Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja X Oy oli 11.4.2023 toimittamassa kodinkoneita vahingonkärsinyt A:n rakenteilla olevaan omakotitaloon, kun uunia sisään kannettaessa uuni tipahti lattialle. Lattialle asetetusta suojauksesta huolimatta lattiaan tuli noin 1–2 cm painauma. Lattian vauriosta haettiin korvausta X Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jonka mukaan kysymyksessä oli vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko. Vakuutusyhtiö suoritti A:lle 400 euron rahallisen korvauksen vauriosta. A oli tyytymätön vakuutusyhtiön suorittaman korvauksen määrään ja vaati vakuutusyhtiötä korvaamaan lattian vaihdon 60 neliömetrin alueelta, koska lattia oli lakattu paikan päällä kokonaan eikä sitä voi vaihtaa osina. Vaihtoehtoisesti A on vaatinut suurempaa rahakorvausta. Vakuutusyhtiö käsitteli asian uudelleen, mutta katsoi edelleen, ettei perusteita lisäkorvauksen maksamiselle ole.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A toistaa asian tapahtumatiedot ja toteaa, että uunin pudottamisen seurauksena uuteen lattiaan tuli 2–3 cm reikä näkyvälle paikalle. A:n näkemyksen mukaan lattian tulisi myös korjauksen jälkeen olla samanlaatuinen, eli tässä tapauksessa uudenveroinen. Vakuutusyhtiön ehdottama paikkaus ei tuo lattiaa ennen vahinkoa olevalle uudenveroiselle tasolle. A kertoo, että lattia on tehty siten, että se on ensin rakennettu raakapuusta, jonka jälkeen se on lakattu paikan päällä. Tämä tarkoittaa sitä, että vain pientä osaa lattiasta ei voi vaihtaa, vaan lattia on vaihdettava koko 60 neliömetrin rajatulta alueelta, jolla on yhtenäinen lakkaus. Vaihdon kustannusarvio on 8.000–10.000 euroa, mutta vaihtoehtoisesti A esittää 6.000 euron rahallista korvausta.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A toteaa, että yhtiö esittää vastineessaan väärää tietoa. Paikkaus ei tuo lattiaa vahinkoa edeltävään kuntoon, koska lattia oli aivan uusi ja näin ollen vain uusi lattia täyttää tämän edellytyksen. Aluetta ei voi myöskään rajata vakuutusyhtiön esittämällä tavalla, koska lattia on sekä rakennettu että lakattu paikan päällä. Siitä ei voi vaihtaa vain yhtä osaa ilman että lattian kokonaisuus kärsii.

Vakuutusyhtiön lisävastineen jälkeen A on toimittanut vastaavan työnjohtajan selvityksen siitä, että parkettia on purettava noin 60 neliömetrin alueelta ja uusi asennettava koko alueelle. Työn laajuus johtuu siitä, että kyseinen parketti on sellainen, ettei sitä voi purkaa vain osalta aluetta ja asentaa sitten siihen osuudelle uutta valmiiksi lakattua lattiaa, koska tämä sauma erottuu asennuksen jälkeen eri värisenä. Myöskään korjaus ei onnistu osittain, koska aluetta purettaessa parketti vaurioituisi purkualueen reunasta, koska lattia on lakattu yhtenäisesti. Näin ollen A katsoo edelleen, että parketti on vaihdettava 60 neliömetrin alueelta.

Vakuutusyhtiön uuden lisävastineen jälkeen antamassaan lisäkirjelmässä A toteaa edelleen, ettei lattiaa saa paikalla uudenveroiseksi. Vaurio sijaitsee keskellä kulkuväylää ja on häiritsevä. Lattia oli täysin uusi. A perheineen on kohta vuoden kärsinyt vahingosta päivittäin. A vaatii edelleen, että lattia uusitaan ja saatetaan samaan kuntoon kuin ennen vahinkoa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä. Lisäksi yhtiö toteaa, ettei sillä olevan tiedon mukaan lattiaa ole vielä korjattu.

