Tapahtumatiedot

Asiakas oli 15.11.2022 huomannut keittiön lattialla vettä sen jälkeen, kun astianpesukoneen pesuohjelma oli päättynyt. Hän oli myös havainnut laminaattilattian alkaneen ”kupruilla” runsaan vesimäärän takia. Asiakas oli heti ottanut yhteyttä vakuutusyhtiöön, jonka tilaama yritys A Oy teki kohteessa kartoituksen 17.11.2022.

Tarkastusraportin mukaan veden aiheuttamia vaurioita oli ollut laminaattilattiassa, sokkeli- ja kalustelevyissä sekä allaskapin taustaseinän alaosassa. Raportissa vahingon aiheuttajana ja syynä pidetään sitä, ettei keittiön viemäri ollut vetänyt, vaan se oli padottanut vedet liitoksen kohdalta keittiöön. Tukos on ilmeisesti ollut ennen keittiön viemärin liittymistä toiseen viemärilinjaan.

Tämän jälkeen B Oy on 22.11.2022 poistanut tukkeuman huuhtelemalla viemärin vedellä ja tutkinut keittiöhaaran viemäriä videokuvaamalla sen. Kuvauksessa todettiin viemärin painuneen kahdessa kohdassa lattian alla, eli noin 0–5 metrin kohdalla ja noin 8–9,5 metrin kohdalla.

Viemärikuvauksen jälkeen B Oy on antanut 28.11.2022 päivätyn lausunnon, jonka mukaan painumisen perusteella voidaan olettaa kannakoinnin pettäneen tai viemäreitä ei ole joko kannakoitu lattiaan tai kannakointi on ollut puutteellinen tai kannakemateriaali on ollut väärä. Lausunnossa on myös todettu, ettei viemärien kannakointia pysty tarkastamaan avaamatta lattioita. Keittiön allaskaapin hajulukko on kiinnitetty normaalin käytännön mukaisesti HK-kumilla viemäriin, viemärin padotus on ehkä aiheuttanut kumin löystymisen.

B Oy on 30.11.2022 videokuvaamalla tutkinut myös rakennuksessa olevat muut viemärit. Kuvauksessa oli todettu viemärin painuneen lattian alla noin 2 metrin kohdalla ja noin 4-6 metrin kohdilla videoissa osoitetuilta kohdin.

Vakuutuksenottajan, vakuutusyhtiön ja videokuvaukset tehneen yrityksen edustaja ovat tämän jälkeen selvitelleet asiaa. B Oy:n asiantuntijan VP:n käsityksen mukaan viemärissä oli näkynyt yksi kohta, jossa painuminen oli aiheuttanut muhviliitokseen tasoeroa, mutta ei liitoksen aukeamista. Jos viemäri olisi irronnut liitoksestaan, se olisi näkynyt paremmin kuvauksessa ja huuhtelun jälkeen. VP:n lausunnon mukaan hajulukon kannakointi on ollut puutteellinen.

Vakuutusyhtiö on 19.12.2022 tehnyt epäävän korvauspäätöksen, jonka mukaan vahingon perussyy on ollut virheellisesti asennetun viemärin painuminen ja tukkeutuminen vähitellen. Vahinko on aiheutunut asennus- ja rakennusvirheestä. Rakennusvirheitä ovat muun muassa ratkaisut, jotka ovat viranomaisten määräysten ja ohjeiden tai hyvän rakennustavan vastaisia tai rakenneratkaisu on sellainen, joka ei ole kestänyt rakenteelle suunniteltua ikää.

Sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 29.5.2023 tekemässään päätöksessä vakuutusyhtiö on edelleen katsonut, ettei kyse ole vakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Viemäri oli päässyt painumaan vastoin jätevesilaitteista annettuja määräyksiä. Rajoitusehdon mukaan myöskään maan painuminen kadulla kulkevan liikenteen tärinästä ja siitä vähitellen aiheutuvat viemärin painumiset eivät ole korvattavia. Vakuutusyhtiön käytössä olevista selvityksistä ei ilmene, että painuminen olisi johtunut mistään yksittäisestä kovasta ja äkillisestä tärähdyksestä.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii kertakorvauksena kaikki vahingon korjauksesta aiheutuvat kulut, sisältäen viemäriputkien korjauksen, väliaikaisesta asunnosta aiheutuvat kustannukset sekä viemärin korjauksen vuoksi uusittavat pinnat. Hinta-arvo on noin 50 000 euroa. Lopullinen tarjous korjaustyölle pyydetään korvauspäätöksen tultua. Asiakas katsoo, että molempien putkien korjauksesta aiheutuneet kustannukset tulee korvata.

