Tapahtumatiedot
Asiakkaan poika kuljetti asiakkaan hänelle luovuttamaa ajoneuvoa törmäten 13.5.2023 noin kello 00.07 edellä olevan ajoneuvon perään.
Kuljettaja puhalsi kello 0.22 poliisin alkometriin 0,33 mg/l ja kello 0.58 tarkkuusalkometriin 0,23 mg/l. Rattijuopumuksen alaraja on 0,22 mg/l.
Vakuutusyhtiö maksoi ajoneuvosta lunastuskorvauksen 31.5.2023 vähentäen korvauksesta omavastuun lisäksi 1/3. Korvauspäätöksessä 13.6.2023 yhtiö perusteli korvauksen alentamista todeten, että ottaen huomioon kuljettajalle tehdyn tarkkuusalkometripuhalluksen tuloksen ja tavan, jolla vahinko oli tapahtunut, alkoholin käytöllä oli ollut syy-yhteys vahinkoon. Yhtiö katsoi alkoholin vaikutuksen moottoriajoneuvon kuljettajan suorituskykyyn olleen siinä määrin merkittävä, että korvausta alennettiin 1/3.
Asia käsiteltiin asiakkaan korvausvalituksen perusteella vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä, mutta yhtiö ei uudessa ratkaisussaan 18.10.2023 muuttanut aiempaa päätöstään.
Asiakkaan valitus
Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakuntaa tutkimaan, onko vakuutuskorvausta vähennetty aiheettomasti tai onko vakuutuskorvausta vähennetty liikaa.
Asiakas vaatii ensisijaisesti, että korvaus maksetaan täysimääräisesti ilman sen alentamista. Toissijaisesti syy-yhteyden vaikutusta tulee kohtuullistaa enintään viiteen prosenttiin korvauksen määrästä.
Asiakkaan mukaan tapauksen olosuhteet olivat sellaiset, että rattijuopumuksen syy-yhteys kolaritapahtumaan ei saisi vähentää korvausta lainkaan tai ei ainakaan näin paljon.
Edellä ajavat ajoneuvot jarruttivat äkillisesti liikennevaloihin Mannerheimintiellä Helsingissä, jolloin kuljettaja ei saanut ajoneuvoa pysähtymään ajoissa. Jarrutus oli kuitenkin vain hivenen myöhässä ja törmäyskosketus hyvin kevyt. Auton muoviset keularakenteet painuivat kuitenkin yllättävän helposti aiheuttaen autoon muitakin vaurioita.
Puhallusmittausten osalta asiakas toteaa alkoholia olleen juuri ja juuri yli rattijuopumusrajan, joka on 0,50 promillea alkoholia veressä tai 0,22 mg/l alkoholia uloshengitysilmassa, eli kyseessä on lievä rattijuopumus.
Kyse ei ole ”tapahuolimattomuudesta” tai tuottamuksesta, koska kyseessä on ainutkertainen ja ennalta arvaamaton huolimattomuus sekä elämänkokemuksen puute.
Asiakkaan näkemyksen mukaan alkoholin syy-yhteyden vaikutus korvausta alentavana tekijänä on kohtuuttoman suuri.
FINEn aiemmassa ratkaisusuosituksessa todetaan, että vakuutuskorvauksen alentamiseksi on edellytetty pääsääntöisesti 0,8 promillen alkoholipitoisuutta veressä. Tämän lisäksi alkoholin käytöllä tulisi olla syy-yhteys aiheutuneeseen vahinkoon.
Asiakas vetoaa vuonna 2021 julkaistuun väitöskirjatutkimukseen, jonka mukaan törkeän eli yli 1,2 promillen ylittävä rattijuopumus epää mahdollisuuden korvauksiin kokonaan, mutta lievemmissä tapaukissa korvauksia evätään harvoin ja että mahdolliset korvauksien alentamiset ovat lieviä.
