Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja V Oy oli hakenut vakuutusyhtiöltä korvausta 27.3.2023 sattuneesta vahingosta, jossa osa sen vaiheittain vuosina 1990 - 2017 rakennetun teollisuushallin vesikattoa oli äkillisesti sortunut rakennuksen sisään. V Oy:n yrityksen omaisuusvakuutus sisälsi vakuutusturvat palo-, myrsky-, murto-, ryöstö-, ilkivalta-, vuoto- ja talotekniikan rikkovahinkojen varalta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi päätöksellään 12.4.2023 korvaamasta rakennuksen vahinkoa katsoen, ettei vahinkotapahtuma ollut voimassa olleiden vakuutusehtojen mukaan korvattava. Vahinkoa ei olisi korvattu, vaikka V Oy:n vakuutukseen olisi kuulunut myös ulkoinen rikkovakuutus, josta ehtojen mukaan korvattiin vakuutuksen kohteen äkillinen ja ennalta arvaamaton ulkopuolelta äkillisesti vaikuttaneesta tekijästä johtunut rikkoutuminen, sillä ehtojen mukaan rakennukselle muun muassa lumen ja jään liikkumisesta tai painosta tai suunnittelu- tai rakennusvirheestä aiheutunutta vahinkoa ei korvattu. Vakuutusyhtiö ei maksanut korvausta myöskään yrityskeskeytysvakuutuksesta päätöksellään 6.11.2023, koska V Oy:n vakuutuskirjan mukaan korvattaviksi keskeytysvakuutustapahtumiksi oli sovittu vain palo ja myrsky. Korvauksen saaminen edellytti lisäksi, että liiketoiminnan keskeytyminen oli seurausta rakennuksen omaisuusvakuutuksesta korvattavasta vahingosta, josta ei ollut kyse.

R Oy:n laatiman 10.8.2023 päivätyn raportin mukaan V Oy:n teollisuushallin kattorakenne oli pudonnut hallin vuonna 2001 toteutetun toisen vaiheen kohdalta. Katon vahinkohetken lumikuorma ei ollut ylittänyt mitoituskuormia. Neljännessä rakennusvaiheessa vuonna 2017 vaiheiden 1-3 vesikattorakenne oli muutettu harjaristikkorakenteesta pulpettimuotoiseksi. Kattomuodon muuttamisen suunnittelussa ja rakentamisessa uusien pukkiristikoiden jakoa ei ollut sovitettu vanhojen kattoristikoiden yläpaarteiden ja vinotukien solmukohtiin, joten katon kuormitus ei ollut siirtynyt tasaisesti vanhoihin rakenteisiin, ja niiden yläpaarteet olivat murtuneet. Aiempien rakennusvaiheiden kattoristikoiden suunnitelmat oli tehty erillisinä ja ne poikkesivat toisistaan. Toisen rakennusvaiheen vanhoja kattoristikoita ei ollut kiinnitetty tuilla, poikittaiset jäykisteet oli kiinnitetty puutteellisesti eikä kattorakennetta ollut jäykistetty viereisiin rakennusvaiheisiin, mikä oli myötävaikuttanut sortuman nopeuteen ja laajuuteen. Myös neljännen vaiheen rakenteiden toteutuksessa oli poikettu suunnitelmista.

Asiakkaan valitus

V Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien, että vakuutusyhtiön tuli korvata teollisuushallin katon romahtamisesta ja toiminnan keskeytymisestä aiheutunut vahinko täysimääräisesti korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 12.5.2023 lukien.

Perusteluinaan V Oy on vedonnut vahingon syystä teettämäänsä selvitykseen. Siitä ilmeni vahingon olleen useiden virheiden ja yhteensattumien summa. Vahinko ei ollut johtunut V Oy:n omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä. V Oy:n mielestä sillä oli ollut syytä luottaa siihen, että kaikista syntyneistä vahingoista vastasi ensisijaisesti oma vakuutusyhtiö, joka pystyi takautumisoikeutensa perusteella niin harkitessaan kohdistamaan korvausvaatimuksia muihin osallisiin. Vahingon määrä ylitti alustavan laskelman mukaan 200 000 euroa, minkä lisäksi keskeytyskustannukset olivat samaa suuruusluokkaa. Koko tehdas oli ollut kiinni lähes kaksi viikkoa ja romahtanut hallin osa oli ollut pois tuotannosta yli viisi kuukautta.

Vakuutusyhtiön kielteisen päätöksen perusteella vaikutti siltä, kuin kiinteistöllä ei olisi ollut käytännössä juuri minkäänlaista vakuutusturvaa. Vakuutus korvasi vain hyvin rajoitettuja tapahtumia, mikä ei voinut olla V Oy:n eikä vakuutuksen tarkoitus. Käsitystä vahvisti se, että vakuutusyhtiön asiakaspäällikkö A.M. oli tarkistanut V Oy:n vakuutetun omaisuuden ja vakuutustilanteen lähes vuosittain ja todennut vakuutusturvan olleen hyvin kattava. Näin ollen V Oy:llä ei ollut ollut aihetta epäillä vakuutusturvassa olleen puutteita tai korjattavaa.

Vakuutuskirjan mukaan V Oy:llä oli ollut oikeusturva-, vastuu-, keskeytys- ja omaisuusvakuutukset. Omaisuusvakuutuksen osalta viitattiin vakuutusehtoihin YT198, joita ei ollut vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä lainkaan mainittu. V Oy:n käsityksen mukaan piti olla riidatonta, että halli oli ollut vakuutettuna jälleenhankintahinnasta eli korvattava määrä muodostui hallin korjauskustannuksista vähennettynä omavastuun määrällä. Lisäksi vakuutettuna oli ollut tuotantoprosessiin kuulunut irtain omaisuus.

Vakuutusehtojen kohdan 1.1.2 mukaan vakuutettuna oli vakuutuskirjaan merkitty rakennus. Samassa kohdassa lueteltiin ne osat, jotka eivät olleet vakuutuksen kohteena. Niistä ei löytynyt perustetta, joka olisi tukenut kielteistä päätöstä. Vakuutusyhtiö oli viitannut muun muassa katon lumikuormaan, mutta poikkeavaa lumikuormaa ei ollut ollut, vaan se oli ollut tavallista pienempi. Ehtojen kohdan 5 omaisuusvakuutuksen yhteisissä korvausrajoituksissa ei myöskään mainittu käsillä olevaan tilanteeseen sovellettavista rajoituksista. Vakuutusyhtiö oli hylännyt korvaushakemuksen välittömästi ilman tarkastuskäyntejä tai lisäselvityksiä.

Vakiintuneen oikeuskäytännön ja sopimusoikeudellisten oikeusperiaatteiden mukaisesti vakuutusyhtiön laatimia sopimusehtoja ei voitu tulkita laatijansa hyväksi varsinkaan, jos vakuutettu ei ollut voinut vaikuttaa sopimusehtojen sisältöön. Lisäksi vakuutusyhtiöllä oli korostettu tiedonantovelvollisuus tilanteissa, jotka eivät yksiselitteisen selvästi tulleet esiin sopimusehdoista. Epäselvissä tilanteissa tulkinta oli siten tehtävä aina lojaliteettiperiaatteen edellyttämällä tavalla sen osapuolen hyväksi, joka ei ollut voinut vaikuttaa sopimusehtoihin.

V Oy:n käsityksen mukaan vakuutuskirjan sanamuodon perusteella oli selvää, että omaisuusvakuutus kattoi kaikki mahdolliset kiinteistölle koituvat vahingot, ellei niitä ollut nimenomaan suljettu korvausvastuun ulkopuolelle. Vaikka asia olisi tulkinnanvarainen, mahdollista epäselvyyttä ei voitu tulkita vakuutusyhtiön hyväksi. Jo tämä seikka riitti siihen, että vahinko oli korvauksen piirissä. Toiseksi yleisten sopimusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuskirja oli ristiriitatilanteessa vahvin sopimusasiakirja. Vakuutuskirjasta ei löytynyt kohtaa, jonka perusteella vahinko olisi ollut vakuutusturvan ulkopuolella. Vakuutusyhtiön päätöksessä ei ollut viitattu vakuutuskirjaan tai keskeisiin ehtoihin YT198.

Oli pidettävä selvänä, että vakuutusyhtiön ilmoittamilla palo-, myrsky-, murto-, ryöstö- tai ilkivaltaehdoilla ei voinut olla mitään tekemistä tapahtuneen vahingon kanssa, joten sen perusteella korvausta ei voitu evätä. Sillä, ettei tapahtunutta varsin harvinaista ja poikkeuksellista vahinkoa erikseen mainittu vakuutusehdoissa, ei ollut merkitystä. Olennaista oli, ettei kyseistä vahinkoa ollut missään asiakirjassa suljettu pois korvattavista vahingoista.

Vakuutusehtojen kohdan 2.1 mukaan vakuutusyhtiöllä oli tiedonantovelvollisuus kaikista vakuutusehdoista, jolloin oli erityisesti kiinnitettävä huomiota vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Oli selvää, että vakuutusyhtiön nyt esille tuoma ”rajoitus” oli olennainen V Oy:n vakuutusturvan kannalta. Rajoituksesta ei ollut kuitenkaan puhuttu, vaan asiakaspäällikkö A.M. oli selkeästi todennut vakuutusturvan olleen hyvin kattava.

V Oy onkin katsonut, että sillä oli ollut täysi syy luottaa siihen, että rakennuksella oli ollut vakuutuskirjan ja -ehtojen perusteella jälleenhankinta-arvon mukainen vakuutusturva. Vakuutusyhtiöllä oli näyttötaakka siitä, että vakuutuskirjassa mainittu tuotantorakennus irtaimistoineen ei ollut vakuutusturvan piirissä, mitä ei ollut näytetty. Joka tapauksessa vakuutusyhtiö oli velvollinen antamaan perustellun päätöksen.

V Oy:llä oli myös ollut voimassa keskeytysvakuutus, joka vakuutuskirjan mukaan korvasi toiminnan keskeytyksen vakuutuskirjassa mainitun liiketoiminnassa käytettävän omaisuuden vahingoittumisen vuoksi. Ainut rajoitus koski ajoneuvojen, moottorityökoneiden tai kulkuvälineiden vahingoittumisen aiheuttamaa toiminnan keskeytystä. Koska vakuutuskirja oli pätevyysjärjestyksessä ensimmäisenä, muissa ehdoissa mahdollisesti ollut rajoitus ei voinut poistaa vakuutusyhtiön korvausvastuuta. Oli riidatonta, että vakuutuskirjan sanamuodon mukaan vakuutus korvasi keskeytyksen kustannukset, jos keskeytys johtui tuotantotilan vahingoittumisesta. Siten vahingon syyllä ei ollut liityntää korvausperusteeseen eikä sillä voitu evätä korvausvastuuta. Myös tältä osin V Oy on vedonnut vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuteen. Kyse oli vakuutussopimuslain 9 §:n tarkoittamasta tilanteesta, jossa vakuutusyhtiö oli laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, ja vakuutusta oli tulkittava siten kuin V Oy:llä oli ollut syytä uskoa. Vakuutusyhtiö tuli velvoittaa korvaamaan V Oy:n toiminnan keskeytyksestä johtuneet vahingot täysimääräisesti.

V Oy on lisäkirjelmässään 31.5.2024 toistanut vaatimuksensa lausuen, ettei vakuutusyhtiö ollut esittänyt selvää perustetta sille, miksei se ollut velvollinen korvaamaan kiinteistölle ja tuotantokalustolle syntyneitä sekä keskeytyksen aiheuttamia vahinkoja. Kysymykseen, miten vahinko oli suljettu korvauksen ulkopuolelle, ei ollut vastattu. Katon lumikuorma ei ollut poikennut tavanomaisesta. Jos kyse oli tapahtumasta, jota ei voitu vakuuttaa millään markkinoilla olevalla omaisuusvakuutuksella, V Oy on ihmetellyt, miksei siitä ollut missään vaiheessa kerrottu tai siitä vakuutuksen rajoitusehdoissa mainittu.

Lähtökohtana oli olettama, että mitkä tahansa ennalta arvaamattomat ja äkilliset omaisuusvahingot olivat korvauksen piirissä, ellei niitä ollut erikseen suljettu korvausten ulkopuolelle rajoitusehdolla. Käsitystä vahvisti vakuutuskirjan sivun kolme kappale ”Vakuutusten erittely”, jossa oli mainittu rajoituksena varsin poikkeuksellisia tapauksia kuten terrorismivahingot, joiden korvausmäärä oli rajattu miljoonaan euroon vahinkoa kohti. Edelleen rajoituksina oli mainittu YK:n, EU:n, Yhdysvaltojen lakien tai määräysten vastaiset vakuutuskorvaukset. Jos rajoituksia oli eritelty näin harvinaisiin ja poikkeuksellisiin toimiin, V Oy ei ollut voinut olettaa, että tapahtunut vahinko olisi ollut rajoitusten piirissä.

V Oy:n mielestä ei voinut olla vakuutusyhtiön lausumin tavoin niin, että ellei vakuutusehdoissa erikseen mainittu nimenomaan tapahtuneen kaltaista vahinkoa, niin se ei ollut vakuutuskorvauksen piirissä. Vakuutussopimuslaki, vakiintunut oikeuskäytäntö tai sopimusoikeudelliset oikeusperiaatteet eivät tukeneet tällaista näkemystä. Ratkaisevaa oli, ettei vahinkoa mainittu missään rajoitusehdossa.

Vakuutusyhtiö oli halunnut ohittaa kokonaan vahingot, jotka olivat tulleet tuotantokalustolle ja hallin talotekniikalle. Vakuutuskirjan mukaan talotekniikan rikko oli yksi osa omaisuusvakuutusta ja se oli erikseen mainittu korvattavien vakuutustapahtumien ryhmässä. Koska vakuutusyhtiö ei ollut pyynnöstä huolimatta halunnut tarkastaa vahinkoja, ei laskelmaa ja erittelyä syntyneistä vahingoista ollut voitu laatia. Tuhoutuneita tai vaurioituneet laitteita olivat siltanosturi ja siltanosturirata, henkilönostin, vannesaha, useita valupöytiä, ilmanpuhdistin, elementtifakki sekä suuri määrä käsityökaluja ja muottilukkoja. Sähkö- ja lvi-laitteita oli vaurioitunut. Jo näiden vahinkojen määrä oli useita satojatuhansia euroja. V Oy:n käsityksen mukaan tämänkään kaluston ja laitteiden osalta ehdoissa ei ollut mitään rajoitteita.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiöllä oli takautumisoikeus vakuutuskorvauksen perimiseen kolmannelta osapuolelta, mikäli tämä osapuoli voitiin osoittaa syylliseksi vahinkotapahtumaan. Joka tapauksessa oli selvää, että mitkään mahdolliset rakennuksen virheellisyydet eivät oleet olleet V Oy:n tiedossa eikä se ollut voinut vaikuttaa niihin millään tavalla.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt V Oy:n vaatimukset ja lausunut, että mainitut omaisuusvakuutusten yhteiset ehdot YT198 määrittelivät omaisuusvakuutuksen sisällön yhdessä yleisten sopimusehtojen, omaisuusvakuutuksen tuote-ehdon, kuten palovakuutusehdon, vakuutuskirjan ja siihen merkittyjen erityisehtojen ja suojeluohjeiden kanssa.

Kyseinen tehdasrakennus oli ollut vakuutettuna vakuutusturvilla palon, myrskyn, murron, ilkivallan, vuodon ja talotekniikan rikon varalta. Selvityksen mukaan vahinko ei ollut aiheutunut mistään mainituissa vakuutusturvissa korvattavaksi määritellystä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, vaan vahingon syynä olivat olleet yläpohjarakenteiden rakennusvirheet ja suunnitelmapoikkeamat. Myös V Oy oli pitänyt selvänä, ettei palo-, myrsky-, murto-, ryöstö- tai ilkivaltaehdoilla voinut olla mitään tekemistä tapahtuneen vahingon kanssa.

Vakuutuskirjassa määriteltiin korvattavat vakuutustapahtumat ja sovellettavat vakuutusehdot. Rakennusvirheestä aiheutuneessa vahingossa ei ollut kyse vakuutetusta vakuutustapahtumasta, eikä edes ilmiöstä, jonka vakuutusyhtiön käsityksen mukaan olisi pystynyt vakuuttamaan millään markkinoilla olleella omaisuusvakuutuksella. Lisäksi palo-, myrsky-, vuoto ja talotekniikan rikkovahingoissa suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, - ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta aiheutuneet vahingot oli rajattu yleisesti vakuutusten korvaavuuden ulkopuolelle.

Vakuutusehtojen soveltuvuuden kannalta ei ollut merkitystä, että V Oy ei kerrotusti ollut tiennyt rakennusvirheiden ja suunnitelmapoikkeamien olemassaolosta, taikka sillä, olivatko virheellisyydet johtuneet V Oy:n omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä. Vakuutuskirja ei yksin määrittänyt vakuutuksen sisältöä, vaikka se olikin ristiriitatilanteessa vahvin sopimusasiakirja. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vakuutuskirjassa ja vakuutusehdoissa ei ollut ristiriitaisuuksia, vaan vakuutuskirjassa viitattiin sovellettaviin vakuutusehtoihin, joista vakuutusturvan tarkka sisältö ilmeni.

Korvauspäätös oli tehty tavanomaisesti tuote-ehtojen perusteella, sillä omaisuusvakuutuksen yhteisissä ehdoissa määriteltiin esimerkiksi kaikille omaisuusvakuutuksille yhteisiä määritelmiä sekä korvausrajoituksia. Tämän vuoksi korvauspäätöksessä ei ollut mainittu omaisuusvakuutusten yhteisiä ehtoja. Kyse ei ollut omaisuusvakuutuksista korvattavasta vahinkotapahtumasta.

V Oy:llä oli ollut yrityskeskeytysvakuutus, jonka sisältö määräytyi keskeytysvakuutuksen yhteisten ehtojen YT298, omaisuuskeskeytysvakuutusehdon YT201, vakuutuskirjan sekä vakuutuskirjaan merkittyjen erityisehtojen ja suojeluohjeiden perusteella. Vakuutuskirjassa määriteltiin korvattavat keskeytysvakuutustapahtumat, joita olivat olleet palo ja myrsky. Sovellettavat vakuutusehdot mainittiin samassa yhteydessä.

Omaisuuskeskeytysvakuutusehdon YT201 kohdan 1.1 mukaan keskeytysvakuutuskorvauksen edellytyksenä oli, että keskeytys oli suoranainen seuraus sellaisesta esinevahingosta, joka korvattiin keskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen perusteella. Keskeytysvakuutukseen liitetyt omaisuusvakuutusehdot olivat palovakuutusehto YT101 ja myrskyvakuutusehto YT104.

Rakennuksen romahtaminen ei ollut seurausta keskeytysvakuutukseen liitettyjen palovakuutusehtojen YT101 tai myrskyvakuutusehtojen YT104 määrittelemästä korvattavasta palo- tai myrskyvahingosta. Siksi kyse ei ollut yrityskeskeytysvakuutuksen perusteella korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä vakuutusyhtiö on lausunut V Oy:n yritysturvavakuutuksen alkaneen 1.6.2017. Marraskuussa 2018 vakuutukseen oli päivitetty palkkasummia ja vakuutusmääriä sekä nostettu omavastuuosuuksia. Muita päivityksiä vakuutukseen ei ollut tehty, vaan vakuutuksen laajuus, eri turvat ja ehdot olivat säilyneet ennallaan. Päivityksen yhteydessä tapahtunut vakuutusnumeron muutos johtui vakuutusjärjestelmän teknisestä puutteesta, joka ei mahdollistanut päivitettyjen hintojen laskemista muutoin kuin uudelle vakuutusnumerolle. Vakuutus oli kopioitu uudelle ehdotukselle sellaisenaan, eikä kyse ollut uudesta vakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan asiassa oli kyse siitä, onko vakuutusyhtiö täyttänyt vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaisen tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen tekemistä 1.6.2017. V Oy oli allekirjoittanut vakuutusehdotuksen 30.5.2017 vahvistaen samalla vastaanottaneensa vakuutussopimusta koskeneet voimassa olleet tuote-esitteet. Vakuutusehdotuksen liitteenä V Oy:lle oli toimitettu omaisuus-, keskeytys-, vastuu- ja oikeusturvavakuutusten 1.1.2014 päivätty esite. Vakuutusehdotuksesta ilmeni yksiselitteisesti, mitä vakuutusehtoja vakuutuksiin sovellettiin.

Tuote-esitteessä tuotiin selkeästi ilmi, että omaisuusvakuutus koostui asiakkaan valitsemista vakuutettavista vakuutustapahtumista, eli kyseessä oli niin sanottu ilmiöpohjainen vakuutus. Tuote-esitteessä tuotiin myös selvästi esimerkkien avulla esille, minkälaisia vahinkoja omaisuusvakuutuksista korvattiin. Lisäksi tuote-esitteen mukaan kaikille omaisuusvakuutuksille oli yhteistä, että suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai muusta vastaavasta virheestä aiheutuneita vahinkoja ei yleensä korvattu.

Omaisuusvakuutuksen lisäksi V Oy:n vakuutuksiin sisältyi yrityskeskeytysvakuutus, jossa korvattavina vakuutustapahtumina olivat olleet palo ja myrsky. Tuote-esitteen keskeytysvakuutusta koskevan osion mukaan ”Omaisuuskeskeytysvakuutuksesta korvataan keskeytys, joka aiheutuu yrityksen omassa liiketoiminnassaan käyttämälle irtaimelle omaisuudelle ja toimitilalle sattuneen esinevahingon suoranaisena seurauksena. Korvauksen edellytyksenä on, että kyseinen irtain omaisuus on vakuutettu keskeytyksen varalta ja keskeytys on suoranainen seuraus sellaisesta esinevahingosta, joka korvataan keskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen perusteella." Asiaa havainnollistettiin myös esimerkillä.

Tuote-esitteen antamista oli lähtökohtaisesti pidettävä riittävänä tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi. Tässä tapauksessa kyseessä oli yritysasiakas, jonka voitiin olettaa tutustuneen toimitettuun kirjalliseen aineistoon, jossa oli kattavasti tuotu esille keskeiset vakuutussopimusta koskevat tiedot.

Vakuutusyhtiö oli antanut V Oy:lle ennen vakuutussopimuksen tekemistä kirjallista aineistoa, jossa oli muun muassa selkeästi tuotu esille vakuutuksen piiriin kuuluviksi määritellyt vakuutustapahtumat sekä se, että yleensä omaisuusvakuutuksista ei korvattu suunnittelu-, valmistus-, materiaali- tai rakennusvirheestä aiheutuneita vahinkoja. Keskeytysvakuutuksen osalta oli tuotu ilmi muun muassa se, että korvauksen saamiseksi keskeytysvakuutukseen tuli olla liitettynä omaisuusvakuutusehto, ja tästä ehdosta tuli maksaa korvaus suoranaisesta esinevahingosta. Vakuutusyhtiö on katsonut täyttäneensä tiedonantovelvollisuutensa asianmukaisesti ennen sopimuksen tekemistä 1.6.2017, joten V Oy:n vakuutukset olivat olleet voimassa vakuutusehtojen mukaisina yhtäjaksoisesti 1.6.2017 alkaen.

Mikäli vastoin vakuutusyhtiön kantaa tulkittaisiin, että tunnuslukujen päivittämisen yhteydessä oli syntynyt uusi vakuutussopimus 1.12.2018 alkaen, vakuutusyhtiön asiakaspäällikkö (jäljempänä myös myyjä) oli 2.11.2018 lähettänyt V Oy:lle päivitetyn yhteystyöehdotuksen tunnuslukujen sekä omavastuiden muutoksilla sekä uudella hinnalla. V Oy oli hyväksynyt uudet hinnat, tunnusluvut sekä omavastuut sähköpostiviestillä 14.11.2018.

Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusmyyjä A.M:n 19.3.2024 asiasta antamaan kirjalliseen selvitykseen. Myyjä oli selvityksensä mukaan toiminut vakuutusalalla 35 vuotta, ja hänellä oli vakiintuneena tapana aina asiakastapaamisella käydä läpi vakuutusturvan sisältö sekä se, mitä vakuutus kattoi ja mitä ei kattanut. Hän kävi myös läpi, että vakuutukset eivät kattaneet rakennusvirheitä sekä sen, että toiminnan keskeytysvakuutus ei kattanut aiheutunutta keskeytystä, jos omaisuusvakuutuksesta ei ollut korvattavaa tapahtumaa. Myyjän mukaan hänellä oli asiakastapaamisilla mukana tuote-esitteitä, ja vakiintuneena toimintatapana oli ollut jättää tuote-esitteet asiakkaalle läpikäynnin jälkeen tutustuttavaksi. Tuote-esitteen avulla oli helppo käydä läpi vakuutusturvan sisältö olennaisine rajoitusehtoineen yhdessä asiakkaan kanssa.

Myyjän selvityksen mukaan vakuutusturva oli käyty läpi vuosittain yhdessä V Oy:n edustajan kanssa. Vuosipäivitystapaamisissa vakuutuskirjalla olleet vakuutusturvat, vakuutetut ilmiöt sekä ilmiöt, jotka eivät olleet vakuutettuina, oli käyty läpi. V Oy oli vuosittain hyväksynyt jatkavansa vakuutuskirjalla olevalla turvatasolla. V Oy oli myös jokaisen vuositapaamisen jälkeen saanut päivitetyn vakuutuskirjan ja vakuutusehdot, joista ilmeni vakuutusturvan sisältö.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan tiedonantovelvollisuus oli edellä mainituin perustein täytetty myös tunnuslukujen päivittämisen yhteydessä. Mikäli tiedonantovelvollisuus katsottaisiin laiminlyödyksi, vakuutussopimuksen katsottaisiin vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan olleen voimassa sen sisältöisenä kuin V Oy:llä oli ollut saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää. Vakuutussopimuksen sisällön arvioiminen perustui nimenomaan vakuutuksenottajan sopimuksen tekohetkellä vakuutuksenantajalta saamien tietojen perusteella muodostamaan käsitykseen vakuutussopimuksen sisällöstä.

Tässä tapauksessa oli kyse yritysasiakkaasta, joka oli saanut tuote-esitteen toukokuussa 2017 sekä uudestaan marraskuussa 2018. Vakuutusyhtiö näkemyksen mukaan V Oy:llä ei saamiensa tietojen perusteella ollut voinut olla aihetta käsittää, että omaisuusvakuutus sekä keskeytysvakuutus korvaisivat rakennusvirheestä aiheutuvia vahinkoja. V Oy:llä oli ollut kattava vakuutusturva, eikä vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan markkinoilta ollut edes saatavilla sellaista omaisuus- tai keskeytysvakuutusta, joka olisi kattanut rakennusvirheestä aiheutuvia vahinkoja. Vahinko ei olisi kuulunut myöskään vakuutusyhtiön ulkoisen rikkovakuutuksen eikä All risks -vakuutuksen korvauspiiriin.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutuksenottaja V Oy:n teollisuushallin kattorakenteiden romahtamisessa ollut kyse rakennukselle otetun omaisuusvakuutuksen piiriin kuuluvasta vakuutustapahtumasta. Lisäksi asiassa on kyse siitä, oliko vakuutusyhtiö täyttänyt vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa vakuutussopimuksen sisällöstä V Oy:n vakuutussopimusta tehtäessä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslaki

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan, sellaisena kuin se on ollut käsiteltävää vakuutussopimusta tehtäessä vuonna 2017 voimassa olleessa laissa 426/2010, ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä vakuutukseen mahdollisesti liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutuskirja ja sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutusyhtiön V Oy:lle antaman vakuutuskautta 1.12.2022 – 30.11.2023 koskevan 17.10.2022 päivätyn vakuutuskirjan mukaan V Oy:llä vahinkohetkellä 27.3.2023 voimassa olleisiin keskeytys- ja omaisuusvakuutuksiin on sovellettu seuraavia vakuutusehtoja:
YT298 Keskeytysvakuutusten yhteiset ehdot 1.11.2016
YT198 Omaisuusvakuutusten yhteiset ehdot 1.1.2022
YT201 Omaisuuskeskeytysvakuutusehto 1.11.2013
YT101 Palovakuutusehto 1.1.2022
YT104 Myrskyvakuutusehto 1.11.2013
YT105 Murtovakuutusehto 1.11.2016
YT106 Ryöstövakuutusehto 1.11.2013
YT107 Ilkivaltavakuutusehto 1.11.2013
YT110 Vuotovakuutusehto 1.1.2019
YT113 Talotekniikan rikkovakuutusehto 1.11.2013

Lisäksi V Oy:n vakuutussopimukseen on sovellettu vakuutuskirjan mukaan myös YT01.7 Yritysturvan yleisiä sopimusehtoja 1.11.2016.

Omaisuusvakuutukset

Vakuutuksista korvattavia vakuutustapahtumia ovat vakuutuskirjassa mainituissa vakuutusehdoissa tarkemmin määritellyt palo, savu ja noki, salama, räjähdys, automaattisen savunpoistolaitteiston tai sammutuslaitteiston laukeaminen, myrsky, murtautumalla tehty anastus, ilkivalta, vuotovahinko ja talotekniikan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta talotekniikalle aiheutunut suoranainen esinevahinko.

Käsiteltävässä asiassa kysymykseen tulevien palo-, myrsky-, vuoto- ja talotekniikan rikkovakuutusehtojen korvausrajoitusten mukaan mainituista vakuutuksista ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tällaisen vahingon seurauksena virheettömälle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut, välittömästi ilmennyt vahinko. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutuksenottajaan rinnastettava oli tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen tällaisesta teosta, laiminlyönnistä tai virheen olemassa olosta eikä itselle aiheutettua vahinkoa.

Vakuutuksiin sovellettavissa omaisuusvakuutusten yhteisissä ehdoissa YT198 on muun muassa määritelty tarkemmin vakuutuksen kohteena oleva omaisuus, vakuutuskorvausten määräytymisen perusteet sekä vahingon ja korvauksen määrän laskeminen eri tilanteissa. Vakuutusehtojen YT198 mukaan omaisuusvakuutusten yhteiset ehdot määrittelevät omaisuusvakuutuksen sisällön yhdessä yleisten sopimusehtojen, omaisuusvakuutuksen tuote-ehdon (esimerkiksi palovakuutusehto), vakuutuskirjan ja vakuutuskirjaan merkittyjen erityisehtojen ja suojeluohjeiden kanssa.

Omaisuusvakuutusten yhteisten ehtojen kohdan 1.1.2 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus. Rakennus käsittää vakuutuksenottajan omistamat, kiinteästi asennetut rakenteet, kalusteet, pinnoitteet ja talotekniikan alkuperäisen tai koko rakennukseen jälkeenpäin uudistetun tasoisena. Talotekniikkaan kuuluvat
- rakennuksen käyttöä palvelevat, kiinteästi asennetut sähköistys-, lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihto-, vedenjakelu- ja viemäröinti-, sammutus-, valvonta-, hälytys-, tiedonsiirto-, ohjaus-, ja säätölaitteet, -laitteistot ja -koneet ja näihin kuuluvat johdot, kaapeloinnit, putket, kanavat ja säiliöt rakennuksessa ja tontilla sekä liittymäjohdot, -kaapeloinnit, -putket ja -kanavat yleiseen liittymään saakka. Rakennuksen ulkopuolella olevat johdot, kaapeloinnit, putket ja kanavat ovat vakuutuksen kohteena kuitenkin enintään 100 metrin matkalta rakennuksesta. Metrimääräinen rajoitus ei koske maalämpöjärjestelmän lämmönkeruuputkistoa
- rakennuksen käyttöä palvelevat hissit ja liukuportaat
- rakennuksessa harjoitettavaan liiketoimintaan käytettävien liike-, tuotanto- ja varastotilojen tavaraliikenteeseen tarkoitetut ulko-ovet.

Vakuutuksen kohteena eivät kuitenkaan ole
...
yksinomaan rakennuksessa harjoitettavaa liike-, tuotanto-, harrastus- tai muuta vastaavaa toimintaa palvelevat koneet, laitteet, laitteistot, säiliöt, putkistot, johdot, rakenteet, kalusteet ja pinnoitteet
...

Keskeytysvakuutus

Omaisuuskeskeytysvakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen YT201 mukaan omaisuuskeskeytysvakuutusehto määrittelee omaisuuskeskeytysvakuutuksen sisällön yhdessä yleisten sopimusehtojen (Vakuutussopimuslaista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia), keskeytysvakuutusten yhteisten ehtojen, keskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen, vakuutuskirjan ja vakuutuskirjaan merkittyjen erityisehtojen ja suojeluohjeiden kanssa. Vakuutusta tehtäessä on voitu sopia vakuutusturvaa laajentavista tai supistavista erityisehdoista. Nämä on merkitty vakuutuskirjaan.

Omaisuuskeskeytysvakuutuksen kohteet ja vakuutusmäärät on merkitty vakuutuskirjaan.

Jos keskeytysvakuutettuna on yrityksen koko liiketoiminta, omaisuuskeskeytysvakuutusta nimitetään Yrityskeskeytysvakuutukseksi.

Omaisuuskeskeytysvakuutuksen ehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytyminen, joka on suoranainen seuraus esinevahingosta, joka on tapahtunut vakuutuskirjaan merkityssä, vakuutuksenottajan kiinteässä toimipaikassa (osoitteellinen vakuutuspaikka) sijaitsevalle, vakuutettuun liiketoimintaan käytettävälle
- rakennuksessa sijaitsevalle toimitilalle tai
- rakennukselle, jossa tällainen toimitila sijaitsee tai
- vakuutuksenottajan omistamalle tai rahoitussopimuksen perusteella hallitsemalle, keskeytysvakuutetuksi merkitylle irtaimelle omaisuudelle.

Keskeytyskorvauksen edellytyksenä on lisäksi, että
- rakennukselle aiheutunut esinevahinko korvataan tai korvattaisiin keskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen perusteella, jos rakennus olisi omaisuusvakuutuksen kohteena
- irtaimelle omaisuudelle aiheutunut esinevahinko korvataan keskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen perusteella ja
- jos liiketoiminnan keskeytyminen on seuraus koneen, laitteen tai järjestelmän esinevahingosta, esinevahinko on tapahtunut asennuksen ja sitä seuranneen koekäytön jälkeen, kun kone, laite tai järjestelmä on otettu normaaliin käyttöön.

Asian arviointi

1) Kysymyksessä olevan vahinkotapahtuman syystä

R Oy:n rakenneasiantuntija S.R. on laatinut V Oy:n teollisuushallin kattorakenteiden 27.3.2023 tapahtuneesta sortumisesta 10.8.2023 päivätyn raportin. Raportista ilmenee, että sortunut vesikattorakenne oli muutettu vuonna 2017 harjaristikkorakenteesta pulpettimuotoiseksi. Osittain vanhan kattorakenteen päälle ja varaan rakennettujen uusien pukkiristikoiden jakoa ei tuolloin ollut suunnittelussa ja rakentamisessa sovitettu vanhojen kattoristikoiden yläpaarteiden ja vinotukien solmukohtiin. Sen vuoksi katon kuormitus ei ollut siirtynyt tasaisesti vanhoihin rakenteisiin, mikä oli johtanut niiden yläpaarteiden murtumiseen. Lisäksi oli havaittu puutteita vanhojen kattoristikoiden toteutuksessa ja myös uusien rakenteiden toteutuksessa oli osin poikettu suunnitelmista, minkä arvioitiin myötävaikuttaneen sortuman nopeuteen ja laajuuteen.

Lautakunta toteaa, ettei toimitetusta selvityksestä ilmene, että V Oy:n teollisuushallin kattorakenteen sortumisen olisi aiheuttanut mikään rakennuksen normaaleista käyttöolosuhteista poikennut ulkoinen tai äkillinen tekijä. Myöskään katolla olleen lumikuorman ei ole mainittu ylittäneen rakenteiden mitoituskuormia. Näin ollen ja selostetun 10.8.2023 päivätyn vahinkoa koskevan raportin perusteella lautakunta katsoo selvitetyksi, että katon romahtamisen syynä ovat olleet teollisuushallin kattorakenteiden suunnittelun ja rakentamisen virheet. 

2) Vahingon vakuutussopimuksen mukaisesta korvattavuudesta

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuksissa vakiintuneesti noudatetun periaatteen mukaan vakuutuksen kattama vahingonvaara eli vakuutuksenantajan korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvat vakuutustapahtumat määritellään vakuutussopimukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa. Vakuutuksesta ei korvata muita kuin vakuutusehdoissa määriteltyjä vahinkotapahtumia. Vakuutuksenantajat myös rajaavat tyypillisesti osan muutoin korvattavaksi määritellyistä vahingoista vakuutuksen ulkopuolelle vakuutusehtoihin sisällyttämillään rajoitusehdoilla.

Tässä tapauksessa on riidatonta, että V Oy:n teollisuushalli on ollut sortumisvahingon sattuessa vakuutettuna omaisuusvakuutuksella jälleenhankinta-arvostaan. Yksin tämä seikka ei kuitenkaan merkitse sitä, että vakuutuskorvaus suoritettaisiin mistä tahansa vahinkotapahtumasta.

Lautakunta katsoo, toisin kuin V Oy on väittänyt, ettei V Oy:n omaisuusvakuutuksen ole vakuutuskirjassa ilmoitettu kattaneen ”kaikki mahdolliset kiinteistölle koituvat vahingot, ellei niitä ole nimenomaan suljettu korvausvastuun ulkopuolelle”. Sen lisäksi, että V Oy:n esittämä näkemys olisi vastoin vakiintunutta vakuutussopimuksissa noudatettua käytäntöä, on ne vahingot eli korvattavat vakuutustapahtumat, joiden varalta vakuutusturva on ollut voimassa, erikseen ja selkeästi lueteltu vakuutusyhtiön V Oy:lle antamassa vakuutuskautta 1.12.2022 – 30.11.2023 koskeneessa 17.10.2022 päivätyssä vakuutuskirjassa.

Mainitun vakuutuskirjan, jota V Oy on itsekin pitänyt pätevyysjärjestyksessä vahvimpana sopimusasiakirjana, mukaan korvattavia vakuutustapahtumia ovat olleet palo, myrsky, murto, ilkivalta, vuoto ja talotekniikan rikko. Vakuutuskirjalla on niin ikään yksilöity ne vakuutusehdot, joissa kyseisten vakuutustapahtumien laatu on tarkemmin määritelty. Lautakunta katsoo, ettei vakuutussopimuksen sisältöä ole pidettävä tältä osin epäselvänä.

Lautakunnan edellä vahinkotapahtuman syystä lausumat seikat huomioon ottaen asiassa on pidettävä ilmeisenä, ettei V Oy:n teollisuushallin katon sortumisen 27.3.2023 ole selvitetty aiheutuneen mistään hallin omaisuusvakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattavaksi määritellystä syystä. Asiassa on lisäksi huomioitava, että vakuutusehdoissa on soveltuvin osin vielä erikseen rajoitettu vakuutuksen ulkopuolelle vahingot, jotka ovat aiheutuneet nyt asiassa kattorakenteen sortumisen syyksi selvitetystä omaisuuden suunnittelu- tai rakennusvirheestä.

Lautakunta katsoo, ettei V Oy:n teollisuushallille 27.3.2023 aiheutunut vahinko siten tule vakuutuksesta korvattavaksi. Kun myös teollisuushallin irtaimisto on vakuutuskirjan mukaan ollut vakuutettuna samojen vahinkotapahtumien varalta, ei korvausta lautakunnan näkemyksen tulisi senkään osalta suoritettavaksi.

V Oy:n asiassa esittämien näkemysten johdosta lautakunta toteaa selvyyden vuoksi vielä seuraavan: Sovellettavissa vakuutusehdoissa ei ole määritelty pelkkää rakennuksen tai sen osan sortumista itsessään korvattavaksi vakuutustapahtumaksi, vaikka se olisikin tapahtunut äkillisesti ja odottamattomasti. Kun korvattavaksi määriteltyä vakuutustapahtumaa ei ole sattunut, myöskään sillä seikalla, ettei vahinko ollut aiheutunut V Oy:n syyksi luettavasta toiminnasta tai laiminlyönnistä, sen paremmin kuin silläkään, että vakuutusyhtiöllä korvattavan vahingon tapauksessa olisi mahdollinen takautumisoikeus vahingon aiheuttajaa kohtaan, ei ole omaisuusvakuutuskorvauksen suorittamisen kannalta merkitystä. Siltä osin kuin V Oy on esittänyt vakuutusyhtiön jättäneen omaisuusvakuutusten yhteiset ehdot YT198 asiassa huomiotta, lautakunta toteaa, etteivät kyseiset ennen muuta korvauksen arviointia ja laskentaa koskevat sopimusehdot ole tulleet vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden puuttuessa asiassa sovellettaviksi.

V Oy:n keskeytysvakuutuksen osalta lautakunta toteaa, että asiaan sovellettavien omaisuuskeskeytysvakuutuksen vakuutusehtojen YT201 kohdan 1.1 mukaan keskeytysvakuutuskorvauksen suorittamisen edellytyksenä on se, että keskeytysvahingon syynä on ollut vakuutusyhtiön omaisuusvakuutusehdoissa korvattavaksi määritelty rakennukselle aiheutunut esinevahinko. Koska tällaisesta esinevahingosta ei lautakunnan edellä lausumilla perusteilla ole ollut kyse, korvausta V Oy:lle aiheutuneesta keskeytysvahingosta ei tule vakuutusehtojen mukaan suoritettavaksi.

3) Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä

V Oy on lautakunnalle toimittamassaan ratkaisupyynnössä vedonnut myös siihen, että vakuutusyhtiö olisi vakuutussopimusta vuonna 2017 tehtäessä laiminlyönyt sille vakuutussopimuslain mukaan kuulunutta tiedonantovelvollisuutta vakuutuksen korvauspiiristä ja sen olennaisista rajoituksista.

Vakuutussopimuksen tekemistä edeltävästä vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudesta vakuutuksen hakijaa kohtaan säädetään vakuutussopimuslain 5 §:ssä. Lain mukaan vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot.

Hallituksen esityksessä vakuutussopimuslaiksi (HE 114/1993 vp, s.26 - 27) mainitaan lain 5 §:n perustelujen kohdalla muun muassa, että tarpeellisia ovat esimerkiksi tiedot vakuutuksenantajalla tarjolla olevista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Vakuutuksen ottamista harkitsevalle henkilölle on annettava riittävästi tietoja, jotta hän voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot. Vakuutuksen valitsemiseksi hakijalle on muun muassa selvitettävä vakuutuksenantajalla tarjolla olevia vakuutusmuotoja ja vakuutuksesta perittävät maksut. Vakuutusehdoista on tarpeen selvittää esimerkiksi vakuutusturvan sisältö ja keskeiset korvausperusteet.

Tietoja annettaessa on kiinnitettävä huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Vakuutusturvan rajoituksilla tarkoitetaan paitsi vakuutusehdoissa erikseen rajoituksina mainittuja, korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja myös muita ehtomääräyksiä, jotka käytännössä merkitsevät vakuutusturvan rajoittamista siitä, mitä vakuutuksen hakija yleensä saattaa kyseiseltä vakuutukselta odottaa. Rajoituksen olennaisuus arvioidaan sen mukaan, mitä tavallisen vakuutusta harkitsevan henkilön voidaan olettaa pitävän kyseisessä vakuutuksessa tärkeänä. Hakijan yksilöllisiin olosuhteisiin on kiinnitettävä huomiota silloin, kun vakuutuksen ottaminen perustuu vakuutuksen hakijan ja vakuutuksenantajan edustajan välisiin keskusteluihin.

Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä seuraavan vakuutussopimuslain 9 §:n mukaisen vastuun ja säännöksessä tarkoitetun vakuutuksenottajan vakuutuksen sisällöstä saman käsityksen osalta hallituksen esityksessä on muun muassa lausuttu (s. 29 - 30), että vakuutuksenottajan aiheellisen käsityksen arvioinnin tulee perustua objektiivisiin näkökohtiin. Lähtökohtana on sen arviointi, mihin käsitykseen tavallinen vakuutuksen hakija kyseisessä tilanteessa perustellusti voi päätyä. Jos vakuutuksenottajalle syntynyt väärä käsitys johtuu esimerkiksi siitä, ettei hän ollut kohtuullisen huolellisesti perehtynyt saamiinsa tietoihin, hän ei voi vedota säännökseen.

Lautakunta on vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta koskevassa ratkaisukäytännössään katsonut, että kun kyse on elinkeinonharjoittajan kanssa tehdystä elinkeinotoimintaa koskevasta vakuutussopimuksesta, vakuutuksenottajalle voidaan asettaa tavallista kuluttajaa laajempi velvollisuus itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Vakuutussopimuslaissa vakuutuksenantajalle säädetty tiedonantovelvollisuus ei myöskään poista vakuutuksenottajan yleistä velvollisuutta perehtyä itsekin tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Se, ettei vakuutuksenottaja mahdollisesti ole riittävästi tutustunut vakuutuksenantajan vakuutussopimuksen sisällöstä antamiin tietoihin, ei merkitse vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiä. Vakuutuksenottaja on myös velvollinen tarkastamaan vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen vakuutusasiakirjoihin merkittyjen vakuutuksen kohdetta koskevien tietojen paikkansa pitävyyden. Tämä velvollisuus ilmenee muun muassa vakuutussopimuslain 22 §:stä.

Vakuutusyhtiö on toimittanut lautakunnalle jäljennöksen V Oy:n yritysvakuutusta koskeneesta 29.5.2017 päivätystä vakuutusehdotuksesta. V Oy:n edustaja on allekirjoituksellaan 30.5.2017 hyväksynyt vakuutusehdotuksen ja vahvistanut vastaanottaneensa vakuutussopimusta koskevat voimassa olevat tuote-esitteet. Vakuutuksen keskeisen sisällön kuvaavien tuote-esitteiden antamisen on vakuutussopimuslakia koskevassa soveltamiskäytännössä katsottu pääsääntöisesti riittävän osoitukseksi lain mukaisen tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä.

Mainitun vakuutusehdotuksen alussa on muun muassa todettu, että vakuutusten tarkempi sisältö ja rajoitukset ilmenivät sen liitteenä olleista vakuutusesitteistä sekä vakuutuksenottajalle toimitettavista vakuutusehdoista, suojeluohjeista ja vakuutuskirjasta. Vakuutusehdotuksessa on yksilöity teollisuushallin osalta vakuutuksesta korvattaviksi tulevat vakuutustapahtumat ja vakuutukseen sovellettavat tarkemmat vakuutusehdot lautakunnan aiemmin vakuutuskirjan osalta lausumaa vastaavalla tavalla.

Kysymyksessä olevaa yritysvakuutusta koskevassa 1.1.2014 alkaen voimassa olleessa vakuutusesitteessä on sivulta 5 alkaen kuvattu seikkaperäisesti omaisuusvakuutusten kattamien eri vahinkotapahtumien laatua todeten muun muassa, että ”Omaisuusvakuutuksista korvataan nimetyistä vakuutustapahtumista vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneita suoranaisia esinevahinkoja vakuutussopimukseen liitettyjen ehtojen, erityisehtojen ja suojeluohjeiden mukaisesti. All risks -vakuutuksesta korvataan kaikki äkillisesti ja ennalta-arvaamatto-masti syntyneet suoranaiset esinevahingot, joita ei ole vakuutusehdoissa erikseen rajattu korvauksen ulkopuolelle. Suoranaisella esinevahingolla tarkoitetaan sitä, että vakuutettua omaisuutta menetetään, tuhoutuu tai vaurioituu välittömästi vakuutustapahtuman yhteydessä.”

Lautakunta katsoo, että mainitusta tuote-esitteestä on vakuutuksenottajan siihen häneltä edellytettävällä asianmukaisella huolellisuudella perehtyessä ilmennyt selkeästi, millaisten vahinkotapahtumien varalta yrityksen omaisuus on ollut mahdollista vakuuttaa, samoin kuin se käsiteltävässä asiassa olennainen seikka, että omaisuusvakuutuksesta korvataan vain nimetyistä vakuutustapahtumista aiheutuneita vahinkoja. Tuote-esitteessä on myös vakuutusturvakohtaisesti kuvattu vakuutusehtoihin sisältyviä korvattavia vahinkotapahtumia koskevia rajoituksia.

Tuote-esitteessä on kuvattu myös äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti syntyneet esinevahingot korvaava All risks-vakuutus sekä muitakin omaisuusvakuutuksia, joita ei ollut sisällytetty vakuutusyhtiön V Oy:lle laatimaan vakuutusehdotukseen. Lautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusehdotukseen ja tuote-esitteeseen asianmukaisella huolellisuudella perehtyessään V Oy:n edustajan on kuitenkin täytynyt olla selvillä siitä, mitkä mahdollisista omaisuusvakuutusturvista olivat sisältyneet V Oy:lle annettuun vakuutusehdotukseen ja mitkä eivät. Lautakunta katsoo, että ennen vakuutussopimuksen tekemistä annetussa tuote-esitteessä eri omaisuusvakuutusturvien osalta selostettujen tärkeimpien rajoitusehtojen vuoksi V Oy ei myöskään ollut voinut perustellusti päätyä siihen käsitykseen, että omaisuusvakuutuksista korvattaisiin ilman rajoituksia kaikki mahdolliset vahingot.

Edellä selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole laiminlyönyt sille vakuutussopimuslain nojalla kuulunutta tiedonantovelvollisuutta V Oy:n vakuutussopimusta tehtäessä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteisiä korvauspäätöksiä asianmukaisina eikä suosita niiden muuttamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Jaakkola
Makkula
Rajamäki
Sarpakunnas
Sjögren