään 7.10.2021 yhtiö on todennut katon olevan vähintään elinkaarensa puolessa välissä ja maksanut asiakkaalle 50 prosenttia katon uudishinnasta. Yhtiön maksama nykyhinta korvaus on siis ollut puolet katon uudishinnasta. Vakuutusyhtiö on kuitenkin vastineessaan todennut, että korvauksen määrä on perustunut asiakasystävällisyyteen, ei yhtiön näkemykseen katon todellisesta nykyhinnasta. Tältä osin FINE toteaa, ettei korvauspäätöksessä 7.10.2021 ole kuitenkaan tuotu esille sitä, että korvauksen määrä perustuisi johonkin muuhun seikkaan kuin katon nykyhintaan, jonka korvauspäätöksen perusteella on katsottu olevan 50 prosenttia katon uudishinnasta.

Lisäksi FINE toteaa, että vakuutusyhtiö on perustanut näkemyksensä katon nykyhinnasta korvauspäätöksessä 7.10.2021 toteamansa jälkeen yksinomaan katon ikään ja RT-korttiin perustuvaan tekniseen käyttöikään ottamatta yksilöllisesti huomioon kyseisen katon kuntoa. FINE toteaa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössään katsoneen, että nykyhinnan määrittäminen pelkästään esineen iän perusteella on vastoin lautakunnan vakiintuneesti noudattamaa käytäntöä.

FINE katsookin, että rakennuksen osan nykyhinnan arvioinnissa rakennuksen osan yksilöllinen kunto vaikuttaa merkittävästi nykyhinta-arvioon. Asiassa ei ole esitetty selvitystä katon huonokuntoisuudesta; päinvastoin käytössä olevien selvitysten perusteella on tehtävissä johtopäätös, että katto on ollut ikäisekseen verrattain hyväkuntoinen. Selvitysten mukaan katto on ollut vahvasta pellistä rakennettu, sitä on huollettu eikä katon uusimiselle olisi ollut tarvetta ilman myrskyvahinkoa. Myös katosta esitettyjen valokuvien perusteella katon voidaan arvioida olleen hyväkuntoinen.

Ottaen huomioon vakuutusyhtiön maksaman korvauksen määrä ja erityisesti korvauspäätöksessä 7.10.2022 todettu arvio siitä, että katto on elinkaarensa puolessa välissä sekä käytössä oleva selvitys katon kunnosta, FINE katsoo, että katon nykyhinta on vahinkohetkellä ollut vähintään puolet sen uudishinnasta. Vahingon määrä tulee näin ollen laskea ehtokohdan 6.2.1.2 mukaisesti uudishinnan mukaisesti riidattomiksi katsottavien toteutuneiden korjauskustannusten mukaisesti.

Lopputulos

FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon toteutuneiden korjauskustannusten mukaisesti ja maksaa lisäkorvauksen vakuutusehtojen mukainen omavastuu ja aiemmin korjauskuluista maksettu osuus huomioiden.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Toukonen