Asiakas toteaa, että tarkastuksessa oli havaittu veden tulleen allaskaapin viemärin liitoksesta eli että kyse oli ollut jonkinlaisesta tukoksesta. Kun B Oy oli videokuvannut keittiön viemäriputken, siinä oli todettu notkahdus, johon oli kertynyt keittiön ja astianpesukoneen kautta viemäriin normaalisti kulkeutuvaa rasvaa ja muuta massaa. Putkiasentajat olivat todenneet allaskaapin viemärirakenteen olevan normaalin rakennustavan mukainen.

Viemärikuvauksissa oli todettu kaksi painunutta kohtaa keittiöstä menevässä viemäriputkessa ja myös risteävässä putkessa oli havaittu kaksi painunutta kohtaa. Viemäriputkistossa ei ollut näkynyt yhtään auennutta liitosta. Valokuvista voidaan todeta se kiistaton tosiasia, että rakennus ei ole painunut.

Asiakas katsoo vahingon olleen ulkopuolisen aiheuttama. Vahingon syntyyn ei ole vaikuttanut eikä sitä ole edesauttanut minkäänlainen rakennustekninen ratkaisu. Vahinkoa ei olisi voinut ennakoida, estää eikä havaita aikaisemmin. Kyseessä on äkillinen ja yksittäinen sekä ennalta-arvaamaton tapahtuma, jonka voimasta vahinko on aiheutunut. Vaurio johtuu yksittäisistä suuremmista tärähdyksistä, jotka tulivat esiin, kun lähinnä tietä oleva pahimmin vaurioitunut kohta tukkeutui. Mahdollisesti kyse on ollut vain yhdestä tärähdyksestä.

Lisäksi asiakas esittää, että todennäköinen ja lähes varmaa syy on tiessä vain muutaman kymmenen metrin päässä talosta oleva hidastetöyssy ja tiellä liikennöineen yksittäisen raskaan kaluston hidastamaton osuma töyssyyn. Vauriot eivät johdu sellaisista hitaasti etenevistä tekijöistä, jotka toimivat vakuutusehdoissa perusteena olla korvaamatta vahinkoa.

Asiakas pitää myös mahdollisena, että ilmeisesti rekkojen aiheuttamat yksittäiset, yhtäkkiset ja voimakkaat tärähdykset ovat vaurioittaneet kannakointeja viemärin puristuttua hetkellisen tärähdyksen voimasta täyttömaan ja laatan väliin. Perusteina tälle asiakas mainitsee, että vahingot ovat identtiset kahdessa täysin eri suunnassa kulkevassa viemäriputkessa. Jos vahinko johtuisi maan siirtymisestä, pitäisi toisessa putkessa olla liitos tai liitoksia auki ja näin ei ole. Jotta maan siirtyminen aiheuttaisi identtiset vauriot eri suuntiin vedettyihin putkiin, maa-aineksen pitäisi tehdä pyörrettä talon alla. Lisäksi asiakas viittaa siihen, että notkahdusvauriot ovat sitä suuremmat, mitä lähemmäs mennään tietä, jossa töyssyt ovat.

Asiakas huomauttaa, että vakuutusyhtiö on tehnyt päätöksen vastoin kaikkia saatuja asiantuntijalausuntoja ja vahinkojen osoittamaa selkeää vahinkomekanismia. Yhtiö on perustellut päätöstä sillä, että vahinko on aiheutunut viemärin painumisella. Tältä osin asiakas viittaa siihen, että viemäri on kiinni pohjaverkossa pohjalaatassa, joka makaa noin 17 metriin lyödyn paalun päällä.

Asiakas korostaa sitä, ettei yksikään paikalla käynyt A Oy:n tai B Oy:n edustaja ollut todennut minkäänlaista rakennusvirhettä, eikä myöskään viemäristä kuvattua videota tulkinnut B Oy:n asiantuntija, joka oli kirjoittanut raportin. Talo on rakennettu hyvää rakennustapaa ja hyväksyttyjä suunnitelmia ja kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen asennuksiin liittyviä määräyksiä ja ohjeita koskevan rakentamismääräyskokoelman osaa D1 noudattaen. Laitteistojen asennuksissa ei ole todettavissa minkäänlaista virhettä.

Vakuutusyhtiö on viitannut B Oy:n olettamuksia sisältävään lausuntoon, joka ei sisällä syytä tilanteelle. Päätös ei voi perustua ehdolliseen toteamaan. Vakuutusyhtiö ei ole kyennyt tuomaan esille mitään sellaista yksilöityä ja kohdistettua rakennus- tai asennusvirhettä, jonka johdosta vahinkoa ei tulisi korvata vakuutuksesta. Jätevesilaitteiston vauriot olisivat laajemmat ja putket olisivat auenneet liitoksistaan, jos vakuutusyhtiön väite pitäisi paikkansa. Vakuutusyhtiö ei ole kyennyt yksilöimään sitä, mikä olisi se vahinkomekanismi tai rakennus- tai asennusvirhe, joka sen tulisi kyetä yksilöimään huomioiden kaikki esille tuodut seikat.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää epäävää korvauspäätöstään vakuutusehtojen mukaisena ja katsoo, ettei ratkaisun muuttamiselle ole esitetty perusteita. Korvauksen maksaminen kotivakuutuksesta edellyttää, että vahingon on aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Korvausvaatimuksen perusteena olevan vahingon tulee olla syy-yhteydessä tähän äkilliseen ja ennalta arvaamattomaan tapahtumaan.

Vastineessaan vakuutusyhtiö esittää, että pahasti notkolla olevat viemärit ovat päässeet painumaan vastoin jätevesilaitteistoja koskevia määräyksiä. Käytössä olevasta selvityksestä ei ilmene, että viemäriputkien painuminen olisi johtunut jostain yksittäisestä kovasta ja äkillisestä tärähdyksestä. Maan painuminen kadulla kulkevan liikenteen tärinästä ja siitä vähitellen aiheutuvat viemärin painumiset eivät ole vakuutuksesta korvattavia tapahtumia.

Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä on maan painumisesta vähitellen aiheutunut vahinko, joka ei ole vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Maanvaraisen putkilinjan perustusta ei vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ole toteutettu hyvän rakennustavan mukaisesti. Koska putkisto on päässyt painumaan maan mukana, kyseessä on myös rakennusvirhe, jonka aiheuttama vahinko ei ole korvattava.

Vakuutusyhtiö viittaa ratkaisusuositukseen FINE-043925 (2003), jossa viemäriputken liitoksen irtoaminen oli FINEn ratkaisun mukaan ollut mahdollista vain maaperän painumisen seurauksena. FINE katsoi, ettei asiassa ollut esitetty selvitystä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, joka olisi aiheuttanut liitoksen irtoamisen ja jota oikein asennettu viemäri ei olisi kestänyt. Viitattuun tapaukseen perustuen vakuutusyhtiö on myös tässä tapauksessa katsonut, että jos rakennus olisi rakennettu rakentamismääräysten mukaisesti, vahinkoa ei olisi tapahtunut. Oikein asennettu viemäri olisi kestänyt kuormituksen.

Vakuutusyhtiö toteaa asiakkaan kirjelmän johdosta, että korvauspäätös on tehty asiantuntijoiden lausuntojen perusteella. Asiassa ei ole todettu sellaista syytä, joka olisi vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko. Jos vahingon alkuperäinen syy tai useat alkuperäiset syyt ovat rajoitusehtojen piirissä, vahinkoa ei korvata vakuutuksesta. Lausunnossa mainitut syyt, kuten maan painuminen, materiaalivirhe sekä asennus- tai työvirhe (puutteellinen kannakointi) on jokainen rajoitusehtojen piirissä. Vakuutusyhtiö viittaa B Oy:n lausuntoon, joka mukaan painumisen perusteella voidaan olettaa, että kannakointi on pettänyt tai viemäreitä ei ole joko kannakoitu lattiaan tai kannakointi on puutteellinen tai kannakointimateriaali on väärää. Lausunnossa on myös todettu, ettei viemärien kannakointia pysty tarkastamaan avaamatta lattioita.

Asiakkaan esittämä vaihtoehto/skenaario raskaan kaluston töyssyvoimasta aiheutuvasta vahingosta ei myöskään ole äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Joka kerta, kun hidastetöyssyn yli ajaa tuon tyylinen ajoneuvo, aiheutuu siitä tärinää, joka on tuolloin alusta asti liikuttanut putkistoa. Kyse ei olisi yksittäisestä kerrasta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on asiakkaan, vakuutusyhtiön ja B Oy:n asiantuntijan sähköpostiviestien lisäksi ollut
- A Oy:n raportti 17.11.2022 tehdystä kartoituksesta. Valokuvatekstien mukaan allaskaapin viemäriliitos vuotaa, koska se padottaa, ja liitos on hieman vinossa. Tiivistys alakaapin läpivientiin oli auennut. Läpiviennistä ohjautuu vesiä kaapin alle. Erään valokuvatekstin mukaan allaskaapin alla viemärin tuenta on viemärikappaleen varassa. Viemäriä koestettaessa lievää heiluntaa. Viemäriliitos lattiapinnan tasolla allaskaapin alla, massattu. Massauksissa on rakoilua, ja myös sen kohdalta on mahdollisesti päässyt padottamaan vettä laminaatin alle.
- B Oy:n raportti 22.11.2022 tehdystä viemärikuvauksesta.
- B Oy:n 28.11.2022 päivätty lausunto keittiön viemärissä todetuista painaumista
- B Oy:n raportti 30.11.2022 tehdystä viemärikuvauksesta.
- B Oy:n 7.12.2022 antama vastaus vakuutusyhtiön esittämiin tarkentaviin kysymyksiin.
- Paalutuspöytäkirja 5.6.2010 ja rakennepiirros rakennuksesta sekä viisi valokuvaa rakennuksen ulkopuolelta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko vesivahinko korvata kotivakuutuksesta. Lisäksi asia koskee asiakkaan vaatimusta molempien viemäriputkien korjauskustannusten korvaamisesta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Asiassa sovelletaan kotivakuutusehtoja, voimassa 1.1.2022 alkaen.

Vakuutusehdoissa käytettäviä käsitteitä koskevassa kohdassa on äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko määritelty seuraavasti:
Nopeasti ja samalla ilman ennakko-oireita sattuvan tapahtuman seurauksena syntynyt vahinko, jota normaalilla huolellisuudella ja ennakoinnilla ei ole voitu välttää. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti, yleisen elämänkokemuksen, tapahtumankulun poikkeuksellisuuden ja korvauksenhakijan toiminnan perusteella. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Kohdan 3.1 (Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. […]

Kohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuoden aiheuttama välitön esinevahinko.

Kohdan 3.6 (LVI-laiteturva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai -putkiston välitön rikkoutuminen.

Kohdan 4 (Vakuutusturvan yleiset rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka omaisuudelle tai esineelle on aiheutunut
1) - omaisuudelle tai esineelle
- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- muusta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta
- korjaamiseen tai rakentamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadultaan ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista
- rakennusvirheestä
- perustamisvirheestä.
[…]

2) - hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten
- syöpymisestä tai pilaantumisesta
- sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta
- kulumisesta, aineen väsymisestä, kondensiosta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.
[…]
5) - pakkasesta, jäästä, jäätymisestä, kuivuudesta, kuumuudesta, kosteudesta, routimisesta tai maan liikkumisesta eikä lumesta tai sateesta muutoin kuin rankkasade- tai vesistötulvan aiheuttama vahinko
6) - rakenteiden liikkumisesta

Rakentamismääräykset ja -ohjeet

Suomen rakentamismääräyskokoelma, kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, D1. Määräykset ja ohjeet, 2007.

Kohta 4, jätevesilaitteisto, 4.1 Yleiset määräykset, 4.1.1 Määräys
Kiinteistön jätevesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava siten, että siitä ei aiheudu terveydellistä vaaraa, epämiellyttäviä hajuja, viemäritulvia, melua tai muita haittoja. Jätevesilaitteisto on sijoitettava kiinteistöön tarkoituksenmukaisesti. Sen on oltava riittävän kestävä ja käyttövarma.

Kohta 4.5 käyttövarmuus, 4.5.1 Määräys
Viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painumaa ja siten, ettei lämpölaajeneminen aiheuta haittaa. Milloin jäteveden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi on tarpeellista, viemäri on ankkuroitava. Kannakkeiden ja kiinnitystarvikkeiden materiaalin on oltava käyttöympäristössään korroosionkestävää.

4.5.1 Määräys
Viemäri on asennettava maahan siten, että se kestää vahingoittumattomana ja toimivana maanpaineen, kuormituksen ja maaperän syövyttävyyden vaikutukset sekä sijaintipaikan mahdollisen painumisen.
4.5.3 Määräys
Jätevesilaitteisto on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin, että varmistetaan sen riittävä kestävyys ja toimintavarmuus suunnitellun käyttöiän aikana. Jätevesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi.

Asian arviointi

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Viemärin tukkeutumisesta aiheutuvia vuotovahinkoja on korvaus- ja lautakuntakäytännössä lähtökohtaisesti pidetty tapaustyypiltään laajasta kotivakuutuksesta korvattavina äkillisinä ja ennalta arvaamattomina tapahtumina.

Selvitysten mukaan astianpesukoneen käytön aikana oli havaittu viemäriin meneväksi tarkoitetun veden valuneen allaskaappiin ja keittiön lattialle, koska viemäriputkessa oli ollut tukkeuma. Asiakas ei ole kiistänyt tarkastusraportista ilmeneviä tietoja siitä, että vuoto oli aiheutunut allaskaapissa olevan viemäriputken läpiviennissä olleen epätiiveyden vuoksi ja että viemärin tuenta oli allaskaapin alapuolella ollut erillisen viemärikappaleen varassa.

Viemärissä olleen tukkeuman lisäksi asiassa on kiistatonta se, että keittiön viemärissä oli lattian alla ollut painumat noin 0–5 metrin ja 8–9,5 metrin kohdalla. Myös toisessa viemärihaarassa oli havaittu kaksi erillistä painaumaa. Asiantuntija VP:n ilmoituksen mukaan viemärit olivat olleet pahasti notkolla. Hän on myös katsonut, että hajulukon kannakointi oli ollut puutteellinen.

Tässä tapauksessa asian ratkaisuun vaikuttava keskeinen tekijä on se, onko vakuutuksenottaja osoittanut vuotovahingon syynä olleen vakuutusehtojen kohdassa 3.1 tarkoitettu äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Vakuutuslautakunta toteaa, että pelkät olettamukset vahingon syystä eivät ole riittäviä selvityksiä. Koska viemäriputken ei ole edes väitetty rikkoutuneen, kyse ei ole vuototurvasta tai LVI-laiteturvasta korvattavasta vakuutusehtojen kohtien 3.5 tai 3.6 mukaisista tapahtumista.

Jos vahingon osoitetaan olleen seurausta korvattavasta tapahtumasta, rajoitusehtoihin vetoavalla vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että vuotovahingon on aiheuttanut rajoitusehdon tarkoittama seikka tai olosuhde. Tapaukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa olevien rajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö- tai työvirheestä tai muusta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta tai rakennusvirheestä. Vakuutuksesta ei myöskään korvata hitaasti kehittyvistä tapahtumista aiheutuvia vahinkoja eikä myöskään maan liikkumisesta tai rakenteiden liikkumisesta aiheutuvaa vahinkoa.

Asiakas on katsonut, että todennäköinen ja lähes varma syy vuotovahinkoon on talon ohi liikennöivien raskaiden ajoneuvojen aiheuttamat osumat tiessä olleeseen hidastetöyssyyn. Viemärissä havaitut notkahdukset ovat asiakkaan mielestä johtuneet mahdollisesti yksittäisistä suuremmista tärähdyksistä, jotka olivat tulleet esille, kun pahimmin vaurioitunut kohta oli tukkeutunut. Hänen mielestään vauriot on voinut aiheuttaa vain yksi tiellä liikkuneen raskaan kaluston hidastamaton osuma töyssyyn.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että pahasti notkolla olevat viemärit ovat vastoin rakentamismääräyksiä päässeet painumaan. Viemäriputkien painumisen ei ole osoitettu johtuneen mistään yksittäisestä kovasta ja äkillisestä tärähdyksestä. Maan painuminen kadulla kulkevan liikenteen tärinästä ja siitä vähitellen aiheutuvat viemärin painumiset eivät ole vakuutuksesta korvattavia. Vakuutusyhtiö on lisäksi katsonut, että putkilinjan perustusta ei ollut toteutettu hyvän rakennustavan mukaisesti, koska putkisto oli päässyt painumaan maan mukana, ja että kyse on rakennusvirheestä, joka ei ole vakuutuksesta korvattava tapahtuma.

Rakennuksen rakennusaikana vuonna 2011 voimassa olleiden rakentamismääräysten mukaan viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painumaa. Viemäri on asennettava maahan siten, että se kestää vahingoittumattomana ja toimivana maanpaineen, kuormituksen ja maaperän syövyttävyyden vaikutukset sekä sijaintipaikan mahdollisen painumisen. Määräysten mukaan jätevesilaitteisto on myös tehtävä tiiviiksi.

Vakuutusehtojen korvaussäännöksen osalta Vakuutuslautakunta toteaa, ettei esitetystä selvityksestä ilmene mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, joka olisi aiheuttanut keittiön viemäriputkessa havaitut notkahdukset tai viemärin tukkeutumisen toisen notkahduksen kohdalla. Selvitystä ei myöskään ole siitä, että toisessa viemärihaarassa havaitut notkelmat olisivat olleet seurausta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Vakuutusyhtiön vetoamien rajoitusehtojen osalta Vakuutuslautakunta puolestaan katsoo jääneen näyttämättä, että vuotovahinko on ollut seurausta rakennuksen alla olevan maan painumisesta tai siitä, että perustusta ei olisi toteutettu hyvän rakennustavan mukaisesti. Pelkästään se seikka, että viemäriin on syntynyt painaumia, ei lautakunnan käsityksen mukaan ole osoituksena rakennusvirheestä.

Tehdystä vahinkokartoituksesta ja videokuvauksista saatujen selvitysten perusteella lautakunta on asiaa arvioidessaan lisäksi kiinnittänyt huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:
- keittiön viemäriputkessa oli kaksi erillistä painaumaa, joista toiseen oli kertynyt tukkeuman aiheuttanutta rasvaa, hiekkaa ja muuta massaa
- allaskaapissa ollut viemärin läpivientikohta ei ole ollut tiivis, vaan siitä oli havaittu selkeä vuoto, kun vesialtaaseen oli ennen tukkeuman poistamista laskettu vettä
- allaskaapin alla olevan viemärin tuenta oli ollut erillisen viemärikappaleen varassa ilman, että kyseinen kappale olisi kiinnitetty mihinkään kiinteään rakenteeseen siten, että se toimisi määräysten mukaisena kannakointina
- hajulukon kannakointi on asiantuntija VP:n ilmoituksen mukaan ollut puutteellinen.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo, että rakennuksen viemärilaitteisto ei keittiössä olevan viemärilinjan osalta ole ollut Suomen rakentamismääräyskokoelmassa, D1, 2007, rakennusaikana voimassa olleiden määräysten mukainen. Määräysten mukaan viemäri on pitänyt kiinnittää rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painumaa. Koska videokuvaukset olivat osoittaneet kahdessa viemärilinjassa yhteensä neljä painumaa ja koska keittiön viemärilinjan toiseen painumaan oli lisäksi muodostunut tukkeuma, viemäri ei ollut rakentamismääräysten mukainen. Asiassa on myös selvitetty, että rakennuksen jätevesilaitteisto ja sen liitokset eivät ole olleet rakentamismääräysten mukaisesti riittävän kestäviä, käyttövarmoja ja tiiviitä.

Käsiteltävässä tapauksessa lautakunta katsoo viemärin tukkeutumisen olleen seurausta siitä, että keittiön viemärilinjassa lattian alla olevaan putkeen oli vähitellen syntynyt notkahdus, johon oli kertynyt rasvaa ja muuta massaa. Koska vesi ei ollut enää päässyt kulkeutumaan tukkeutuneesta kohdasta eteenpäin, astianpesukoneen poistovesi oli kulkeutunut allaskaappiin epätiiviin viemäriliitoksen kautta. Esitetyn selvityksen mukaan poistovettä oli mennyt allaskaapin seinä- ja lattiarakenteisiin, allaskaapin alapuolelle ja keittiön lattialle.

Rakenteiden kastumisvahinko on ollut seuraus keittiön viemärilinjaan kuuluvan viemärin vähitellen tapahtuneesta painumisesta alaspäin ja tukkeutumisesta. Esitetyn selvityksen mukaan viemärin rakenteet eivät olleet rakentamismääräysten mukaiset, mikä oli mahdollistanut astianpesukoneen poistoveden aiheuttaman vuotovahingon. Lautakunta katsoo, että keittiön viemärilinjassa olevaan viemäriputkeen vähitellen muodostuneessa haitallisessa painumassa ja sen seurauksena muodostuneessa tukkeumassa on ollut kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta rakennusajan mukaisten määräysten vastaisesta rakentamisesta. Kyseistä viemärin painumista alaspäin ja painumakohtaan muodostunutta tukkeumaa ei voida pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana, vaan kyse on ollut vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että viemäriputkesta vuotaneen veden aiheuttama vahinko on ollut seurausta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Esittämillään perusteilla lautakunta pitää vakuutusyhtiön epäyspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Pellikka

Jäsenet

Kankkunen
Sario
Vuori
Yrttiaho