Tapahtumatiedot
A:n vahinkoilmoituksen mukaan hänen omakotitalonsa keittiössä ollut kaappi oli pudonnut 4.7.2022 seinältä ja rikkonut irtaimistoa, kuten mikron ja hellan. A haki korvausta vahingosta kotivakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään laajan kotivakuutuksen ehtoihin. Kotivakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata mm. vähitellen aiheutuneita tai asennusvirheestä johtuvia vahinkoja. Vahinkoilmoituksen mukaan keittiönkaappi oli tullut alas. Mitään tarkempaa yksilöityä vahinkotapahtumaa ei ole esitetty vahingon syyksi. Toimitettujen valokuvien perusteella kaappi on ollut kiinnitettynä ruuveilla seinään. Normaalisti kuormitetun keittiökaapin putoaminen tai kiinnitysten pettäminen johtuu vähitellen tapahtuneesta ilmiöstä. Kyse ei ole vakuutuksesta korvattavasta vahingosta.
Oikaisupyynnössään A totesi vakuutuksen korvaavan ehtojensa mukaan vahinkoja, jotka aiheutuvat äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Tällaisia ovat esimerkiksi omaisuuden rikkoutumisvahingot. A katsoo, että kyse on ollut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, johon ei ole liittynyt vähitellen aiheutuvaa tai selvästi asennusvirheestä johtunutta vahinkoa. Vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että vahinko on aiheutunut rajoitusehdossa tarkoitetusta olosuhteesta, eivätkä pelkät olettamukset muodosta riittävää näyttöä esimerkiksi hitaasti tapahtuvasta ilmiöstä tai työvirheestä. A vaatii, että kaappi ja sen putoamisen seurauksena rikkoutuneet esineet korvataan vakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö katsoi oikaisuvaatimukseen antamassaan vastauksessa, että asiassa ei ole esitetty sellaista uutta tietoa, joka muuttaisi aiempaa korvauspäätöstä. A:lta oli pyydetty puhelimitse tehdyn vahinkoilmoituksen yhteydessä kuvia, joista selviävät kaapiston kiinnityskohdat ja reiät seinässä, sekä kuvia pudonneesta kaapistosta ja tapahtuman johdosta aiheutuneista vaurioista. Valokuvia ja selvitystä on pyydetty mm. siitä, minkälaisia ruuveja on käytetty, ruuvien pituudesta, kiinnitystulpista/propuista ja kiinnitysruuvien kappalemäärästä. Jos pyydettyjä lisätietoja ei toimiteta, korvausasiaa ei oteta uudelleen käsittelyyn.
Asiakkaan valitus
A vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan kaikki keittiökaapin tippumisen seurauksena rikkoutuneet esineet, myös keittiökaapin itsensä. Hän vaatii vakuutusyhtiöltä yhteensä 2.938,57 euron korvausta, joka koostuu rikkoutuneiden huonekalujen, kodinkoneiden, astiaston, ruokatarvikkeiden ja keittiön pintamateriaalien (lattia, seinä) uusimisesta sekä asennustöistä aiheutuneista kuluista.
Keittiökaappi on irronnut kiinnityksistään ja pudonnut seinältä alapuolella olevalle keittiön tasolle. Se on vaurioitunut putoamisen seurauksena ja se on aiheuttanut vahinkoa alapuolellaan olleelle irtaimistolle. A on toimittanut vakuutusyhtiölle lisäselvityksenä valokuvia seinältä tippuneesta kaapistosta.
A toistaa oikaisupyynnössään esitetyt perusteet. Vakuutusyhtiö ei ole osoittanut keittiökaapin putoamisen aiheutuneen rajoitusehtokohdissa tarkoitetusta hitaasti tapahtuvasta ilmiöstä tai työvirheestä. Vakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneita vahinkoja, esimerkiksi rikkoutumisvahinkoja. Yhtenä mahdollisena syyilmiönä vahinkotapahtumalle on voinut olla Torniossa 4.7.2022 tapahtunut maanjäristys, joka on saattanut käynnistää vahinkoon johtaneen tilanteen. Pohjois-Suomen alueen seismisillä asemilla mitataan eniten maanjäristyksiä. Ne ovat keskittyneet selvästi erottuville alueille kuten mm. Perämeri ja Tornionjokilaakso.
Vakuutusyhtiöllä ei ole ollut perusteita korvauksen epäämiselle viittaamiensa rajoitusehtojen perusteella, eikä muullakaan perusteella. A on käytettävissään olevat todistelumahdollisuudet huomioon ottaen riittävästi näyttänyt, että vahinko on johtunut äkillisestä ja odottamattomasta syystä
A:n mukaan vakuutusyhtiö on laiminlyönyt velvollisuutensa tarkastaa aiheutunut vahinko ja selvittää vahingon mahdollista syytä. A on varannut vakuutusyhtiölle tilaisuuden tarkastaa vahingot soittamalla useita kertoja vakuutusyhtiön vahinkotarkastajalle ja pyytämällä tätä paikalle aloittamaan vahinkojen selvittelyn. Vahinkotarkastaja ei lupauksistaan huolimatta vaivautunut koskaan tulemaan paikalle. Vakuutusyhtiöllä on tarvittaessa mahdollisuus hankkia puhelutallenteet A:n ja tarkastajan välisistä puheluista.
Vakuutusyhtiön vetoaman Vakuutuslautakunnan ratkaisun VKL 428/06 osalta A on lausunut, että tuossa tapauksessa vahinkotarkastaja oli käynyt paikan päällä toteamassa virheellisen asennuksen. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut A:n tapauksessa, minkä takia em. ratkaisusuositusta ei voida suoraan rinnastaa tähän tapaukseen. A viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisuun 595/15, jossa on otettu kantaa puheena olevaa tapausta vastaavan rajoitusehdon soveltamiseen. Tuossa tapauksessa lautakunta totesi, että rajoitusehtoon vetoavalla vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että vahinko on aiheutunut rajoitusehdoissa tarkoitetulla tavalla kulumisen, aineen väsymisen tai työvirheen seurauksena.
Kun vahinkotarkastaja ei tullut paikalle A:n pyynnöistä huolimatta, A pyrki menettelemään huolellisesti ja otti valokuvia sekä vaurioituneista rakenteista että vahingoittuneesta irtaimistosta. A ei myöskään hävittänyt vaurioitunutta omaisuutta, vaan säilytti sitä kolme kuukautta vahinkotarkastajan tarkastusta varten. A:n ottamista, vakuutusyhtiöllekin toimitetuista valokuvista on mahdollista todeta, että kaapin kiinnittämisessä on noudatettu kiinnityshetken mukaista hyvää rakennustapaa. Kaappi oli kiinnitetty kiinteään kantavaan rakenteeseen. Valokuvista ilmenee, että kaappi on ollut kiinnitettynä riittävän useasta kohdasta ja kiinnitys on ollut tukeva. Valokuvissa näkyy myös kaapin kiinnitykseen käytettyjä katkenneita ruuveja. Koska vakuutusyhtiö on jättänyt vahingon tarkastamatta, sillä ei ole ollut perusteita päätyä johtopäätökseen, jonka mukaan kaapin tippuminen olisi johtunut vähitellen tapahtuneesta ilmiöstä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Vahingosta ilmoitettaessa annetun selvityksen mukaan kaapit olleet ainakin 10 vuotta kiinnitettynä. Tiedossa ei ollut, miksi kaappi putosi. Kaapit oli kiinnitetty lastulevyseinään. Seinässä on laudoitus sisäpuolella, johon kaapit olivat kiinnitettynä.
Vakuutusyhtiön pyydettyä A:lta lisäselvityksenä kuvia kaapiston kiinnityskohdista ja kiinnitystavasta, yhtiöön on 8.7.2022 ottanut puhelimitse yhteyttä B, joka on kysynyt, minne kuvia voi lähettää ja pyytänyt vahinkotarkastajan puhelinnumeroa. Tällöin B:lle on annettu vahinkotarkastajan sähköpostiosoite ja puhelinnumero.
B on soittanut vakuutusyhtiölle jälleen 26.8.2022 ja kertonut, että ei ole saanut vahinkotarkastajaa kiinni, ja että tämä on lomalla 29.8.2022 asti. B on kertonut, että tänään (26.8.2022) tulee paikalle korjaaja, joka ottaa kuvia vahingoista sekä korjauttaa vahingon. Tällöin B:lle on kerrottu, että kuvien pitää olla tarkkoja, minkä B on ymmärtänyt.
Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on 13.9.2022 ollut yhteydessä korvausneuvontaan ja kertonut, että häneen on ollut yhteydessä B:n Kiinteistöt Oy -niminen yritys koskien kuvien lähettämistä. Vakuutusyhtiö on 18.9.2022 vastaanottanut lisäselvityksenä valokuvia pudonneesta kaapista. Nämä kuvat on toimitettu myös Vakuutuslautakunnalle. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö on antanut kielteisen korvauspäätöksen.
Vakuutuksesta korvataan ehtojen mukaan äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkotapahtumia. Esitetyn selvityksen perusteella keittiökaapin putoamisen syyksi ei ole osoitettu mitään kaappiin kohdistunutta iskua, törmäystä tms. ulkoista rasitusta.
Vakuutusyhtiölle ei ole toimitettu keittiökaapin kiinnityksestä sen pyytämiä selvityksiä. Tämän johdosta yhtiö ei voi osoittaa asennusvirheen juurisyytä. Vakuutusyhtiön käytettävissä ei ole tietoa kiinnitysruuvien pituudesta. Kiinnityksessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että käytetään riittävän pitkiä ruuveja riittävän monesta kiinnityspaikasta ja ruuvit kiinnitetään kiinteään kantavaan rakenteeseen. Vakuutusyhtiö katsoo, että keittiökaapin omia aikojaan putoamisen on näissä olosuhteista katsottava olevan seurasta keittiökaapin asennuksen puutteellisuuksista eli asennusvirheestä. Oikein asennettu keittiökaappi pysyy seinässä. Koska putoaminen on johtunut asennusvirheestä, aiheutuneita vahinkoja ei voida pitää ennalta arvaamattomina, vaan asennusvirheestä johtuvina ennalta arvattavina seurauksina.
A:n valituksessa on jälkikäteispäättelynä esitetty vahingon syyksi mahdollisena syyilmiönä maanjäristystä. Vakuutusyhtiön mukaan yleisesti voidaan todeta, että maanjäristys aiheuttaa myös rakenteissa halkeamia, eikä vain vaurioita sisätilojen rakenteisiin tai kuten nyt on esitetty, kaapin putoamista. Koska vakuutusyhtiön tiedossa ei ole kiinteistön rakenteissa tai muuallakaan lähiseuduilla maanjäristyksen aiheuttamia vahinkoja, voidaan maanjäristys yhtiön mielestä riittävällä todennäköisyydellä sulkea pois vahingon aiheuttajana.
Korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että on tapahtunut vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko, tässä tapauksessa siitä, että keittiökaapin putoaminen johtuisi äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Näyttövelvollisuus korvattavasta vahinkotapahtumasta ei ole täyttynyt, kun keittiökaappi on pudonnut omia aikojaan. Vakuutusyhtiö viitaa Vakuutuslautakunnan ratkaisuun 428/06, jossa on tapaukseen rinnasteisia elementtejä. Tuossa tapauksessa käytettävissä on tosin ollut selvitys kiinnitysmenetelmästä.
Ratkaisusuosituksessa lautakunta muun ohessa katsoi, että jos kaapit putoavat seinältä itsestään ilman mitään ulkoista tekijää, kyse on vakuutusehtojen tarkoittamasta asennusvirheestä. Rakennus- tai asennusvirheistä johtuvat vahingot eivät ole objektiivisesti arvioituna ennalta arvaamattomia vahinkoja. Kun kaapiston romahtaminen johtui asennusvirheestä, tästä välittömästi seurannut keittiön hanan rikkoutuminen ja vesivahinkokaan ei ollut ennalta arvaamaton vahinko, vaan kyse oli näiltäkin osin asennusvirheen objektiivisesti arvioituna ennalta arvattavasta seurauksesta.
A:n lausuman johdosta vakuutusyhtiö on todennut asiassa olevan riidatonta, että vahinkotarkastusta ei ole tehty. Vahinkotarkastuksen tekemättä jättäminen ei kuitenkaan poista velvollisuutta osoittaa äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko tai toimittaa pyydettyjä selvityksiä. A on valtuuttanut B:n hoitamaan vahinkoa. B on vakuutusyhtiöön yhteyttä ottaneen B:n Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja. Sen jälkeen, kun B ei ole saanut vahinkotarkastajaa kiinni, hänelle on ilmoitettu, että valokuvien tulee olla tarkkoja, jollaisia toimitetut kuvat eivät kuitenkaan ole olleet. Vakuutusyhtiölle ei ole toimitettu sen pyytämiä kuvia muun muassa kaapiston kiinnityskohdista, kuvia ruuveista ja kiinnitystulpista sekä tietoa kiinnitysruuvien kappalemäärästä.
Vahingon määrän osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että valokuvien perusteella aiheutunut vahinko on keittiökaapin rikkoutuminen. Kuvien mukaan mm. mikroaaltouuni, josta on alun perin myös haettu korvausta, on vaurioitumaton. Korvauskäsittelyn aikaisemmassa vaiheessa on luvattu tarkentaa euromääräiset summat, kun vakuutusyhtiö on ensin oikaissut virheellisen päätöksen. Vakuutusyhtiö ei voi esitetyn selvityksen perusteella ottaa kantaa vahingon määrään.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko kaapin putoamista ja sen seurauksena A:n mukaan aiheutuneita kaapin alapuolisten esineiden rikkoutumisia pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta aiheutuneena esinevahinkona. Lisäksi kyse on siitä, soveltuvatko vähitellen aiheutunutta vahinkoa tai asennusvirheestä aiheutunutta vahinkoa koskevat rajoitusehtokohdat vahinkotapahtumaan.
Sovellettavat vakuutusehdot
Kotivakuutusehtojen kohdan 3.1 (Laaja Kotivakuutus) mukaan Laaja Kotivakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Poikkeuksellinen tulvavahinko korvataan kohdan 3.4.6 mukaan.
Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.
Ehtokohdan 4.7 (Vähitellen aiheutuvat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimelle omaisuudelle itselleen tavanomaisesta käytöstä, kulumisesta, naarmuuntumisesta, kolhiintumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, materiaalinen luonnollisesta heikkenemisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.
Ehtokohdan 4.12 (Rakennus-, valmistus- tai työvirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen
– suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
– rakenne-, valmistus- tai aineviasta
– perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
– rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta
Asian arviointi
Vakuutusyhtiön mukaan A on puhelimitse vahingosta ilmoittaessaan kertonut, että keittiössä ollut kaappi oli pudonnut 4.7.2022 seinältä ja rikkonut irtaimistoa, kuten mikron ja hellan. A:n mukaan kaapit olivat olleet paikoillaan ainakin 10 vuotta ja ne oli kiinnitetty lastulevyseinään. Seinässä on laudoitus sisäpuolella, johon kaapit olivat kiinnitettynä. Tiedossa ei ollut, miksi kaappi putosi. Lausuntopyynnössään A on tuonut esille, että kaapiston putoaminen on voinut johtua 4.7.2022 Torniossa tapahtuneesta maanjäristyksestä.
Lautakunnalle on toimitettu valokuvia irronneesta kaapistosta ja keittiöstä. Muuta asiakirjaselvitystä vahinkotapahtumasta ei ole esitetty. Valokuvien perusteella kaapisto vanerisine taustalevyineen on pudonnut seinältä. Seinän yläosassa on nähtävissä kaksi reikää, jotka mahdollisesti ovat olleet kaapiston kiinnityskohtia. Lisäksi seinän vasemmalla puoliskolla alhaalla on kaksi ylempiä vastaavan kokoista reikää. Seinän yläosassa olevassa paneelissa ja keskemmällä on lisäksi yksittäisiä pienempiä reikiä. Lautakunta toteaa, ettei seinästä ja kaapista otetuista kuvista ole mahdollista varmuudella päätellä, millä tavoin kaappi on ollut kiinnitettynä seinään.
Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan kotivakuutuksesta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Esillä olevan tapauksen kannalta tämä merkitsee sitä, että A:n tulisi voida osoittaa kaapiston putoamisen aiheutuneen jostakin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Tämän arvioinnin kannalta merkitystä ei ole sillä, onko kaapiston kiinnitystapaa koskevan selvityksen jääminen puutteelliseksi johtunut A:n vai vakuutusyhtiön menettelystä.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusalalla vakiintuneen käytännön mukaan vakuutusehtojen mukaista ennalta arvaamattomuuden vaatimusta on arvioitava lähtökohtaisesti objektiivisesti eli yleisellä tasolla. Vahingon korvattavuutta arvioitaessa ratkaisevaa on vahingon syy, eikä se, että vahinko sinänsä ilmenee äkillisesti tai ennakko-oireita antamatta.
Tässä tapauksessa on riidatonta, että kaapisto on pudonnut seinältä ilman havaittavissa ollutta ulkoista syytä. A on tuonut lausuntopyynnössään esille maanjäristyksen vahinkotapahtuman mahdollisena syynä. A:n viittaamasta Helsingin yliopiston seismologian instituutin ”Maanjäristykset Suomessa 2000-luvulla” -julkaisusta ilmenee, että Torniossa, joka on yleisten karttatietojen perusteella noin 60–70 km päässä vahinkopaikasta, on 4.7.2022 tapahtunut maanjäristys. Lautakunta kuitenkin toteaa, että tämän maanjäristyksen voimakkuus on ollut 1,1 magnitudia ja samana vuonna Suomessa on sattunut yhteensä 102 maanjäristystä. Lautakunnan käsityksen mukaan A:n viittaamassa tapahtumassa on ollut kyse voimakkuudeltaan hyvin vähäisestä maanjäristyksestä, jota ei voida pitää kaapiston putoamisen todennäköisenä syynä.
Tässä tapauksessa kaapiston putoamisen syyksi ei ole voitu osoittaa mitään yksilöityä tapahtumaa, vaan kaapisto on A:nkin vahinkoilmoituksen mukaan pudonnut ilman tiedossa olevaa syytä. Tämän perusteella Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että kaapiston putoaminen ja sen seurauksena kaapistolle, alapuolisille esineille ja seinärakenteelle tulleet vauriot olisivat aiheutuneet jostakin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Tämän vuoksi vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. Asian ratketessa jo tällä perusteella tapauksessa ei ole tarpeen arvioida sitä, onko vahinko aiheutunut rajoitusehdoissa tarkoitetulla tavalla vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä tai asennusvirheen seurauksena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala
Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho