Tapahtumatiedot

Asiakkaana oleva K:n kuolinpesä oli tehnyt vuokrasopimuksen B:n kanssa. Vuokrasopimus koski kuolinpesän hallinnassa olevan kiinteistön vuokraamista. Kuolinpesä ja B olivat riitautuneet vuokrasopimuksen aikana muun muassa kiinteistön kunnosta ja vuokranmaksusta, ja vuokrasopimus irtisanottiin keväällä 2023. Asiakas on hakenut oikeusturvaetua riitaan vuokralaisen kanssa kuolinpesän kiinteistövakuutukseen sisältyvästä oikeusturvavakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on katsonut 15.5.2023 päivätyssä korvauspäätöksessään, ettei oikeusturvaetua voida myöntää, koska riidan osapuolina ovat kuolinpesän osakkaat, ei itse kuolinpesä. Kuolinpesän osakkaat, jotka eivät vakinaisesti asu vakuutuspaikassa, eivät ole vakuutettuna kuolinpesän oikeusturvavakuutuksella. Korvauspäätöksessä on todettu, että kuolinpesän osakkaiden tulee hakea oikeusturvaetua omista oikeusturvavakuutuksistaan.

Asiakkaan edustaja, kuolinpesän osakas A on hakenut muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen vakuutusyhtiön sisäisestä muutoksenhakukanavasta. A kertoi ilmoittaneensa puhelimitse vuonna 2019 vakuutusyhtiölle, että kiinteistö vuokrataan. A:lle kerrottiin, että vakuutusmaksu kiinteistön osalta on suurempi, jos kiinteistö ei ole omassa käytössä. A kertoi varmistaneensa, että oikeus- ja vastuuvakuutus ovat voimassa, jos vuokralaisen kanssa tulee ongelmia. A:n mukaan hänelle kerrottiin, että vakuutukset ovat jatkossakin voimassa. A kertoi pyytäneensä vakuutusasiakirjoja verkkopankkiinsa, mihin vakuutusyhtiö ei asiakkaan mukaan suostunut. A kertoo, ettei hän saanut vakuutusasiakirjoja myöskään postitse. A kertoo, että kuolinpesä on maksanut vuodesta 2019 saakka oikeusturvavakuutuksen sisältävää kiinteistövakuutusta. A:n mukaan vakuutusyhtiön olisi tullut kertoa asiakkaalle, ettei oikeusturvavakuutuksesta voida suorittaa korvausta kuolinpesän osakkaiden riita-asiassa, jos kukaan osakkaista ei asu kuolinpesän hallinnoimassa kiinteistössä.

Vakuutusyhtiön muutoksenhakuelin on katsonut 31.5.2023 päivätyssä päätöksessään, ettei kuolinpesän osakkaille voida myöntää oikeusturvaetua puhelimitse annettujen tietojen perusteella.  A:n vakuutusyhtiön edustajan kanssa käymät puhelinkeskustelut vuonna 2019 ovat koskeneet kiinteistön käyttötarkoituksen muutosta sekä mahdollista irtaimistovakuutuksen tarvetta. Oikeusturvavakuutuksen sisällöstä ei ole keskusteltu, vaan oikeusturvavakuutus on jatkunut saman sisältöisenä kuin aikaisemmin. Ottaen huomioon oikeusturvavakuutuksen kohtuullisen vuosihinnan, oikeusturvavakuutuksen pitäminen voimassa on ollut kuolinpesän edun mukaista mahdollisten muuttuvien tilanteiden varalta. Jos kuolinpesän osakkailla on omat henkilökohtaiset oikeusturvavakuutukset, ja jos vahinko olisi voinut tulla korvattavaksi myös tästä kuolinpesän vakuutuksesta, kyse olisi niin sanotusta monivakuutustilanteesta, jossa sama vahinko on vakuutettu useammalla vakuutuksella. Tällöin myös vakuutuksesta maksettava korvaus jakautuisi lopulta korvattavaksi useamman vakuutuksen kesken.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

A on kertonut valituksessaan soittaneensa vakuutusyhtiöön vuonna 2019 ja tiedustelleensa, mitä tulee ottaa huomioon vakuutusten osalta, kun asuntoa ollaan laittamassa vuokralle. Vakuutusyhtiön edustaja kertoi, että vakuutusmaksu nousee, eikä vakuutusyhtiön tarvitse tietää, kuka vuokralainen on.  A:lle ei kerrottu, ettei oikeusturvavakuutusta voi käyttää, kun asunnossa asuu muu kuin vakuutuksenottajana olevan kuolinpesän osakas.

