Tapahtumatiedot

Asiakas havaitsi kesäasunnollaan heinäkuussa vuonna 2023, että keittiön lattia oli painunut. Lattian painumisen syyksi todettiin 24.7.2023 suoritetussa vahinkotarkastuksessa keittiön lavuaarilta lähtevän viemäriputken liitoksen irtoaminen. Alapohjan runkorakenteessa oli purueristekerros lattian ponttilaudoituksen ja tuulensuojalaudoituksen välissä. Irronneesta liitoksesta oli vuotanut kosteutta alapohjaan.

Vahinkotarkastuksen tehneen yhtiön lisäselvityksen 3.8.2023 mukaan lisätutkimuksissa oli avattu lattiarakennetta allaskaapin alta ja poistettu purueristettä niin, että viemäriputki oli päästy näkemään kokonaisuudessaan. Purueristettä oli noin 60 senttimetrin paksuudella. Lisäselvityksen mukaan viemäri tukeutui alapäästään mutkan kohdalta maaperään. Lisäselvityksen mukaan putkiliike oli ilmoittanut, että asennus on tehty maaperään tuettuna oikein, jos maaperä on tiukaksi tampattu. Lisäselvityksen mukaan viemärin liitos on saattanut päästä irtoamaan, kun allaskaapissa on roskiksella tai muulla vastaavalla työnnetty viemäriä.

Vakuutusyhtiö totesi 24.8.2023 päivätyssä kirjallisessa kielteisessä korvauspäätöksessään, että viemärin asennusaikana voimassa olleen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (2007) mukaan viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painumaa. Viemäri on asennettava maahan siten, että se kestää vahingoittumattomana ja toimivana maanpaineen, kuormituksen ja maaperän syövyttävyyden vaikutukset sekä sijaintipaikan mahdollisen painumisen. Viemärin asennuksessa otetaan huomioon, että jätevesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi, sekä mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi.

Vakuutusyhtiö viittasi myös asennusvuonna voimassa olleeseen rakennusohjeeseen RT 84-10818 (Putkistojen ja kanavien kannakointi), jossa ohjeistetaan, että muoviviemäreiden muhviputket, haara- ja kulmayhteet kiinnitetään kiintokannakkeilla, jotka sijoitetaan välittömästi muhvin juureen.

Vakuutusyhtiö katsoi näihin määräyksiin ja ohjeisiin perustuen, että vahingon syynä oli puutteellinen kannakointi viemärin pystynousuosuudella ja vahinko on siten aiheutunut rakentamismääräysten vastaisesta rakentamisesta.  

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii korvausta vahingosta. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on menetellyt asiassa virheellisesti antaessaan kielteisen päätöksen ennen kirjallisen korvaushakemuksen tekemistä, esittämättä päätöksen perusteena ollutta lisäraporttia ja kuulematta asiakasta siitä sekä antamatta perusteltua syytä kielteiselle korvauspäätökselle. Asiassa on ollut kysymys hyvän vakuutustavan ja korvaustoiminnan yleisten periaatteiden noudattamisen laiminlyönnistä. Asiakas katsoo, että hänellä on oikeus korvaukseen ensisijaisesti vakuutusehtojen perusteella ja toissijaisesti kohtuullisuusperiaatteen nojalla. Asiakas kertoo valituksessaan tapahtumien etenemisestä sekä talon historiasta.

Asiakas toteaa, että vesivahinko on tullut täytenä yllätyksenä ja äkillisenä ja ennakoimatta sekä hänen toiminnastaan riippumatta. Asiakas toteaa lisäksi, että vakuutusyhtiö ei neuvonut korvausasian hoitamisessa, josta johtuen rakenteita purettiin ja hävitettiin eikä asiakkaalla ollut mahdollisuutta toimittaa asiasta lisänäyttöä. Vakuutusyhtiö ei toimittanut saamaansa lisäselvitystä asiakkaalle, kuten normaaliin tapaan olisi kuulunut.

Sovellettavien rakentamismääräysten ja -ohjeiden osalta asiakas toteaa, että viemärissä on kulkenut vain vähäinen virtaus käsin pestyjen astioiden tiskijätevedestä. Asiakas katsoo, että rakenne ei ole ollut rakentamismääräysten vastainen, vaikkei viemäriä olisikaan kannakoitu. Putkiston materiaali on ollut vahvaa ja viemäri oli tuettu painumattomalle maalle.

Lisäkirjelmissään asiakas tuo esiin muun muassa, että viemäröinnin rakentamismääräysten mukainen toteuttaminen ei vaatinut putkiston kannakointia. Asiakas kiistää vaimonsa kanssa liikutelleensa roska-astiaa siten, että se olisi liikuttanut viemäriä. Asiakkaan mukaan todennäköisempää on, että viemärin irtoamisen ovat saaneet aikaan talon pihamaalla nähdyt mäyrät.

Asiakas on lisäksi pyytänyt paikalliselta putkialan asiantuntijalta näkemystä viemärin ankkuroinnista. Asiakkaan mukaan kyseisen asiantuntijan näkemys on ollut se, että 60 senttimetrin paksuinen purueristemassa on lukinnut ja ankkuroinut lattiarakenteisiin kahdessa läpivientikohdassa tuetun viemäriputken myös sivusuunnassa lujasti paikalleen.  Näin ollen viemäri on ollut oikein asennettuna. Asiakas on lisäksi toimittanut toisen LVI-alan ammattilaisen näkemyksen putken asennuksen asianmukaisuudesta.

Vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätöksen ja siinä esitettyyn sekä toteaa lisäksi ottavansa kantaa vain vahingon korvattavuuden kannalta merkityksellisiin seikkoihin. Vakuutusyhtiö toteaa, että viemärin nousuputken kannakoinnin tehtävänä on pitää putki paikoillaan ja estää sen liikkuminen. Vakuutusyhtiö katsoo, että vuoto on syy-yhteydessä putken määräysten ja ohjeiden vastaiseen asennustapaan. Jos putki olisi ollut kannakoitu, se ei olisi päässyt liikkumaan sivusuunnassa ulkoisen voiman, esimerkiksi roska-astian tönäisyn, vaikutuksesta, eikä se olisi tämän seurauksena irronnut liitoksestaan.

Vahingon ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Vakuutuksenottajan tietoisuudella poistoputken asennustavasta tai sillä, että vahinko tulee hänelle yllätyksenä, ei ole merkitystä arvioitaessa vahingon korvattavuutta.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 kohdan 4.5.1.1 mukaan viemärin asennuksessa otetaan huomioon mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi. Tämä koskee sekä viemärin sijoitusta että tuki-, ohjaus- ja kiintopisteiden etäisyyksien hallintaa. Vakuutusyhtiö katsoo, että vaikka putki ei ole päässyt liikkumaan alaspäin, se on kuitenkin liikkunut mekaanisen voiman vaikutuksesta sivusuunnassa. Tämä on mahdollistanut liitoksen irtoamisen. Putken liikkumista ei olisi tapahtunut, jos putki olisi ollut asianmukaisesti kannakoitu. Asiakkaan viittaus mäyriin mahdollisina vahingonaiheuttajina on spekulaatiota, eikä väitteen tueksi ole tuotu esiin konkreettista näyttöä.

Sopimusehdot ja rakentamismääräykset

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2022 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Ehtojen kohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Ehtojen kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 6.17 mu­kaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus-, työ- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet (2007) kohdan 4.5.1 (Käyttövarmuus, Määräys) mukaan viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painumaa ja siten, ettei lämpölaajeneminen aiheuta haittaa. Milloin jäteveden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi on tarpeellista, viemäri on ankkuroitava. […]

Kohdan 4.5.1.1 (Ohje) mukaan viemärin asennuksessa otetaan huomioon mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi. Edellä mainittu koskee sekä viemärin sijoitusta että tuki-, ohjaus- ja kiintopisteiden etäisyyksien valintaa.

Kohdan 4.5.2 (Määräys) mukaan viemäri on asennettava maahan siten, että se kestää vahingoittumattomana ja toimivana maanpaineen, kuormituksen ja maaperän syövyttävyyden vaikutukset sekä sijaintipaikan mahdollisen painumisen.

Kohdan 4.5.3 (Määräys) mukaan jätevesilaitteisto on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin, että varmistetaan sen riittävä kestävyys ja toimintavarmuus suunnitellun käyttöiän aikana. Jätevesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys vuotovahingon korvattavuudesta. Asiakas on ensisijaisesti katsonut, että vahinko on vakuutusehtojen mukaan korvattava ja toissijaisesti, että vahinko tulee korvata vakuutusyhtiön hyvän vakuutustavan vastaisen menettelyn perusteella.

Tähän sopimukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Vakuutusehtojen mukaan putkistovuototurvasta korvataan muun muassa vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta kiinteästä putkistosta. Toisaalta vakuutusehdoissa on rajattu pois vakuutuksen korvauspiiristä vahinko, joka aiheutuu muun muassa asennus- tai rakennustyövirheestä tai rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta.

Asiasta käytettävissä olleiden selvitysten mukaan viemäri on ollut alapäästään mutkasta tukeutuneena maaperään. Viemäri ei ole päässyt liikkumaan alaspäin, vaan on ollut tiukasti kiinni maaperässä. Asiakas on esittänyt, että viemäri ei ole päässyt liikkumaan myöskään sivusuunnassa laudoitusten läpivientien ja puru­eristekerroksen lukitessa sen paikalleen. FINEn käsityksen mukaan asiassa on riidatonta, että viemäriputkea ei ole erikseen kannakoitu rakenteeseen esimerkiksi vakuutusyhtiön viittamassa RT-kortissa mainituin kiintokannakkein.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella viemäriputkeen ei ole kohdistunut kerrotussa käytössä merkittäviä voimia. Kartoitusraportissa on kuitenkin pidetty mahdollisena, että viemäriliitos on irronnut vuosien saatossa viemärin kuormituksen aiheuttamien sykäysten myötä.

FINE katsoo, että asiassa esitetty selvitys ei tue sitä, että laudoituksen läpiviennit ja purukerros olisivat sillä tavoin lukinneet viemäriputken paikoilleen, että viemäri ei olisi päässyt liikkumaan. Vakuutusyhtiön vetoamien rakentamismääräysten (D1, 2007) mukaan jätevesilaitteisto on tehtävä sellaisin liitoksin, että varmistetaan sen riittävä kestävyys ja toimintavarmuus suunnitellun käyttöiän aikana. Ohjekohdan 4.5.1.1. mukaan viemärin asennuksessa otetaan huomioon mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi, minkä todetaan koskevan sekä viemärin sijoitusta että tuki-, ohjaus- ja kiintopisteiden etäisyyksien valintaa. Ottaen huomioon, että tapauksessa on ollut kyseessä nimenomaan viemäriliitoksen irtoamisesta aiheutunut vuotovahinko, toteaa FINE olevan selvää, että viemäriputki on päässyt liikkumaan, minkä seurauksena liitos on irronnut. Näin ollen FINE katsoo asiassa osoitetuksi, että viemäriputki ei ole ollut rakentamismääräysten ja -­ohjeiden edellyttämällä tavalla kiinnitettynä rakenteisiin, jolloin asiassa on kyse vakuutusehdoissa tarkoitetusta rakennustyövirheen aiheuttamasta vahingosta.

Toisaalta tapauksessa on esitetty, että viemäriputkeen on kohdistunut jonkinlainen mekaaninen voima, joka olisi irrottanut liitoksen. Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka aiheutuu äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. FINE kuitenkin katsoo, että tapauksessa jää epäselväksi myös se, mistä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta johtuen viemäriliitos olisi irronnut.

Edellä selostetuilla perusteilla FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Asiakkaan vetoamien yleisten oikeusperiaatteiden ja hyvän vakuutustavan osalta FINE toteaa, että vahingon korvattavuutta arvioidaan ensi sijassa asiaan sovellettavien vakuutusehtojen perusteella. FINE antaa ratkaisusuosituksensa asiasta käytettävissä olevan asiakirjamateriaalin perusteella, eikä FINE ota kantaa vakuutusyhtiön menettelytapoihin, vaan niitä valvoo valvovana viranomaisena Finanssivalvonta.

FINE kuitenkin toteaa hyvään vakuutustapaan sisältyvän sen, että asiakasta pyritään vahinkotapahtumien käsittelyprosessin aikana neuvomaan ja ohjaamaan korvauskäsittelyssä tarvittavien selvitysten hankkimisessa. Kirjallista korvaushakemusta ei yleensä tarvita korvausasian käsittelyn käynnistämiseksi, ja vahinkokartoituksen tilaaminen asiakkaan ilmoitettua vahingosta puhelimitse on osa rakennusvahinkojen tavanomaista käsittelyä. FINE toteaa myös olevan vakuutusalalla tavanomaista, että vakuutusyhtiöt solmivat yhteistyösopimuksia tiettyjen vahinkokartoituksia suorittavien yritysten kanssa ja teettävät näillä vahinkokartoituksia. Edelleen FINE toteaa, että tässä tapauksessa vahingon syytä on selvitetty ainakin kahdesti vahinkokartoituksia suorittavan yrityksen toimesta ja käytettävissä on ollut näiden tutkimusten perusteella laadittu kirjallinen vahinkokartoitusraportti ja sähköpostitse annettu lisäselvitys. Vaikka vakuutusyhtiön menettelytapojen valvonta ei edellä todetun mukaisesti kuuluu FINEn tehtäviin, FINE kuitenkin toteaa tässä, ettei vakuutusyhtiö ole FINEn käsityksen mukaan menetellyt vahingon hoidossa hyvän vakuutustavan vastaisesti.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                          
Esittelijä Salo