Tapahtumatiedot

Vakuutettu A oli varannut perheensä kanssa matkan Turkkiin 26.7 – 2.8.2023 väliseksi ajaksi. Matka jouduttiin perumaan A:n lapsen sairaustuttua vatsatautiin lähtöä edeltävänä yönä. Myös A ja muu perhe sairastivat saman taudin seuraavien vuorokausien aikana. A haki korvausta matkan peruuntumisesta ammattiliittonsa matkustajavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jonka mukaan kysymyksessä oli matkan keskeytyminen, koska A ja hänen perheensä matka oli jo alkanut A:n ja hänen perheensä kotipaikkakunnalta ja sairastuminen oli tapahtunut Helsingissä lähtöä edeltävänä päivänä matkaseurueen majoittuessa sukulaisten luona Helsingissä. Päätöksen mukaan A:lle korvattiin sairastuneen lapsen hoitokulut sekä seurueen menetetyt matkapäivät, yhteensä 1.272,50 euroa.

A oli tyytymätön yhtiön päätökseen ja haki siihen muutosta vakuutusyhtiön sisäisestä muutoksenhausta. A:n mukaan korvaus tulee suorittaa matkan peruuntumisen perusteella, koska A:n perheen matka ulkomaille ei ollut vielä ehtinyt alkaa ja matkalle lähtö Suomesta estyi lapsen sairastumisen vuoksi. Myös matkatoimisto oli antanut matkasta peruuntumisvahvistuksen ja todennut, että peruuntumisen korvaamisesta vastaa vakuutusyhtiö. A:n näkemyksen mukaan 50 kilometrin etäisyys matkan alkamisen arvioinnissa on epäselvä, eikä vakuutetun voida olettaa ymmärtävän tätä muutoin kuin siten, että kun 50 kilometriä on ylitetty, astuu vakuutusturva voimaan. Asiassa on riidatonta, että varattua matkapakettia ei päästy miltään osin käyttämään ja näin matkaa on pidettävä peruuntuneena. Kyseinen tulkinta asettaa A:n mukaan myös pääkaupungin ulkopuolella asuvat ihmiset epäedulliseen asemaan, kun arvioidaan matkan peruuntumista. Näin ollen kyse on A:n mukaan myös vakuutettujen tasa-arvoisesta kohtelusta, koska vakuutusehto on syrjivä muualla kuin pääkaupunkiseudulla asuvia vakuutettuja kohtaan. Näin ollen A:lle tulee maksaa korvaus perheen matkan peruuntumisesta sekä käyttämättä jääneestä pysäköintipalvelusta.

A:n muutoksenhaun jälkeisessä korvauspäätöksessä yhtiö toistaa aiemmassa päätöksessä todetun ja viittaa vielä vakuutusehtojen mukaiseen matkan käsitteeseen, jona mukaan matka alkaa Suomesta vakuutetun kotoa, työpaikalta, opiskelupaikalta tai vapaa-ajan asunnolta ja päättyy johonkin edellä mainituista paikoista. Ulkomaanmatkalla tarkoitetaan Suomen rajojen ulkopuolelle suuntautuvaa matkaan. Koska A:n matka on alkanut kotipaikkakunnalta X, niin matkaa ei voida katsoa peruuntuneeksi, vaan tapahtuma käsitellään matkan keskeytymisenä eikä A:n vaatimaa korvausta voida suorittaa matkan keskeytymisen perusteella.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A toistaa uudelleenkäsittelypyynnössään esittämänsä vaatimukset perusteineen ja toteaa edelleen, että matkan menettäminen tulisi käsitellä matkan peruuntumisena eikä matkan keskeytymisenä. Näkemyksensä tueksi A vetoaa muun muassa siihen, että matkan menettämisen korvaaminen matkan keskeytymisenä johtaa hänen perheensä kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen ja tällöin A:n perhe asetetaan myös eriarvoiseen asemaan kuin pääkaupunkiseudulla asuvat vakuutetut. Vakuutusyhtiön päätös on A:n näkemyksen mukaan myös hyvän vakuutustavan vastainen, mitä osaltaan tukee myös se, että toinen vakuutusyhtiö korvasi A:n puolison kulut matkan peruuntumisena.

A toteaa tapauksessa olevan riidatonta, että perheen matkalle lähtö on estynyt vakuutusehtojen tarkoittamasta lääketieteellisesti pakottavasta syystä ennen matkan alkamista, koska A:n perhe ei päässyt lainkaan lähtemään ulkomaanmatkalle. A huomauttaa, että myös vakuutusehtojen kohdassa 18.1 todetaan, että matkan peruuntumisella tarkoitettaan Suomesta matkalle lähdön estymistä, kuten nyt tässä käsillä olevassa tilanteessa on käynyt. A:n näkemyksen mukaan ulkomaanmatkan on katsottava alkavan lentokentältä, jolloin ehtokohta olisi kaikille tasavertainen. Myös matkatoimiston edustaja on todennut, että tällaisessa tilanteessa vakuutusyhtiön korvaavat 95 % matkan kuluista.

A korostaa vielä, että vakuutusyhtiön toimintaa on pidettävä myös yhdenvertaisuuslain 3:10 tarkoittamana välittömänä syrjintänä, koska A:n perhettä ei kohdella tasavertaisesti verrattuna pääkaupunkiseudun asukkaisiin. Jos A asuisi Helsingissä ja lapsi olisi alkanut oksentaa matkaa edeltävänä yönä, olisi matkan menettäminen korvattu matkan peruuntumisena, koska helsinkiläisellä perheellä ei olisi ollut tarvetta lähteä vielä lentokentälle. Kohtuuttomuutta arvioitaessa A pyytää lautakuntaa huomioimaan muun muassa myös sen, että yhtiön toiminnan vuoksi A:n perheelle aiheutuu kohtuuton 1.860,25 euron kustannus, mikä tarkoittaa sitä, ettei A perheineen pääse lomamatkalle myöskään seuraavana vuonna kulun aiheuttaman taloudellisen haitan vuoksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä sen käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä.

Vastineessaan yhtiö katsoo edelleen, että asiassa annettu korvauspäätös on oikea ja vakuutusehtojen mukainen. Olennaisilta osin yhtiö viittaa asiassa antamiinsa korvauspäätöksiin. Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö toteaa vielä, ettei se voi ottaa kantaa toisen vakuutusyhtiön antamaan korvauspäätökseen, eikä muiden yhtiöiden korvauspäätökset myöskään vaikuta asian lopputulokseen. Lopuksi vakuutusyhtiö toteaa vielä, että vahingon korvattavuus arvioidaan aina samalla tavalla riippumatta vakuutetun asuinpaikkakunnasta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko asiakas perheineen oikeutettu korvaukseen matkustajavakuutuksesta matkan peruuntumisen vai matkan keskeytymisen perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kuluttajansuojalain 4 luvun (Sopimuksen sovittelu ja tulkinta) 1 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Tapaukseen sovellettavien ehtojen kohdassa 5 määritetään matkan käsite seuraavasti:

Matka alkaa Suomesta vakuutetun kotoa, työpaikalta, opiskelupaikalta tai vapaa-ajanasunnolta ja päättyy johonkin edellä mainituista paikoista. Ulkomaanmatkalla tarkoitetaan Suomen rajojen ulkopuolelle suuntautuvaa matkaa.

Vakuutusehtojen kohdan 7.3 mukaan matkan peruuntumisella tarkoitetaan matkalle lähdön estymistä.

Matkan peruuntuminen korvataan, jos se on aiheutunut:
- vakuutetun äkillisestä ja odottamattomasta sairaudesta, tapaturmasta tai kuolemasta.
- vakuutetun Suomessa olevaan omaisuuteen kohdistuneesta odottamattomasta ja merkittävästä aineellisesta vahingosta.
- vakuutetun lähiomaisen äkillisestä ja odottamattomasta sairaudesta, tapaturmasta tai kuolemasta.

Matkan peruuntuminen korvataan, jos jokin edellä mainittu syy on pakottavasti estänyt vakuutetun matkalle lähdön.

Ehtokohdan 7.5 mukaan matkan keskeytymisellä tarkoitetaan sitä, että alkanut matka muuttuu pakottavasti:

- vakuutetun vakavan matkasairauden tai matkatapaturman vuoksi.
- vakuutetun mukana matkustavan, vakuutusehdoissa määritellyn lähiomaisen äkillisen ja odottamattoman vakavan matkasairauden, matkatapaturman tai kuoleman vuoksi.

---
Keskeytymisen syyn tulee ilmetä matkan alkamisen jälkeen.
---

Korvauksena maksetaan
- vakuutetun paluusta takaisin kotipaikkakunnalle tai matkan jatkamisesta alkuperäisen matkasuunnitelman mukaisesti aiheutuvat välttämättömät ylimääräiset matka- ja majoituskustannukset.
---
- korvaus menetetyistä matkapäivistä, jos vakuutetun matka on keskeytynyt vakuutetun ennenaikaisen matkalta paluun tai vakuutetun yhtäjaksoisesti yli vuorokauden kestävän sairaalahoidon vuoksi. Korvausta maksetaan 40 euroa jokaiselta vakuutetun menettämältä matkapäivältä. Korvaus menetetyistä matkapäivistä maksetaan myös mukana matkustavalle huoltajalle, jos sairaalahoitoon joutunut on alle 16-vuotias.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksen sisällöllinen laajuus määräytyy vakuutussopimuksen ja sen ehtojen perusteella. Vakuutuksesta korvataan siten niitä vahinkotapahtumia, jotka vakuutussopimuksen ja -ehtojen mukaan on määritetty korvattaviksi vahinkotapahtumiksi. Vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Lautakunta toteaa, että muut kuin vakuutusehdoissa erikseen määritellyt vahinkotapahtumat eivät lähtökohtaisesti tule korvattavaksi vakuutuksien perusteella.

Vakuutuslautakunnalle on ilmoitettu, että A:n ammattiliiton matkavakuutukseen soveltuvat vakuutusehdot ovat voimassa 1.1.2022 alkaen ja niiden matkan peruuntumista ja matkan keskeytymistä koskevat ehtokohdat ovat 7.3 ja 7.4. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, ettei ehdoista löydy lainkaan A:n viittaamia kohtia 18.1 ja 19.1.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A perheineen ei ollut päässyt lähtemään varaamalleen pakettimatkalle Turkkiin, kun yksi A:n perheen lapsista sairastui lähtöä edeltävänä päivänä vatsatautiin perheen yöpyessä Helsingissä sukulaistensa luona. Vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään, että kyse oli matkan keskeytymisestä, koska vakuutettujen matka oli alkanut heidän lähtiessään kotoaan 25.7.2023. A:n näkemyksen mukaan kysymyksessä on matkan peruuntuminen, koska A perheineen ei päässyt lähtemään varaamalleen ulkomaanmatkalle.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vaikka ulkomaanmatkalla tarkoitetaan yleisesti sellaista matkaa, joka alkaa Suomesta ja suuntautuu Suomen rajojen ulkopuolelle, niin vakiintuneen käytännön mukaan vakuutettuun ulkomaanmatkaan kuuluu myös se osuus matkasta, joka kohdistuu Suomessa tapahtuneeseen matkan osuuteen. Tämä tulkinta ilmenee myös A:n 17.12.2022 päivätystä vakuutuskirjassa, jossa selvitetään vielä erikseen matkavakuutuksen vakuutettujen piiri sekä voimassaoloalue. Vakuutuskirjassa todetaan, että vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa lomamatkoilla enintään 45 vrk matkan alkamisesta. Lisäksi vakuutuskirjassa todetaan, että vapaa-ajan matka alkaa Suomesta vakuutetun kotoa tai työpaikalta tai päättyy Suomeen kotiin tai työpaikalle.

Siten Vakuutuslautakunta katsoo, että nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa perheen lomamatka kotipaikkakunnalta Turkkiin arvioidaan vakuutusehtojen mukaisesti yhtenä matkana.

Vakuutuslautakunta toteaa tapauksessa olevan ilmeistä, että A:n lapsen sairastuminen ja sen oireet, joiden vuoksi A:n perhe ei päässyt lähtemään lennollensa Turkkiin, olivat ilmaantuneet  matkan jo alettua. Jotta kysymys olisi matkan peruuntumisesta, olisi peruuntumisen syyn tullut ilmetä ennen matkalle lähtöä, eli ennen kuin A perheineen olivat lähteneet kotoaan. Näin ollen vaatimusten korvattavuutta on arvioitava matkan keskeytymistä koskevien ehtokohtien perusteella. Koska matkalle oli jo lähdetty, Vakuutuslautakunta katsoo, että kysymyksessä ei ole matkan peruuntuminen. Tältä osin lautakunta viittaa vielä aikaisempaan ratkaisukäytäntöönsä ja etenkin tapauksiin FINE-045846 (2022) ja VKL 261/06, joissa on katsottu, että kysymyksessä on matkan keskeytyminen, kun keskeytymisen syy on ilmennyt kotoa lähdön jälkeen, mutta ennen varsinaisen ulkomaanmatkan alkamista.

Näin ollen lautakunnan arvioitavaksi jää, onko ulkomaanmatkan osuuden korvaamista matkan keskeytymisenä pidettävä kohtuuttomana, kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana taikka muutoin syrjivänä käytäntönä niihin vakuutettuihin nähden, jotka eivät asu pääkaupunkiseudulla.

Kohtuuttomuus ja yhdenvertaisuus

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Vakuutuksenantajan vastuuta rajoittavaa vakuutusehtoa voidaan ennakkopäätösten perusteella vain poikkeuksellisesti pitää sillä tavoin kohtuuttomana, että sitä voitaisiin sovitella tai jättää se huomioimatta huolimatta siitä, että sanamuotonsa mukaan ehtoa voitaisiin pitää selvänä.

Lautakunta katsoo, että vakuutusehdon kohtuullistamisen puolesta voidaan ottaa huomioon muun muassa se, onko vakuutusehdon muotoilu tavanomaisesta poikkeava tai muuten ennalta arvaamaton. Lisäksi kohtuullisuusarvioinnissa tulee ottaa huomioon se, onko tapauksessa käsillä sellaisia erityisen painavia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että kyseessä olevan vakuutusehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka että sitä voitaisiin pitää yllättävänä tai ankarana. Mikäli ehdon sanamuoto on joiltain osin tulkinnanvarainen, voidaan sitä pitää myös sovittelua puoltavana seikkana. Muita harkinnassa huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa se, kuinka keskeinen ehto on ollut kysymyksessä ja millaiset mahdollisuudet vakuutuksenottajalla olisi ollut vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Niin ikään sovittelussa ja sopimusehdon mahdollisessa kohtuullistamisessa otetaan huomioon kussakin tapauksessa vallitsevat yksilölliset olosuhteet.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan tapauksessa sovellettava ehtokohta on sanamuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteinen ja selkeä ja vastaa vakiintuneesti vastaavan kaltaisissa vakuutuksissa käytetyn vakuutusehdon muotoilua. Lautakunta toteaa myös, että yksinomaan sitä seikkaa, että vakuutetun asuinpaikka sijaitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja näin ollen hänellä on pidempi matka lentokentälle, ei voida pitää sovittelua puoltavana seikkana. Niin ikään lautakunta pitää kohtuuttomuutta arvioitaessa merkityksellisenä myös lautakunnan aiempaa ratkaisukäytäntöä vastaavan kaltaisissa tapauksissa, joissa on katsottu matka nimenomaan keskeytyneeksi, kun matkan jatkamisen syy ilmenee kotoa lähdön jälkeen, vaikkakin ennen matkan jatkumista ulkomaille.

Myös A:lle 17.12.2022 päivätyssä vakuutuskirjassa on mainittu, että vapaa-ajan matka alkaa Suomesta vakuutetun kotoa ja päättyy Suomeen kotiin tai työpaikalle. Niin ikään lautakunta toteaa, että mainitulla 50 kilometrin rajauksella tarkoitetaan sitä, että matkakohteen itsessään tulee sijaita 50 kilometrin päässä vakuutetun kotoa, mutta myös kotimaahan kohdistuvan matkan katsotaan alkaneen, kun vakuutettu on poistunut kotoa. Selvyyden vuoksi todettakoon vielä, ettei lautakunnan näkemyksen mukaan ehdon sanamuodon mukaisen tulkinnan voida katsoa myöskään syrjivän pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvia vakuutettuja. Kussakin tilanteessa matka katsotaan joka tapauksessa alkaneeksi kotoa poistuttaessa ja tämän jälkeinen mahdollisen jatkoyhteyden estyminen tulee arvioitavaksi matkan keskeytymisenä.

Käsillä olevia seikkoja kokonaisuutena arvioiden Vakuutuslautakunta toteaa, ettei puheena olevaa sopimusehtoa voida pitää sillä tavoin kohtuuttomana tai kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana, että sitä tulisi sovitella tai jättää se kokonaan soveltamatta nyt käsillä olevassa tilanteessa.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén
Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Korpiola
Koskinen