Tapahtumatiedot

Puhelimitse tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan A (s. 1960) kaatui 29.8.2018 jääkiekkoa pelatessaan vasen olkapää edellä jäähän. A hakeutui samana päivänä lääkärin vastaanotolle olkapään aristuksen takia. Röntgentutkimuksessa ei todettu murtumia tai sijoiltaanmenoa. Tietokonetomografia- ja ultraäänitutkimuksissa 29.11.2018 todettiin muun muassa koko ylemmän lapalihasjänteen läpäisevä repeämä vetäytymisineen. A:lle tehtiin 20.12.2018 olkapään tähystystoimenpide, mutta ylemmän lapalihasjänteen kiinnitys ei onnistunut jänteen repaleisuuden ja ohenemisen vuoksi. Olkapää jäi kipuilevaksi ja voimattomaksi. A hakeutui jälleen ortopedin vastaanotolle 30.3.2020 magneettitutkimuksen kuvien tulkitsemiseksi. Vasemman olkapään magneettitutkimuksessa todettiin muun muassa lapalihasten jänteiden repeämät ja lapalihasten rasvoittuminen. A haki yksityistapaturmavakuutuksestaan pysyvän haitan korvausta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 28.11.2022. Yhtiö katsoi, että A:lle oli aiheutunut ruhjetasoinen vamma tapaturman seurauksena. Yhtiö oli maksanut korvauksen ruhjevamman osuudesta. A:lle tehdyissä tutkimuksissa ja tähystystoimenpiteessä oli todettu pitkälle vetäytynyt kiertäjäkalvosinrepeämä ja jäljelle jääneiden jännerakenteiden voimakas ohentuminen ja repaleisuus, jotka yhtiön mukaan ovat tapaturmasta riippumattomia kuluma- ja rappeumamuutoksia. Yhtiö katsoi, ettei A:lle ollut jäänyt tapaturmasta pysyvää haittaa.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle maksetaan pysyvän haitan turvan vakuutusmäärä eli 56 709 euroa.

A toteaa, että hän on toimittanut vakuutusyhtiölle loukkaantuneen käden kunnosta lääkärinlausunnot, joissa viitataan toimintakyvyn alenemiseen. Koska kyseessä on pysyvä haitta, on A:lle myönnetty työnhakua varten 24.4.2020 palkkatuki, joka on voimassa 24 kuukautta.

Lisäkirjelmässään A toteaa, että vakuutusyhtiö perustelee hylkäävää korvauspäätöstään sillä, ettei pysyvä haitta ole yhteydessä ilmoitettuun tapaturmaan. Vakuutusyhtiö käyttää perusteluinaan sairaalan ensiavun antamaa lausuntoa, jota A pitää puutteellisena siltä osin, että hänen näkemyksensä mukaan vamman toteaminen olisi vaatinut magneettitutkimusta. A viittaa 29.8.2018 päivättyyn potilaskirjaukseen, josta muun muassa ilmenee, ettei A saanut nostettua vasenta kättään eteen tai sivulle.

A toteaa, ettei hänen ole tarvinnut käydä lääkärissä olkapäänsä takia koskaan aiemmin, vaan toiminnanvajaus on seurausta tapaturmasta. Ennen tapaturmaa vasen käsi oli vahvempi kuin oikea käsi, koska A on vasenkätinen. Tapaturman aiheuttama vamma tulee päivittäin esiin liikkeiden rajoittuneisuutena, voiman puutteena ja ajoittaisena särkynä. Toiminnanvajaus tuli esiin esimerkiksi kuntoutuksessa, jossa tehdyssä kuntotestissä A ei saanut nostettua 10 kg:n painoa olkapään tasolta ylöspäin yhtään kertaa vasemmalla kädellään, kun taas oikealla kädellään hän sai sen nostettua 16 kertaa. Kaiken kaikkiaan liikkeet painoilla vartalosta ylöspäin tuottavat tuskaa voimattomuuden takia.

