Tapahtumatiedot

Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle 22.7.2020 omakotitalossa havaitusta vesivahingosta. Vahinkoilmoituksen mukaan kodinhoito-/pukuhuoneessa oli ollut vettä vesimittarin kohdalla lattianrajassa. Samana päivänä asiakkaal­le lähettämässään verkkopalveluviestissä vakuutusyhtiö kertoi, että sen kumppaniyritys toimii vahingon hoitajana, sopii kartoitusajan ja tekee vahinkokartoituksen, jonka jälkeen kumppaniyritys tekee päätöksen korvattavuudesta.

Yritys A Oy:n 23.7.2020 tekemässä vahinkokartoituksessa selvisi, että kylmää käyttövettä oli vuotanut kiinteistöllä olevan tonttijohdon ja rakennuksessa olevan vesimittarin välisellä osuudella. Vesi oli noussut pukuhuoneessa olevasta noin 30 senttimetrin putkisyvennyksestä huoneen lattialle.

Asiakas kertoi vakuutusyhtiölle 5.8.2020 verkkoviestissä saaneensa A Oy:ltä alustavan kustannuslaskelman. Hän lähetti 14.8.2020 verkkoviestin liitteenä kaksi tarjouslaskelmaa tonttijohdon korjauskustannuksista ja tiedusteli samalla korvaussummaa vuotokohdan korjaamisesta ja rakennukselle aiheutuneista vahingoista.

Vakuutusyhtiön valtuuttamana toiminut A Oy lähetti 17.8.2020 verkkoviestissä korvauspäätöksen, jonka mukaan kyseessä on korvattava vahinkotapahtuma. Päätöksen mukaan vuotaneen putken ikään perustuva ikäpoisto ylittää 100 prosenttia, minkä vuoksi putken korjauskustannuksista ei jää vakuutuksesta korvattavaa osuutta. Viestissä A Oy kertoi lisäksi, että tarkastusraportin osoittama vahinko korvataan pinnoitteiden ja rakenteiden osalta kuivatuksen vaatiman purkutyön edellyttämän jälleenrakennuksen mukaisessa laajuudessa. Viestissä on myös kiinnitetty huomiota 30 prosentin vuotovähennykseen. A Oy:n viestin jälkeen asiakas kertoi, että talon ulkopuolella sokkelissa oli havaittu vahinkoja ainakin pukuhuoneen kohdalla ja aiemmin vuotovahingon jälkeen varastossa lämminvesivaraajan läheisyydessä.

Asiakkaan ilmoituksen mukaan tonttivesijohto oli uusittu 24.8.2020 vesimittariin asti sisälle ja pukuhuoneen purkutyöt aloitettu 2.9.2020. Ensimmäisten purkutöiden jälkeen oli havaittu, että vettä oli mennyt myös viereisiin tiloihin pohjalaatan päällä olleen muovin alla. Raportissa vahinkotarkastaja suositteli rakenteiden purkamista ”kuivan rajaan”. Kun 26.8.2020 ja 4.9.2020 tehdyissä asbestikartoituksissa ei ollut löytynyt asbestia, purkutöitä oli jatkettu 9.9.2020. Tässä vaiheessa tehtiin kosteusmittauksia pukuhuoneessa, muissa märkätiloissa ja varastossa.

Vakuutusyhtiö toimitti asiakkaalle 25.11.2020 päivätyn kustannusarvion korjauskustannuksista. Arvion mukaan kokonaiskustannukset ovat 64 352,39 euroa. Asiakas piti laskelmaa puutteellisena muun muassa sokkeleiden ja alajuoksujen osalta ja ilmoitti, etteivät he hyväksy laskelmaa.  Arviot kustannusten suuruudesta eivät ole riittäviä ja todenmukaisia eikä laskelmasta käy ilmi, mitä materiaaleja käytetään.

Vahinkoasian selvittämistä osapuolet ovat jatkaneet kevään ja kesän 2021 aikana muun muassa vuokratun merikontin ja lisääntyneen sähkönkulutuksen osalta. Vakuutusyhtiö maksoi purkutöistä ja asbestikartoituksista yhteensä
2 553,71 euron korvaukset (2 632,31 × 0,7 = 1.842,62 euroa ja 1 015,85 × 0,7 = 711,09 euroa, yhteensä 2 553,71 euroa). Kaikkiaan 3 648,16 euron kustannuksista yhtiö on tehnyt 1 094,45 euron suuruiset ikävähennykset (789,69 euroa + 304,76 euroa). Lisäksi vakuutusyhtiö on maksanut korvauksia muun muassa sähkön kulutuksesta ja irtaimistojen siirroista sekä eräistä muista kustannuksista.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan huhtikuussa 2021 tekemän kartoituksen raportissa on mainittu, että kodinhoitohuoneen lattia oli avattu ja vahingon laajuus kartoitettu. Asiakas oli toistanut näkemyksensä siitä, että myös rakennuksen ulkopuolella sokkeleissa, eräiden tilojen betonilattioissa ja kuistin betonilaatassa havaitut vauriot liittyvät vuotovahinkoon.

Kirjallisen korvauspäätöksen vakuutusyhtiö teki 24.6.2021 ja maksoi asiakkaalle samana päivänä 31 532,67 euroa riidattomana osana korvauksesta. Vakuutusyhtiö ilmoitti sen perustuvan rakennuksen arvioituun 70 prosentin suuruiseen päivänarvoon ja 25.11.2020 päivättyyn kustannusarviolaskelmaan, jonka mukaan vahingon korjaustyöt maksavat 64 352,39 euroa. Päivänarvo ja ikävähennys huomioiden maksettavaksi tuli 64 352,39 × 0,7 × 0,7 = 31 532,67 euroa.

Korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö kertoi lisäksi, että loppukorvaus maksetaan kahden vuoden kuluessa kulutositteita vastaan, jos rakennus korjataan. Korvausta ei makseta sokkelin rapautumisesta eikä betonilaatan halkeamisesta, koska vauriot olivat vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan tapahtuneet jo ennen vuotovahingon sattumista. Lisäksi vakuutusyhtiö katsoi, ettei kodinhoitohuoneessa ollut tarvetta vuotovahingon vuoksi uusia alajuoksuja puretulla alueella. Lisätyönä tehty alajuoksun uusiminen ei ole vakuutuksesta korvattava kustannus. Alajuoksuun poratuilla mittausrei’illä ei yhtiön mukaan ole vaikutusta rakenteen toimivuuteen.

Lokakuussa 2021 asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle, että B Oy ei jatka purku- ja jälleenrakennustyötä. Asiakas tiedusteli, sopiiko vakuutusyhtiölle, että yritys C Oy jatkaa töitä loppuun 15.11.2021 alkaen. Kesäkuun 2022 alussa asiakas kertoi maksaneensa kustannuksia 9 178,21 euroa ja pyysi korvamaan kohonneet rakennuskustannukset heti. Lisäksi asiakas ilmoitti, että yritys E jatkaa korjaustyötä.

Lokakuussa 2022 asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle, että saunaosastossa (sauna, pesuhuone, pukuhuone ja wc-tila) oli tehty purkutöitä ja että jälleenrakennustyöt ovat alkaneet wc-tilan ja osittain pukuhuoneen alapohjan eristämisellä. Yritys E oli aloittanut jälleenrakentamisen 6.6.2022, mutta lopettanut työt muutaman päivän kuluttua käytetyistä aineista syntyneen erimielisyyden vuoksi. Asiakas tiedusteli samalla, miten vakuutusyhtiö korvaa kohonneet korjauskustannuk­set. Hän esitti, että asukkaiden ja vakuutusyhtiön kanssa oli sovittu siitä, että maksettua korvaussummaa tarkastetaan hintojen nousun osalta ja loppukorvaus maksetaan kulutositteita vastaan. Vakuutusyhtiö on tiedustelua seuranneena päivänä viitannut kesäkuussa 2021 tehtyyn korvauspäätökseen ja kertonut, ettei ilmoitettuun summaan ja maksuperusteeseen tehdä korotuksia, vaikka rakennuskustannukset nousisivat.

Helmikuussa 2023 asiakas lähetti vakuutusyhtiölle kirjelmän, jossa hän esitti ja täsmensi korvausvaatimuksiaan sekä selosti vahinkoon liittyviä asioita. Asiakas tiedusteli, mihin päivänarvon 70 prosentin määrittely perustuu. Lisäksi hän viittasi jäännösarvon alentumista koskevaan vakuutusehtoon ja katsoi, että vakuutusyhtiön tulee korvata se, ettei alajuoksuja voida niihin tehtyjen porausreikien vuoksi kunnostaa nykymääräysten mukaiseksi. Asiakas vetosi myös siihen, että korjausrakentaminen on viivästynyt vallitsevien olosuhteiden ja rakennuskustannusten nousun vuoksi (muun muassa inflaatio, sähkön hinta ja rakennuskustannusindeksin nousu). Hän katsoi, että tämä oli ollut seurausta viranomaistoimista ja että sen vuoksi rakentamisajalle tulee lisätä viivästysaika.

Asiakkaan valituksen jälkeen vakuutusyhtiö teki 2.5.2023 uuden korvauspäätöksen, jonka mukaan ei ole esitetty perusteita muuttaa aikaisemmin tehtyä korvausratkaisua. Asiakas toimitti 12.6.2023 vakuutusyhtiölle kymmenen laskua ja lisäkorvausvaatimuksen, joiden osalta vakuutusyhtiön vahinkopäällikkö ilmoitti, että vaatimukset eivät ylitä maksettua riidatonta osuutta, minkä vuoksi niistä ei makseta korvausta. Riidaton osuus on korvaus jälleenrakentamisesta ilman laskuja tai kuitteja. Lisäkorvausta voi hakea määräaikaan mennessä kulutositteilla, jos kulut ylittävät riidattoman osuuden. Ennen riidattoman osuuden maksamista tehdyt työt ja tarvikkeet on korvattu, eikä niistä voi hakea korvausta toistamiseen.

Asiakas toimitti 13.6.2023 selvityksen siihen mennessä maksetuista todellisista korjauskustannuksista, ja vakuutusyhtiö teki 1.8.2023 korvauspäätöksen, jossa aikaisempaa ratkaisua ei muutettu. Asiakas teki 14.8.2023 vakuutusyhtiön sisäiseen muutoksenhakumenettelyyn osoitetun oikaisupyynnön, jossa hän toisti aikaisemmin esittämiään näkökohtia ja vaati, että myös asian käsittelyn viipyminen tulee ottaa päätöksessä huomioon.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 28.9.2023 päivätyn ratkaisun, jossa ei katsottu olevan perusteita kesäkuussa 2021 tehdyn korvauspäätöksen muuttamiseen. Lokakuussa 2023 laadituissa vakuutusyhtiön viesteissä on tarkemmin selostettu päivänarvokorvauksen määräytymistä ja kerrottu yhtiön laatimien tarkempien laskelmien osoittaneen todellisen päivänarvon olleen huomattavasti yhtiön käyttämää 70 prosenttia alhaisempi.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii korjauskustannusten korvaamista täysimääräisenä todellisten korjauskustannusten mukaisesti. Kosteiden tilojen korjaukseen (pukuhuone, pesuhuone, sauna ja wc-tila) mennyt summa on paljon suurempi, kuin maksettu korvausmäärä. Vakuutusyhtiö ei ole lainkaan ottanut huomioon asiakkaan vaatimusta siitä, että korvaussumma 64 352,39 euroa on liian pieni. Omakotitalossa on vuotovahingosta johtuvia muita vaurioita muun muassa sokkelissa ja kuistin betonilaatassa, mutta vakuutusyhtiö on sivuuttanut nämä vauriot. Korjauksen yhteydessä rakennukseen on tullut myös lisävaurioita, joita ei ole korvattu lupausten mukaisesti.

Asiakas on toimittanut 12.6.2023 tilanteen mukaisen laskelman tositteisiin perustuvista todellisista korjauskustannuksista. Hän katsoo osoittaneensa laskelmalla, että kustannusarviossa laskettu saunaosaston korjauskustannus 8 599,87 euroa on todellisuudessa 34 458,47 euroa. Kokonaiskorvauksen suuruudeksi tulee siis 90 210,99 euroa nyt arvioidun summan 64 352,39 euroa sijaan. Maksettava korvaus on vähintään 44 203,39. Nyt on maksettu riidattomana osuutena 31 532,67 euroa. Korvattavaa on siten vähintään 12 670,72 euroa.

Maaliskuussa 2024 päivätyssä kirjelmässään asiakas korostaa sitä, että vakuutusyhtiö vetoaa korvaussummaan 45 046,67 euroa, joka on kustannusarvio eikä perustu todellisiin rakennuskustannuksiin. Tämä summa on myös koko talon korjaukseen varattu summa. Asiakas on esittänyt laskelmassaan saunaosaston korjaukseen käytetyt rahamäärät. Vesi ei tule vieläkään pesuhuoneeseen, koska korjauskustannukset olivat huomattavasti suuremmat kuin millaisiksi ne oli arvioitu kustannusarvioon. Korjaukset ovat vielä kesken. Asiakas on uudessa laskelmassaan vähentänyt vakuutusyhtiön A Oy:lle ja B Oy:lle suoraan maksamat laskut. Todellisiksi kustannuksiksi tulee nyt 46 824,54 euroa, minkä vuoksi korvattavaa jää 5 503,08 euroa.

Asiakas viittaa lisäksi siihen, että henkilö X oli heinäkuussa 2020 tehnyt kustannusarviolaskelman käymättä kohteessa ja avaamatta rakenteita. X on todennut laskelmasta, että ”Kustannusarviolaskelma on suuntaa antava, koska en voi todentaa vahinkoaluetta todenmukaisesti. Purkutyön jälkeen voimme tehdä todenmukaisen laskelman, jossa on oikeat määrät ja rakenteet.” Tämän lausunnon vakuutusyhtiö on jättänyt päätöksissään toistuvasti huomioon ottamatta ja vastaamatta siihen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Asiakas ei ole esittänyt luotettavaa selvitystä siitä, että vesivahingon korjaustyöt maksavat enemmän kuin 25.11.2020 päivätyn laskelman mukaisen 64 532,39 euroa. Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseistä määrää voidaan pitää perusteena päivänarvokorvauksen laskemiselle.

Asiakas ei ole myöskään toimittanut vakuutusyhtiölle kulutositteita, joiden mukaan korjauskulut 29.6.2021–29.6.2023 välisenä aikana olisivat ylittäneet arvioidun päivänarvon 45 046,67 euroa. Vakuutusyhtiö on tehnyt tästä määrästä 30 prosentin ikävähennyksen ja korvannut 31 532,67 euroa.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut asiakkaalle, että se maksaa loppukorvauksen kahden vuoden kuluessa kulutositteita vastaan, jos rakennus korjataan. Asiakas on 1.8.2023 tehdyn korvauspäätöksen jälkeen toimittanut yhteismäärältään
23 879,99 euron suuruiset laskut. Vakuutusyhtiö ei ole mainittujen laskujen mukaisia määriä korvannut, koska niiden yhteismäärä ei ylitä riidatonta osuutta. Osaa asiakkaan vaatimista laskuista vakuutusyhtiö ei korvaa, koska kahden vuoden määräaika jälleenrakentamiselle oli päättynyt ennen kyseisten kustannusten syntymistä.

Purku, asbestikartoitus ja asumisen keskeytys on korvattu toteutuneiden kulujen mukaan. Korvattava asumiskeskeytys oli vahingon sattuessa voimassa olleissa ehdoissa enintään kuusi kuukautta ja sen vakuutusyhtiö on korvannut.

Asiakkaan toimittamat laskut, jotka liittyvät rakennuksen korjaukseen, eivät vielä ylitä riidatonta osuutta 45 046,67 euroa. Lisäkorvaus tulisi kysymykseen, jos korjauskustannukset ylittäisivät laskennallisen päivänarvokorvauksen määrän ilman ikävähennystä.

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan asiakas on laskenut yhteen 12.6.2023 laskelmassa esittämänsä korjauskustannukset 34 458,47 euroa ja kustannusarviolaskelman loppusumman 64 352,39 euroa, josta hän on vähentänyt 8 599,87 euron suuruisen määrän pesuhuoneen, saunan, kylpyhuoneen ja wc-tilan osalta. Näin loppusummaksi saadaan asiakkaan esityksen mukaan 90 210,99 euroa. Vakuutusyhtiö on jo käsitellyt ja korvannut kaikki A Oy:n ja B Oy:n laskut. Yhtiö ilmoittaa vielä, että sille on jäänyt epäselväksi, millä perusteilla asiakas on päätynyt 5 503,08 euron vaatimukseen.

Vakuutusyhtiö toteaa, että purku- ja korjaustöiden aikana syntyneitä vaurioita ei korvata vakuutuksesta. Lisäksi vakuutusyhtiö katsoo, että sokkeli oli rapautunut ja kuistin laatta oli ollut halki jo ennen vuotovahinkoa. Tämän vuoksi ne eivät kuulu vakuutuksesta korvattavaan vuotovahinkoon.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa seuraavat asiakirjat:

• Raportit A Oy:n 23.7.2020, 10.9.2020 ja 24.9.2020 tekemistä kartoituksista sekä vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan 16.9.2020 ja 16.4.2021 tekemistä kartoituksista.
• Kustannusarviolaskelman 30.7.2020 laatineen henkilön (X) allekirjoittama kirjallinen selvitys siitä, että laskelma on suuntaa antava, koska laskelman laatija ei voi todentaa vahinkoaluetta todenmukaiseksi. Selvityksessä on mainittu, että purkutyön jälkeen voidaan tehdä todenmukainen laskelma, jossa on oikeat määrät ja rakenteet.
• A Oy:n 25.11.2020 päivätty kustannusarvio, jossa on muun ohessa maininta siitä, että arvio saattaa muuttua, kun lattia avataan. Arviolaskelman on laatinut henkilö X.
• A Oy:n 2.3.2021 päivätty lasku ja siihen liittyvä kuitti asiakkaan 9.3.2021 maksamasta 30 prosentin osuudesta kyseistä laskusta.
• Kuusi B Oy:n laskua tammi-heinäkuulta 2021.
• Kolme C Oy:n laskua marras-joulukuulta 2021 ja maaliskuulta 2022.
• D Oy:n 6.5.2022 päivätty lasku.
• Yrityksen E 6.–9.6.2022 tekemiä töitä koskeva lasku 20.6.2022.
• F Oy:n 12.5.2023 päivätty erittely rakennustyöurakasta, materiaaleista ja töistä sekä urakkasummasta.
• Viisi F Oy:n touko- ja kesäkuussa 2023 päivättyä laskua sekä lokakuussa 2023 päivätty kuudes lasku.
• G Oy:n kaksi laskua syyskuulta 2023.

Asiakirjoihin sisältyy lisäksi jätemaksua koskeva lasku (lokakuu 2020) ja kuitti (huhtikuu 2021) sekä kaksi tarjousta tonttijohdon korjaustöistä (elokuu 2020). Heinäkuussa 2020 tehtyä kustannusarviolaskelmaa, johon asiakas on viitannut, ei ole liitetty lautakunnan käytettävissä oleviin asiakirjoihin.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Keskeinen asiassa ratkaistava kysymys liittyy siihen, miten vakuutusyhtiön maksamaa korvausta vahingon riidattomasta osuudesta tulee arvioida ja onko vakuutusyhtiöllä velvollisuus maksaa asiakkaalle lisäkorvausta jälleenrakennuskustannuksista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiassa sovelletaan 1.4.2020 alkaen voimassa olleita kotivakuutusehtoja.

7 Rakennuksen ja vuokra- ja osakehuoneiston osien korvaaminen
7.1 Jälleenhankinta-, päivän- ja jäännösarvot

Rakennusvahingossa korvauksen määrän perusteena on omaisuuden jälleenhankinta-arvo, jolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankintakustannusta. Jos omaisuuden arvo iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan seikan vuoksi on alentunut yli 50 % jälleenhankinta-arvosta, määritellään korvaus päivänarvon mukaan. Vahingon määrää arvioitaessa otetaan myös huomioon rakennuksen jäännösarvo, jolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa välittömästi vakuutustapahtuman jälkeen arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin välittömästi ennen vahinkotapahtumaa. Ikävähennysten kohteena olevien rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen arvo määritellään kuitenkin palovahinkoja lukuun ottamatta kohdan 7.5 mukaisesti omaisuuden iän perusteella.

7.2 Jälleenhankinta-arvokorvauksen suorittaminen

Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus edellyttää, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta joko korjataan tai samalle rakennuspaikalle rakennetaan uusi samanlaatuinen ja samaan käyttöön tarkoitettu rakennus. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimenpiteen johdosta, viivästysaika lisätään edellä mainittuun aikaan.

Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan kahdessa erässä. Ensi suoritetaan päivänarvon mukainen korvaus. Lisäkorvaus, joka on jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus, suoritetaan, kun yhtiö on saanut selvityksen edellä mainituista jälleenhankintatoimenpiteistä.

7.3 Päivänarvokorvauksen suorittaminen

Maksettaessa vahingosta päivänarvokorvausta korvaus lasketaan omaisuuden päivänarvon mukaan. Jos omaisuus korjataan, korvataan korjauskustannukset enintään rakennuksen päivänarvoon asti. Jos omaisuutta ei korjata, korvataan enintään vahingoittumisasteen mukainen osa päivänarvosta.

7.6 Omakoti-vakuutuksen vuotovähennys putkistovuototurvan vahingoissa

Kun vahinko korvataan putkistovuototurvasta ja vahingon syynä on vuoto käyttövesiputkistosta tai lämmitysputkistosta, tehdään vuodosta aiheutuneen vahingon määrästä vuotaneen käyttövesiputkiston tai lämmitysputkiston iän perusteella vähennys seuraavasti:

Vuotovähennys lasketaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon määrästä.

Putkiston ikä on asentamisvuotta seuranneiden täysien kalenterivuosien lukumäärä. Vuotovähennysten lisäksi ei vähennetä vakuutuskirjassa mainittua omavastuuta. Vuotovähennys on kuitenkin vähintään tämän omavastuun suuruinen.
[…]

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että vahinko korvataan tarkastusraporttien mukaisessa laajuudessa. Korvausperusteena ovat vahingoittuneiden rakenteiden korjauskustannukset, joista tehdään putkistovuototurvan ehtojen mukainen 30 prosentin ikävähennys. Korvauspäätöksessä ja -laskelmissa vakuutusyhtiö on käyttänyt kumppaniyrityksensä marraskuussa 2020 tekemää arviolaskelmaa, jonka mukaan korjauskustannukset tulisivat olemaan kokonaisuudessaan
64 352,39 euroa. Vakuutusyhtiö on katsonut rakennuksen päivänarvon olevan 70 prosenttia uuden vastaavan rakennuksen rakentamiskustannuksista.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakkaalla on korvauksen hakijana velvollisuus esittää näyttö hänelle aiheutuneen vahingon määrästä. Lautakunnan käytettävissä olevista laskelmista, laskuista ja muusta selvityksestä ilmenee, että vakuutusyhtiö on tammi- ja syyskuun 2021 aikana maksanut korvauksia yhteensä 44 290,40 euroa. Korvausmäärä sisältää kokonaan korvattuja kustannuksia 10 204,02 euroa (muun muassa sähkön kulutuksesta, varastokonttien vuokrista ja irtaimiston siirroista sekä pihan kunnostuksesta ja omasta työstä).

Vakuutusyhtiö on lisäksi tehnyt B Oy:n ja A Oy:n yhteensä 3 648,16 euron laskuista ilmenevistä kustannuksista 30 prosentin ikävähennyksiä. Kyse on ollut B Oy:n laskusta (3 342,48 euroa, tammikuu 2021, ajalta 1.9.–15.10.2020), joka koskee irtaimiston siirtoa (710,18 euroa) ja rakenteiden purkutöitä (2 632,31 euroa), sekä A Oy:n 1 015,85 euron laskusta (maaliskuu 2021, ajalta 26.8.2020–12.1.2021), joka koskee asbestikartoitus- ja purkutöitä. Irtaimiston siirron vakuutusyhtiö on maksanut laskuerittelyn perusteella kokonaan. Asiakkaan vastuulle jääväksi osuudeksi kustannuksista on muodostunut 1 094,45 euroa (1 015,85 × 0,3 + 2 632,32 × 0,3), ja vakuutusyhtiö on korvannut töiden osalta 2 553,71 euroa.

Asiakas ei ole kiistänyt saaneensa mainittuja korvauksia, eikä hän ole myöskään riitauttanut ikävähennystä. Asiakas on tiedustellut, mistä päivänarvoprosentti on muodostunut, mutta hän ei ole edes väittänyt, että päivänarvon olisi tullut olla korkeampi kuin vakuutusyhtiön käyttämä 70 % korjauskustannuksista. Nämä seikat huomioon ottaen lautakunta pitää edellä selostettuja toteutuneita kustannuksia ja vakuutusyhtiön niistä maksamia korvauksia vakuutusehtojen mukaisina ja riidattomina.

Riidattomana maksettu osakorvaus vuotovahingosta

Vakuutuslautakunta katsoo osapuolten välisen kiistan koskevan erityisesti sitä, miten asiassa tulee arvioida vakuutusyhtiön riidattomana osuutena maksaman korvauksen (31 532,67 euroa) merkitystä, kun korvaus perustuu vakuutusyhtiön määrittämään päivänarvon mukaiseen 45 046,67 euron vahinkoon ja 30 prosentin suuruiseen ikävähennykseen vuotovahingon korjauskustannuksista. Asiakas ei ole esittänyt sellaisia korvaamatta olevia laskuja, jotka ovat syntyneet ennen kuin vakuutusyhtiö maksoi riidattoman osakorvauksen ja jotka pitäisi ottaa huomioon asian arvioinnissa.

Asiakas on kritisoinut heinäkuussa 2020 tehtyä kustannusarviolaskelmaa ja myös vakuutusyhtiön käyttämää marraskuussa 2020 tehtyä arviolaskelmaa. Hän katsoo, että korjausrakentamisen kustannussummat eivät vastaa todellisia purku- ja uudelleenrakentamisen kustannuksia. Hänen mielestään korvauksessa tulee ottaa huomioon korjausrakentamisen viivästymisestä aiheutunut, vallitsevien olosuhteiden vaikutuksesta tapahtunut kustannustason nousu. Asiakas korostaa sitä, että alustava arviolaskelma ei perustu todellisiin kustannuksiin ja että laskelma oli tehty rakenteita avaamatta. Laskelmassa ei ole myöskään otettu huomioon sokkelissa ja betonilattioissa havaittuja vaurioita, joiden asiakas katsoo olleen seurausta vuotovahingosta.

Asiassa ei ole kiistaa siitä, että vahingon määrän perusteena ovat rakenteiden korjauskustannukset, kun rakenteet korjataan. Henkilö X vakuutusyhtiön käyttämästä kumppaniyrityksestä teki marraskuussa 2020 laskelman arvioiduista korjauskustannuksista. Vakuutuslautakunta toteaa, että kun rakenteita ei vielä ole korjattu, vakuutusyhtiöt käytännössä usein hyödyntävät vahingon suuruuden selvittämiseksi urakkatarjous- tai vastaavia hinta-arvioita sekä kustannuslaskentaohjelmia. Vahingon määrä täsmentyy purku- ja korjaustöiden edetessä, kun todelliset purku-, rakentamis- ja korjauskustannukset saadaan selville.

Vakuutusehtojen mukainen jälleenhankinta-arvo muodostuu uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankintakustannuksista. Päivänarvossa otetaan huomioon omaisuuden ikä, käyttö ja käyttökelpoisuuden aleneminen tai muu vastaava seikka. Jälleenhankinta-arvon mukaan määräytyvä vahinko korvataan kahdessa erässä. Ensin maksetaan päivänarvokorvaus, jonka maksamisen edellytyksenä ei ole se, että vahingoittuneet rakenteet korjataan. Kun vakuutusyhtiö maksaa päivänarvoperusteisen korvauksen ja kun omaisuus korjataan, korjauskustannukset korvataan vakuutusehtojen mukaan enintään päivänarvoon asti.

Jälleenhankinta-arvon mukaisesti määräytyvän vahingon korvaaminen edellyttää rakenteiden korjaamista tiettynä määräaikana. Vakuutusyhtiö on katsonut kahden vuoden määräajan alkaneen kulua kesäkuussa 2021 tehdystä korvauspäätöksestä. Asiakkaalla on ollut vahinkotapahtuman jälkeen kolme vuotta aikaa korjaustöiden tekemiseen siten, että toteutuneet korjauskustannukset korvataan jälleenhankinta-arvon mukaisesti.

Lautakunnalle ei ole esitetty laskelmaa siitä, millä perusteilla vakuutusyhtiö oli päätynyt käyttämäänsä päivänarvoprosenttiin. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut pitävänsä kyseistä prosenttimäärää asiakkaan kannalta edullisena vaihtoehtona, jota yhtiö on noudattanut käytännön korvaustoiminnassa. Vakuutusyhtiön lokakuussa 2023 esittämien eriteltyjen laskelmien mukaan rakennuksen päivänarvo on vahinkoajankohtana ollut vakuutusyhtiön käyttämää arvoa alhaisempi. Lautakunta pitää riidattomana sitä, että rakennuksen päivänarvo on vahinkoajankohtana ollut 70 prosenttia uuden vastaavan rakennuksen rakennuskustannuksista ja että sen käyttäminen riidatonta osakorvausta laskettaessa on ollut perusteltua ja tässä tapauksessa myös asiakkaan edun mukaista.

Koska osapuolet eivät päässeet yksimielisyyteen vahingon korjaamisesta syntyvistä kustannuksista, vakuutusyhtiö laski päivänarvoon perustuvaksi vahingon määräksi 45 046,67 euroa (eli 70 prosenttia arvioiduista jälleenhankinta-arvon mukaisista korjauskustannuksista 64 352,39 eurosta). Tällä perusteella vakuutusyhtiö maksoi kesäkuussa 2021 riidattomana osana korvauksesta 31 532,67 euroa. Korvausmäärässä on otettu huomioon vuotovahingon ikäpoistoa vastaava 30 prosentin vähennys, jonka mukaan asiakkaan vastuulle jäi arvioiduista korjauskustannuksista 13 514 euroa. Riidattomana maksettu osa korvauksesta on käytännössä tarkoittanut sitä, että asiakas sai korvauksen kustannuksista ennen kuin rakenteita oli korjattu enemmälti ja ennen kuin korjauskustannuksia oli syntynyt.

Lautakunta toteaa, että päivänarvokorvauksen osalta kustannusarvioon pohjautuvan laskelman ja toteutuneiden korjauskustannusten perusteella vahingon kokonaismääräksi muodostuu 58 898,85 euroa (10 204,02 + 3 648,16 + 45 046,67), josta vakuutusyhtiö on korvannut 44 290,40 euroa. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut asiakkaalle, että se maksaa lisäkorvausta, jos toteutuneet korjauskustannukset ylittävät riidattoman osuuden.

Rakenteiden korjaustöistä esitettyjen laskujen mukaan korjauskustannuksia on syyskuun 2021 jälkeen ja ennen heinäkuuta 2023 syntynyt C Oy:lle 5 446,50 euroa (kolme laskua), E Oy:lle 17 559,75 euroa (viisi laskua) ja yritys F:lle 888,83 euroa sekä D Oy:lle 1 370,71 euroa. Lautakunta toteaa, että asiakas on saanut kesällä 2021 korvauksen arvioiduista kustannuksista, joita ei vielä ollut syntynyt. Nyt kyseessä olevat yhteensä 25 256,79 euron kustannukset tarkoittavat toteutuneita korjauskustannuksia, joiden osalta asiakas on saanut arvioon perustuneen korvauksen. Vakuutuslautakunta yhtyy vakuutusyhtiön näkemykseen siitä, että asiakas voi saada lisäkorvausta vain, jos toteutuneet kustannukset ylittävät arvioidun vahingon määrän perusteella maksetun riidattoman korvauksen.

Asiakas on lisäksi esittänyt syyskuussa 2023 päivätyt kolme yhteensä 3 400,08 euron laskua (E Oy:n lasku 2 704,63 euroa ja kaksi G Oy:n laskua yhteensä 695,45 euroa). Koska kyseiset kustannukset ovat syntyneet vakuutusehdoissa määritellyn aikarajan jälkeen, ne eivät ole vakuutuksesta korvattavia kustannuksia.

Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että vahingon aiheuttamat rakenteiden jälleenrakentamiskustannukset ovat nousseet arviolaskelman loppusummaa 64 352,39 euroa suuremmiksi. Esitetyn selvityksen mukaan rakenteiden korjauskustannukset eivät ole myöskään ylittäneet asiakkaan saaman riidattoman päivänarvokorvauksen mukaista 45 046,67 euron määrää. Asiassa esitetty selvitys ei myöskään tue asiakkaan väitettä siitä, että rakenteiden korjaaminen olisi viivästynyt viranomaisen toimenpiteen vuoksi. Esittämillään perusteilla lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole vakuutussopimukseen perustuvaa velvollisuutta maksaa asiakkaalle lisäkorvausta.

Lisäksi lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että rakennuksen sokkelissa ja kuistin betonilaatassa sekä eräiden muiden tilojen betonilattioissa havaitut vauriot ovat olleet seurausta vuotovahingosta. Koska asiakas ei ole myöskään esittänyt selvitystä siitä, että kyseiset vauriot olisi korjattu kesäkuun 2023 loppuun mennessä tai että korjauskustannusten määrä ylittäisi päivänarvokorvauksen, vakuutusyhtiölle ei ole syntynyt korvausvelvollisuutta korjauskustannuksista. Lautakunta toteaa vielä, että vakuutusyhtiölle ei vakuutussopimuksen perusteella synny velvollisuutta korvata purku- ja korjaustöiden yhteydessä mahdollisesti syntyviä vaurioita, jotka eivät ole seurausta vuotovahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Kankkunen
Sario
Vaitomaa
Vuori