Asiakkaan mielestä syy-yhteyttä arvioitaessa tulisi ottaa huomioon seuraavat asiat:
- kyseessä oli kokematon kuljettaja, mikä lisää riskiä vahingoille;
- ajo-olosuhteet olivat pimeyden, kirkkaiden valojen ja liikenteen määrän takia sellaiset, että onnettomuuden riski kasvaa;
- kuljettaja oli arvioinut alkoholin vaikutuksen elimistöönsä hiuksen hienosti väärin ja on saanut siitä jo ajokiellon ja sakkorangaistuksen, minkä takia korvausta ei pitäisi enää alentaa rangaistusluontoisesti; ja
- mikäli promillemäärä olisi ollut 0,2 mg/l matalampi, vakuutuskorvaus olisi ollut automaattisesti ja ilman harkintaa 100 prosenttia. Jos korvausta alennetaan 100 prosenttia lähestyttäessä 1,2 promillea, korvausta tulisi lineaarisesti vähentää tässä tapauksessa kolme prosenttia, koska promillemäärä oli 0,52.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset, viittaa annettuihin päätöksiin ja lausuu seuraavaa.
Vakuutusyhtiön mukaan tehty ratkaisu korvauksen alentamisesta on oikea sekä vakuutusehtojen ja -sopimuksen mukainen. Valituksessa ei ilmene mitään uutta, minkä perusteella päätöstä tulisi muuttaa.
Vakuutusyhtiö kuitenkin oikaisi aiempaa korvauslaskelmaansa siltä osin, että lunastetun ajoneuvon realisoinnista oli tilitetty vakuutusyhtiölle 1 318 euroa, mikä huomioiden yhtiö maksoi asiakkaalle lisäkorvausta 439,34 euroa.
Yleisten sopimusehtojen mukaan samastaminen tarkoittaa sitä, että kolmannen henkilön teko tai laiminlyönti aiheuttaa samat seuraamukset kuin vakuutetun vastaava teko tai laiminlyönti. Tapauksessa on riidatonta, että vakuutettu on luovuttanut ajoneuvonsa kuljettajan käyttöön.
Samoin vakuutussopimusten yleisten ehtojen mukaan, jos vakuutettu on kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ollut ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai että hänellä on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, korvausta alennetaan sen mukaan, mikä oli hänen osuutensa vahinkoon.
Alkoholi vähentää tutkitusti kuljettajan reaktioaikaa, ajokykyä ja liikkeiden hallintaa. Vahinko sattui Helsingin keskustassa 30 km/h nopeusrajoitusalueella, kun kuljettajan ajoneuvo törmäsi edellä olevaan ajoneuvoon, joka puolestaan törmäsi tämän takia kolmanteen ajoneuvoon. Toisin kuin vakuutettu väittää, kyseessä ei ollut kevyt törmäys. Vakuutetun ajoneuvon korjauskulut ovat arviolta yli 5 900 euroa. Ajoneuvon etuosa painui voimakkaasti sisään, mitä ei tapahdu matalaenergisessä törmäyksessä.
Vakuutettu vetoaa pimeyteen, liikenteen paljouteen, kirkkaisiin valoihin ja kokemattomuuteen. Vakuutusyhtiö katsoo, että näissä olosuhteissa on erityisen moitittavaa kuljettaa ajoneuvoa alkoholin vaikutuksen alaisena.
Poliisi mittasi tarkkuusalkometrin tulokseksi 0,23 milligrammaa litrassa uloshengitysilmaa kello 00.58, kun vahinko tapahtui kello 00.07. Asiassa ei ole esitetty jälkinautintaväitettä, joten alkoholin määrä on ollut kiistatta suurempi vahinkohetkellä kuin mittaushetkellä.
Vakuutettuun samastettava henkilö on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa alkoholin vaikutuksen alaisena siten, että hänen päihtymyksellään on ollut vaikutusta hänen ajokykyynsä. Vakuutusyhtiö katsoo kuljettajan osuuden vahinkoon olevan 1/3 ja näin ollen vakuutetulla tulevaa korvausta voidaan vähentää 1/3.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään muun muassa Helsingin poliisilaitoksen 15.5.2023 päivätty tutkintailmoitus ja poliisimiehen 13.5.2023 kello 1.04 antama määräys väliaikaisesta ajokiellosta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiön tekemä 1/3 vähennys autovakuutuksen perusteella maksettavasta lunastuskorvauksesta ollut oikea ja kohtuullinen, kun kuljettaja on tapahtumahetkellä ollut alkoholin vaikutuksen alaisena.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 30 § 3 momentin mukaan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan lisäksi määrätä, että vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan. Vapaaehtoisen moottoriajoneuvovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä alkoholin, huumausaineen tai muun huumaavaan aineen käytön vaikutuksesta vakuutuskorvaukseen siten kuin liikennevakuutuslain 48 §:ssä säädetään.
Vakuutussopimuslain 33 § 1 momentin mukaan, mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:
1) joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;
[…]
Vakuutussopimuslain 34 § 1 momentin mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.
Liikennevakuutuslaki 48 § 2 momentin mukaan, jos vahinkoa kärsinyt on vahinkotapahtuman sattuessa kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai että hänellä on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka alkoholin ja muun huumaavan aineen yhteisvaikutuksesta, korvausta alennetaan sen mukaan, mikä oli hänen osuutensa vahinkoon.
Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 § 1 momentin mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.
Autovakuutuksen vakuutusehtoihin, voimassa 1.1.2023 alkaen, sisältyvien yleisten sopimusehtojen kohdan 7.1 mukaan […], jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.
Asian arviointi
Vakuutussopimuslain 30 §:n sekä asiassa sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa, jos hänen alkoholin käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan.
Asiassa on selvää ja riidatonta, että asiakkaaseen vakuutussopimuslain 33 §:n perusteella samastettava henkilö on kuljettanut ajoneuvoa vakuutustapahtuman aikaan alkoholin vaikutuksen alaisena.
Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko kuljettajan alkoholin käyttö vaikuttanut vakuutustapahtuman syntymiseen sekä onko vakuutusyhtiö vähentänyt maksettavaa korvausta liikaa.
Poliisin tutkintailmoituksen mukaan kuljettajalta mitattiin tarkkuusalkometrissä 0,23 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa 13.5.2023 kello 0.58. Vahinko oli tapahtunut noin 50 minuuttia aiemmin 13.5.2023 kello 0.07. Asiassa ei ole väitetty, että kuljettaja olisi käyttänyt alkoholia vakuutustapahtuman ja tarkkuusalkometrimittauksen välillä.
Lautakunnan arvion mukaan on selvää, että kuljettaja ei ole havainnoinut liikennettä eikä reagoinut liikenteeseen riittävällä tavalla ajaessaan edellä olevan auton perään. Kuljettaja on ollut vahingon sattuessa alkoholin vaikutuksen alaisena liikennevakuutuslain 48 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Lautakunta katsoo, että kuljettajan päihtymistila on vaikuttanut vahingon syntymiseen.
Vakuutussopimuslain 34 § ja autovakuutusehtojen yleisten sopimusehtojen kohdan 7.1 mukaan harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Aiemman ratkaisukäytäntönsä osalta lautakunta toteaa, että ratkaisun VKL 92/07 perusteluissa todettiin lautakunnan siihenastisessa autovakuutuskäytännössä pidetyn oikeutettuna alentaa 0,7–0,8 promillen rattijuopumustapauksissa korvausta puolella. Ratkaisussa FINE-000116 puolestaan todettiin, että ”lausuntokäytännössä korvausta on katsottu voitavan vahingon aiheuttamista koskevissa tapauksissa alentaa myös vähemmän kuin puolella, esimerkiksi yhdellä kolmasosalla tai yhdellä neljäsosalla. Korvauksen alentaminen puolella tarkoittaa käytännössä jo vakuutetun tai häneen samastettavan henkilön menettelyn merkittävää moitittavuutta. Yleisellä tasolla kuvattuna alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen tapauksissa korvauksen alentamisen edellytyksenä on, että kuljettaja on ollut vahingon sattuessa alkoholin vaikutuksen alaisena liikennevakuutuslain [7 §:n 5 momentissa] tarkoitetulla tavalla, ja alkoholin käytöllä voidaan katsoa olevan syy-yhteys vahinkotapahtumaan.”
Tässä tapauksessa kuljettajalla on ollut noin 50 minuuttia vakuutustapahtuman jälkeen alkoholia veressä vähemmän kuin 0,7 promillea, mutta kuitenkin yli 0,50 promillea.
Lautakunta katsoo, että korvauksen vähentäminen yhdellä kolmasosalla on ollut perusteltu ja kohtuullinen ratkaisu ottaen huomioon alkoholin vaikutus vahingon syntymiseen, kuljettajan huolimattomuus, lautakunnan aiempi ratkaisukäytäntö sekä tapauksen olosuhteet muutoin.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korvenoja
Jäsenet
Kankkunen
Rantala
Vaitomaa
Yrttiaho