Tapahtumatiedot
A (s. 1965) haki korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 29.12.2021 päivätyllä vahinkoilmoituksella.
A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 6.5.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer). A sai toisen annoksen koronavirusrokotetta samalla valmisteella 8.8.2021.
A:n vahinkoilmoituksen mukaan A:lta lähtivät ensimmäisen rokotteen jälkeen kaikki silmäripset ja kulmakarvojen ja hiusten karvoitus vähenivät. Toisen rokotteen jälkeen häneltä lähti kulmakarvat sekä tupoittain hiuksia. A joutui hankkimaan peruukin 23.12.2021.
Vakuutusyhtiö katsoi 21.2.2022 korvauspäätöksessään, että A:lla Comirnaty-rokotteiden jälkeen ilmennyt hiusten- ja karvojenlähtö oli Comirnaty-rokotteesta aiheutunut korvattava lääkevahinko.
Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle tilapäisestä haitasta luokkaa 3 (lievää vaikeammat vammat) vastaavana korvauksena 2 000 euroa sekä tilapäisestä psyykkisestä haitasta luokkaa 1 (lievää vähäisempi psyykkinen haitta) vastaavana korvauksena 500 euroa. Pysyvästä kosmeettisesta haitasta on maksettu korvausta luokan 3 (huomattava kosmeettinen haitta) mukaisesti 3 444,50 euroa (perusmäärä ennen ikävähennystä 8 300 euroa). Lisäksi vakuutusyhtiö on korvannut A:lle sairaanhoitokuluja ja muita tarpeellisia kuluja.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön maksettuihin korvauksiin ja vaatii, että pysyvästä fyysisestä ja henkisestä haitasta maksetaan huomattava rahallinen korvaus, jonka tulee kattaa hiustensiirto. A vaatii korvausta myös henkisestä kärsimyksestä, jota hiustenlähtö on hänelle aiheuttanut. A:n vaatima korvaussumma on miljoona euroa.
A toteaa, että psyykkinen haitta on pysyvä, ei tilapäinen. Hänen elämänsä ei tule enää koskaan olemaan entisellään, eikä A pärjää ilman hiostavia peruukkeja, joista tulee hänelle koko ajan lisäkuluja.
A oli 23.4.2023 psykoterapeutin etävastaanottoajalla. Psykoterapeutti oli hermostunut ja toisti itseään. A ei varannut hänelle toista aikaa. Tämän jälkeen A on pyytänyt työpaikaltaan lisäkäyntejä työpsykologille, mutta hänelle ei ole myönnetty enempää käyntejä, koska ahdistumisen aihe oli sama. Ohjeistuksena oli, että samaan sairauteen tai ahdistuneisuuteen ei voi sada lisäkäyntejä. A on sittemmin sopinut 19.1.2024 ensimmäisen psykoterapiakäynnin uudelle psykoterapeutille. A:lle on sovittu jatkoterapiakäynnit keväälle.
A toteaa, että yksi peruukki ei ole hänelle mitenkään riittävä vuodeksi, eikä kaksikaan peruukkia riittäisi. A on hankkinut nykyiset peruukkinsa elokuussa ja marraskuussa 2023 ja niiden yhteiskustannukset olivat noin 900 euroa. Peruukkeja tulee pestä viikoittain ja laittaa päivittäin hoitosuihketta, jotta ne pysyvät käyttökunnossa. Yhden hoitopurkin hinta on 15 euroa ja näitä kuluu kymmeniä vuosittain. A hoitaa myös omia hiuksiaan hiustenhoitoaineilla parhaansa mukaan, jotta ne vahvistuisivat ja hiustenkasvu lisääntyisi. Toisin on kuitenkin käynyt ja hiuksia lähtee enemmän. Nämä ovat normaaleja hiusten hoitokustannuksia. Sen sijaan peruukit ja peruukkien hoitokustannukset ovat ylimääräisiä kustannuksia, vaikka vakuutusyhtiö väittää toisin.
Ihotautilääkäri on 18.1.2024 todennut, että keinokuituperuukin käyttäminen aiheuttaa A:lle voimakasta hiuspohjan ärtymystä ja kutinaa. Hiustensiirto ei ole mahdollista, ainakaan omilla vähäisillä hiuksilla. Ihotautilääkäri suositteli luonnonhiusperuukin hankkimista ja kortisonihoitoa lievittämään pään kutinaa.
A toteaa, että teoriassa kuituperuukki voi pysyä käyttökelpoisena kuusi kuukautta, mutta yhden peruukin varassa ei ole mahdollista olla, vaan peruukkeja on käytössä kaksi yhtä aikaa. Peruukkien pesu ei riitä, vaan ne tulee höyrystää 2–3 kuukauden välien, mikä maksaa 40–50 euroa kerta. Peruukkien hoidosta aiheutuu huomattavia kustannuksia.
Ahdistuneisuus ja tuska hiustenlähdöstä ei ole poistunut. A pitää kohtuuttomana, että hänen tulee maksaa rokotteiden aiheuttamat kustannukset ja että hänelle maksetaan vain minimikorvaus rokotteiden aiheuttamasta muutoksesta A:n elämään ja elämänlaatuun.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa. Vakuutusyhtiö toteaa, että lääkevahinkovakuutuksen haittakorvausten määrittelyperusteena käytetään vahingonkorvaustalin 5 luvun 2 §:ää sekä valtioneuvoston asettaman liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan suosituksia ja normeja, joita yleisesti sovelletaan vahingonkorvauskäytännössä.
A:lle aiheutuneen psyykkisen tilapäisen haitan on katsottu vastaavan luokkaa 1 (lievää vähäisempi psyykkinen haitta), eikä A ole esittänyt sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella korvausta olisi aihetta korottaa. Kuten A:n psyykkisiä oireita koskevasta lääketieteellisestä selvityksestä ilmenee, A:lla on ollut neljän kuukauden sisällä neljä työterveyspsykologin kontaktia keväällä 2022 sekä yksi työterveyspsykologin kontakti helmikuussa 2023. Vakuutusyhtiö katsoo, että A:lla ei ole ollut tilapäisen psyykkisen haitan luokan 2 (lievä psyykkinen haitta) kuvauksen mukaista säännöllistä ja tiivistä psykiatrista hoitosuhdetta, eikä hän ole tarvinnut lääkehoitoa psyykkisten oireidensa vuoksi.
Pysyvän kosmeettisen haitan osalta vakuutusyhtiö katsoo, että luokan 3 (huomattava kosmeettinen haitta) mukainen korvaus on kohtuullinen ja liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukainen. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei A:lle ole aiheutunut lääkevahingon eli hiusten- ja karvojen lähdön vuoksi sellaista toiminnallista haittaa, että A:lle voitaisiin maksaa pysyvästä kosmeettisesta haitasta erillinen pysyvän haitan korvaus.
Peruukkien osalta vakuutusyhtiö viittaa Sosiaali- ja terveysministeriön (jäljempänä STM) lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet – oppaaseen, jonka mukaan ”Peruukkeja luovutetaan yleensä yksi peruukki/vuosi huomioiden peruukin kunto ja kuluminen. Yksilöllisestä tarpeesta esim. työolosuhteista (maatalous-, puu-, metalli- ja autoalan työ ym.) tai muusta hyvin perustellusta syystä johtuvan peruukin kulumisen vuoksi voidaan tarvittaessa luovuttaa enemmän kuin yksi peruukki/vuosi.”.
Peruukkipalvelujen tietojen mukaan keinohiusperuukit kestävät keskimäärin kuusi kuukautta ja aitohiusperuukki noin vuoden. Tosin sanoen keinohiusperuukin uusiminen noin puolen vuoden välein voidaan katsoa perustelluksi. A:lle on poikkeuksellisesti korvattu lukuisia Amazonista ja peruukkiliikkeistä ostettuja kuituhiusperuukkeja. A kertoo ostaneensa kuituhiusperuukit peruukkiliikkeestä elokuussa ja marraskuussa 2023. Vakuutusyhtiön mukaan peruukin uusimista kolmen kuukauden välein ei voida pitää perusteltuna.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvanneensa 12.1.2024 annetun korvauspäätöksen mukaisesti takautuvasti vielä 17.8.2023 hankitun kuituhiusperuukin. Tästä eteenpäin vakuutusyhtiö pitää toistaiseksi perusteltuna korvata A:lle kaksi kuituhiusperuukkia vuodessa eli noin kuuden kuukauden välein hankittuna, joista toisen osalta huomioidaan A:lle kerran vuodessa myönnettävä kaupungin palveluseteli, joka A:n tulee toimittaa vakuutusyhtiöön. Jos A saa palvelusetelin aitohiusperuukin hankintaa varten, vakuutusyhtiö pitää perusteltuna yhden aitohiusperuukin korvaamista vuodessa. Korvauksessa huomioidaan A:lle myönnettävä palveluseteli.
Jos A katsoo peruukkien kuluvan nopeammin, hänen tulee esittää selvitys edellä mainitussa STM:n oppaassa tarkoitetusta yksilöllisistä tarpeista johtuvasta kulumisesta. Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan joka tapauksessa ainoastaan sellaisia peruukkeja, joita sairaanhoitopiirit korvaisivat. Esimerkiksi Amazonista hankittuja peruukkeja ei enää korvata.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 31.8.2021–10.10.2023 sekä valokuvia A:n hiuksista ja hiuspohjasta.
A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 6.5.2021 Comirnaty-valmisteella sekä toisen annoksen 8.8.2021 samalla valmisteella.
A hakeutui 31.8.2021 työterveyteen koronarokotteen jälkeisen hiusten- ja karvojen lähdön vuoksi. A:sta tehtiin lähete laboratoriokokeisiin, joissa ei todettu erityistä. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin vastaanotolla 19.11.2021 todettiin, että karvoituksen lähteminen voi johtua rokotteen immunologisesta reaktiosta, mutta se ei sopinut gynekologiseksi ongelmaksi.
Ihotautien erikoislääkärin vastaanotolla 1.12.2021 diagnoosiksi asetettiin määrittämätön arpea muodostamaton hiuskato. Hiuspohjaan määrättiin Ovixan-lääkitys.
A kävi 1.2.2022, 22.2.2022, 22.3.2022, 19.4.2022 ja 21.2.2023 työterveyspsykologin vastaanotolla keskustelemassa hiusten lähtöön liittyvästä ahdistuksesta sekä vaikeudesta hyväksyä tilanne.
A oli 12.7.2022 yliopistollisen sairaalan ihotautien poliklinikan arviossa hiustenlähdön vuoksi. Kulmakarvat ja silmäripset olivat nyt normaalit eikä kynsissä todettu ajankohtaisesti muutoksia. A:lla todettiin spontaania hiusten uudiskasvua. Arpeuttavaan kaljuuntumiseen viittaavaa ei todettu. Diagnoosiksi asetettiin määrittämätön pälvikaljuus (alopecia areata).
11.4.2023 ihotautien ja allergologian erikoislääkärin vastaanotolla nähtiin uutta hentoa hiuskasvua, mutta takaraivolla oli edelleen laaja kalju alue. Muualla hiuspohjassa todettiin harventunut kasvu.
Yliopistollisessa sairaalassa todettiin 21.8.2023, että tilanne oli hiusten osalta lähes ennallaan. Ennuste hiusten takaisinkasvua ajatellen arvioitiin huonoksi, eikä yliopistollisessa sairaalassa ollut tarjolla hoitomuotoja.
Ihotautien erikoislääkärin etävastaanotolla 10.10.2023 sairauden arvioitiin olevan edelleen aktiivinen, sillä A:lle oli edelleen tullut uusia kaljuja alueita. Uusia hoitovaihtoehtoja ei ollut tarjota, sillä A oli kokenut kortisoniliuoksen ja Rogaine-lääkityksen käytön epämiellyttävänä, eikä A ollut halukas kokeilemaan systeemisiä hoitoja niihin liittyvien haittavaikutusten vuoksi.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse A:lle Comirnaty-koronavirusrokotteen seurauksena aiheutuneen hiustenlähdön johdosta maksettavista korvauksista.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Ehtokohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n 1 momentin (509/2004) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n 2 momentin (509/2004) mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.
Asian arviointi
1. Korvaus kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta
Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa huomioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaan tilapäisen haitan kestoaika tarkoittaa aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kun vammat ovat parantuneet tai vammojen jälkitilaa voidaan pitää vakiintuneena. Niissä tapauksissa, joissa vahinkoa kärsineelle jää pysyvä haitta, tilapäisen haitan kestoajalla tarkoitetaan aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kun vahinkoa kärsineen terveydentila on vakiintunut niin, että pysyvä haitta voidaan määritellä. Tilapäisen haitan korvauksen määrään ei vaikuta vahinkoa kärsineen subjektiiviset tuntemukset.
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3 (lievää vaikeammat vammat) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1–3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3–7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lle on aiheutunut Comirnaty-koronavirusrokotteen seurauksena hiusten- ja karvojenlähtöä. A:lle on kokeiltu hiuspohjaan Ovixan-, Rogaine- ja Bemetson-lääkityksiä. Ottaen huomioon A:lle aiheutuneen henkilövahingon laatu, sen edellyttämät hoitotoimenpiteet ja tilapäisen haitan kesto, Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön maksamaa luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) mukaista 2 000 euron korvausta asianmukaisena korvauksena tilapäisestä haitasta.
2. Tilapäinen psyykkinen haitta
A on vaatinut korvausta henkisestä kärsimyksestä. Vakuutuslautakunta toteaa, että henkinen kärsimys ei ole vahingonkorvauslain mukainen korvausaihe nyt käsiteltävänä olevan kaltaisessa henkilövahingossa. Vahingonkärsineellä voi kuitenkin olla henkilövahinkona pidettävän psyykkisen tilan häiriintymisen perusteella oikeus saada korvausta tilapäisestä ja pysyvästä psyykkisestä haitasta.
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti lääketieteellisesti todettu psyykkisen terveydentilan häiriö, joka on vaatinut terveydenhuollon toimenpiteitä, oikeuttaa tilapäisen haitan korvaukseen riippumatta siitä liittyykö henkilövahinkoon myös fyysisiä vammoja.
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan kyseessä on lievä psyykkinen haitta, kun vahinkoa kärsinyt on
- saanut psyykkisen häiriön, joka on aiheuttanut lyhytaikaisen toimintakyvyn heikkenemisen ja
- tämä on vaatinut lääkehoitoa tai muuta terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa tai määräämää hoitoa enintään 6 viikon ajan.
Kyseessä on lievää vaikeampi psyykkinen haitta, kun vahinkoa kärsinyt on
- tarvinnut säännöllisen, tiiviin, enintään 12 kuukauden psykiatrisen hoitosuhteen tai
- tarvinnut pitkäkestoisen, kuitenkin enintään 12 kuukauden lääkehoidon ja
- toiminnallinen toipuminen on kestänyt enintään 12 kuukautta.
A on käynyt 1.2.2022, 22.2.2022, 22.3.2022, 19.4.2022 ja 21.2.2023 työterveyspsykologin vastaanotolla keskustelemassa hiustenlähtöön liittyvästä ahdistuksesta. Vakuutuslautakunta katsoo, että nyt käytettävissä olevan selvityksen perusteella A:lle aiheutunut tilapäinen psyykkinen haitta vastaa liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaista lievää psyykkistä haittaa. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön maksamaa 500 euron tilapäisen psyykkisen haitan korvausta asianmukaisena.
A on ilmoittanut aloittaneensa psykoterapian 19.1.2024. Vakuutuslautakunnalle ei ole toimitettu lääketieteellistä selvitystä psykoterapiasta. A voi psykoterapian päätyttyä toimittaa vakuutusyhtiölle psykoterapiaa koskevan lääketieteellisen selvityksen, jolloin vakuutusyhtiö voi arvioida uudelleen maksetun tilapäisen psyykkisen haitan korvauksen.
3. Pysyvä haitta
Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Haittaluokkaa arvioitaessa otetaan huomioon sairauden, vamman tai toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita, kuten vahingon kärsineen ammattia tai vapaa-ajanharrastuksia. Kysymys on siis lääketieteellisin perustein arvioidusta yleisestä haitasta. Pysyvä haitta arvioidaan erikseen toiminnallisen ja kosmeettisen haitan osalta.
Pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan arvioinnissa käytetään vakiintuneen korvauskäytännön mukaan tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla annettua haittaluokitusta, tässä tapauksessa valtioneuvoston asetusta 768/2015. Haittaluokitukseen viitataan myös liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa, joita sovelletaan soveltuvin osin lääkevahinkovakuutuksesta maksettavaa korvausta määritettäessä.
A on katsonut, että hiustenlähtöön liittyvä psyykkinen haitta on pysyvä. Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:lla ei ole diagnosoitu psyykkistä sairautta.
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lle ole jäänyt hiustenlähdön seurauksena sellaista toiminnanvajausta, joka vastaisi jotakin haittaluokka-asetuksessa 768/2015 tarkoitettua pysyvää haittaa merkitsevää tilaa. Lautakunta ei suosita korvausta pysyvän haitan osalta. A:lle hiustenlähdöstä aiheutunut kosmeettinen haitta korvataan erikseen pysyvänä kosmeettisena haittana.
4. Pysyvä kosmeettinen haitta
Kosmeettisena haittana korvataan vahinkoa kärsineelle vahingon seurauksena jäänyt pysyvä ulkonäöllinen haitta. Korvauksen suuruus määräytyy vammakohtaisen luokittelun perusteella, jossa otetaan huomioon muun muassa rumentuman näkyvyys, laatu, laajuus ja sijainti.
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan kyseessä on luokan 2 mukainen lievää suurempi kosmeettinen haitta, kun vahingoittuneelle on jäänyt esimerkiksi päänahan laaja arpialue. Kyseessä on luokan 3 mukainen huomattava kosmeettinen haitta, kun vahingoittunut on esimerkiksi menettänyt koko päänahkansa (peruukki tarpeen).
Vakuutusyhtiö on katsonut, että A:lle aiheutunut pysyvä kosmeettinen haitta vastaa liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa tarkoitettua luokan 3 mukaista huomattavaa kosmeettista haittaa ja 8 300 euron peruskorvausta. Ikävähennyksen jälkeen A:lle on maksettu 3 444,50 euron korvaus.
Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettujen valokuvien perusteella A on menettänyt osan hiuksistaan ja hänellä on hiuspohjassa useita kaljuja alueita. Lääketieteellisen selvityksen mukaan hiusten hentoa uudiskasvua on esiintynyt, mutta esimerkiksi 10.10.2023 todettiin, että A:lle oli tullut edelleen uusia kaljuja alueita. Kyseessä ei ole koko päänahan alueella oleva hiusten menetys, mutta A on joutunut hankkimaan peruukin. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön maksamaa kosmeettisen haitan korvausta asianmukaisena.
5. Muut tarpeelliset kustannukset
A on valituksellaan vaatinut huomattavaa rahallista korvausta, jonka tulee kattaa hiustensiirto. Lisäksi A on vaatinut peruukkien ja niiden hoitokustannusten korvaamista. A:n mukaan kaksi peruukkia vuodessa eivät riitä.
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan lääkevahinkoon liittyvät tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kohtuulliset kulut toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lle ei ole tehty hiustensiirtoa ja A:n mukaan ihotautilääkäri on 18.1.2024 todennut, ettei hiustensiirto ole mahdollista. Jos A:lle kuitenkin syntyy myöhemmin hoitokuluja hiustenlähtöön liittyen, A voi esittää vakuutusyhtiölle korvaushakemuksen tositteineen.
Vakuutusyhtiö on jo korvannut 21.2.2022, 22.2.2023 ja 9.8.2023 korvauspäätöksillään A:n peruukkien hankintakuluja, peruukkitarvikkeita ja peruukin hoitoon liittyviä kuluja A:n toimittamien tositteiden mukaisesti. Vakuutusyhtiö on 9.8.2023 korvauspäätöksessään todennut, että shampoo-, hoitoaine- ja kampaustuotteet ovat tavanomaisia elämiseen liittyviä tarvikkeita. Vakuutusyhtiö korvasi nämä kulut poikkeuksellisesti tämän kerran, mutta jos A hakee vastaavista kuluista korvausta jatkossa, vakuutusyhtiö on pyytänyt A:ta osoittamaan, miltä osin kustannukset ovat nimenomaisesti lääkevahingosta johtuvia.
Jos A:lla on vielä uusia korvausvaatimuksia peruukkien hoitoon liittyvien kustannusten osalta, A voi esittää vakuutusyhtiölle yksilöidyn korvaushakemuksen, minkä jälkeen vakuutusyhtiö voi arvioida, ovatko kustannukset lääkevahingon vuoksi tarpeellisia.
STM:n oppaan ”Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2023” mukaan peruukkeja luovutetaan yleensä yksi peruukki vuodessa huomioiden peruukin kunto ja kuluminen. Yksilöllisestä tarpeesta, kuten esimerkiksi työolosuhteista (maatalous-, puu-, metalli- ja autoalan työ ym.) tai muusta hyvin perustellusta syystä johtuvan peruukin kulumisen vuoksi voidaan luovuttaa tarvittaessa enemmän kuin yksi peruukki vuodessa. Ensisijaisesti luovutetaan vakiomallisia keinokuituhiusperuukkeja.
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A ole osoittanut yksilöllisestä tarpeesta tai muusta hyvin perustellusta syystä johtuvaa peruukin tavanomaista nopeampaa kulumista. Vakuutuslautakunta pitää kohtuullisena, että A:lle korvataan jatkossa lääkevahinkovakuutuksesta vakuutusyhtiön 12.1.2024 korvauspäätöksen mukaisesti kaksi kuituhiusperuukkia vuodessa tai yksi aitohiusperuukki vuodessa, jos A:lle myönnetään palveluseteli aitohiusperuukin hankintaan. Vakuutuslautakunta pitää perusteltuna, että jatkossa A:lle korvataan vain sellaisia peruukkeja, joita hyvinvointialueet korvaisivat. Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta peruukkien tai muiden tarpeellisen kustannusten osalta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pulkkinen
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila