Tapahtumatiedot

Vakuutusyhtiö X:n vakuutuksenottajalle sattui omaisuusvahinko 7.8.2022, kun autotallin katolla sijainneen aurinkosähköjärjestelmän DC-turvakytkin syttyi palamaan. Palo levisi turvakytkimestä rakennuksen ulkoseinään ja sitä pitkin rakennuksen välipohjaan. Kyseinen aurinkosähköjärjestelmä oli vahinkohetkellä noin 4 kuukautta vanha tuote. Vakuutusyhtiö X on korvannut vakuutuksenottajalleen omaisuusvakuutuksesta kertakorvauksena 140 000,00 euroa. X on esittänyt takautumisvaatimuksen aurinkosähköjärjestelmän toimittajalle maksamistaan vakuutuskorvauksista. Toimittaja on saattanut vahinkoasian oman tuotevastuuvakuutusyhtiönsä käsiteltäväksi. Vakuutusyhtiö Y on toimittajan tuotevastuuvakuuttajana antanut X:lle vahingosta kielteisen korvauspäätöksen.

Lausunnonpyytäjän valitus

Vakuutusyhtiö X pyytää, että Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiö Y:tä suorittamaan toimittajan tuotevastuuvakuutuksesta X:lle korvauksena laillisine viivästyskorkoineen määrän, jonka X on suorittanut vahinkoa kärsineelle yksityishenkilölle (vakuutuksenottaja) tämän omaisuusvakuutuksen perusteella.

Perustelut
Vahinko tulee korvata Y:n myöntämästä tuotevastuuvakuutuksesta, koska vahinkoasia tulee käsitellä tuotevastuulain perusteella. X on näyttänyt toteen aiheutuneen vahingon, aurinkosähköjärjestelmässä olleen turvallisuuspuutteen sekä vahingon ja turvallisuuspuutteen välisen syy-yhteyden. Vahingosta on laadittu palontutkintaraportti. Kyseisen raportin mukaan todennäköisin syttymissyy on DC-turvakytkimen kaapeliläpivientien tai kansiosan tiivisteen kautta sisään tunkeutuneen sadeveden aiheuttama plus- ja miinuspotentiaalien välinen tasavirtavalokaari, joka on sytyttänyt DC-turvakytkimen muovirakenteet palamaan.

Palanut autotalli oli vakuutuksenottajan yksityisomistuksessa, jossa A Oy oli vuokralaisena. Autotalli sijaitsi vakuutuksenottajan henkilökohtaisessa omistuksessa olevalla kiinteistöllä, jossa myös hänen vakituisessa asumiskäytössään oleva omakotitalonsa on.

Vakuutusyhtiö Y on 25.8.2023 antamassaan korvauspäätöksessä todennut virheellisesti, ettei aurinkosähköjärjestelmää ole käytetty yksityisessä kulutuksessa, vaikka aurinkosähköjärjestelmä tuotti sähköenergiaa kaikille kiinteistön rakennuksille, niin palaneelle autotallille kuin vakituisessa asumiskäytössä olevalle omakotitalolle.

Aurinkosähköjärjestelmä tuotti sähköenergiaa pääasiassa yksityiseen kulutukseen, sillä omakotitalon huoneistoala on 121 neliömetriä, kun taas palaneen autotallin huoneistoala oli 88 neliömetriä. Autotallin käyttölämpötilaa on pidetty 16 asteessa, jonka lisäksi molemmat rakennukset on rakennettu samana vuonna. Edellä mainitut tiedot osoittavat, että omakotitalon sähköenergian kulutus on ollut huomattavasti suurempaa kuin palaneen autotallin.

Rakennusvalvonnalle toimitettujen rakennepiirustusten perusteella rakennuskohde on tarkoitettu vakuutuksenottajalle sekä hänen vaimolleen. Autotalliin ei myöskään ollut tehty sosiaalitiloja, joka osoittaa, että palanut autotalli oli rakennettu pääasiassa vakuutuksenottajan yksityiseen käyttöön, vaikka autotallia on käytetty myös autohuoltotoimintaan. Autotallin pääasiallinen käyttötarkoitus on kuitenkin ollut yksityinen käyttö. Kiinteistönomistaja on käyttänyt palanutta autotallia siihen tarkoitukseen, mihin tallia normaalisti käytetään, eli henkilökohtaisen omaisuuden säilytykseen. A Oy:n esittämä korvausvaatimus ei liity vakuutusyhtiö X:n takautumisvaatimukseen, sillä X on maksanut vakuutuskorvauksia vain yksityishenkilölle eikä oikeushenkilölle. Takautumisvaatimuksen liitteenä olevasta korvauspäätöksestä käy ilmi, että vahingosta on maksettu korvauksia ainoastaan yksityishenkilölle eikä A Oy:lle.

Vahingoittunut omaisuus on ollut pääasiassa yksityisessä käytössä, eikä X ole vaatinut aurinkosähköjärjestelmän myyneeltä E Oy:ltä muuta kuin yksityishenkilölle maksettuja vakuutuskorvauksia.

Edellä mainituin perustein tuotevastuulain mukaisen korvausvastuun edellytykset täyttyvät, ja X:n näkemyksen mukaan toimittaja on tuotevastuulain perusteella vastuussa aiheutuneesta vahingosta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö X on esittänyt E Oy:lle (vakuutuksenottaja) takautumisvaatimuksen 22.12.2022, joka koskee autotallirakennuksen palovahingosta maksettuja korvauksia. Palosyyn tutkintaa koskevan asiakirjan (21.12.2022) mukaan palo on todennäköisesti saanut alkunsa DC-turvakytkimen sisään tunkeutuneen veden aiheuttamasta tasavirtavalokaaresta. Vakuutusyhtiö Y:lle ei ole esitetty tarkkaa tietoa siitä, miten tai mistä syystä vesi oli kytkimeen päässyt. Autotallirakennuksessa sijaitsee A Oy, joka on autokorjaamo. A Oy on ostanut aurinkosähköjärjestelmän vakuutuksenottajalta 29.3.2022 päivätyn tarjouksen perusteella. Vakuutuksenottaja on tuotteen myyjä, mutta ei valmistaja. A Oy on esittänyt vakuutuksenottajalle korvausvaatimuksen yrityksen toiminnan keskeytymisen seurauksena aiheutuneesta vahingosta. X:n takautumisvaatimuksen mukaan kyse on sopimusperusteisesta korvausvastuusta, jolloin tuotteen myyjällä on todistustaakka tuottamuksen osalta.

Y huomauttaa, että X:n takautumisvaatimuksen liitteenä olevasta 23.8.2023 korvauspäätöksestä käy ilmi, että vahingosta on maksettu korvauksia yrityksen omaisuusvakuutuksen perusteella. Y on käsitellyt vahingon vakuutuksenottajan tuotevastuuvakuutuksen perusteella. Y on antanut asiassa kielteiset korvauspäätökset 25.8.2023 ja 11.10.2023. Korvauspäätösten mukaan tapaukseen ei voida soveltaa tuotevastuulakia eikä vakuutuksenottaja ole vahingonkorvausvastuussa vahingoista.

Y katsoo, että sen tekemä ratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen sekä vakuutussopimuksen mukainen. Asiassa on riidatonta, että vakuutuksenottaja on toimittanut A Oy:lle aurinkosähköpaneelit ja vahingoittuneessa autotallirakennuksessa on A Oy:n toimitilat.

Vakuutusyhtiö Y:n näkemyksen mukaan tuotevastuulakia ei voida soveltaa yritysten väliseen kauppaan ja omaisuusvahinkoon, joka on aiheutunut pääasiassa yrityksen käytössä olevalle omaisuudelle.

Sovellettavat ehdot
Tuotevastuuvakuutuksen ehdot, 1.9.2020
1. Korvattavat vakuutustapahtumat
Vakuutuksesta korvataan vakuutetusta tuotteesta toiselle aiheutunut henkilö- ja esinevahinko, kun
- vakuutettu on korvausvastuussa vahingosta voimassaoloalueella voimassa olevan oikeuden mukaan
- vahinko on todettu vakuutuksen voimassaoloaikana.

Jos korvausasia on riitainen, tulee myös oikeuspaikan olla vakuutuksen voimassaoloalueella. Vakuutettu tuote on aineellinen irtain esine, jonka vakuutettu on liiketoiminnassaan laskenut liikkeelle ja joka on tuotteena tai tuoteryhmänä merkitty vakuutuskirjaan.

2.3 Tuotteelle aiheutunut vahinko
Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle tuotteelle itselleen aiheutunutta vahinkoa.

2.9 Sopimusvastuu
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta.

Sovellettava laki
Kauppalaki (355/1987)
40 § Vahingonkorvaus
Ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi, jollei myyjä osoita, että virheettömän tavaran luovuttamiselle on ollut 27 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu este. Jos virheettömän tavaran luovuttamiselle on este, on 28 §:n säännöksiä myyjän velvollisuudesta ilmoittaa sopimuksen täyttämistä kohdanneesta esteestä sovellettava vastaavasti.

Tämän pykälän 1 momentin mukaan ei korvata sellaista välillistä vahinkoa, jota tarkoitetaan 67 §:ssä.

Ostajalla on aina oikeus korvaukseen, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella tai jos tavara kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut.

67 § Välitön ja välillinen vahinko
Sopimusrikkomuksen vuoksi suoritettava vahingonkorvaus käsittää korvauksen kuluista, hinnanerosta, saamatta jääneestä voitosta sekä muusta välittömästä tai välillisestä vahingosta, joka sopimusrikkomuksesta on aiheutunut.

Välillisenä vahinkona pidetään:
1) vahinkoa, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä;
2) muuta vahinkoa, joka johtuu siitä, ettei tavaraa voida käyttää tarkoitetulla tavalla;
3) voittoa, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein;
4) vahinkoa, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta; sekä
5) muuta saman kaltaista, vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa.

Välillisenä vahinkona ei kuitenkaan pidetä sellaista vahinkoa, joka vahingon kärsineelle sopijapuolelle on aiheutunut muun kuin 2 momentissa tarkoitetun vahingon rajoittamisesta.

Vahingonkorvauslaki (412/1974)
2 luvun 1 §
Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Tuotevastuulain soveltaminen
Vakuutusyhtiö Y toteaa, että tapauksessa ei ole kyse tuotevastuulain soveltamisalan mukaisesta vahingosta. Tuotevastuulain (694/1990) 1 §:n mukaan laki koskee henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon korvaamista. Tuotevastuulain 2 §:n mukaan laki ei koske vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet itse tuotteelle.

Lausuntopyynnössä esitetään, että tuotevastuulain soveltamisen kannalta merkitsevää on se, kenen omistuksessa autotallirakennus on. Lausuntopyynnön mukaan palanut autotalli oli yksityisomistuksessa, jossa A Oy oli vuokralaisena. Autotallirakennus sijaitsi vakuutuksenottajan henkilökohtaisessa omistuksessa olevalla kiinteistöllä, jossa myös hänen omakotitalonsa on.

Y viittaa antamiinsa korvauspäätöksiin ja toteaa, että tuotevastuulaki ei koske vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet itse tuotteelle. Pelkästään se, mihin tarkoitukseen tuote on tarkoitettu, ei ole yksinään määräävä tekijä lain soveltamisen kannalta. Asiassa on riidatonta, että omakotitalo on pääasiassa yksityisessä käytössä. Y toteaa, että omakotitalolle tuotettava sähkö osoittaa ainoastaan sen, että tuote on tuottanut osittain sähköä myös yksityiskäytössä olevalle omakotitalolle. Omakotitalon sähköllä tai omistussuhteella ei ole kuitenkaan lain soveltamisen kannalta määräävää merkitystä, koska omakotitalo ei ole vahingoittunut. Myöskään sillä, että tontilla sijaitsevat rakennukset on alun perin rakennettu yksityiseen omistukseen ei voida osoittaa vahingoittuneen omaisuuden eli autotallirakennuksen nykyistä tai pääasiallista käyttöä. Y:n näkemystä yrityksen käyttöön tarkoitetusta tuotteesta ja vahingoittuneen omaisuuden pääasiallisesta käytöstä tukee X:n esittämän takautumisvaatimuksen sisältö liitteineen, tuotteen tarjous- ja tilauslasku, palosyyn tutkinnasta laadittu asiakirja, A Oy:n julkiset internet sivut sekä niissä esitetyt kuvat vahingoittuneesta tilasta ja A Oy:n oma korvausvaatimus yrityksen toiminnan keskeytymisestä.

X ei ole tarkemmin selvittänyt vaatimuksensa sisältöä. Y korostaa, että X:n 22.12.2022 päivätyssä takautumisvaatimuksessa ei ole esitetty vaatimusta tuotevastuulain perusteella. Takautumisvaatimuksessa todetaan, että kyse on sopimusperusteisesta korvausvastuusta, jolloin tuotteen myyjällä on todistustaakka tuottamuksen osalta. Alkuperäinen takautumisvaatimus on siten perustunut sopimusvastuuseen. Y korostaa, että pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen (sivu 3) mukaan autotallin sisältä ja rakennuksen välittömästä läheisyydestä siirrettiin suojaan kolme henkilöautoa ja pelastettiin arvokkaita autokorjaamon laitteita sekä työkaluja. Y:n tiedossa ei ole, onko X korvannut kyseiset laitteet yrityksen omaisuusvakuutuksesta. Y kuitenkin huomauttaa, että X:n korvauspäätös viittaa yrityksen omaisuusvakuutuksesta maksettuun korvaukseen. Tämä osoittaa, että X:n esittämä korvausvaatimus koskee nimenomaisesti yrityksen omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja.

Y tuo esiin, että A Oy on aloittanut toimintansa autotallissa 2018. Lisäksi sosiaalitilojen puute ei osoita myöskään sitä, että rakennus olisi yksityiskäytössä, kun yrityksen vastuuhenkilö on sama kuin omakotitalon omistaja. Lisäksi Y tuo esiin, että vuoden 2018 haastattelussa A Oy:n vastuuhenkilö kertoo, että hänen ei enää tarvitse ottaa vain muutama askel kotinsa portailta ja on yrityksen portailla. Haastattelussa todetaan, että jo autotallin rakentamisvaiheessa on huomioitu muun muassa huonekorkeudessa autonosturin käyttömahdollisuus. Y korostaa, että A Oy on myös itse vedonnut nimenomaisesti yrityksen toimipaikan tulipalosta aiheutuneeseen yrityksen toiminnan keskeytymiseen. Yritystoiminnan keskeytymisestä esitetyn korvausvaatimuksen yhteydessä esitetty liikevaihdon määrä kertoo yritystoiminnan laajuudesta. Y toteaa, että jos autotalli olisi ollut pääasiassa yksityiskäytössä, A Oy:n toiminta ei olisi keskeytynyt ja siten sille ei olisi aiheutunut yrityskeskeytykseen perustuvaa vahinkoa.

Y huomauttaa lisäksi, että korvauspäätöksessä ei ole tarkemmin otettu kantaa tuotevastuulain mukaiseen vastuuseen vahingosta, koska tapaukseen ei voida soveltaa tuotevastuulain mukaista arviointia tuotteen puutteellisesta turvallisuudesta. Selvyyden vuoksi Y toteaa, että jos Vakuutuslautakunta katsoo vastoin Y:n näkemystä, että tapaukseen sovelletaan tuotevastuulakia, vakuutusyhtiö varaa mahdollisuuden ottaa tarkemmin kantaa tuotevastuulain mukaiseen korvausvastuuseen.

Yritystuotevastuu
Elinkeinonharjoittajan omaisuudelle aiheutunut vahinko jää kokonaan tuotevastuulain ulkopuolelle. Yritystuotevastuulla tarkoitetaan yrityksen toiselle yritykselle aiheuttamaa tuotevahinkoa. Y:n näkemyksen mukaan on riidatonta, että tuotteen toimituksessa oli kysymys yritysten välisestä kaupasta. Y viittaa korvauspäätöksiin ja toteaa, että tuote oli toimitettu toiselle yritykselle yrityskäyttöön ja vahingoittunut omaisuus oli pääasiassa yrityksen käytössä. Elinkeinonharjoittajien välisessä kaupassa sovelletaan kauppasopimusta ja kauppalakia. Kauppalain 40 §:n mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. Tämä korvausvastuu ei kuitenkaan koske 67 §:n tarkoittamaa välillistä vahinkoa. Välillinen vahinko tarkoittaa muun muassa vahinkoa, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta. Ostajalla on kuitenkin oikeus korvaukseen myös sanotun välillisen vahingon osalta, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolelta. Kauppalakia koskevan hallituksen esityksen mukaan (HE 93/1986 vp s. 33) ostajalla on oikeus korvaukseen myös silloin, jos vahingoittuneella esineellä ja kaupan kohteella on välitön käyttöyhteys. Tässä tapauksessa kyse ei ole välittömästä käyttöyhteydestä. Välillinen vahinko tarkoittaa muun muassa vahinkoa, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta. Tässä tapauksessa välillisiä vahinkoja on tulipalon seurauksena aiheutunut omaisuusvahinko ja A Oy:n yrityksen toiminnan keskeytysvahinko. Vastuuvakuutuksesta ei korvata tuotteelle itselleen aiheutunutta vahinkoa, eli sitä kulua mikä koskee välittömiä kustannuksia (väitetyn viallisten tuotteiden hinta). Kysymyksessä on tulipalon osalta välillinen vahinko, josta myyjä on vastuussa ainoastaan toimittuaan huolimattomasti. Näin ollen, korvausvastuuta arvioitaessa on olennaista havaita, ettei pelkkä väitetty myydyn tuotteen virheellisyys muodosta vakuutuksenottajalle korvausvastuuta omaisuusvahingosta.

Y viittaa korvauspäätöksiin ja toteaa, ettei vakuutuksenottaja ole korvausvastuussa vahingosta. Y huomauttaa, että X ei ole esittänyt takautumisvaatimuksessaan tai lausuntopyynnössään perusteita kauppalakiin perustuvasta korvausvastuusta. Lausuntopyynnössä ei ole esitetty mitään sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella korvausvastuuta olisi arvioitava toisin. Vakuutusyhtiö Y viittaa korvauspäätöksiin ja toteaa, että kytkimen epäilty vika ei ole aiheutunut vakuutuksenottajan toiminnan seurauksena, väitetty vika ei ole ollut vakuutuksenottajan havaittavissa eikä vakuutuksenottaja ole toiminut huolimattomasti tuotteita toimittaessa. Laitteen asennuksesta ei ole vastannut vakuutuksenottaja. Palotutkintaraportin ja X:n takautumisvaatimuksen mukaan aurinkosähköjärjestelmän on asentanut vuonna 2022 S Oy. Y viittaa myös X:n takautumisvaatimuksessa 22.12.2022 todettuun sopimusvastuuseen ja huomauttaa, että vastuuvakuutuksesta ei korvata vahinkoa silloin, kuin korvausvastuu perustuu vakuutetun tekemään sopimukseen, ellei korvausvastuuta olisi ilman tällaista sitoumusta. Y ei rajoitusehdon vuoksi ota tarkemmin kantaa sopimusvastuuseen.

Korvauksen määrä
Y ei ole arvioinut tarkemmin vahingon määrää, koska korvauspäätöksessä on katsottu, että vakuutuksenottaja ei ole korvausvastuussa vahingosta. X ei ole esittänyt tarkempia selvityksiä takautumisvaatimuksessa esitetystä korvausvaatimuksesta. Y:n tiedossa ei ole, mistä kertakorvauksena suoritettu vakuutuskorvaus muodostuu. A Oy:n toimittaman vaatimuksen mukaan korvausta on maksettu myös aurinkosähköpaneeleista. Tältä osin Y huomauttaa, ettei vastuuvakuutuksesta korvata tuotteelle itselleen aiheutunutta vahinkoa. Jos Vakuutuslautakunta katsoo vastoin Y:n näkemystä, että tapaukseen sovelletaan tuotevastuulakia, vakuutusyhtiö varaa mahdollisuuden ottaa tarkemmin korvauksen määrään. Korvauksen määrää rajoittaa vakuutuskirjalla erikseen määritelty vakuutusmäärä ja omavastuuosuus.

Yhteenveto
Edellä mainituin perustein vakuutusyhtiö Y katsoo edelleen, että sen tekemä ratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen ja vakuutussopimuksen mukainen. Lausuntopyynnössä esitetty ei tuo asiaan mitään sellaista uutta selvitystä tai perustetta, jonka perusteella ratkaisua olisi muutettava.

Vastuuvakuutuksen vakuutuksenottajan kannanotto

Vastuuvakuutuksen vakuutuksenottaja E Oy on todennut, ettei sillä ole asiaan lisättävää.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on riitaa siitä, onko E Oy:n myymän aurinkosähköjärjestelmän aiheuttama vahinko tuotevastuulain perusteella korvattava tuotevahinko.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot
Tuotevastuuvakuutuksen ehdot, 1.9.2020
1. Korvattavat vakuutustapahtumat
Vakuutuksesta korvataan vakuutetusta tuotteesta toiselle aiheutunut henkilö- ja esinevahinko, kun
- vakuutettu on korvausvastuussa vahingosta voimassaoloalueella voimassa olevan oikeuden mukaan
- vahinko on todettu vakuutuksen voimassaoloaikana.

Lainkohdat
Tuotevastuulaki (694/1990)

1 §

Tämä laki koskee tuotteesta henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon korvaamista.

Tuotteella tarkoitetaan irtainta esinettä, ei kuitenkaan toisen maalla olevaa rakennusta. Laki koskee tuotteesta aiheutunutta vahinkoa, vaikka tuote on liitetty toiseen irtaimeen esineeseen tai kiinteistöön.

Tuotetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sähköön.

Osatuotteella tarkoitetaan tuotteen raaka-ainetta ja osaa sekä tuotteen valmistamisessa tai tuottamisessa käytettyä ainetta.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö X:n vakuutuksenottajalle sattui omaisuusvahinko 7.8.2022, kun autotallin katolla sijainneen aurinkosähköjärjestelmän DC-turvakytkin syttyi palamaan. Palo levisi turvakytkimestä rakennuksen ulkoseinään ja sitä pitkin autotallirakennuksen välipohjaan. Kyseinen aurinkosähköjärjestelmä oli vahinkohetkellä noin 4 kuukautta vanha tuote. Vahingosta laaditun raportin mukaan todennäköisin syttymissyy on ollut laitteen DC-turvakytkimen kaapeliläpivientien tai kansiosan tiivisteen kautta sisään tunkeutuneen sadeveden aiheuttama plus- ja miinuspotentiaalien välinen tasavirtavalokaari, joka on sytyttänyt DC-turvakytkimen muovirakenteet palamaan.

Tuotevastuulain 1 §:n 1 momentin mukaan laki koskee tuotteesta henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon korvaamista.

Vakuutuslautakunnalle toimitetusta asiakirja-aineistosta ilmenee, että autotallissa toimi A Oy:n omistama autohuoltamo. A Oy on autotallin omistajan omistama yritys. Samalla kiinteistöllä on sijainnut A Oy:n omistajan asuintalo. A Oy on ostanut aurinkosähköjärjestelmän E Oy:ltä. Näillä perusteilla ja huolimatta siitä, että aurinkosähköjärjestelmää on käytetty myös yksityisessä käytössä, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei autotallia voida tässä tapauksessa pitää tuotevastuulain 1 §:n 1 momentin mukaisena yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitettuna ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämänä omaisuutena. Näin ollen tuotevastuulaki ei sovellu tapaukseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiö Y:n päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

PuheenjohtajaNorros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto
Jäsenet:
Haapasaari
Jyrä
Karhu
Korpiola