A katsoo, että vakuutusyhtiön vastine sisältää paljon olettamuksia ja yleistyksiä ilman selkeitä todisteita. A esitti vaatimuksen pysyvästä haitasta vasta sen jälkeen, kun selvisi, ettei hänen kätensä tulisi entiseen kuntoon. A kertoo, että hän on saanut samoilla selvityksillä sairauskuluvakuutuksestaan korvauksen. Lisäksi hän tarkentaa, että hänelle on myönnetty palkkatuki vasemman olkapään takia pariinkin otteeseen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että korvauksen maksaminen yksityistapaturmavakuutuksesta edellyttää, että korvausvaatimuksen perusteena olevan tilan voidaan todeta olevan syy-yhteydessä ilmoitettuun tapaturmaan eli se johtuu tapahtumasta, joka on äkillinen, ruumiinvamman aiheuttama odottamaton tapahtuma ja joka lisäksi sattuu vakuutetun tahtomatta ja ulkoisen tekijän vaikutuksesta.

Lääketieteellisen syy-yhteyden toteaminen perustuu yleisellä tasolla lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä sen ohella käsiteltävässä yksittäisessä tapauksessa saatuihin tietoihin tapaturman sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta ja todetun vamman laadusta. Syy-yhteyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea siihen, miten hyvin todettujen vammojen ja oireiden laatu sopii yhteen kuvatun tapaturmamekanismin kanssa. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna vain ajallisen yhteyden perusteella.

Näyttötaakka tapaturman ja oireilun välisestä syy-yhteydestä sekä korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Tapaturmavakuutuksesta ei makseta korvausta, jos kysymys on raajan kipeytymisestä esimerkiksi rasituksen johdosta tai muusta sisäsyntyisestä syystä tai rappeumamuutosten johdosta.

Vakuutusyhtiö toteaa, että A:n vahinkoilmoituksessa kuvattu olkapään päälle kaatuminen ei ole sellainen tapahtuma, joka aiheuttaisi terveen olkapään vaurioitumisen siten kuin A:n olkapään on todettu vaurioituneen. Vammamekanismi on voinut aiheuttaa enintään ruhjetasoisen vamman, mutta ei niitä muutoksia, jotka A:lla on tutkimuksissa havaittu. Tutkimuksissa A:lla on todettu pitkälle vetäytynyt cuff-repeämä sekä jäljelle jääneiden jännerakenteiden voimakas ohentuminen ja repaleisuus, jotka ovat tapaturmasta riippumattomia kuluma- ja rappeumamuutoksia. Näin ollen kysymys ei ole tapaturmasta johtuvasta haitasta, vaan sairausperäisestä syystä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että se on maksanut A:lle korvauksen tapaturman aiheuttaman ruhjevamman osuudesta. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei A:lle ole tapaturman seurauksena aiheutunut pysyvää haittaa.

Lisäksi Vakuutusyhtiö toteaa vastaanottaneensa 8.11.2022 päivätyn E-lausunnon pysyvästä haitasta. E-lausunto on päivätty silloin, kun A:lle sattuneesta tapaturmasta oli kulunut yli kolme vuotta aikaa, minkä vuoksi pysyvästä haitasta ei vakuutusehtojen mukaan voitaisi tälläkään perusteella maksaa korvausta.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 29.8.2018—8.11.2022.

29.8.2018 päivätyn päivystyspoliklinikan tekstin mukaan A oli kaatunut jääkiekkoa pelatessaan ja lyönyt vasemman olkapäänsä. Aktiiviliikkeissä oli aristusta, levossa ei ollut merkittävää kipua. Käsien etäinen hienomotoriikka ja tunnot olivat ehyet. Passiivisesti olkanivelen liikkeet olivat aristamattomat vaakatasoon asti. Aktiivisessa liikkeessä taivutus ja loitonnus olivat vain pari astetta, mutta voimat olivat hyvät. Sisäkierto oli symmetrinen, ulkokierrossa vasen käsi oli lievästi oikeaa heikompi. Kyynärnivelten ojennus ja koukistus olivat symmetriset. A:lle tehtiin röntgentutkimus, jossa ei todettu murtumia tai olkapään sijoiltaanmenoa. A tulisi hakeutumaan terveyskeskuksen kautta fysioterapeutille. Sairausloman tarvetta ei ollut.