Vakuutusyhtiö on viitannut vastineessaan korvauspäätöksessä ja muutoksenhakuelimen antamassa päätöksessä lausuttuun ja toteaa, että oikeusturvavakuutuksesta maksetaan korvausta vakuutusehtojen määrittämissä rajoissa. Oikeusturvavakuutuksen vakuutettujen piiriä koskeva ehtokohta ei ole muuttunut sisällöltään muutettaessa vakuutus vuokranantajan vakuutukseksi. Kyseinen ehtokohta on ollut samansisältöinen myös ennen K:n kuolemaa. Korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

Vakuutusyhtiö katsoo, että käsiteltävässä tapauksessa on keskeistä se seikka, onko A voinut perustellusti jäädä siihen käsitykseen, että vuokrattuun kiinteistöön kohdistuvassa oikeusturvavakuutuksessa vakuutettujen piiri olisi vakuutusehdoista poikkeava. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella oikeusturvavakuutuksen sisällöstä ei ole käyty keskustelua vuonna 2019 kiinteistön vakuutusturvaa päivitettäessä, eikä A:n ole muullakaan tavoin annettu ymmärtää vakuutusehtojen muuttuneen tältä osin.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, ettei kuolinpesä ole oikeushenkilö, vaan lailla säännelty henkilöiden yhteenliittymä, joka on perustettu lähinnä vainajan omaisuuden selvittämiseksi ja jakamiseksi. Vaikka vastapuolen vaatimus on kohdistettu kuolinpesälle, vaatimuksen kohteena ja riita-asian asianosaisina ovat tosiasiallisesti kuolinpesän oikeudenomistajat, joiden on tämän vuoksi tullut hakea asiaan oikeusturvaetua omista oikeusturvavakuutuksistaan.

A on todennut 22.12.2023 lähetetyssä lisäkirjelmässään tiedustelleensa vakuutusyhtiön edustajalta, mitä hänen pitäisi ottaa huomioon, kun kiinteistö laitetaan vuokralle, ja tarvitseeko vakuutusyhtiölle ilmoittaa vuokralaisen henkilöllisyys. A:n mukaan vakuutusyhtiön edustajan olisi viimeistään tässä vaiheessa pitänyt kertoa, että oikeusturva on voimassa vain, jos joku pesän osakkaista muuttaa kiinteistöön. A kertoo varmistaneensa keskusteluissa myös, että oikeusturvavakuutus on voimassa, jos vuokralaisen kanssa tulee ongelmia. A kertoo olleensa siinä käsityksessä, että vakuutukset ovat kunnossa ja vakuutusyhtiö hoitaa velvoitteensa, jos vuokralaisen kanssa tulee ongelmia.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Nyt puheena olevaan vakuutukseen sovellettavien, 1.4.2022 voimaan tulleiden vakuutusehtojen kohdan 2 (Vakuutetut) mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt.

Jos vakuutuksenottaja on kuolinpesä, vakuutettuina ovat vakuutuspaikassa vakinaisesti asuva kuolinpesän osakas ja hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä velvollisuus myöntää oikeusturvaetu kuolinpesän osakkaille riitaan vuokralaisen kanssa vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin perusteella. A on katsonut, että vakuutusyhtiön olisi tullut kertoa vakuutusyhtiön edustajan ja A:n vuonna 2019 käymien keskusteluiden perusteella, etteivät kuolinpesän osakkaat ole vakuutettuina, jos nämä eivät asu vakuutuspaikassa. Asiakas kertoo myös jääneensä siihen käsitykseen, että vakuutusyhtiö hoitaa velvoitteensa, jos vuokralaisen kanssa tulee ongelmia.

A oli lähettänyt vakuutusyhtiölle 26.1.2019 verkkoviestin, jossa hän on kertonut että ”olemme päätyneet vuokraamaan kuolinpesän kiinteistön”. A on todennut viestissä, ettei omakotitalossa olevaa irtaimistoa ole vakuutettu ja kertoi edellyttävänsä, että vuokralaisella on vastuuvakuutus. A tiedusteli, onko jotain muuta seikkaa, joka tulisi ottaa huomioon vuokrasopimusta tehtäessä. A kysyi myös, onko merkitystä, jos vuokralainen ottaa irtaimistovakuutuksen toisesta vakuutusyhtiöstä.

FINElle on toimitettu litteroinnit A:n ja vakuutusyhtiön edustaja vuonna 2019 käymistä neljästä puhelinkeskustelusta. Vakuutusyhtiön edustaja oli soittanut A:lle 28.1.2019. Asiakas oli kertonut kuolinpesän hallinnoiman kiinteistön olleen tyhjillään kolme vuotta, eikä kiinteistön myyminen ollut onnistunut. Puhelinkeskustelussa vakuutusyhtiön edustaja oli ilmoittanut, että vakuutusta tulisi muuttaa siten, että vakuutuksen tietoihin merkittäisiin, että asunto on vuokrakäytössä. Vakuutusyhtiön edustaja oli todennut, että vuokralainen voi ottaa irtaimistovakuutuksen myös toisesta vakuutusyhtiöstä. Puhelun aikana käytiin keskustelua vakuutuksen hinnasta, ja vakuutusyhtiön edustaja oli lisäksi ilmoittanut A:lle, ettei vuokralaisen henkilöllisyyttä tarvitse ilmoittaa vakuutusyhtiölle.

2.3.2019 käydyssä puhelinkeskustelussa vakuutusyhtiön edustaja varmisti, että kuolinpesän kiinteistövakuutus muutetaan vuokranantajan vakuutukseksi. Vakuutusyhtiön edustaja ilmoitti tekevänsä muutoksen ja varmisti, että vuokrasuhde oli alkanut 1.3.2019. Keskustelua käytiin myös irtaimiston vakuuttamisesta ja irtaimistovakuutuksen hinnasta. Vakuutusyhtiön edustaja mainitsi puhelussa vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, mutta niiden sisällöstä ei käyty keskustelua, vaan vakuutusyhtiön edustaja ilmoitti lähettävänsä A:lle päivitetyn vakuutuskirjan, tuoteselosteen sekä vakuutusehdot. 

A oli soittanut vakuutusyhtiöön 14.3.2019. A ja vakuutusyhtiön edustaja keskustelivat vakuutuksen hinnasta. A pyysi myös, että kuolinpesän osoitteeksi kirjattaisiin hänen osoitteensa, jotta asiakirjoja ei lähetettäisi vuokralla olevan kiinteistön postiosoitteeseen.

Vakuutusyhtiön edustaja soitti A:lle 14.3.2019. Puhelussa keskusteltiin vakuutuksen hinnasta ja vakuutusyhtiön edustaja teki kuolinpesän vakuutusmaksuun alennuksen. Puhelinkeskustelussa kävi myös ilmi, että aikaisemmat postit olivat menneet vuokrakäytössä olevan kiinteistön postiosoitteeseen, ja kuolinpesän osoitteeksi vaihdettiin A:n kotiosoite.

A on kertonut valituksessaan varmistaneensa keskusteluissa vakuutusyhtiön edustajan kanssa, että oikeusturvavakuutus on voimassa, jos vuokralaisen kanssa tulee ongelmia. FINE toteaa, ettei puhelinkeskusteluista saadun selvityksen perusteella vakuutusyhtiön kanssa käyty lainkaan keskustelua oikeusturvavakuutuksesta, eikä vakuutusyhtiön edustajan kanssa ollut muutoinkaan puhuttu mahdollisista vuokralaisen kanssa esille tulevista oikeudellisista ongelmista. FINE katsoo näin ollen, ettei vakuutuksen sisällöstä ole annettu virheellistä tai harhaanjohtavia tietoja.

Asiakas on katsonut, että vakuutusyhtiön edustajan olisi tullut kertoa hänelle oikeusturvavakuutuksen vakuutettuja koskevasta vakuutusehdosta, kun asiakas tiedusteli, mitä hänen tulee ottaa huomioon, kun kiinteistöä oli tarkoitus alkaa vuokraamaan. Asiakas oli kertonut vakuutusyhtiön edustajalle kiinteistön olleen tyhjillään kolme vuotta ennen vuokraamisen aloittamista. FINE katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole erityistä velvollisuutta ilmoittaa vuokraustilanteessa, ettei kuolinpesän oikeusturvavakuutus ole voimassa kuolinpesän osakkaiden hyväksi, ottaen huomioon, etteivät osakkaat olleet aikaisemminkaan vakuutettuina kuolinpesän oikeusturvavakuutuksen ehtojen perusteella. FINE katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole velvollisuutta myöntää oikeusturvaetua tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin perusteella.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

FINE

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Nikunlassi