Tapahtumatiedot
B Oy haki 22.2.2023 henkilövakuutusta, joka sisältäisi muun muassa kuolemanvaraturvan ja jossa vakuutettuna olisi A (s. 1978). Hakemuksen yhteydessä A täytti terveysselvityksen, jossa ilmoitti muun muassa hänellä todetuista munuaisten vajaatoiminnasta ja kohonneesta verenpaineesta. Kysymyksiin siitä, missä ilmoitettuja sairauksia oli hoidettu, A vastasi ”työterveys”. Vakuutusyhtiöstä yritettiin 18.3.2023 alkaen tavoittaa A:ta puhelimitse sen selvittämiseksi, missä hoitolaitoksessa A:n työterveyshuolto oli järjestetty. Yhtiö sai tiedon 26.4.2023 ja lähetti samana päivänä potilaskertomuspyynnön kyseiselle yksityiselle lääkäriasemalle.
A kuoli 13.5.2023.
Vakuutusyhtiö sai 16.5.2023 tiedon A:n kuolemasta ja pyysi samana päivänä yksityistä lääkäriasemaa kiirehtimään potilaskertomusten toimittamista. Potilaskertomukset saapuivat yhtiöön 20.6.2023. Yhtiö pyysi saatujen tietojen perusteella potilaskertomuksia yliopistollisesta sairaalasta 22.6.2023. Yliopistolliselta sairaalalta saapui 3.7.2023 yhtiölle ilmoitus, ettei kuolleen henkilön potilaskertomuksia voida luovuttaa vakuutusyhtiölle ilman kuolinpesän suostumusta. Vakuutusyhtiö pyysi 7.7.2023 A:n kuolinpesältä valtuutuksen potilasasiakirjojen saamiseksi ja sai valtuutuksen 24.7.2023, minkä jälkeen yhtiö lähetti yliopistolliselle sairaalalle uuden potilaskertomuspyynnön 28.7.2023. Pyydetyt selvitykset saapuivat yhtiöön 11.8.2023.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen 24.8.2023. Yhtiö ilmoitti, ettei haettuja vakuutuksia voitu saatujen terveydentilatietojen perusteella myöntää. Ratkaisuun vaikuttivat tiedot A:n sairastamista munuaisten vajaatoiminnasta ja verenpainetaudista ja näiden puutteellisesta seurannasta, jonka vuoksi munuaisten toimintaa ennen vakuutushakemuksen allekirjoittamista ei voitu arvioida.
B Oy ja vakuutushakemuksessa nimetty kuolemanvaraturvan edunsaaja hakivat 11.9.2023 muutosta päätökseen vakuutusyhtiön sisäiseltä muutoksenhakuelimeltä. Valituksessa katsottiin ensisijaisesti, että vakuutussopimus oli syntynyt siinä vaiheessa, kun vakuutusyhtiön 6.2.2023 päivättyyn tarjoukseen oli vastattu 22.2.2023. Mikäli sopimuksen ei katsottaisi syntyneen tuolloin, vakuutusyhtiön oli katsottava laiminlyöneen joutuisuusvelvoitteensa hakemuksen käsittelyssä, kun päätös hakemuksen johdosta annettiin vasta 24.8.2023. Jos vakuutusyhtiö olisi toiminut oikea-aikaisesti, A olisi ehtinyt hakea henkivakuutusta toisesta vakuutusyhtiöstä. Vakuutusyhtiön toiminnasta oli siten aiheutunut edunsaajalle vahinkoa. Lisäksi valituksessa katsottiin vielä, ettei yhtiön ilmoitus siitä, että munuaisten vajaatoiminta ja verenpainetauti olisivat estäneet vakuutuksen myöntämisen kokonaan, ollut uskottava.
Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin antoi asiassa ratkaisun 28.11.2023. Sopimuksen syntymisen osalta ratkaisussa todettiin, että yhtiö oli 6.2.2023 toimittanut vakuutuksen hakijalle asiakirjan, joka on otsikoitu tarjoukseksi. Kyseisessä asiakirjassa selostetaan muun muassa tarjotut vakuutusturvat, vakuutusmäärät ja vakuutusmaksut. Lisäksi asiakirjassa kerrotaan, että henkivakuutussopimus perustuu vakuutetun terveydentilasta ja taloudellisesta tilanteesta annettuihin tietoihin. Terveydentilan perusteella vakuutusturvaa voidaan rajoittaa, vakuutusmaksua korottaa tai vakuutusta ei voida myöntää ollenkaan. Vakuutuksen hakija oli 23.2.2023 palauttanut vakuutusyhtiölle allekirjoitetun asiakirjan, jonka otsikko on ”Tarjouksen hyväksyminen ja vakuutushakemus”. Otsikon alle on kirjattu ”Haen tarjouksen [xxx] mukaista vakuutusturvaa”. Yhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen kannan mukaan vakuutuksenhakijan 23.2.2023 yhtiölle toimittamaa asiakirjaa oli pidettävä tarjouksena. Sopimuksen syntyminen oli tässä vaiheessa edellyttänyt, että vakuutusyhtiö hyväksyisi hakijan tarjouksen. Päätöksessä 24.8.2023 yhtiö oli ilmoittanut, ettei se myönnä haettua vakuutusta. Sopimus ei ollut siten missään vaiheessa tullut voimaan.
Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin katsoi, ettei vakuutusyhtiö ollut laiminlyönyt joutuisuusvelvoitettaan vakuutushakemuksen käsittelyssä. Terveysselvitykseen oli täytetty puutteellisesti tiedot vakuutettavan henkilön hoitopaikoista, koska hoitopaikaksi oli merkitty ainoastaan ”työterveys”. Toiseksi käsittely viivästyi siksi, että hoitolaitos, jolta tarvittavia selvityksiä pyydettiin, vastasi selvityspyyntöön viiveellä. Vakuutushakemuksen hylkäysperusteiden osalta ratkaisussa todettiin, etteivät munuaisten vajaatoiminta ja verenpainetauti sellaisinaan estä henkivakuutuksen myöntämistä, vaan ratkaisuun vaikuttavat muun muassa verenpainearvot sekä verestä mitattava seerumin kreatiniini. Myös se seikka, onko kyseessä krooninen vai ohimennyt munuaisten vajaatoiminta, vaikuttaa vastuunvalintaratkaisuun. Vakuutushakemuksen hylkäämiseen on tässä tapauksessa vaikuttanut se, ettei verenpainetautia ja munuaisten vajaatoimintaa ole kontrolloitu suositusten mukaisesti. Erikoissairaanhoidon merkinnän 29.4.2022 mukaan sairauksia olisi tullut kontrolloida työterveyshuollossa joiltakin osin puolivuosittain ja joiltakin osin jopa tätä tiheämmin. Työterveyshuollosta saaduissa sairauskertomuksissa ei ollut mitään tietoja näistä suositelluista kontrolleista. A:n sairauksia ei ollut kontrolloitu ollenkaan lähes vuoteen, mikä vaikutti vakuutushakemuksen hylkäämiseen.
Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin katsoi ratkaisussaan, että vakuutusyhtiö oli toiminut vakuutushakemusta käsitellessään asianmukaisesti ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Näin ollen aihetta suosittaa muutosta vakuutusyhtiön ratkaisuun ei ollut.
Asiakkaan valitus
A:n edunsaaja ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Valituksessa katsotaan ensisijaisesti, että vakuutussopimus on ollut voimassa. Toissijaisesti vakuutusyhtiö on laiminlyönyt yli puolen vuoden ajan ilmoittaa, ettei sopimus ole voimassa, ja aiheuttanut täten vahinkoa, kun vakuutusta ei ole voitu hakea muualta. Kolmanneksi vakuutusyhtiön lääketieteelliset perusteet vakuutushakemuksen hylkäämiseen kokonaan vaikuttavat poikkeuksellisilta. Näyttää siltä, että vakuutusyhtiön päätökseen 24.8.2023 on tosiasiallisesti vaikuttanut korvausvastuun realisoituminen A:n kuoltua vakuutushakemuksen jättämisen jälkeen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan sisäisen muutoksenhakuelimensä ratkaisuun. Yhtiön vastuunvalinta on perustunut A:n terveydentilaan ennen vakuutushakemuksen jättämistä, eikä myöhempiä terveydentilatietoja ole otettu huomioon. Vakuutusta ei ole voitu myöntää, koska A:n terveydentilan seuranta oli ollut puutteellista, eikä vakuutuksen myöntämiseksi tarpeellisia tietoja ollut saatavissa.
Selvitykset
1. Terveysselvitys
A on allekirjoittanut terveysselvityksen 22.2.2023. A on ilmoittanut muun muassa, että hänellä on viiden viimeisen vuoden aikana ollut munuaisten vajaatoiminta, joka on ilmeisesti ollut lievä, ja jonka seuranta on siirtynyt yliopistollisesta sairaalasta työterveyshuoltoon, sekä kohonnut verenpaine, johon on ollut käytössä lääkitys. Kysyttäessä viimeisintä hoitopaikkaa A on vastannut kummankin sairauden kohdalla ”työterveys”.
2. Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 26.2.2016–30.4.2023.
Työterveyshuollon etäkontaktia 2.10.2019 koskevan merkinnän mukaan A:lla on ollut käytössään verenpainelääkkeinä Candemox ja Emconcor. Merkinnän 18.12.2020 mukaan verenpainelääkkeinä on ollut käytössä Amlodipin Actavis, Emconcor, Candemox ja Amitrid. Etäkontaktia 12.1.2021 koskevan tekstin mukaan A:lle on aloitettu keskussairaalassa tutkimukset munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. Kreatiniiniarvo on noussut, natrium ollut matalahko, kalium hieman noussut ja kreatiinikinaasi ollut nousussa. Tilan taustatekijöiden on arvioitu olevan moninaiset: A on ollut äärimmäisen lihaksikas ja treenannut salilla erittäin kovaa, minkä lisäksi hänellä on ilmennyt jouluna kuivumista muun muassa saunomisen takia ja hän on syönyt hyvin paljon lihaa. A on saanut nesteytysohjeet ja nesteenpoistolääkitys on tauotettu. Lisäksi on toistaiseksi kielletty urheilu ja hieronta.
Nefrologian poliklinikan ensikäyntiä 17.2.2021 koskevan tekstin mukaan A:lla on laboratoriokokeissa todettu kohtalainen munuaisten vajaatoiminta. Taustatekijöistä on pohdittu primaarin munuaissairauden mahdollisuutta ja toisaalta pitkäkestoista verenpainetautia, mahdollista alinesteytyksen taipumusta ja kroonista rabdomyolyysia sekä elintapoja ja A:n käytössä olleita lääkityksiä. A:lle on tehty lääkitysmuutoksia, ohjeistettu nesteytys ja liikuntakielto ja ohjelmoitu jatkotutkimuksia.
Hoitoaikaa 17.2.2021–29.4.2022 koskevan loppuarvion mukaan A on ollut nefrologian poliklinikan seurannassa munuaisten vajaatoiminnan ja proteinurian vuoksi. Seurannan päättyessä A on lopettanut aiemman tavoitteellisen kehonrakennusharrastuksensa. Vastaanotolla 29.4.2022 verenpaine on ollut erinomaisella tasolla 121/74 mmHg, kotimittauksissa A on mitannut samankaltaisia arvoja. Vastaanotolla A on kertonut, että hänen hektinen elämäntapansa on jatkunut, hän on tehnyt pitkää työpäivää ja pyrkinyt kaikessa maksimisuorituksiin. A:lla on edelleen ollut käytössään runsasproteiininen ruokavalio ja häntä on ohjeistettu vähentämään proteiinimäärää munuaisten vuoksi. Laboratoriokokeissa hemoglobiini on ollut 172 ja hematokriitti 0,53, mitä on pidetty liian korkeina arvoina ja suositeltu seurantaa työterveyshuollossa. CRP on ollut alle 1 (viitearvo alle 4 mg/l), kalium 4,3 (viitearvo 3.3–4.9 mmol/l), natrium 137 (viitearvo 137–145 mmol/l), kystatiini-C 1,04 (viitearvo alle 1.00 mg/l), albumiini 39,5 (viitearvo 36–45 g/l), kreatiniini 154 (viitearvo 60–100 µmol/l), kalsium 1,23 (viitearvo 1,16–1,30 mmol/l), fosfaatti 0,76 (viitearvo 0.71 – 1.53 mmol/l), verensokeri 5,2 (viitearvo 4.0–6.0 mmol/l), hemoglobiini-A1c 37 (viitearvo 20–42 mmol/mol) ja albumiinin ja kreatiniinin suhde 9,5 (normaali tai lievästi koholla alle 3,0 mg/mmol, lisääntynyt albuminuria 3,0–30 mg/mmol). Virtsan seula on ollut puhdas ja maksa-arvot viitealueella. Aiemmin seurannan aikana A:lla on todettu lievä hyperkalsemia, albumiinin ja kreatiniinin suhde on ollut korkeimmillaan 83 ja maksa-arvot ovat olleet koholla. Nämä arvot ovat korjaantuneet elämäntapamuutoksen myötä. A:lla on edelleen ollut hyvin runsaasti lihasmassaa, mihin peilaten lääkäri on arvioinut, että A:n munuaisfunktio on ollut normaali. Myös kystatiini-C-arvo on ollut normaali. Verenpaineen hyvän hoidon on todettu olevan tärkeää. A:lle on suositeltu, että virtsanäyte, albumiinin ja kreatiniinin suhde, munuaisarvo, kystatiini-C ja maksa-arvot kontrolloidaan puolivuosittain työterveyshuollossa ja hieman tätäkin tiheämmin vielä perusverenkuva. Munuaispoliklinikan seurannan ei ole arvioitu olevan enää tarpeen.
Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettujen työterveyshuollon tekstien mukaan sairaalapalaute nefrologian poliklinikan hoitoaikaa 17.2.2021–29.4.2022 koskien on saapunut työterveyshuoltoon 8.5.2022. Käytettävissä olevista teksteistä ei ilmene, että suositeltua puolivuosittaista laboratorioseurantaa olisi toteutettu.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko vakuutushakemuksen 22.2.2023 mukainen vakuutussopimus syntynyt B Oy:n ja vakuutusyhtiön välillä.
Toissijaisesti on kyse siitä, olisiko hakemuksen mukainen vakuutus tullut myöntää, tai onko vakuutusyhtiö laiminlyönyt joutuisuusvelvoitteen hakemuksen käsittelyssä ja onko tästä mahdollisesta laiminlyönnistä aiheutunut vahinkoa, josta vakuutusyhtiölle syntyy korvausvastuu.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (13.6.1929/228, oikeustoimilaki) 1 §:n 1 momentin mukaan tarjous sopimuksen tekemisestä ja sellaiseen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa sen mukaan, kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään.
Vakuutusten tarjoamisesta annetun lain (20.4.2018/234) 2 §:n 1 momentin mukaan vakuutusten tarjoamisella tarkoitetaan vakuutussopimuksen valmistelua, vakuutussopimusta koskevan henkilökohtaisen suosituksen ja vakuutussopimusta koskevien muiden tietojen antamista, vakuutussopimuksen tekemistä ja avustamista vakuutussopimuksen hoitamisessa ja täyttämisessä.
Lain 30 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksentarjoajan on toimittava rehellisesti, ammattitaitoisesti, huolellisesti ja asiakkaan edun mukaisesti. Vakuutuksenantajan, asiamiehen ja sivutoimisen asiamiehen on lisäksi noudatettava hyvää vakuutustapaa sekä vakuutusmeklarin ja sivutoimisen vakuutusmeklarin lisäksi hyvää vakuutusmeklaritapaa.
Lain 75 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, joka sen tai sitä edustavan asiamiehen 30, 34, 45 taikka 46 §:n vastaisesta menettelystä aiheutuu asiakkaalle tai muulle, jonka oikeutta vakuutus koskee. Vakuutuksenantaja vapautuu kuitenkin vastuusta, jos se osoittaa toimineensa ja myös sitä edustavan asiamiehen toimineen ammattitaitoisesti ja huolellisesti.
Vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 10 §:n mukaan vakuutuksenantaja ei saa hylätä henkilövakuutusta koskevaa hakemusta sillä perusteella, että vakuutustapahtuma on sattunut tai vakuutetuksi tarkoitetun henkilön terveydentila on huonontunut sen jälkeen, kun hakemusasiakirjat on annettu tai lähetetty vakuutuksenantajalle. Jos vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot määräytyvät vakuutetun terveydentilan perusteella, määräytymisperusteena tulee olla terveydentila sinä ajankohtana, jona hakemusasiakirjat annettiin tai lähetettiin vakuutuksenantajalle.
Asian arviointi
1. Vakuutussopimuksen syntyminen
Oikeustoimilain 1.1 §:n mukaan sopimus syntyy, kun toinen osapuoli antaa hyväksyvän vastauksen toisen osapuolen tarjoukseen. Vakuutussopimuksia koskevassa erityislaissa eli vakuutussopimuslaissa ei ole säännöksiä vakuutussopimuksen tekemisestä, vaan sovellettavaksi tulevat oikeustoimilain 1 luvun säännökset. Vakuutussopimus syntyy tyypillisesti siten, että vakuutusta haluava täyttää ja allekirjoittaa vakuutuksen hakemista varten laaditun kaavakkeen ja toimittaa sen vakuutusyhtiölle. Yleensä tarjouksen tekijänä on siten vakuutuksen hakija. Sopimustarjouksen tekijänä voi kuitenkin joissakin tapauksissa olla myös vakuutuksenantaja. Esimerkiksi henkivakuutusta haettaessa on mahdollista, että vakuutuksenantaja tekee vakuutuksenhakijalta tarpeelliset tiedot saatuaan yhden tai useamman erilaisen laskelman ehtoineen vakuutuksen tekemiseksi. Tällöin kyse on vakuutuksenantajan tekemästä tarjouksesta, jonka hyväksymällä vakuutusta harkitseva voi saada sopimuksen aikaan. (Hoppu, Esko – Hemmo, Mika (2006): Vakuutusoikeus, s. 91–92.)
A:n edunsaaja on esittänyt ensisijaisesti, että puheena oleva vakuutussopimus on syntynyt, kun B Oy on toimittanut 22.2.2023 allekirjoitetun vakuutushakemuksen vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö on 6.2.2023 toimittanut B Oy:lle asiakirjan, jonka otsikkona on ”Tarjous”. Asiakirjassa todetaan muun muassa ”Tarjoamme teille alla olevan erittelyn mukaista vakuutusturvaa.”, ”Henkivakuutussopimus perustuu vakuutetun terveydentilasta ja taloudellisesta tilasta annettuihin tietoihin. Terveydentilan perusteella vakuutusturvaa voidaan rajoittaa, vakuutusmaksua korottaa tai vakuutusta ei voida myöntää ollenkaan.” ja ”Vakuutuksenantajan myöntämä sopimus tulee voimaan hakemukseen merkittynä päivänä, kuitenkin aikaisintaan sinä päivänä, jolloin hakemus on lähetetty tai jätetty [vakuutusyhtiölle].” Tarjoukseksi otsikoidun asiakirjan liitteenä B Oy:lle on toimitettu vakuutushakemus ja terveysselvitys, jotka on allekirjoitettu 22.2.2023 ja toimitettu vakuutusyhtiölle 23.2.2023.
Vakuutuslautakunta arvioi esitettyä selvitystä kokonaisuutena ja katsoo, ettei vakuutusyhtiön 6.2.2023 päivättyä, tarjoukseksi otsikoitua asiakirjaa voida pitää sellaisena oikeustoimilaissa tarkoitettuna tarjouksena, jonka hyväksymällä vastaanottaja voisi saada vakuutuksen voimaan. Vakuutusyhtiö on edellyttänyt B Oy:ltä hakemusta sekä A:lta terveysselvitystä sen arvioimiseksi, voidaanko tarjouslaskelman mukainen vakuutusturva myöntää. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutussopimus ole syntynyt hakemuksen allekirjoittamisella, vaan sopimukseen syntyminen olisi edellyttänyt vakuutusyhtiön myönteistä päätöstä hakemukseen.
2. Vastuunvalintaa koskeva ratkaisu
Vakuutussopimuslaissa ei ole säädetty ns. sopimuspakkoa, jonka mukaan vakuutuksenantajan olisi myönnettävä tarjoamiaan vapaaehtoisia vakuutuksia jokaiselle niitä haluavalle. Vakuutussopimuslain esitöissä (HE 114/1993 vp, s. 13) todettiin, että vakuutussopimuksen tekeminen kuuluu sopimusvapauden piiriin, joten vakuutuksenantajalla ei ole velvollisuutta tehdä vakuutussopimusta jokaisen sitä haluavan kanssa. Vakuutuksenantajilla on vastuunvalintaperiaatteet, joissa määritellään, minkälaisia riskejä ja millä ehdoilla vakuutuksenantaja vakuuttaa. Vakuutussopimuslain 10 §:ssä on säännöksiä perusteista, joiden nojalla henkilövakuutusta koskevaa hakemusta ei saa hylätä.
Sopimusvapauden periaatteesta seuraa, että vakuutusyhtiöllä on lain mukaan oikeus itsenäisesti harkita ne vakuutettavan henkilön terveydentilaan liittyvät, tulevien vakuutustapahtumien riskiä kasvattavat seikat, joiden perusteella se vakuutusten myöntämisestä ja mahdollisista yksilöllisistä rajoitusehdoista päättää edellyttäen, että perusteet ovat lain ja hyvän vakuutustavan mukaiset. Vakuutusyhtiöillä on vastuunvalintaperiaatteet, joissa määritellään, minkälaisia riskejä ja millä ehdoilla yhtiö vakuuttaa. Lähtökohtana on, että vastuunvalintaratkaisun tulee perustua näihin yhtiön määrittelemiin periaatteisiin.
Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt myöntämästä haettua vakuutusta vedoten siihen, ettei A:n verenpainetaudin ja munuaisten vajaatoiminnan seuranta ole toteutunut yliopistollisen sairaalan nefrologian poliklinikalla 29.4.2022 suositellun mukaisesti. Vakuutuslautakunnalle toimitetun potilaskertomustekstin 29.4.2022 mukaan on suositeltu, että virtsanäyte, albumiinin ja kreatiniinin suhde, munuaisarvo, kystatiini-C ja maksa-arvot kontrolloidaan puolivuosittain työterveyshuollossa. Lisäksi on suositeltu tiheämpää perusverenkuvan seurantaa. Lautakunnalle toimitettujen työterveyshuollon potilaskertomusten perusteella seuranta ei ole toteutunut.
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön ilmoitusta vastuunvalintaperiaatteistaan uskottavana. A on ollut yli vuoden ajan yliopistollisen sairaalan seurannassa munuaisten vajaatoiminnan vuoksi, eikä hänelle seurantajakson päätyttyä suositeltuja kontrollilaboratoriokokeita ole esitetyn selvityksen perusteella toteutettu lainkaan. Seurantatietojen puuttuessa vakuutusyhtiö ei ole voinut arvioida vakuutussopimukseen liittyvää riskiä. Lautakunta pitää hylkäysperusteetta myös lain ja hyvän vakuutustavan mukaisena.
3. Vakuutushakemuksen käsittelyn kesto
Vakuutuslautakunta on hyvään vakuutustapaan liittyvässä ratkaisukäytännössään muun muassa katsonut, että hyvä vakuutustapa edellyttää vakuutusyhtiöiltä pikaista reagoimista asiakkaiden sopimuksia koskeviin tiedusteluihin ja muutospyyntöihin. Lautakunta toteaa, että esimerkiksi tieto kulloinkin kysymyksessä olevan vakuutusturvan voimassaolosta, laajuudesta ja sitä koskevasta vakuutusmäärästä on yleensä vakuutuksenottajalle olennaisen tärkeä. Vakuutusyhtiön näistä seikoista antaman informaation tulee myös olla mahdollisimman selkeää. Vakuutuksen hakija voi perustellusti odottaa, että vakuutusyhtiö ilmoittaa selkeästi ja ilman aiheetonta viivytystä siitä, suostuuko se myöntämään haetun vakuutusturvan vai ei.
A:n edunsaaja on esittänyt, että vakuutusyhtiö on laiminlyönyt joutuisuusvelvollisuutensa vakuutushakemuksen käsittelyssä. Tästä on aiheutunut vahinkoa, koska A olisi voinut hakea riskihenkivakuutusta toisesta vakuutusyhtiöstä, mikäli hän olisi saanut ajoissa tiedon hakemuksen hylkäämisestä.
Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan B Oy:n vakuutushakemus ja A:n allekirjoittama terveysselvitys ovat saapuneet vakuutusyhtiöön 23.2.2023. Vakuutusyhtiö on aloittanut vakuutushakemuksen käsittelyn 18.3.2023. A:ta on yritetty tavoittaa puhelimitse 18.3.2023 alkaen sen selvittämiseksi, missä hoitolaitoksessa A:n työterveyshuolto oli järjestetty. Yhtiö on saanut tiedon 26.4.2023 ja pyytänyt samana päivänä potilaskertomuksia kyseiseltä lääkäriasemalta. Pyyntöä on kiirehditty 16.5.2023 selvitykset ovat saapuneet yhtiöön 20.6.2023. Yhtiö on saatujen tietojen perusteella pyytänyt lisää potilaskertomuksia yliopistollisesta sairaalasta 22.6.2023. Yliopistolliselta sairaalalta on 3.7.2023 saapunut yhtiölle ilmoitus, ettei kuolleen henkilön potilaskertomuksia voida luovuttaa vakuutusyhtiölle ilman kuolinpesän suostumusta. Vakuutusyhtiö on 7.7.2023 pyytänyt A:n kuolinpesältä valtuutuksen potilasasiakirjojen saamiseksi ja saanut valtuutuksen 24.7.2023, minkä jälkeen yhtiö on lähettänyt yliopistolliselle sairaalalle uuden potilaskertomuspyynnön 28.7.2023. Pyydetyt selvitykset ovat saapuneet yhtiöön 11.8.2023. Hylkäävä päätös vakuutushakemukseen on annettu 24.8.2023.
Vakuutuslautakunta katsoo edellä selostettuun viitaten, että vakuutusyhtiö on toiminut vakuutushakemuksen käsittelyssä ilman aiheetonta viivytystä. Pitkä viive hakemuksen jättämisen (23.2.2023) ja päätöksen antamisen (24.8.2023) välillä on johtunut vakuutusyhtiöstä riippumattomista syistä eli siitä, että hakemuksen käsittelyä varten on jouduttu pyytämään lisätietoja ensin A:lta ja tämän jälkeen kahdelta eri hoitolaitokselta. Koska vakuutusyhtiö on käsitellyt vakuutushakemuksen oikea-aikaisesti, sille ei synny vahingonkorvausvastuuta sillä perusteella, että jos A olisi saanut aikaisemmin tiedon yhtiön kielteisestä kannasta, hän olisi voinut hakea vakuutusta toisesta vakuutusyhtiöstä.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Laine
Jäsenet
Korkeamäki
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov