Tapahtumatiedot

Asiakas, vakuutettu P oli ostanut 16.11.2021 päivätyllä kauppakirjalla asiakasiakkaan itsensä omistamalta Oy:ltä (sittemmin O Oy) 130 000 euron kauppahinnalla kiinteistön, jolla sijaitsi asuinrakennus ja autotalli/varastorakennus. Helmikuussa 2019 perustettu Oy toimi kaupantekohetkellä rakennusalalla ja se oli ostanut kyseisen kiinteistön vuonna 2019 yksityishenkilöltä 79 000 euron kauppahinnalla. Oy:n toimialana on 28.12.2021 ollut omien kiinteistöjen kauppa. Yhtiö hallinnoi ja omistaa kiinteistöjä, asuinhuoneistoja, tontteja ja maa-alueita myynti-, vuokraus- tai jalostamistarkoituksessa.

Asiakas on hakenut vakuutusyhtiöltä oikeusturvaetua edellä mainitun kiinteistön kauppaa koskevaan riita-asiaan, jossa oli kyse kiinteistön väitetystä, salaojiin liittyvästä laatuvirheestä. Asiakas vaati myyjältä hinnanalennuksena salaojien korjaamisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavaa määrää, noin 30 000 euroa. O Oy asiakkaan edustamana ilmoitti asiakkaalle 28.7.2023 kiistävänsä vaatimuksen perusteet sekä hinnanalennusvaatimuksen.

Vakuutusyhtiö antoi 11.9.2023 korvauspäätöksen, jonka mukaan vahinko ei ole asiakkaan vakuutuksen perusteella korvattava. Vakuutusyhtiön mukaan oikeustoimikokonaisuus liittyy olennaisella tavalla asiakkaan oman yrityksen toimialaan ja sen liiketoimintaan, jonka tarkoituksena on tulon hankkiminen osakkeenomistajille eli tässä tapauksessa asiakkaalle itselleen.

Asiakkaan valitus

Vakuutettu katsoo, että hänelle tulisi myöntää oikeusturvaetu kiinteistönkauppaa koskevaan riita-asiaan.

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että asia liittyy vakuutetun elinkeinotoimintaan ja että vakuutettu on tahallaan aiheuttanut vahingon. Kiinteistö ei liity vakuutetun elinkeinotoimintaan, vaan vakuutettu on hankkinut kiinteistön ja käyttänyt sitä vakituiseen asumiseen eli kysymys on vakuutetun kodista. Se, että myyjänä on ollut O Oy ei muuta tätä tosiasiaa. Vakuutusyhtiö on samaistanut osakeyhtiön, joka on erillinen oikeushenkilö, vakuutettuun, joka on luonnollinen henkilö. Näin ei voida toimia: se on vastoin Suomen yhtiöoikeuden keskeisimpiä periaatteita ja osakeyhtiölakia. Vakuutusyhtiö ei voi soveltaa vakuutusehtojaan lain vastaisesti. Vakuutusyhtiön päätös on tältä osin virheellinen.

Kuten vakuutusyhtiön päätöksessä on todettu, O Oy on erillinen oikeushenkilö. Ei ole millään tavalla epäselvää, voiko vakuutettu, joka on luonnollinen henkilö, riitautua yhtiön kanssa. Kysymys on kahdesta täysin erillisestä oikeussubjektista, joiden välillä voi olla velvoitteita ja sitoumuksia ja jotka voivat niistä riidellä.

Asiassa on kysymys kiinteistön kauppaa koskevasta riita-asiasta, jossa vakuutettu on esittänyt vaatimuksia, jotka vastapuoli on kiistänyt. Vastapuoli on myös ensimmäisen kiiston jälkeen esittänyt asiassa perustellun kiiston vakuutetun vaatimusten johdosta. Lainoppineen asiamiehen käyttäminen on välttämätöntä, jotta asiassa voidaan antaa perusteltu vastaus sekä tarvittaessa saattaa asia tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Selvyyden vuoksi todetaan lisäksi, että vakuutusyhtiön viittaama vakuutussopimuslain 30 § ei sovellu tähän asiaan. Vakuutettu ei ole tahallaan aiheuttanut vakuutustapahtumaa. Vakuutettu on esittänyt vastapuolta vastaan vaatimuksia ja tämä vastapuoli, joka on erillinen oikeushenkilö ja oikeussubjekti, on kiistänyt vaatimukset. Vakuutusyhtiö on niin ikään vedonnut siihen, että vakuutettu on O Oy:n edustajana antanut itselleen virheellistä tietoa kaupan kohteesta ja on näin tahallaan aiheuttanut vakuutustapahtuman. Tiedonantovirhe ei kuitenkaan edellytä tahallisuutta tai edes tuottamusta eikä vakuutettu ole edes sellaiseen tässä tapauksessa vedonnut. O Oy ei ole tiennyt, että salaojia ei ole uusittu vuosina 2017–2018, vaan on ollut perustellusti siinä käsityksessä, että näin on tapahtunut. Mitään tahallisuutta tai tuottamusta ei siis ole vakuutetun puolella ollut. Tästä huolimatta virheellisten tietojen antamisessa on kysymys tiedonantovirheestä, josta myyjä on vastuussa.

Vakuutettu toteaa, että virheellinen tieto salaojaremontin alkuperäisestä ajankohdasta on saatu kiinteistön Oy:lle myyneeltä M:ltä. Kun O Oy on myynyt kiinteistön vakuutetulle, on yhtiö normaalin käytännön mukaisesti luovuttanut ostajalle kaikki tiedot ja asiakirjat kaupan kohteesta, jotka sillä on ts. myös kirjeenvaihdon, jota O Oy on käynyt kiinteistön sille myyneen tahon kanssa. O Oy ei ole tahallaan taikka huolimattomuuttaan antanut virheellistä tietoa asiakkaalle eikä tämä ole maakaaren mukaisen virhevastuun edellytys.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa antamaansa korvauspäätökseen ja toteaa lisäksi seuraavaa.

Kun yhtiön kokonaan omistava henkilö tekee yksityishenkilönä sopimuksen omistamansa yhtiön kanssa, kyseessä on ns. itsekontrahointi. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa sopimus tehdään kahden erillisen osapuolen välillä, mutta sama henkilö päättää yhtä aikaa sopimuksen omaan lukuunsa ja toisen osapuolen edustajana. Vaikka itsekontrahointi ei sellaisenaan ole kiellettyä, se voi liittyä tilanteisiin, jossa oikeustoimella on kyseenalaisia päämääriä.

Kauppakirjan mukaan asuinrakennus oli asuinkelvoton. Asiakkaan selvityksen mukaan kiinteistön salaojat oli ennen kauppaa hänen tietensä uusittu ajalla 2017–2018. Ottaen huomioon tapaukseen liittyvät olosuhteet, mm. suuret erot kiinteistön osto- ja myyntihinnoissa melko lyhyenä ajanjaksona, vakuutusyhtiö pitää mahdollisena, että asiakkaan kokonaan omistaman Oy:n kanssa tekemä kiinteistönkauppa ja sitä seurannut asiakkaan hinnanalennus- ja vahingonkorvausvaatimus ovat samaa kokonaisuutta, jonka tarkoituksena voi olla esim. saada asiakkaalle tai Oy:lle verotuksellisia etuja. Kyseessä ei näin ollessa olisi spontaani riita, vaan asiakkaan tarkoitushakuinen toiminta, jonka perusteella, edellä kerrotun lisäksi, olisi mahdollista samaistaa asiakas ja Oy. Tällöinkin on kyse vakuutussopimuslain 30.1 §:n mukaisesta tilanteesta, jossa vahingon syntyminen riippuu yksinomaan vakuutetun omasta tahdosta.

Asiassa on kyse tilanteesta, jossa asiakas voi tosiasiassa itse määrätä siitä, riitautuuko asia (eli sattuuko vakuutustapahtuma vai ei) sekä siitä, kuinka asia päättyy; päättyi asia sitten asiakkaan kannalta myönteisesti tai kielteisesti, hän on asiassa tosiasiallinen edunsaaja, joko henkilökohtaisesti tai yksin omistamansa osakeyhtiön omistuksen kautta. Etujen yhtenevyyden vuoksi asiakkaan ja Oy:n samastaminen on perusteltua. Myös vahingon, eli asianajokulujen syntyminen riippuu ainoastaan asiakkaasta itsestään, minkä vuoksi kyse on muun ohella vakuutussopimuslain 30.1 §:n mukaisesta tilanteesta.

Vakuutusyhtiön korvauspäätös on edellä kerrotuin perustein vakuutusehtojen mukinen, eikä asiaan voida myöntää oikeusturvaetua.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tulee asiakkaalle myöntää oikeusturvaetu hänen ja hänen omistamansa ja edustamansa osakeyhtiön väliseen, kiinteistön laatuvirheeseen liittyvään riita-asiaan.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot

Oikeusturvavakuutus, voimassa 1.4.2023 alkaen

Vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Vakuutus koskee vakuutettua yksityiselämään liittyvissä asioissa.

Ehtokohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa
- riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Ehtokohdan 5 alakohdan 2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyy vakuutetun tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan muun vakuutetun nykyiseen, aiempaan, tulevaan tai suunniteltuun työhön, ammatinharjoittamiseen, virkaan, toimeen, elinkeino- tai ansiotoimintaan, kaupallisen yrityksen osakkuuteen tai jäsenyyteen tällaisen yrityksen hallinnollisissa elimissä tai muuhun pää- tai sivutoimiseen toimintaan tulon hankkimiseksi.

Asian arviointi

Asiakas, vakuutettu on hakenut oikeusturvaetua riita-asiaan, jonka toisena osapuolena on asiakkaan itsensä omistama ja edustama osakeyhtiö. Riita-asia koskee ostetun kiinteistön väitettyä laatuvirhettä.

Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyy vakuutetun nykyiseen, aiempaan, tulevaan tai suunniteltuun työhön, ammatinharjoittamiseen, virkaan, toimeen, elinkeino- tai ansiotoimintaan, kaupallisen yrityksen osakkuuteen tai jäsenyyteen tällaisen yrityksen hallinnollisissa elimissä tai muuhun pää- tai sivutoimiseen toimintaan tulon hankkimiseksi.

Vakuutuslautakunta katsoo, että riita-asia liittyy olennaisella tavalla asiakkaan oman yrityksen toimialaan ja sen liiketoimintaan, koska riita-asian osapuolena on asiakkaan yksin omistama ja edustama osakeyhtiö. Näin ollen lautakunta katsoo, että vakuutusehtojen rajoitusehto soveltuu tapaukseen, eikä oikeusturvaetua tule vakuutusehtojen mukaan myöntää.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto
Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola