Tapahtumatiedot

Asiakas haki ajoneuvon kaskovakuutuksesta oikeusturvaetua liikennevahinkoa koskevaan riita-asiaan. Vakuutusyhtiö myönsi asiakkaalle oikeusturvaedun soveltaen vakuutusehdoissa ilmoitettua 20 prosentin omavastuuosuutta. Asiakkaan näkemyksen mukaan asiassa olisi tullut soveltaa kiinteää 200 euron omavastuuosuutta, joka oli mainittu vakuutuskirjassa.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo, että oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuus on vakuutuskirjaan kirjattu kiinteä 200 euroa. Asiakkaan mukaan hänellä on ollut perusteltu oikeus luottaa vakuutuskirjan tietoihin. Asiakas vaatii, että Vakuutuslautakunta vahvistaa, että vakuutusyhtiön 12.7.2023 antamaa oikeusturvaa koskevaa korvauspäätöstä tulee muuttaa siten, että asiakkaan omavastuu on kiinteä 200 euroa.

Asiakas on saanut vakuutusyhtiöltä korvauspäätöksen koskien ajoneuvon kaskovakuutuksen oikeusturvaa liikennevahinkoa koskevassa riita-asiassa 12.7.2023. Korvauspäätöksessä oikeusturvan omavastuuosuudeksi on merkitty 20 % (min. 200 euroa).

Muutosvakuutuskirjassa 11.3.2023 todetaan kuitenkin kaskovakuutuksen kohdalla oikeusturvan omavastuun olevan 200 euroa. Vakuutusyhtiö totesi vastauksessaan oikaisuvaatimukseen, että vakuutuskirjan omavastuu on virheellinen ja että oikea omavastuu käy ilmi vakuutusehdoista.

Asiassa on kyse siitä, että vakuutuskirjan ja vakuutusehtojen välillä on selkeä ristiriita. Vakuutussopimuslain (543/1994) 6 §:n 2 momentissa todetaan, että vakuutuskirjasta on käytävä ilmi vakuutuksen keskeinen sisältö. Omavastuu on ehdottomasti katsottava olevan ”vakuutuksen keskeistä sisältöä”.

Vakuutuksenottaja harvoin tutustuu varsinaisiin vakuutusehtoihin. Vakuutuksenottopäätös tehdään ja vakuutuksen tietoja tarkastellaan lähtökohtaisesti nimenomaan vakuutuskirjan perusteella. Tässäkin tapauksessa asiakas on luottanut vakuutuskirjan tietoihin tehdessään ratkaisun oikeusturvavakuutuksen käyttämisestä.

Vapaaehtoisia vakuutuksia koskevissa riidoissa sovelletaan sopimusoikeudellisia periaatteita. Vakiintuneen sopimusoikeudellisen periaatteen mukaisesti epäselvää sopimusehtoa tulee tulkita sen laatijan vahingoksi. Erityisesti tälle on annettu merkitystä kuluttajakauppaa koskevissa sopimusriidoissa, sillä nämä sopimukset laaditaan käytännössä lähtökohtaisesti yksipuolisesti. Nyt käsillä olevassa tapauksessa on kyseessä kuluttajakauppaan rinnastettava tilanne. Ehdot ovat vähintäänkin epäselvät, kun vakuutuskirja ja vakuutusehdot ovat keskenään ristiriidassa. Tässä tapauksessa voimassa olevaksi vakuutusehdoksi on katsottava asiakkaalle edullisempi kahdesta keskenään ristiriitaisesta vaihtoehdosta.

Oikeusturvavakuutuksessa voi olla kiinteä omavastuu. Tieto kiinteästä omavastuusta ei siten asiakkaan kohdalla ole ollut mitenkään ennalta-arvattavasti selvästi virheellinen tieto, joka hänen tai hänen asiamiehenkään olisi tullut olettaa vakuutusyhtiön tahattomaksi virheeksi. Kyseessä on ollut asiakkaan osalta täysin perusteltu ja realistinen odotus.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että muutosvakuutuskirjaan on merkitty kunkin turvan osalta perusomavastuun suuruus, mutta vakuutusehdot määrittävät erityisomavastuut tiettyihin vahinkoihin. Juridisesta näkökulmasta tarkasteltuna vakuutussopimus muodostuu vakuutuskirjan ja vakuutusehtojen muodostamasta kokonaisuudesta, joten on selvää, ettei vakuutuskirjaan ole mahdollista kirjata kaikkia erityisomavastuita kaikissa vahinkotapahtumissa. Muutosvakuutuskirjan viimeisellä sivulla kerrotaan, että kyseiseen sopimukseen sovelletaan ajoneuvovakuutusehtoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.11.2021 alkaen, joten vakuutuskirja ohjaa asiakasta tutustumaan vakuutusehtoihin tarkemmin.

Vakuutusyhtiön mukaan asiakas on hyväksynyt vakuutusehdot vakuutustarjouksen hyväksyessään, ja hän on ottanut itse tietoisen riskin olla tutustumatta vakuutusehtoihin tarkemmin, mikäli hän on toiminut kuten asiamies valituksessaan antaa ymmärtää. Asiamiehen mukaan asiakas tekee vakuutuksenottopäätöksen vakuutuskirjan perusteella, mutta vakuutuskirja muodostuu vasta vakuutuksen ostamisen jälkeen, joten tällä ei ole voinut olla vaikutusta asiakkaan ostopäätöstä tehdessä. Lisäksi mainittakoon, että tämä oikeusturvaa koskeva 20 %:n erityisomavastuu on mainittu myös kyseisen ajoneuvovakuutuksen tuoteselosteessa, joten asiakkaalla on ollut mahdollisuus tutustua vakuutusehtoihin myös tuoteselosteen kautta ennen vakuutuksen ostamista.

Asiamiehen väite siitä, että vakuutusyhtiö olisi todennut oikaisuvaatimuksen vastauksessa vakuutuskirjan omavastuun olevan virheellinen, on paikkaansa pitämätön. Vakuutusyhtiö katsoo, että 12.7.2023 annettu päätös on vakuutusehtojen mukainen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, minkä suuruista omavastuuosuutta asiakkaan oikeusturva-asiaan tulee soveltaa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslaki (543/1994)

6 § Eräiden asiakirjojen antaminen

Vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen vakuutuksenantajan on ilman aiheetonta viivytystä annettava vakuutuksenottajalle asiakirja, johon on merkitty sopimuksen keskeinen sisältö (vakuutuskirja), sekä vakuutusehdot. Vakuutusten etämyynnissä kuluttajalle sovelletaan kuitenkin, mitä kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:ssä säädetään.

[ – – ]

9 § Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista

Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 6 §:stä ja asiakkaan vakuutuskirjasta ilmenevin tavoin vakuutuskirja on yhteenveto sopimuksen keskeisestä sisällöstä, ja sopimus kokonaisuutena käsittää myös vakuutuskirjassa mainitut vakuutusehdot. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1994:108 katsonut, että vakuutuskirjaan erikseen otettu sopimusehto syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevan yleisen sopimusehdon.

Asiassa on riidatonta, että asiakkaan vakuutuskirjaan (11.3.2023) on kirjattu omavastuuosuuden olevan 200 euroa kaskovakuutuksen oikeusturvassa. Vakuutuskirjassa on viitattu vakuutusehtoihin ja tuoteselosteeseen lauseella ”Vakuutuksen tarkempi sisältö on kerrottu tuoteselosteessa sekä vakuutusehdoissa.”

Vakuutusyhtiön mukaan asiakas on hyväksynyt vakuutusehdot vakuutustarjouksen hyväksyessään. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutus on alkanut 11.2.2021. Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, ettei lautakunnalle ole toimitettu sellaisia vakuutusehtoja tai tuoteselostetta, joka asiakkaalle on väitetysti toimitettu ennen vakuutustarjouksen hyväksymistä ja vakuutuskirjan toimittamista. Vakuutuslautakunnalle on toimitettu vakuutusehdot, jotka ovat olleet voimassa 1.11.2021 alkaen sekä tuoteseloste ”Näin löydät sen oikean – Opas ajoneuvovakuutuksen valintaan”, joka on ollut voimassa 1.8.2021 alkaen. Näiltä osin Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että vakuutuksenottajalle olisi toimitettu ennen vakuutustarjouksen hyväksymistä sellaiset ehdot, joissa olisi todettu omavastuuosuuden olevan 20 prosenttia.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Saman pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenottajalle on vakuutuksen voimassa ollessa annettu vakuutuskirjassa tieto, että vakuutuksen omavastuuosuus olisi 200 euroa. Vaikka vakuutuskirjan liitteissä olevissa vakuutusehdoissa on ollut maininta 20 prosentin omavastuusta, voidaan vakuutuksenottajalle annettua tietoa pitää vähintäänkin harhaanjohtavana. Vakuutuskirjaan merkitty tieto syrjäyttää yleisiin sopimusehtoihin kirjatun ehdon. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenottajalla on ollut tässä tapauksessa perustellusti oikeus olettaa vakuutuksen omavastuun olevan 200 euroa. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutussopimuksen on katsottava olevan voimassa omavastuuosuuden osalta siten, miten vakuutuskirjaan on asia merkitty.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätöstä tulisi muuttaa siten, että vakuutuksenottajan omavastuuosuus on 200 euroa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto
Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Korpiola
Koskinen