29.8.2018 päivätyn olkanivelen röntgentutkimuksen lausunnon mukaan tutkimuksessa ei todettu murtumia tai sijoiltaanmenoa. Olkalisäke-solisluunivelessä oli lievää rappeumaperäistä muutosta, olkalisäke oli myös terävöitynyt. Olkapään nivel oli paikoillaan ja nivelrako oli säilyttänyt kohtalaisen hyvin korkeutensa. Olkanivelen alapuolella oli alkavaan rappeumaan sopivia pieniä luupiikkejä. Ison olkakyhmyn seudussa oli hieman rappeumaan sopivaa rosoisuutta.

22.11.2018 päivätyn ortopedin E-lausunnon tekstin mukaan A oli yrittänyt kuntouttaa vasenta olkapäätään, mutta olkapään rasituksensieto oli edelleen huono ja olkapää kipeytyi. Ulkoisia vamman merkkejä ei todettu. Olka-solisluunivel oli aristamaton. A:n todettiin olevan vasenkätinen. Olkanivelen taivutus ja loitonnus onnistuivat ylös, mutta liikkeiden keskivaiheilla ilmeni selvää kipua. Ylemmän lapalihaksen toimintaa mittaavissa testeissä voimataso oli alentunut. Erityisesti alempi lapalihas oli hyvin voimaton ja liikevaje oli noin 40 astetta verrattuna oikeaan olkapäähän. Sisäkiertovoima oli hyvä. A sai vietyä käden ristiselän päälle. Lift off -testi onnistui. Käden vienti niskan taakse oli hieman vaivalloista. A sai lähetteen magneettitutkimukseen.

3.12.2018 päivätyn ortopedin E-lausunnon tekstin mukaan A:lle ei ollut tehty magneettitutkimusta ahtaanpaikankammon vuoksi. Sen sijaan A:lle oli tehty tietokonetomografia- ja ultraäänitutkimukset. Tekstiin on kirjattu 29.11.2018 päivätty vasemman olkapään tietokonetomografia- ja ultraäänilausunto, jonka mukaan murtuma- tai sijoiltaanmenojälkiä ei todettu. Olkanivelessä nivelpintojen kainalonpuoleisissa nurkissa oli lieviä nivelrikkoon viittaavia reunakerrostumia. Olkalisäke-solisluunivel oli yhteneväinen ja lievästi nivelrikkoinen. Olkalisäke oli lievästi olkaluuhun päin koukkumainen. Ylemmän lapalihaksen jänne oli voimakkaasti ohentunut, ja tätä vastaten olkaluu oli noussut niin, että se oli lähes kontaktissa olkalisäkkeen alapinnan suhteen, mikä sopi laajaan läpäisevään repeämään. Ultraäänitekniikalla todettiin ylemmän lapalihaksen jänteessä läpäisevä vetäytynyt repeämä, joka oli jänteen poikkisuunnassa 2,5 cm. Jänteen tumppi oli vetäytynyt olkalisäkkeenalaisen tilan puolelle. Alemman lapalihaksen ja lavanaluslihaksen jänteet olivat ehjät. Hauislihaksen pitkä jänne oli ehjä. Olkapää päätettiin leikata.

20.12.2018 päivätyn leikkauskertomuksen mukaan rustopinnoilla havaittiin ohenemista ja kulumaa. Olkanivelen nivelkuopan rustoreunuksen etuosassa todettiin rispaantumista, jota siistittiin. Hauislihaksen pitkän pään jänteen ankkuri oli normaali ja jänne oli kulku-urassaan. Lavanaluslihas oli normaali, mutta ylempi lapalihas oli täysin repeytynyt ja vetäytynyt jo olkanivelen reunan tasolle. Se oli kauttaaltaan hyvin ohut ja repaleinen. Alemman lapalihaksen jänne oli myös ohentunut, mutta se oli kuitenkin vielä kiinni. Kiertäjäkalvosin oli erittäin huonokuntoinen ja repaleinen kauttaaltaan. Jänne oli paperin ohut ylemmän lapalihasjänteen alueella. Ylemmän lapalihaksen jänteen jännekudos repesi pihdeillä vedettäessä, eikä sitä pystytty enää kiinnittämään paikoilleen. A sai lähetteen fysioterapiaan sekä sairauslomaa. Jänteen repaleisuuden ja ohenemisen vuoksi kirurgisista toimenpiteistä ei olisi hyötyä.

3.3.2020 päivätyn toisen ortopedin E-lausunnon tekstin mukaan A tuli vastaanotolle mukanaan magneettitutkimuksen kuvat. Vasemmassa olkapäässä oli edelleen kipuongelmaa ja voimattomuutta. Olkapäässä oli välillä särkyä myös öisin. Olkapään aktiiviliikerata oli täysi. Ulkokierto- ja loitonnusvoimat olivat alentuneet ja niiden aikana ilmeni aristusta. Sisäkierto oli aristamaton. Speedin testissä ilmeni lievää kipua. Olkalisäke-solisluunivel ei aristanut, ylemmän ja alemman lapalihaksen alueella oli lihassurkastumaa. Tekstiin liitetyn 3.2.2020 päivätyn radiologin lausunnon mukaan magneettitutkimuksessa oli todettu, että ylemmän lapalihaksen jänne puuttui koko leveydeltään. Olkaluun pää oli kontaktissa olkalisäkkeen alapintaan. Ylempi lapalihas oli voimakkaasta rasvoittunut. Alemman lapalihaksen jänteen yläosassa oli läpäisevä repeämä ja alaosassa osarepeämä. Myös alempi lapalihas oli vahvasti rasvoittunut. Lavanaluslihaksen jänteen yläosa oli paksuuntunut ja siinä oli rappeumamuutoksia. Alempana rappeumamuutokset olivat lievempiä. Lihas oli normaali. Hauislihaksen pitkän pään jänne oli paksuudeltaan ja kulultaan normaali, lähempänä vartaloa sijaitsevassa osassa oli kohtalaista rappeumaa. Olkanivelen nivelrustoissa oli lievää ohentumaa. Olkanivelen nivelkuopan rustoreunuksen ylä- ja takaosassa oli rappeumaan viittaavaa muutosta. Olkaluun pää oli siirtynyt ja lepäsi olkanivelen takaosaa vasten. Olkalisäke-solisluunivelessä oli kohtalainen nivelrikko.  Ortopedi totesi, että A:n ikä ja fyysiset tavoitteet huomioiden käänteinen tekonivelleikkaus ei tulisi kyseeseen. Ortopedi ehdotti A:lle kahta toimenpidettä, joista A päätyi InspaceBalloon-toimenpiteeseen.

8.11.2022 päivätyn ortopedin E-lausunnon tekstin mukaan A tuli vastaanotolle haitta-asteen määrittelyä varten. Vasemman olkapään ulkokiertovoima oli merkittävästi alentunut, koukistus- ja loitonnusvoimat olivat myös alentuneet. Kaikissa liikesuunnissa ilmeni lievää arkuutta. Lapalihakset olivat ohentuneet. Aktiivinen liikerata oli kuitenkin alentuneella voimalla täysi. Heittoliike ei onnistuisi. Ortopedin mukaan haitta-aseteeksi oli jäänyt alentunut voima ja rasituskipeytyminen. Tekstissä mainitaan lisäksi, että ortopedi oli tehnyt A:n oikeaan olkapäähän kiertäjäkalvosimen jänteiden korjausleikkauksen noin vuosi sitten.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalaiselta.

Karjalainen toistaa lausunnossaan tapahtumatiedot ja käy läpi A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä. A:lle tehdyissä tutkimuksissa ja tähystystoimenpiteessä todetut nivelten ja kiertäjäkalvosimen rappeumat ja ylemmän lapalihaksen jänteen läpäisevä repeämä vetäytymisineen ovat vahinkotapahtumaa edeltäen kehittyneitä sairausperäisiä tiloja. Vahinkotapahtuman yhteydessä ei ole aiheutunut olkapään rakenteiden, lihasten tai jänteiden vaurioita. Karjalainen katsoo, ettei A:lle siten ole aiheutunut pysyvää toiminnallista haittaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko A:lle aiheutunut 29.8.2018 tapaturman seurauksena pysyvää haittaa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Henkilövakuutusehtojen (voimassa 17.2.2018 alkaen) kohdan 4.1 (Kaikkia vakuutusturvia koskevat kiinteät rajoitukset) alakohdan 4.1.2 mukaan jos vammaan tai vamman paranemisen pitkittymiseen on olennaisesti myötävaikuttanut korvattavasta tapaturmasta riippumaton sairaus tai vika, maksetaan hoitokulu-, päiväraha-, sairaalapäiväraha- ja haittakorvauksia vain siltä osin kuin hoitokulut, työkyvyttömyys, sairaalahoito ja pysyvä haitta on katsottava korvattavasta tapaturmasta aiheutuneiksi. […]

Alakohdan 4.2.1 mukaan tapaturmana ei korvata
1) […]
2) tapaturmasta riippumatonta sairautta, vikaa tai vammaa eikä tuki- ja liikuntaelimistön rappeutumista, vaikka ne olisivat olleet oireettomia ennen tapaturmaa
3) […].

Asian arviointi

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman, sattuminen sekä tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys. Jos hän tämän näyttää, on vakuutuksenantajan velvollisuutena sen jälkeen osoittaa vahingon tai sen seurausten aiheutuneen vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä, jos vakuutuksenantaja haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan.

Sen arvioiminen, onko yksityistapaturmavakuutukseen perustuvan korvausvaatimuksen perusteena oleva vamma korvattavuuteen oikeuttavassa syy-yhteydessä tapaturmaan, perustuu vallitsevaan lääketieteelliseen tietoon kyseiselle vammalle tyypillisestä ja riittävästä tapaturmamekanismista sekä erikseen kussakin yksittäistapauksessa vaurioituneista kudoksista tehtyihin havaintoihin. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna pelkästään ajallisen yhteyden perusteella eli sen perusteella, että vammautuminen on käynyt ilmi tapaturman jälkeen.

Syy-yhteys vamman ja kuvatun tapaturmamekanismin välillä on oletettu lähtökohtaisesti vallitsevaksi silloin, kun tapaturmamekanismi on ollut energiamäärältään ja muilta ominaisuuksiltaan vammalle riittävä ja kun myös vamma on ollut sanotun tapaturmamekanismin tyypillinen seuraus. Yksin se seikka, että vakuutettu on vammautunut, ei kuitenkaan ole riittävä näyttö siitä, että vammautuminen on aiheutunut vakuutusehtojen perusteella korvaukseen oikeuttavan tapaturmamekanismin seurauksena. Vakuutusehtojen mukaan, jos vammaan tai vamman paranemisen pitkittymiseen on olennaisesti myötävaikuttanut korvattavasta tapaturmasta riippumaton sairaus tai vika, maksetaan hoitokulu-, päiväraha-, sairaalapäiväraha- ja haittakorvauksia vain siltä osin kuin hoitokulut, työkyvyttömyys, sairaalahoito ja pysyvä haitta on katsottava korvattavasta tapaturmasta aiheutuneiksi.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kiertäjäkalvosimeen kuuluvien jänteiden normaaliin iänmukaiseen kehitykseen kuuluu jänteiden vähittäinen rappeutuminen. Rappeutunut jänne voi tervettä jännettä helpommin revetä tapaturman yhteydessä, mutta myös spontaanisti ilman ulkoista tapaturmaa. Yleisen lääketieteellisen käsityksen mukaan terve kiertäjäkalvosinjänne vaatii revetäkseen voimakasenergisen tapaturman, jonka energia vastaa vähintään kaatumista seisomakorkeudelta hartian päälle tai ojennetun raajan varaan (Olkapään jännevaivat, Käypä hoito -suositus 12.4.2022). Usein tällaiseen tapaturman liittyy myös olkanivelen sijoiltaanmeno.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A kaatui 29.8.2018 jääkiekkoa pelatessaan vasen olkapää edellä jäähän. A on vasenkätinen. A hakeutui samana päivänä päivystykseen. A:lle tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin aktiiviliikkeissä aristusta ja olkanivelen taivutuksen ja loitonnuksen merkittävä vajaus. A:lle tehtiin olkanivelen röntgentutkimus, jossa ei todettu murtumia tai olkapään sijoiltaanmenoa. Olkalisäke-solisluunivelessä oli lievää rappeumaperäistä muutosta ja olkalisäke oli terävöitynyt. Olkanivelen alapuolella todettiin olevan alkavaan rappeumaan sopivia pieniä luupiikkejä. Ison olkakyhmyn seudussa oli hieman rappeumaan sopivaa rosoisuutta.

A yritti kuntouttaa olkapäätään, mutta se oli edelleen kipuileva ja voimaton. Tietokonetomografia- ja ultraäänitutkimuksessa 29.11.2018 ei todettu murtuma- tai sijoiltaanmenojälkiä. Olkanivelen nivelpintojen kainalonpuoleisissa nurkissa todettiin lieviä nivelrikkoon viittaavia reunakerrostumia. Olkalisäke-solisluunivel oli lievästi nivelrikkoinen. Ylemmän lapalihaksen jänteessä todettiin läpäisevä ja vetäytynyt repeämä. Olkapää päätettiin leikata. Leikkauskertomuksen 20.12.2018 mukaan kiertäjäkalvosin oli kauttaaltaan erittäin huonokuntoinen ja repaleinen, eikä ylemmän lapalihaksen jännettä voitu kiinnittää paikoilleen.

Olkapään voimattomuuden ja kipuilun edelleen jatkuessa A:lle tehtiin 3.2.2020 magneettitutkimus, jossa todettiin ylemmän ja alemman lapalihaksen jänteiden repeämät ja rasvoittuminen sekä rappeumamuutoksia muun muassa lavanaluslihaksen jänteessä, hauislihaksen pitkän pään jänteessä ja olkalisäke-solisluunivelessä. Ortopedi arvioi 8.11.2022, että A:lle oli jäänyt olkapäähän haitta-asteena alentunut voima ja rasituskipeytyminen.

Vakuutuslautakunta viittaa käytettävissään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen kokonaisuudessaan sekä asiassa hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja toteaa, ettei heti tapaturman jälkeen laadituissa selvityksissä ole kuvattu olkapään sijoiltaanmenoa tai murtumaa. A:lle myöhemmin vuonna 2018 tehdyissä tutkimuksissa ja olkapään leikkaustoimenpiteessä on todettu muun muassa nivelten rappeumamuutoksia, ylemmän lapalihasjänteen läpäisevä vetäytynyt repeämä ja alemman lapalihasjänteen ohenemien, jotka eivät sovi olemaan tapaturman aiheuttamia. Edelleen rappeumamuutoksia on todettu helmikuussa 2020 tehdyssä olkapään magneettitutkimuksessa. Ottaen huomioon nämä seikat ja alkuvaiheen vähäiset tutkimuslöydökset Vakuutuslautakunta katsoo, että olkapäähän kohdistunut vamma on ollut vaikeusasteeltaan lähinnä venähdys- tai ruhjetasoinen. Tämän tyyppiset vammat paranevat joidenkin viikkojen kuluessa, eikä niistä jää pysyvää haittaa.

Edellä mainituilla perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lle mahdollisesti aiheutunut pysyvä haitta ole lääketieteellisessä syy-yhteydessä 29.8.2018 sattuneeseen tapaturmaan. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön pysyvää haittaa koskeva korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Pippola

Jäsenet:
Koskiniemi
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov