Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan asiakas oli 18.5.2023 saanut venenaapuriltaan ilmoituksen, että asiakkaan Yamarin 7400 -merkkinen vene on uponnut laiturissa. Asiakas haki korvausta venevakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiön korvauspäätös 5.7.2023

Vakuutusyhtiö antoi asiassa 5.7.2023 kielteisen korvauspäätöksen. Vakuutusyhtiö katsoi, että veneen uppoamisen ei ole osoitettu tapahtuneen mistään vakuutusehtojen mukaisesta tapahtumasta. Yhtiö viittasi vahinkotarkastajansa lausuntoon, jonka mukaan veneelle on tehty vuotokoe paikassa K. Lausunnon mukaan veneen perävetolaiteen kilpeen on syöpynyt noin 5 x 5 senttimetrin kokoinen aukko, josta vettä pääsee veneen konehuoneeseen. Tarkastajan mukaan kyseessä on tekninen vika. Yhtiö katsoi vahinkotarkastajan lausuntoon perustuen, että veneen uppoamisen syynä ei ole ollut vakuutusehtojen mukainen veden tunkeutuminen veneeseen, koska veneen läpivienti, putki tai putkiliitos ei ole äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti rikkoutunut. 

Asiakkaan muutoksenhaku 

Asiakas haki muutosta kielteiseen korvauspäätökseen. Muutoksenhaussaan asiakas kertoi, että vene on 11.5.2023 laskettu veteen huollettuna paikassa R, mistä asiakas nouti veneen ja ajoi sen saareen N mökkirantaan ja myöhemmin samana päivänä laituripaikalle M-tien rantaan, jonne asiakas jätti veneen. Merimatkan aikana tai sen päättyessä asiakas ei havainnut mitään poikkeavaa veneen käyttäytymisessä tai muussa toiminnassa. Keskiviikkona 17.5.2023 venepaikan vuokraaja ja venepaikkanaapuri eivät olleet havainneet veneen suhteen mitään poikkeavaa käydessään laiturilla. Saatuaan tiedon vahingosta asiakas valtuutti kahden meripelastusseuran venepartiot tekemään kaikki tarvittavat pelastustoimet lisävahinkojen minimoimiseksi. Venepartiot saivat veneen pinnalle ja hinasivat sen samana päivänä telakalle L, missä vene nostettiin vedestä. 

Asiakas teki vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle samana päivänä, ja seuraava asiakkaan tietoon tullut toimenpide vahingon suhteen oli SVT Oy:n kirjaus 24.5.2023, jossa vahinkotarkastaja päätti veneen siirrosta paikkaan K vuotokoetta varten. Siirron toteutumisesta tai vuotokokeen ajankohdasta ei ilmoitettu asiakkaalle etukäteen. Vuotokoe on kirjattu tehdyksi 20.6.2023. Aikavälillä 18.5.–24.5.2023 ei vakuutusyhtiön tai SVT:n toimesta tehty toimenpiteitä vahingon arvioimiseksi tai vahinkojen minimoimiseksi. Asiakas kertoi, ettei hän voinut itse ryhtyä enempiin toimiin, koska vakuutusyhtiön puolelta ei ollut tehty ensiarviota. Vuotokokeessa tarkastajat olivat kuulleet virtaavan veden äänen veneen sisäpuolelle moottoritilan moottorin ja perälevyn välistä. Vuotokohtaan ei kuitenkaan ollut näköyhteyttä ja sopivien välineiden puuttuessa vuotoa ei päästy kuvaamaan. Havainnon perusteella vuotokohta paikallistettiin veneen ulkopuolelta perävetolaitteen kilpeen. Vuotokokeen tekijät mursivat mekaanisesti vuotokohdan suuremmaksi niin, että kilpeen muodostui noin 3 x 5 senttimetrin kokoinen reikä. Toisin kuin tarkastusraportissa todetaan, ei reikää muutoksenhaun mukaan havaittu ulkoisen tarkastuksen yhteydessä ennen vuotokoetta, ja vuotokohta laajennettiin vuotokokeen jälkeen asiakkaan toimittamissa valokuvissa näkyvään kokoon. Asiakkaan käsityksen mukaan vetolaitteesta tai perälevystä ei otettu kuvia ennen vuotokoetta. 

Tarkastusraportissa uppoamisen on todettu johtuneen teknisestä viasta. Asiakas katsoi muutoksenhaussaan, että jo valokuvien perusteella on pääteltävissä, että tekniikalla ei ole vahinkoon liittyen mitään syy-yhteyttä, vaan kyseessä on ennalta arvaamattomasta syystä aiheutunut vahinko. Lisäksi asiakas kertoi, että vene on monta vuotta huollettu ulkoisesti Venetelakka L:n toimesta ja moottori- ja vetolaitehuollot on vuosittain tehnyt vuosikymmenien koulutuksella ja kokemuksella Tmi Ö. Huoltotoimenpiteet on tehty valmistajan ohjeiden mukaan ja veneen pinnat on tarkastettu ja käsitelty säännöllisesti mahdollisten vaurioiden toteamiseksi. Lisäksi veneen niin sanotut sinkit on vaihdettu kahden vuoden välein ja tarvittaessa, viimeksi ennen vesillelaskua keväällä 2023. Sekä L että Ö vahvistavat, että tehtyjen huoltojen yhteydessä ei ole havaittu minkäänlaista viitettä myöhemmin sattuneeseen vahinkoon. Vuosittain L:n toimesta tehdyn pohjan ja vetolaitteen maalauksen yhteydessä näkyvissä oleva vuotokohta olisi havaittu. Asiakkaan mukaan erityisesti merkitsevää oli se, että vetolaite on talvikaudella 2022–2023 avattu, purettu ja huollettu Ö:n toimesta, jolloin mahdollinen vuotokohta olisi todettu, jos se olisi ollut silmin havaittavissa. Asiakas katsoi, että kyseessä on ollut äkillinen veden tunkeutuminen veneeseen, koska vetolaitteen kilpi on äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti rikkoutunut. 

Täydennyksenä aiempaan asiakas mainitsi muutoksenhaussaan, että syksyn 2022 viimeisellä venematkalla tapahtui matalan vedenkorkeuden ja sivutuulen vaikutuksesta navigointivirhe ja vedenalaisten kiven ylitys, jolloin muun muassa vetolaite vaurioitui. Asia on ollut käsittelyssä vakuutusyhtiössä. Asiakkaan mukaan oli mahdollista tai todennäköistä, että vetolaitteen kilpeen tuli vaurio, mahdollisesti hiushalkeama tuolloin ja halkeama laajeni ensimmäisellä korjauksen jälkeisellä merimatkalla venettä ja moottori normaalisti rasittaessa. 

Asiakas myös katsoi muutoksenhaussaan, ettei hän voinut ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen minimoimiseksi, koska vakuutusyhtiön reagointi asiaan kesti useita vuorokausia. Erityisesti moottorin toimivuuden säilyttämiseksi moottorin ja siihen liittyvien tukijärjestelmien purkaminen, pesu makealla vedellä ja kuivaus sekä moottorin käynnistys olisi pitänyt aloittaa välittömästi vahingon toteamisen ja veneen noston jälkeen, jotta olisi vältytty suolaveden aiheuttamalta tuholta. Asiakkaan mukaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan myös vakuutusyhtiötä sitoo vahingon rajoittamisvelvoite. 

Asiakas pyysi vahingon uudelleen käsittelyä, koska edellä mainittujen seikkojen perusteella on selvää, että vakuutusyhtiöllä ei ole vahinkoa arvioidessaan ollut kaikkia oleellisia ja asiaan vaikuttavia tietoja käytettävissään ja sen vuoksi yhtiö on voinut päätyä kielteiseen korvauspäätökseen. Asiakas katsoi, että vakuutusyhtiö on sen tarkastajan päätöksellä siirtää vene 90 kilometrin päähän ensitarkastuspaikastaan ottanut veneen ja kaiken siihen liittyvän vastuun itselleen. Vuotokokeen jälkeen vene on jätetty peittämättömänä maalle pukkien päälle kattamattomalle alueelle säiden armoille. Asiakas vaati vakuutusyhtiötä ottamaan kokonaisvastuun vahingoittuneen veneestä, velvoitteesta huolehtia siitä ja sen varastoinnista. 

Vakuutusyhtiön korvauspäätös 24.8.2023

Vakuutusyhtiö teki asiassa 24.8.2023 uuden kielteisen korvauspäätöksen, jossa se katsoi, että asiassa ei ole esitetty mitään sellaista uutta tietoa, joka antaisi aihetta muuttaa aiempaa korvauspäätöstä. Korvauspäätöksen mukaan yhtiön vahinkotarkastaja on käynyt telakalla L sen jälkeen, kun asiakas on toimittanut veneen sinne ja vene on nostettu ylös. Konehuoneen ja hytin lattialla oli vettä. Yhtiön mukaan telakka ei ollut halukas auttamaan vuodon selvittämisessä tai moottorin huollossa. Vene oli ainoastaan nostettu ylös siellä. Koska asia ei edennyt telakalla L, vahinkotarkastaja siirrätti veneen asiakkaan luvalla paikkaan K, jossa vuotokoe voitiin tehdä, kun siihen tuli seuraava vapaa aika. Yhtiön mukaan telakan vaihto ei tarkoita sitä, että vastuu veneestä siirtyisi vakuutusyhtiölle. Vuotokokeen perusteella veneen perävetolaitteen kilpeen on syöpynyt aukko, josta vettä pääsee veneen konehuoneeseen. Yhtiön mukaan kyseinen syöpymä ei ole aiheutunut hetkessä, vaan pitkän ajan kuluessa. Karilleajosta tai törmäyksestä esteeseen ei aiheudu kyseisenlaista vauriota. Korvauksenhakijalla on näyttötaakka korvattavasta vahinkotapahtumasta, eikä vahinkotarkastuksessa yhtiön mukaan ilmennyt mitään sellaista vahinkotapahtumaa, joka olisi vakuutuksesta korvattavissa. 

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii, että vakuutusyhtiön tulee korvata veneen vetolaitteen kilven äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta aiheutuneet vahingot täysmääräisesti. Valituksessaan asiakas toistaa muutoksenhaussaan esille tuomansa vahinkoa edeltäneet ja vahingon jälkeiset tapahtumatiedot. 

Asiakas katsoo, että SVT:n tarkastusraportti on epäluotettava eikä se voi olla päätöksen perusteena. Vuotokoe on kirjattu tehdyksi 20.6.2023 eli lähes kuukausi veneen siirtämisen ja yli kuukausi veneen uppoamisen jälkeen. SVT:n tarkastajat havaitsivat vuotokokeen perusteella, että vuotokohta on perävetolaitteen kilvessä. Asiakkaan mukaan tarkastajat mursivat aukkoa mekaanisesi suuremmaksi niin, että reikä oli vasta toimenpiteen jälkeen 5 x 5 senttimetrin kokoinen. SVT:n näkemykseen siitä, että vuoto johtuisi syöpymisestä, asiakas huomauttaa, että väitteen tueksi ei ole esitetty mitään näyttöä. Asiakkaan mukaan vene on huollettu kevään 2023 aikana ja tässä yhteydessä vetolaite avattiin, purettiin ja huollettiin. Mikäli vuotokohta olisi tuolloin ollut jo olemassa, olisi se väistämättä tämän huollon yhteydessä huomattu. Lisäksi asiakas kertoo, että vene on vain puoli vuotta aiemmin kuvattu SVT:n toimesta toisen vahinkotapahtuman yhteydessä ja tuolloin vetolaite oli täysin ehjä. Tältä osin asiakas viittaa toimittamaansa valokuvaan veneen perästä. Asiakkaan mukaan uppoamisen aiheuttava syöpyminen ei ole mahdollista näin lyhyessä ajassa. Lisäksi asiakas katsoo, että SVT:n väite teknisestä viasta on erikoinen eikä raportista ilmene, millä perusteella tällainen vahinko voisi edes teoriassa olla teknisen vian aiheuttama. Asiakas katsoo, että edellä esitetty väite ja valituksessa aiemmin mainitut seikat ovat osoitus siitä, että SVT:n tarkastus ja siitä kirjoitettu raportti on laadittu tässä tapauksessa huolimattomasti ja puutteellisesti eikä sille pidä antaa painoarvoa asiaa ratkaistaessa. 

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan lisäkirjelmässään asiakas katsoo, ettei näyttöä teknisestä viasta ole. Asiakas katsoo, että tekniseksi viaksi ei voi tulkita yksinomaan sitä, että jälkiä törmäystyyppisestä vahingosta ei ole. Vaikka asiakkaalla on asiassa näyttötaakka vahingon aiheutumisesta, on myös vakuutusyhtiön pystyttävä näyttämään jollain tavoin väitteenä toteen. Asiakas pitää todennäköisenä, että perävetolaitteen kilpeen on syntynyt hiusmurtuman kaltainen halkeama sen osuessa pohjaan 7.9.2022. Koska murtuma ei ollut paljain silmin havaittavissa, on se jäänyt huomioimatta keväällä 2023 tehtyjen huolto- ja korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Veneen lasku, sen siirto ja veden kohdistama paine halkeamaan lisääntyi, ja tästä syystä kilpi antoi lopulta äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti periksi. 

Vakuutusyhtiön väitteeseen siitä, että L:n lasku ei sisältynyt vetolaitteen purkua, asiakas toteaa, ettei hän ole väittänytkään, että vetolaite olisi purettu L:n toimesta. Veneen moottorin ja vetolaitteen huollon hoitaa vuosittain Tmi Ö ja viimeisimmän huollon Ö on suorittanut 27.3.2023, jolloin tämä purki vetolaitteen eikä silloin havainnut vetolaitteessa tai sen kilvessä mitään normaalista poikkeavaa tai syöpymiseen viittaavaa. L taas on hoitanut vuosittain veneen pesut, vahaukset ja maalaukset. 10.5.2023 maalia veneeseen levitettäessä L ei ollut havaittu mitään normaalista poikkeavaa eikä perivetolaitteessa minkäänlaista syöpymisestä kertovaa reikää. Asiakas katsoo, että mikäli kyseessä olisi vakuutusyhtiön esittämä syöpyminen, olisivat L ja/tai Ö väistämättä huoltotoimenpiteiden ja maalauksen yhteydessä sen todenneet. On selvää, ettei maalausta olisi tehty epätasaiselta näyttävän pinnan päälle ilman sen syyn selvittämistä. Asiakkaalle olisi luonnollisesti myös kerrottu, jos huollon yhteydessä olisi tullut esille syöpymisestä kertovia merkkejä. Jo pelkästään meriturvallisuus vaatisi, että tällaisesta asiasta ilmoitetaan veneen omistajalle. 

Syksyllä 2022 otettujen valokuvien osalta ja vakuutusyhtiön väitteeseen, että valokuvat ovat epäselviä, asiakas vastaa, että jos SVT olisi tuolloin huomannut vetolaitteen kilvessä jotain tavallisuudesta poikkeavaa, olisi kilpi hyvin todennäköisesti kuvattu tarkemmin. Uppoamisvahinkoa koskevat SVT:n raportin valokuvat on otettu siinä vaiheessa, kun vuotokohtaa on sen tarkastajien toimesta suurennettu ja on selvää, että maalipinta näyttää tällaisen murtamistoimenpiteen jälkeen epätasaiselta. Selvittelyjen huolimattomuudesta johtuva asian epäselvyys tulee tulkita asiakkaan eduksi. Lisävahinkojen osalta asiakas toteaa, ettei hänellä tässä tapauksessa ollut mahdollisuutta suojata venettä suolaveden aiheuttamilta lisävahingoilta. Paikka, jonne vene nostettiin, oli venetelakka, ei venekorjaamo, eikä telakalla ollut vähäisten resurssien vuoksi mahdollisuutta ylimääräisiin työsuorituksiin kuten vuotokokeen tekemiseen. Kyse ei siis ollut haluttomuudesta vaan siitä, ettei telakalla ollut riittäviä resursseja. 

Lisäksi asiakas on myöhemmässä lisäkirjelmässään toimittanut 17.2.2024 päivätyn lausunnon veneen maalauksen suorittaneelta L:ltä. Lausunnossaan L toteaa, että keväällä 2023 tehdyn moottori- ja vetolaitehuollon (Ö) ja maalaus- ja vahaustöiden sekä vesillelaskun (L) aikana ei havaittu mitään poikkeavaa veneen tai vetolaitteen suhteen. Lausunnon mukaan, jos vetolaitteessa olisi ollut SVT:n raportin 2 sivun yläkuvan mukainen reikä, se olisi varmuudella havaittu eikä venettä olisi laskettu veteen. Veteen laskun jälkeen vene oli telakan laiturissa usean päivän ajan, eikä siinä myöskään tuona aikana havaittu mitään normaalista poikkeavaa. Lausunnossaan L katsoo, että koska keväthuollon tai uppoamisen jälkeen veneessä ei havaittu vuotokohtaa, on ilmeistä, että SVT:n raportin sivun 2 yläkuvan osoittamaa reikää on ennen kuvan ottamista joko tökitty tai muutoin murrettu isommaksi reiän osoittamiseksi. Kuvasta ei selviä kuvaamisen ajankohtaa. Asiakkaan mukaan L:n lausunto vahvistaa sen, mitä asiakas on asiassa aiemmin esittänyt. Näyttöä siitä, että kumpikaan vakuutusyhtiön viittaamista kuvista olisi otettu ennen kuvassa näkyvän reiän suurentamista, ei ole. 

Vakuutusyhtiö on FINElle antamassaan vastineessaan toistanut kielteisen kantansa. Valituksessaan esitettyihin väitteisiin yhtiö vastaa, että näyttönä vahingosta yhtiöllä on vahinkotarkastuksesta tehty tarkastusraportti. Tarkastusraporttiin on merkitty uppoamisen syynä tekninen vika, millä yhtiön mukaan viitataan siihen, ettei vahinkotarkastuksessa ole löydetty jälkiä tai merkkejä siitä, että vahinko olisi seurausta esimerkiksi törmäystyyppisestä vahingosta. Yhtiö vetoaa siihen, että korvausta saadakseen asiakkaan olisi tässä tapauksessa voitava osoittaa, että uppoamisen on todennäköisesti aiheuttanut vakuutusehtojen kohdassa 41.1.1.1 mainittu tapahtuma eli veden tunkeutuminen äkillisesti ja ennalta arvaamatta sisään rungosta tai läpiviennistä. Tältä osin yhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisuun FINE-044227. 

Asiakkaan väitteeseen siitä, että vakuutusyhtiö olisi ollut vastuussa veneen suojaamiseen liittyvistä toimenpiteistä, vakuutusyhtiö toteaa, että esineen omistajalla on lähtökohtaisesti vastuu suojata esine vahingon jälkeen siten, että lisävahingoilta vältytään. Yhtiö ei ole tässä tapauksessa sitoutunut huolehtimaan suojaustoimenpiteistä asiakkaan puolesta. Yhtiö ei myöskään muilla perusteilla ole vastuussa veneelle sen nostamisen jälkeen mahdollisesti aiheutuneista lisävahingoista. Tältä osin yhtiö viittaa edelleen Vakuutuslautakunnan ratkaisuun FINE-044227. 

Vakuutusyhtiö katsoo, että viive veneen uppoamisen ja vuotokokeen välillä on johtunut siitä, että venekorjaamo, jonne vene nostettiin uppoamisen jälkeen, ei ole suostunut osallistumaan veneen uppoamisen syyn selvittämiseen millään lailla. Jotta vahinko on voitu ratkaista, on uppoamisen syy tullut selvittää ja tämä on edellyttänyt vuototestin tekoa. Yhtiö katsoo, että SVT:n tarkastusraportti on luotettava eikä sen luotettavuutta vähennä se, että vuototesti tehtiin noin kuukausi uppoamisen jälkeen. 

Vuotokohdan syöpymisen osalta yhtiö vetoaa SVT:n tarkastusraporttiin ja FINElle toimitettuihin valokuviin. Kilpi on 50–60 millimetriä paksu valualumiininen kappale, joten sen läpisyöpyminen on yhtiön mukaan kestänyt pitkään. Ennen kuin syöpymisen syvyyttä ja laajuutta on murtamalla selvitetty, on uppoamisen aiheuttanut reikä kilvessä valokuvattu. Lisäksi yhtiö vetoaa siihen, että valokuvissa näkyy, että vetolaitetta on maalattu syöpymän päälle. Maalipinta ei ole sileä syöpyneen aukon ympärillä, vaikka maalaus on tehty samana keväänä. Lisäksi yhtiö katsoo, että edellisen kesän karilleajovahingon vauriokuvien perusteella ei voida sulkea pois syöpymän olemassaoloa, koska vetolaitetta ei ole kuvissa pesty eikä kilpeä ole kuvattu läheltä. Yhtiö pitää varsin todennäköisenä, että syöpyminen oli jo tapahtunut, kun karilleajovahinko sattui ottaen huomioon, miten paksu kappale on syöpynyt läpi. 

Yhtiön mukaan ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisien perustein ja korvattavuuden arvioinnissa ratkaisevaa on, voidaanko veden pääsyn veneeseen katsoa johtuvan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Se, onko asiakas kokenut tapahtuman ennalta-arvaamattomana, ei määritä vahingon korvattavuutta. Tältä osin yhtiö viittaa FINEn ratkaisusuositukseen FINE-045077.

Asiakkaan väitteeseen siitä, että vetolaite on avattu, purettu ja huollettu kevään 2023 aikana, yhtiö vastaa, että Venetelakka L:n laskulla nro X on laskutettu seuraavat rivit: pesu, vaha + pasta, vahatyyny, vetolaitemyrkky, myrkkymaalipohja, maalaustarvikkeet + pientarvikkeet, sammuttimen tarkastus. Yhtiö katsoo, että laskulla ei ole muita vetolaitteeseen kohdistuvia toimenpiteitä kuin maalaus. Laskulla on myös veneen pohjan maalaus ja veneen vahaus. Laskutetun 14 tunnin työmääräkään ei yhtiön mukaan tue väitettä, että vetolaite olisi purettu ja kasattu myrkkymaalauksen yhteydessä. Laskulla ei myöskään ole vetolaitteen voiteluöljyä, joka olisi kuitenkin tullut lisätä vetolaitteeseen purkamisen ja kokoamisen jälkeen. Myöskään vetolaitteen tiivisteitä ei ole laskulla, mikä puoltaa näkemystä, että vetolaite on maalattu ilman, että se on irrotettu veneestä. Yhtiön mukaan vetolaite on kuitenkin irrotettu Tmi Ö:n toimesta edelliskesän karilleajovahingon takia. Yhtiö huomauttaa, ettei asiakas ole kuitenkaan esittänyt kummaltakaan korjaamolta lausuntoja, joilla voitaisiin poissulkea se, että kilvessä oli syöpymä, kun vetolaite korjattiin karilleajon takia. 

Asiakkaan lisäkirjelmän johdosta antamassaan lisävastineessaan vakuutusyhtiö ilmoittaa vetoavansa erityisesti kuvaan, joka on otettu ennen kuin vuotokohtaa on suurennettu. Yhtiön mukaan samalla sivulla alempana on kuva reiän suurentamisen jälkeen. Reiän suurentamisen tarkoitus on ollut selvittää, miten laajasi kilpi on syöpynyt. Jo ennen reiän suurentamista otetussa kuvassa maalipinta näyttää epätasaiselta. Erityisesti valokuviin vedoten yhtiö katsoo, ettei kyse ole iskun aiheuttamasta halkeamasta vaan syöpymisestä. Asiakkaan toimittaman L:n lausunnon osalta yhtiö huomauttaa, että lausunto on pyydetty vasta FINEn kirjelmöintivaiheen aikana. Yhtiön mukaan lausunnossa on ristiriitaa tarkastusraportin muistiinpanoihin, jotka on kirjattu, kun vahinko on tarkastettu. Vastauksena asiakkaan tiedusteluun siitä, mitä muistiinpanoja yhtiö tarkoittaa, yhtiö vastaa, että se viittaa tarkastusraportin kohtaan ”Vene uponnut tuntemattomasta syystä. Nostettu ylös L:n telakalle. Uppoamisen syytä ei saada selvitettyä, ellei moottoria irroteta. L:n telakka ei ole halukas tällaista tekemään, joten siirretään paikkaan K, missä tehdään vuotokoe. Tilataan kuljetus H:lta.”
 

Sopimusehdot

Venevakuutusehtojen, voimassa 1.1.2021 alkaen, ehtokohdan 41.1.1 mukaan Laajan venevakuutuksen perusteella korvataan Venevakuutuksien yhteisissä ehdoissa kohdassa 40.4 mainittujen korvaussäännösten mukaan vakuutuksen kohteelle

• ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta, kuten karilleajosta, pohjakosketuksesta, yhteentörmäyksestä tai kaatumisesta aiheutuneet vahingot
• myrskystä tai rajuilmasta aiheutuneet vahingot veneen koko ja ominaisuudet huomioon ottaen ja edellyttäen, että vahinko ei olisi ollut vältettävissä veneen huolellisella kiinnityksellä ja hyvää merimiestapaa noudattaen
• ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vesillelaskun, telakoimisen tai kuljetuksen yhteydessä
• ilkivallasta tai varkaudesta aiheutuneet vahingot
• tulipalosta, räjähdyksestä tai salamaniskusta aiheutuneet vahingot.

Ehtokohdan 41.1.1.1 mukaan Laajan venevakuutuksen perusteella korvataan myös veneen uppoamisesta aiheutunut suoranainen esinevahinko, kun vahinko johtuu veden tunkeutumisesta veneeseen, koska veneen runko, läpivienti, putki tai putkiliitos äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti on mennyt rikki.

Edellä mainittuja vahinkoja ei korvata vakuutuksesta, mikäli vuotoa aiheuttaneen osan tai osien vaurio on syntynyt virheellisen asennuksen, puutteellisen huollon, kunnossapidon tai valvonnan johdosta.

Moottori ja niihin liittyvät varusteet on huollettava ja tarkastettava valmistajan ohjeiden mukaan. Veneen runko, vedenpinnan alapuolella tai sen läheisyydessä olevien läpivientien, sekä muiden veteen rajoittuvien tiivisteiden ja pintojen kunto on tarkastettava säännöllisesti hapettumien, kulumien tai löystymisen varalta.

Ehtokohdan 41.1.2 mukaan Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut 

• veneelle tai sen osalle siinä olleesta suunnittelu-, rakenne-, valmistus-, asennus- tai materiaaliviasta, puutteellisesta kunnossapidosta, aineen kulumisesta, ruostumisesta, hapettumisesta, syöpymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä, muuttumisesta, sienettymisestä, tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.
• […]
• vakuutuksen kohteen kulumisesta, hankautumisesta tai naarmuuntumisesta
• […]
• veneen uppoamisesta, ellei vahinko ole aiheutunut kohdassa 41.1.1 mainitusta syystä
• […].

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko veneen uppoamisen syynä ollut vakuutusehdoissa korvattavaksi määritelty vakuutustapahtuma. 

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan on esitettävä näyttö siitä, että vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on sattunut. Veneen uppoamisesta aiheutunut vahinko voi tulla korvattavaksi vakuutusehtojen mukaisissa vakuutustapahtumissa. Vakuutusehtojen mukaan veneelle aiheutunut vahinko korvataan, jos se on aiheutunut ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta. Veneen uppoamisesta aiheutunut suoranainen esinevahinko korvataan myös silloin, kun vahinko johtuu veden tunkeutumisesta veneeseen, koska veneen runko, läpivienti, putki tai putkiliitos äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti on mennyt rikki. Tässä tapauksessa korvausta saadakseen korvauksenhakijan olisi voitava osoittaa, että veneen uppoamisen on todennäköisesti aiheuttanut jostakin edellä mainituista vakuutustapahtumasta.  

FINE toteaa, että selvitysten perusteella uppoamisen syy on riidattomasti ollut veneen perävetolaitteen kilvessä oleva reikä. Osapuolilla on eriävät näkemykset siitä, mikä reiän on aiheuttanut ja onko reikä ollut havaittavissa ennen vahinkoa.

Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä on pitkäaikaisen syöpymisen aiheuttama reikä. Väitteensä tueksi yhtiö vetoaa SVT:n vahinkotarkastuksesta tehtyyn tarkastusraporttiin ja valokuviin veneen perävetolaitteesta. Tarkastusraportin mukaan veneelle on 20.6.2024 tehty vuotokoe, jossa veden on havaittu tulevan konehuoneeseen perävetolaitteen kilvestä. Raportin mukaan veneen perävetolaitteen kilpeen on syöpynyt noin 5 x 5 senttimetrin kokoinen aukko, josta vesi pääsee veneen konehuoneeseen. Yhtiön mukaan kyseinen syöpymä ei ole aiheutunut hetkessä, vaan pitkän ajan kuluessa, koska kyseinen kilpi on 50–60 millimetriä paksu valualumiininen kappale ja näin ollen sen läpisyöpyminen on kestänyt pitkään. Valokuvien perusteella ja erityisesti ennen reiän suurentamista otetun valokuvan perusteella on yhtiön mukaan havaittavissa, ettei kyse ole halkeamasta vaan syöpymisestä. Lisäksi yhtiö vetoaa siihen, että valokuvissa näkyy, että vetolaitetta on maalattu syöpymän päälle.

Asiakas kiistää vakuutusyhtiön väitteen siitä, että kyseessä olisi syöpymisestä aiheutunut reikä. Asiakkaan mukaan syöpyminen olisi todennäköisimmin havaittu keväällä tehtyjen huolto- ja korjaustöiden aikana eikä maalaustöitä tehnyt L tai huoltotöitä tehnyt Ö ole ilmoittanut asiakkaalle mistään poikkeuksellisesta havainnostaan perävetolaitteessa. Väitteensä tueksi asiakas on toimittanut 9.2.2024 päivätyn lausunnon L:ltä, jossa L toteaa, että keväällä 2023 tehdyn moottori- ja vetolaitehuollon (Ö) ja maalaus- ja vahaustöiden sekä vesillelaskun (L) aikana ei havaittu mitään poikkeavaa veneen tai vetolaitteen suhteen. Lisäksi asiakas vetoaa vetolaitteesta syksyllä 2022 SVT:n ottamiin kuviin, joissa vetolaite on ehjä. 

Asiakas pitää todennäköisenä, että perävetolaitteen kilpeen on syntynyt hiusmurtuman kaltainen halkeama sen osuessa pohjaan 7.9.2022. Koska murtuma ei ollut paljain silmin havaittavissa, on se jäänyt huomioimatta keväällä 2023 tehtyjen huolto- ja korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Veneen lasku, sen siirto ja veden kohdistama paine halkeamaan lisääntyi ja tästä syystä kilpi antoi lopulta äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti periksi. Asiakas pitää SVT:n tarkastusraporttia epäluotettavana, koska raportti on asiakkaan mukaan tehty huolimattomasti ja vuotokoe on tehty yli kuukausi uppoamisen jälkeen. Asiakas myös kyseenalaistaa vakuutusyhtiön väitteen siitä, että tarkastusraportissa olevista perävetolaitteen valokuvista yksi olisi otettu ennen kuin reikää on mekaanisesti suurennettu. 

Vakuutusyhtiö katsoo, että edellisen kesän karilleajovahingon vauriokuvien perusteella ei voida sulkea pois syöpymän olemassaoloa, koska vetolaitetta ei ole kuvissa pesty eikä kilpeä ole kuvattu läheltä. Yhtiö pitää todennäköisenä, että syöpyminen oli jo tapahtunut, kun karilleajovahinko sattui ottaen huomioon, miten paksu kappale on syöpynyt läpi. Asiakas taas katsoo, että jos vetolaitteen kilvessä olisi tässä yhteydessä havaittu jotain poikkeuksellista, olisi se kuvattu tarkemmin. 

FINE toteaa, että asiassa vaikuttaa olevan osapuolten kesken riidatonta, että vetolaite on Ö:n toimesta irrotettu ja purettu keväällä 2023 syksyllä 2022 sattuneen karilleajovahingon jälkeen. FINElle ei ole kuitenkaan toimitettu Ö:n tekemän huollon osalta mitään selvitystä, josta kävisi ilmi, mitä vetolaitteelle on tässä yhteydessä tehty. Käytössä on vain L:ltä FINEn käsittelyn aikana saatu lausunto, ettei L:n tai Ö:n osalta veneessä tai sen vetolaitteessa ole kevään 2023 huolto- ja korjaustöiden taikka veneen veteen laskun yhteydessä havaittu mitään poikkeavaa. Syksyllä 2022 SVT:n ottamien valokuvien osalta FINE toteaa, ettei valokuvista ole mahdollista tehdä tarkempia havaintoja vetolaitteesta tai sen kilvestä, koska kuvat on otettu kaukaa ja vetolaitetta ei ole puhdistettu. 

FINElle on toimitettu SVT:n tarkastusraporttiin sisältyvät kolme valokuvaa perävetolaitteesta, jotka on otettu vuotokokeen yhteydessä. Vakuutusyhtiön mukaan ylin kuvista on otettu ennen kuin vuotokohtaa on mekaanisesti suurennettu. Asiakas taas katsoo, että kyseistä reikää on kuvassa suurennettu, koska tuollainen reikä olisi havaittu jo aiemmin veneen huoltojen yhteydessä tai ennen vuotokokeen tekemistä. Asiassa jää epäselväksi, onko reikää jollain tavalla mekaanisesti suurennettu tarkastusraportin sivun 2 ylimmässä valokuvassa vai ei. Sinänsä FINE pitää uskottavana asiakkaan näkemystä siitä, että valokuvan mukainen reikä olisi ollut helposti havaittavissa jo kevään huoltotöiden yhteydessä tai vahingon jälkeen, ennen vuotokoetta. 

Riippumatta kuitenkaan siitä, onko kuvassa näkyvää vuotokohtaa murrettu ennen kuvan ottamista, FINE katsoo, että valokuvien perusteella kyseessä on todennäköisemmin syöpymän kuin halkeaman aiheuttama reikä. FINE pitää selvänä, ettei kyseisen kilven paksuisen kappaleen syöpyminen tapahdu lyhyessä ajassa. Syksyllä 2022 otettujen valokuvien perusteella ei ole mahdollisuutta arvioida, onko perävetolaitteen kilvessä ollut syöpymää vai ei. Tältä osin FINE kuitenkin toteaa, että jos reikä ei ole silmämääräisesti ollut havaittavana kevään 2023 huolloissa, ei sitä todennäköisesti ole havaittu myöskään syksyllä 2022 tehdyn tarkastuksen yhteydessä.

FINE toteaa ajallisen yhteyden osittain tukevan asiakkaan väitettä siitä, että syynä vetolaitteessa todettuun reikään olisi syksyllä 2022 karilleajovahingon yhteydessä aiheutunut hiusmurtuma. Valokuvien perusteella FINE kuitenkin pitää todennäköisempänä syynä vetolaitteen syöpymää. Lisäksi FINE toteaa, että ajallisen yhteyden lisäksi muuta näyttöä törmäyksestä aiheutuneesta halkeamasta asiassa ei ole esitetty. 

Edellä mainituin perustein ja korvauksenhakijalla olevan näyttötaakan perusteella FINE katsoo, että asiassa jää näyttämättä, että veneen uppoaminen olisi tapahtunut vakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta. FINE katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen eikä suosita sen muuttamista. 

Selvyyden vuoksi FINE vielä toteaa yleisesti, että esineen omistajalla on lähtökohtaisesti vastuu suojata esine vahingon jälkeen siten, että lisävahingoilta vältytään. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella FINE katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole tässä tapauksessa sitoutunut asiakkaan puolesta huolehtimaan edellä mainituista toimenpiteistä tai että se muillakaan perusteilla olisi vastuussa veneelle sen nostamisen jälkeen aiheutuneista lisävahingoista.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta korvauspäätökseen. 

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Toukonen