Tapahtumatiedot
A oli vakuuttanut autonsa osakaskovakuutuksella, joka sisälsi hirvivahinkovakuutuksen. Vakuutukseen ei kuulunut kolarointiturvaa.
Vahinkoilmoituksen mukaan 27.5.2023 kello 05:00 auton kuljettaja B väisti 80 kilometrin tuntivauhdissa peuraa, joka hyppäsi suoraan auton eteen. Auton hallittavuus lähti ja auto meni ojaan. Vahinkoilmoituksen jälkeen B tarkensi tapahtumakuvausta niin, että peura oli tullut ajoneuvon eteen ja ajoneuvo kolahti peuran takapuoleen. Väistötilanteessa peura osui kuljettajan puolen etuvalojen kohdalle. Äkkinäisen väistöliikkeen seurauksena auto lähti heittelemään.
B kuljettaman auton perässä ajanut silminnäkijä kertoi vakuutusyhtiölle antamassaan lausunnossa nähneensä peuran B:n kuljettaman ajoneuvon kohdalla. Lausunnon mukaan peura lähti liikkeelle oikealta pientareelta ylittämään tietä vasemmalle puolelle. Silminnäkijä näki B:n kuljettaman auton tekevän kääntöliikkeen oikealle ja joutuvan ojaan. Silminnäkijä ei ollut nähnyt peuraan törmäämistä mutta piti sitä mahdollisena, koska peura oli silminnäkijän mukaan pyörähtänyt ojaan. Kun silminnäkijä oli mennyt katsomaan peuraa, ei peuraa enää näkynyt.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa 12.6.2023 kielteisen korvauspäätöksen. Korvauspäätöksen mukaan hirvivahinkovakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hirvieläimen väistämisestä. Korvausta hakevan tulisi näyttää toteen, että ajoneuvon vahingot ovat aiheutuneet peuraan törmäämisestä. Yhtiön mukaan korjaamolta saatujen valokuvien ja yhtiön vahinkotarkastajan antaman lausunnon mukaan ajoneuvon vauriokohdissa ei havaittu jälkiä peuraan törmäämisestä. Yhtiön mukaan auton vaurioiden ei muutoinkaan voitu todeta vastaavan B:n ilmoittamaa vahinkokuvausta. Saamiensa valokuvien perusteella yhtiö katsoi, että vauriot vaikuttavat aiheutuneen ajoneuvon suistumisesta ojaan. Ajoneuvon vaurioiden ei ollut osoitettu aiheutuneen peuraan törmäämisestä, eikä yhtiö tällä perusteella korvannut vahinkoa.
A haki muutosta kielteiseen korvauspäätökseen. Oikaisupyynnössään A kertoi olleensa yhteydessä silminnäkijään, joka on A:n mukaan kertonut vakuutusyhtiölle B:n väistäneen peuraa ja peuran jääneen sen jälkeen köllöttämään ojaan osumisen seurauksena, ja kun silminnäkijä meni katsomaan eläintä, juoksi eläin pois. A katsoo, että karvojen puuttumisella törmäyskohdasta ei ole asiassa merkitystä.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden kielteisen korvauspäätöksen 14.7.2023. Korvauspäätöksessä yhtiö toteaa B:n ja silminnäkijän kertoneen yhteneväisesti sen osalta, että B väisti peuraa oikealle sillä seurauksella, että ajoneuvo suistui ojaan. B:n mukaan osuma peuraan on tapahtunut, kun taas silminnäkijän mukaan törmäämisestä ei ole varmuutta. Yhtiö katsoo, että ajoneuvon vaurioiden perusteella voidaan kuitenkin todeta, että mahdollinen osuma peuraan ei ole aiheuttanut vaurioita ajoneuvoon, vaan vauriot ovat aiheutuneet ovat syntyneet peuran väistämisestä aiheutuneesta tieltä suistumisesta.
A haki vielä muutosta vakuutusyhtiön sisäisestä muutoksenhakuelimestä. Muutoksenhaussaan A kertoi B:n ajaneen aamuvarhaisella sumuisessa säässä ja peuran hypänneen eteen ja osuen autoon, jolloin auto suistui metsään. A:n mukaan takana ollut silminnäkijä oli todistanut, että osuma peuraan tapahtui. Yhtiön sisäinen muutoksenhakuelin antoi asiassa kielteisen ratkaisun 29.9.2023.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii, että hänelle korvataan ajoneuvosta 8 200 euroa. Valituksen mukaan B väisti peuraa osuen eläimeen. Eläin selvisi hengissä ja auto meni ajokelvottomaksi.
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan kielteisen kantansa. Vastineessaan yhtiö toteaa, että hirvivahinkovakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut hirvieläimeen (hirvi, poro, peura, kauris) törmäämisestä. Törmäämisellä tarkoitetaan hirvieläimeen osumista. Hirvieläimen väistämisestä aiheutuneet vahingot korvataan kolarointivakuutuksesta kolarointivakuutuksen ehtokohdan mukaisesti. Hirvivahinkovakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hirvieläimen väistämisestä.
Yhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan antamaan lausuntoon VKL 253/11, jossa on ollut kyse vastaavan tyyppisestä tapauksesta. Tapauksessa ajoneuvon voitiin todeta suistuneen pientareelle tielle tulleiden porojen väistämisen tai törmäyksen seurauksena. Ajoneuvosta ei löytynyt jälkiä hirvieläimeen osumisesta ja vakuutukseen ei sisältynyt törmäysvahinkoja kattavaa turvaa. Lautakunta pii selvityksen perusteella mahdollisena, että ajoneuvo oli vahinkotapahtuman yhteydessä osunut poroon, mutta katsoi jäävän näyttämättä, että tieltä suistuminen olisi ensisijaisesti aiheutunut törmäyksestä poroon. Sen sijaan lautakunta piti selvityksen perusteella todennäköisenä, että suistumisen ensisijaisena syynä oli ollut porojen väistäminen, eikä suosittanut tapauksessa korvausta.
Lisäksi yhtiö viittaa vakuutetun tekemään vahinkoilmoitukseen, jonka mukaan kuljettaja väisti peuraa, joka hyppäsi suoraan eteen ja sitten lähti ajoneuvon hallittavuus ja ajoneuvo meni ojaan. Yhtiön mukaan ajoneuvon kuljettaja kertoi vastaavasti, että väistäessä peura osui kuskin puolen valojen kohdalle. Kuljettaja kertoi tehneensä äkkinäisen liikkeen, ja kun hän väisti eläintä hätäisesti, lähti ajoneuvo heittelemään. Vakuutetun ajoneuvon takana ajanut silminnäkijä kertoi nähneensä, että peura oli pientareella ja kun vakuutetun ajoneuvo oli kohdalla, lähti peura liikkeelle, jolloin ajoneuvo teki äkkiliikkeen oikealle, kun koitti väistää eläintä. Korjaamo on kirjannut laskelman yhteyteen seuraavan viestin: ”Asiakkaan mukaan väisti peuraa ja oli osunut etukulmaan”. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan mukaan ajoneuvossa ei näy jälkiä peurasta tai eläimeen osumisesta.
Yhtiö katsoo, että vakuutettu ja ajoneuvon kuljettaja kertovat yhdenmukaisesti ja johdonmukaisesti, että vahinko aiheutui peuraa väistettäessä. Sillä seikalla, osuiko ajoneuvo väitetysti väistämisliikkeen aikana tai väistöliikkeen alkamisen jälkeen peuraan, ei ole merkitystä asian arvioimisen kannalta, koska vahinko aiheutui eläimen väistämisestä. Lisäksi vahinkotarkastuksessa ei eläimeen osumisesta aiheutuneita vaurioita voitu todeta. Kuljettaja ei ole soittanut vahingon jälkeen hätäkeskukseen ilmoittaakseen vahingosta tai loukkaantuneesta eläimestä. Loukkaantuneesta eläimestä ei ole mainintaa myöskään vahinkoilmoituksessa, kuljettajan kertomuksessa tai silminnäkijän kuvauksessa.
Yhtiö katsoo, että asiassa saadun selvityksen perusteella ajoneuvon vaurioitumisen ja tieltä suistumisen ensisijainen syy on eläimen väistäminen, eikä korvausta hirvivahinkovakuutuksesta näin ollen voida maksaa. Vahingon määrän osalta yhtiö toteaa, että vahingon määrää ei ole vielä arvioitu yhtiössä, minkä takia siihen ei oteta vastineessa kantaa.
Sopimusehdot
Sovellettavien vakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 3.2 (Hirvivahinkovakuutus) mukaan hirvivahinkovakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut hirvieläimeen (hirvi, poro, peura, kauris) törmäämisestä. Törmäämisellä tarkoitetaan hirvieläimeen osumista.
Hirvieläimen väistämisestä aiheutuneet vahingot korvataan kolarointivakuutuksesta kolarointivakuutuksen ehtokohdan mukaisesti (katso kohta 3.1).
Hirvivahinkovakuutuksesta korvattava vahinko ei aiheuta bonusmenetystä. Omavastuu on merkitty vakuutuskirjaan.
Hirvivahinkovakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
(…)
3. hirvieläimen väistämisestä
(…)
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys siitä, onko auton vaurioiden osoitettu aiheutuneen hirvivahinkovakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta. Tarkemmin ottaen kyse on sen arvioimisesta, onko auton vaurioiden osoitettu aiheutuneen törmäämisestä peuraan vai onko kyse ollut peuran väistämisestä seuranneesta tieltä suistumisesta aiheutuneista vaurioista.
Vakuutusehtojen mukaan hirvivahinkovakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut hirvieläimeen törmäämisestä. Törmäämisellä tarkoitetaan hirvieläimeen osumista. Hirvieläimen väistämisestä aiheutuneet vahingot korvataan kolarointiturvasta. Hirvivahinkovakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hirvieläimen väistämisestä.
Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Tässä tapauksessa korvauksenhakijalla on näyttövellisuus siitä, että ajoneuvon vauriot ovat aiheutuneet peuraan törmäämisestä.
Auton kuljettaja B on vahinkoilmoituksessa kertonut väistäneensä peuraa, minkä seurauksena auton hallittavuus lähti ja auto joutui ojaan. Myöhemmin B on tarkentanut tapahtumakuvausta niin, että peura oli tullut ajoneuvon eteen ja ajoneuvo kolahtanut peuran takapuoleen. B:n mukaan väistötilanteessa peura osui kuljettajan puolen etuvalojen kohdalle. Äkkinäisen väistöliikkeen seurauksena auto lähti heittelehtimään.
Silminnäkijä on antamassaan lausunnossa kertonut B:n kuljettaman ajoneuvon väistäneen oikealta puolelta tien laitaa tietä ylittämään lähteneen peuran tekemällä väistöliikkeen oikealle, ja joutuneen ojaan. Silminnäkijä ei ollut nähnyt peuraan törmäämistä, mutta piti sitä mahdollisena, koska oli nähnyt peuran ikään kuin pyörähtäneen ojaan. Silminnäkijän mennessä katsomaan peuraa, ei eläintä enää näkynyt. Selvitysten mukaan loukkaantuneesta eläimestä ei ole tehty ilmoitusta viranomaisille.
Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan antamassa lausunnossa ajoneuvossa ei ole todettu löytyvän hirvieläimen törmäämisestä johtuvia vaurioita. Lausunnon mukaan auton konepellissä ei ole laajaa lommoa, joka viittaisi hirvieläimeen osumiseen. Tuulilasissa on vain muutama halkeama. Lausunnon mukaan, jos peuraeläin olisi B:n kertoman mukaisesti osunut auton vasempaan etukulmaan, olisi vaurioita mahdollisesti sivupeilissä, vasemmassa etulokasuojassa ja jopa vasemman puolen A-pilarissa. Edellä mainitut osat ovat ehjiä. Lausunnon mukaan ajoneuvon vauriot ovat tulleet ulosajon seurauksena. Vakuutusyhtiö on katsonut, että tieltä suistumisen syynä on ollut peuran väistäminen eikä eläimeen törmäämisestä aiheutuneita vahinkoja ole voitu todeta.
Vahingon korvaaminen hirvivakuutusturvasta edellyttää, että vahinko on välittömästi aiheutunut hirvieläimeen törmäämisestä. Sekä auton kuljettaja B että auton takana ajanut silminnäkijä ovat ensivaiheessa yhdenmukaisesti kertoneet peuran väistämisestä. B on myöhemmin tarkentanut tapahtumakuvaustaan peuraan osumisen osalta. FINElle toimitetuista valokuvista ei ole nähtävissä peuraan osumisesta aiheutuneiksi sopivia vaurioita. Vaurioista esitetty selvitys ei näin ollen tue B:n kertomusta peuraan törmäämisestä, joskaan ajoneuvon osumista peuraan ei voida korivaurioiden ja verijälkien puuttumisen perusteella kokonaan poissulkea.
FINE katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että ajoneuvon tieltä suistuminen olisi aiheutunut törmäyksestä peuraan. Sen sijaan FINE pitää B:n ja silminnäkijän pääosin yhtenevien kertomusten perusteella todennäköisenä, että tieltä suistumisen ensisijaisena syynä on ollut peuran väistäminen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella tässä tapauksessa jää epäselväksi, onko peuraan törmäämistä tapahtunut. Vaikka jonkinlainen törmäys olisikin tapahtunut, FINE viittaa olosuhteiltaan nyt kyseessä olevaan tapausta pääosin vastaavassa asiassa annettuun Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 253/11, jossa on katsottu, että vaikka törmäys eläimeen olisikin tapahtunut, on tieltä suistumisen ensisijaisena syynä ollut eläimen väistäminen. Kuten tapauksessa VKL 253/11, myös nyt kyseessä olevassa tapauksessa auton vauriot ovat esitetyn selvityksen perusteella aiheutuneet yksinomaan tieltä suistumisesta, eivätkä peuraan törmäämisestä.
Koska asiassa jää näyttämättä, että kyseessä olisi ollut hirvivahinkovakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma, FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita sen muuttamista.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtaja lakimies Siirala
Esittelijä Toukonen