Vakuutusyhtiö viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja tapauksen kannalta olennaisiin lainkohtiin ja toteaa, että vahingonkorvasoikeudessa lähtökohtana esinevahinkojen osalta on täyden korvauksen periaate, eli vahingonkärsinyt tulee saattaa siihen taloudelliseen tilanteeseen, jossa hän ilman vahinkoa olisi. Korvausta määrättäessä tulee kuitenkin ottaa huomioon myös rikastumiskielto, jonka mukaan vahingonkärsinyt ei saa hyötyä vahingosta, eli vahingonkorvauksen ei tule ylittää täyden korvauksen määrää. Rikastumiskielto merkitsee vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan sitä, ettei vakuutuksenantaja ole velvollinen korvaamaan enempää kuin vahingon peittämiseksi tarvittavan määrän. Esinevahingon korvausmäärän arvioinnissa lähtökohtana on vahingoittuneen esineen korjauskustannus, jolloin esine tulee saattaa siihen kuntoon, jossa se oli ennen vahinkoa. Näyttötaakka vahingon määrästä on vahinkoa kärsineellä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että se on pyytänyt asiassa S Oy:n arviota lattian paikkakorjauksen kustannuksista sekä tarjouksen koko lattian uusimisesta. S Oy:ltä saaman tiedon mukaan kyseisen lattian paikkakorjaus on mahdollinen ja siihen löytyy korjaustuote. Tällaisen korjauksen kustannukset ovat arvioitu olevan 400–500 euroa, joka on myös yhtiön näkemyksen mukaan riittävä korvaus aiheutuneesta vahingosta. Yhtiö toteaa, ettei asiassa ole esitetty perusteita lisäkorvauksen maksamiselle sen vuoksi, että koko lattia pitäisi uusia 60 neliömetrin alalta. Jos A päätyy toteuttamaan paikkakorjauksen, on yhtiö valmis maksamaan tämän kokonaisuudessaan siltä osin, kun kustannukset ylittävät jo maksetun riidattoman osuuden.

Toissijaisesti vakuutusyhtiö toteaa, että mikäli Vakuutuslautakunta vastoin yhtiön näkemystä katsoisi, että paikkakorjaus ei ole riittävä tapa korjata lattiaa, niin tällöin korvauksen ylärajana tulee olla eteisen lattian vaihto koko 60 neliömetrin vaihtamisen sijaan. Eteisen lattian vaihdon kustannus olisi vakuutusyhtiön laskelmien mukaan kokonaisuudessaan 2.290,64 euroa. Yhtiö toteaa, että ainoastaan eteisen lattia on vaurioitunut vahinkotapahtuman seurauksena. Lisäksi yhtiö viittaa A:n toimittamiin valokuviin, joista yhtiön näkemyksen mukaan ilmenee, ettei lattiamateriaali edes ole täysin yhteneväinen koko A:n esittämältä alueelta. Kaiken kaikkiaan vakuutusyhtiö toteaa, että A ei ole osoittanut, etteikö paikkakorjaus olisi mahdollista ja että lattian uusiminen 60 neliömetrin alueelta olisi välttämätöntä vahinkotapahtuman seurauksena.

Vastineessaan yhtiö huomauttaa vielä, että A:n asunto ei ole myöskään asuinkelvoton lattiaan tuleen vaurion takia, joten asiassa ei ole perusteita sijaisasunnon korvaamiselle tai tulonmenetyksille.

A:n lisäkirjelmän jälkeen toimittamassaan lisävastineessa vakuutusyhtiö toteaa edelleen, ettei A ole esittänyt mitään konkreettista selvitystä, miksi lattian paikkakorjaus ei olisi mahdollista. Vakuutusyhtiö on sen sijaan selvittänyt lattiamateriaalin myyjältä, että lattian voi korjata paikkakorjauksella. Edelleen yhtiö toteaa myös, että pohjapiirroksen perusteella eteisen lattia rajautuu muista huoneista oviaukoilla ja yhdessä valokuvassa näkyy selkeästi, että parkettimateriaalissa on rako eteisen ja makuuhuoneen välissä nimenomaan oviaukon kohdalla.

A:n uuden lisäkirjelmän jälkeen antamassaan lisävastineessa yhtiö viittaa A:n toimittamaan lisäselvitykseen ja toteaa, että lisäselvitys huomioiden asiassa ei enää vedota siihen, että lattian voisi vaihtaa vain eteisen osalta. Yhtiö totea kuitenkin, että vahingon minimointiperiaatteen mukaan vahingonkärsineellä on velvollisuus toimia siten, että vahingon määrä jää mahdollisimman pieneksi. Vahinkojen korjaus tulee siten toteuttaa tarkoituksenmukaisin toimenpitein ja tarpeettomia kustannuksia välttäen. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että paikkakorjaus olisi tapauksessa mahdollinen ja näin ollen toimitetut lisäselvitykset eivät annan aihetta muuttaa asiassa annettua korvauspäätöstä. Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö toteaa vielä, että A:n toimittama lisäselvitys oli päivätty yhtiön lisävastineen antamisen jälkeen ja näin ollen sen sisältöön ei ole aiemmin voitu ottaa kantaa.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutettu X Oy:llä ei ollut asiassa kommentoitavaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa siitä, missä laajuudessa A:n asuinkiinteistön parkettilattian korjaaminen tai uusiminen on korvattava X Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan vahingonkorvausvelvollisuus, joka aiheutuu vakuutuksenottajan toiminnasta. Vakuutettu toiminta on merkitty vakuutuskirjaan tai sen liitteeseen.

Ehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottajan on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Vastuuvakuutuksesta suoritetaan korvaus siitä vahingosta, josta vahingonaiheuttaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen. Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana esinevahinkojen osalta on täyden korvauksen periaate: vahinkoa kärsinyt on korvauksen avulla saatettava siihen taloudelliseen tilanteeseen, jossa hän ilman vahinkoa olisi. Esinevahingon korvausmäärän arvioinnissa lähtökohtana on vahingoittuneen esineen korjauskustannus. Korjauksen myötä esine tulee saattaa siihen kuntoon kuin, missä se oli ennen vahinkoa. Näyttötaakka vahingon määrästä on vahinkoa kärsineellä.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa vahingonkärsinyt A:n vastavalmistuneeseen parkettilattiaan oli tullut noin kolme senttimetriä leveä kolhu. A:n näkemyksen mukaan kolhua ei pysty korjaamaan siten, että lattia vastaisi täysin uuttaa lattiaa ja että paikkakorjauksen kohdalle jäisi joka tapauksessa muusta lattiapinnasta poikkeava kohta. A on vaatinut koko lattian vaihtamista tai 6.000 euron rahallista korvausta. Yhtiön näkemyksen mukaan lattian paikkakorjaus on riittävä saattamaan A siihen asemaan, jossa hän oli ennen aiheutunutta vahinkoa.

Vakuutuslautakunta antaa ratkaisusuosituksensa osapuolten toimittaman kirjallisen materiaalin perusteella. A on toimittanut asiassa selvityksenä kiinteistönsä työmaan vastaavan työnjohtajan selvityksen siitä, että parkettia on vahingon ennallistamiseksi purettava noin 60 neliömetrin alueelta, koska kyseinen parketti on koko 60 neliömetrin alueelta yhtenäinen ja se asennetaan puuvalmiina, jonka jälkeen se lakataan koko alueelta yhtenäisesti. Selvityksen mukaan parkettia ei voi purkaa vain osalta aluetta ja asentaa siihen osuudelle uutta valmiiksi lakattua tai puuvalmista, joka lakataan, koska tämä kohta erottuisi asennuksen jälkeen erivärisenä. Työnjohtajan näkemyksen mukaan myöskään osittainen korjaus ei onnistu, koska aluetta purettaessa parketti vaurioituu alueen reunasta siksi, että parketti on lakattu yhtenäisesti. Vakuutusyhtiö on selvittänyt lattian korjauksen mahdollisuutta sen asentaneelta Y Oy:ltä, joka on selvittänyt asiaa puolestaan lattian valmistajalta. Y Oy:n mukaan lattian valmistajan ilmoituksen mukaan lattiaan löytyy korjaustuote ja paikkakorjauksen onnistuminen riippuu sen tekijästä, mutta paikkakorjaus on teoriassa mahdollista. Kustannusarvio oli selvityksen mukaan 400–500 euroa. Vakuutuslautakunnalle toimitetuista valokuvista on nähtävissä, että lattiassa on havaittavissa pieni kolhu, joka erottuu uudesta lattiapinnasta muuta lattiaan vaaleampana iskemänä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että lähtökohtana esinevahingon korjaamiselle on pidettävä sen esineen korjauskulua, jos esine on korvattavissa ja että korvausvelvollisuus koskee niin ikään lähtökohtaisesti sitä omaisuutta, jolle vahinkoa on konkreettisesti aiheutunut. Nyt käsillä olevassa tapauksessa lattian valmistaneen tahon mukaan lattiaan löytyy korjaustuote ja -tapa, jonka kustannus olisi arvion mukaan 400–500 euroa. Lautakunta katsoo myös, ettei yksittäinen pieni kolhu uudessakaan yhtenäisesti tehdyssä lattiassa merkitse sitä, että lattia kokonaisuudessaan olisi vaihdettava, jotta vahingonkärsinyt saatettaisiin siihen asemaan, jossa hän oli ollut ennen kolhun syntymistä. Selkeää on, ettei kolhu vaikuta lattian käyttöominaisuuksiin. Lautakunnan käsityksen mukaan kyseinen omakotitalo oli juuri valmistunut A:n perheen käyttöön, jolloin on myös pidettävä epätodennäköisenä, etteikö lattiaan tulisi lisää käytön jälkiä normaaliin asumiseen liittyen. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei kolhu yksinään myöskään vaikuta A:n kiinteistön mahdolliseen jälleenmyyntiarvoon tulevaisuudessa.

Lautakunta on asiaa arvioidessaan ottanut huomioon etenkin lattian asentaneen tahon selvityksen siitä, että lattian valmistajan mukaan pienen kolhun paikkakorjaus on tapauksessa mahdollinen. Niin ikään lautakunta pitää yleisesti ottaen todellisuudelle vieraana, että kuvatun kaltaista lattiapintaa ei voisi missään tilanteissa korjata muulla tavalla kuin uusimalla lattia kokonaisuudessaan, etenkin kun otetaan huomioon, että parkettilattioiden tekninen käyttöikä vaihtelee yleisesti ja käytöstä riippuen 30 ja 50 vuoden välillä. Lautakunta toteaa myös, ettei yksinomaan urakoitsijan valvojan selvitys siitä, ettei kolhiintunutta kohtaa voida purkaa ja vaihtaa muutoin kuin purkamalla koko lattia, voida pitää osoituksena siitä, etteikö paikkakorjaus olisi mahdollinen. Näin ollen käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että A:lle olisi aiheutunut X Oy:n toiminnasta paikkakorjauksen korjauskulujen ylittävältä osalta vahinkoa.

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa vielä, että jos A päätyy toteuttamaan paikkakorjauksen ja sen kustannukset nousevat yli riidattoman osuuden, on A:lla oikeus vaatia ylimenevää osuutta edelleen vakuutusyhtiöltä. Niin ikään, mikäli mahdollista korjausta toteutettaessa käy ilmi, ettei se onnistukaan Y Oy:n esittämällä tavalla, tulee vakuutusyhtiön korvausvastuun laajuus arvioida uudelleen.

Lopputulos

Edellä todetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola