Tapahtumatiedot

A (s. 1950) on hakenut korvausta koronavirusrokotteista aiheutuneista lääkevahingoista 18.1.2022 ja 19.9.2022 päivätyillä lääkevahinkoilmoituksilla.

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 4.10.2021 ja toisen annoksen 15.11.2021 Spikevax-valmisteella (Moderna). A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta 5.9.2022 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).

Ensimmäisessä vahinkoilmoituksessaan A kertoi, että hänellä ilmeni ensimmäisen koronarokoteannoksen saamisen jälkeen vasemman käden särkyä, joka kesti reilut pari viikkoa. Toisen koronarokoteannoksen saatuaan A:n käsi jälleen kipeytyi ja siinä oli särkyä. A:ta myös palelsi ja hänellä oli päänsärkyä. Lisäksi A:n maha oli viikon ajan kipeä. A:lla oli kiertävä olo, eikä hän voinut pahemmin syödä. A hakeutui lääkäriin, koska hänen kätensä oli tosi kipeä aina kainaloon asti ja rinnassa tuntui kipua aina kaulaan asti. A:lla oli kutinaa ja hänen kainalossaan oli pehmeä patti. Lisäksi A:n sormia särki ja nivelet olivat turvonneet. A:n kädet eivät tuntuneet entisiltään ja hänellä oli väsynyt olo. A:n käsivarressa ja kainalossa oli vieläkin kipeitä kohtia.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 7.3.2022. Yhtiö katsoi, että A:lla toisen koronarokoteannoksen saamisen jälkeen todettu vasemman kainalon imusolmukkeiden suurentuminen sekä käsivarren kipu olivat Spikevax-koronavirusrokotteesta aiheutunut korvattava henkilövahinko. Vakuutusyhtiö maksoi A:lle korvausta lääkevahingon aiheuttamasta tilapäisestä haitasta 600 euroa liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat), luokan alaosa mukaan. Yhtiö totesi, että muut vaivat, jotka on mainittu 2.12.2021 lääkärikäyntiä koskevassa potilaskirjauksessa, eivät liittyneet A:n saamaan koronavirusrokotteeseen.

Ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen jälkeen ilmenneiden oireiden osalta vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, ettei A ollut yhtiön saamien tietojen perusteella käynyt oireiden vuoksi lääkärissä. Oireita ja niiden mahdollista syy-yhteyttä rokotteeseen ei tämän vuoksi voitu todentaa potilasasiakirjoista. Yhtiö ei maksanut A:lle tältä osin korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Toisessa vahinkoilmoituksessaan A kertoi, että hän oli kolmannen koronarokotteen saamisen jälkeen 11.9.2022 herännyt yöllä kello neljä kovaan kuumuuteen. Lisäksi hänen vasen korvansa oli kohissut kovasti ja sydän oli hakannut. A oli saanut flunssan. A:n kurkku oli ollut punainen ja hänellä oli ollut nuhaa. A:lta oli löytynyt 14.9.2022 mahasta punaisia näppylöitä. A:lla oli todettu 15.9.2022 vyöruusu. A:n oireet olivat rajuja: palelua, päänsärkyä, tärinää jaloissa ja käsivarsissa, pää tuntui raskaalta ja korvassa oli edelleen kohinaa. A:lla oli raskas olo, eikä hänen olonsa ollut enää entisensä.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 27.7.2023. Yhtiö totesi, että vyöruusu on lähes kaikkien aikuisten kantaman vesirokkoviruksen aiheuttama sairaus, joka voi aktivoitua esimerkiksi infektion jälkeen. Hiljattain julkaistu uusi tutkimusnäyttö osoittaa, etteivät koronarokotteet lisää vyöruusun sairastumisen riskiä. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei A:lla todettu vyöruusu ollut todennäköisesti aiheutunut Comirnaty-koronavirusrokotteesta. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vasemman korvan kohinan osalta vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, ettei oireen ja Comirnaty-koronavirusrokotteen välillä voitu osoittaa syy-yhteyttä. A:lla oli todettu 29.9.2022 vasemman korvan tulehdus, johon A oli saanut lääkityksen. Comirnaty-koronavirusrokotteen ei tiedetä aiheuttavan tällaista oiretta. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta myöskään tältä osin.

Asiakkaan valitus

Vakuutuslautakunta on vastaanottanut ratkaisusuosituspyynnön lisäksi 7.12.2023, 4.1.2024, 26.1.2024 ja 5.3.2024 päivätyt lisäkirjelmät.

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle maksetaan kunnon korvaus hänellä ilmenneistä, koronavirusrokotteiden aiheuttamista oireista ja siitä, ettei hänen terveytensä ole enää entisenlainen.

A toteaa, että hän sai kaikista kolmesta koronavirusrokotteesta erilaisia oireita. A:n saama kolmas koronavirusrokote aiheutti hänelle rokotuspäivän jälkeen kovaa sydämentykystä ja vasemman korvan suhinaa. Lisäksi A:lla oli ollut pahoinvointia aina kesäkuulle 2023 saakka. Aluksi pahoinvointi oli kestänyt jopa 12 tuntia päivässä. A:lla oli ollut korvan suhinaa, väsymystä ja unettomuutta syyskuusta 2022 lähtien. A on käynyt lääkärissä 11 kertaa. Hänelle on tehty yksi ultraäänitutkimus. Akupunktiossa hän on käynyt kaksi kertaa. Lisäksi hän on käynyt fysikaalisessa hoidossa. A:lla on ollut lääkkeitä ja vitamiineja.

A ilmaisee tyytymättömyytensä näkemyksiin, jotka vakuutusyhtiö on esittänyt vastineessaan. A kysyy, miksi vakuutusyhtiö ei sitten kerro, mistä hänen yli vuoden kestäneet oireensa johtuvat. A toteaa, ettei papereissa ole yhtään mainintaa korvan kovasta suhinasta, rajusta pahoinvoinnista ja unettomuudesta. Hänellä on korvassaan edelleen suhinaa. Pahoinvointi kesti heinäkuuhun 2023 saakka. Sitten on vielä unettomuus.

A toteaa, että hänen valituksensa koski kolmannen koronarokotteen aiheuttamia oireita ja ihmettelee, miksi aiempien rokotteiden aiheuttamia oireita vielä puidaan. A toteaa, ettei ole ollut kunnollisia kokeita eikä tutkimuksia. A kertoo kokemuksiaan lääkärikäynneistä ja lääkäreiden suhtautumisesta hänen oireisiinsa ja toteaa, ettei hän saanut pyynnöistään huolimatta lääkkeitä pahoinvointiin ja unettomuuteen. A:lle määrättiin aluksi kymmenen fysikaalista hoitokäyntiä ja sitten vielä kuusi käyntiä.

A on merkinnyt vakuutusyhtiön vastineen sisältävään asiakirjaan lisäkommentteja. Lisäksi A on merkinnyt asiakirjaan vastineen kohtia, joiden hän katsoo olevan virheellisiä. A toteaa, että YLEn uutisissa kerrottiin syyskuussa 2022, että koronarokotteet lisäävät vyöruusua. Lisäksi A toteaa, että hän on ollut ennen koronarokotteiden saamista perusterve.

A toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole huomioinut sitä, että hän on 19.9.2022 maininnut korvan kovasta kohinasta. A toteaa, että hän on koko ajan kertonut huonovointisuudesta ja unettomuudesta. A pyysi lääkettä unettomuuteen 5.5.2023, mutta hänet ohjattiin ottamaan yhteyttä yleislääkäriin. A toteaa, ettei sitä ollut huomioitu, kun hän kertoi, että hänellä on vettä korvassa ja Menieren-tauti. Lääkäri vastasi hänelle, että pahoinvointi kestää viikkoja, kuten se kestikin aina heinäkuulle 2023 saakka. A kysyy vakuutusyhtiöltä edelleen, mistä hänen oireensa sitten johtuvat, jos ne eivät vakuutusyhtiön mielestä johdu koronarokotteista.

A toteaa, että kolmannella rokotuskerralla hänelle ei kerrottu jälkioireista. Korvan kohina ei ole ollut yhtäkään päivää pois. A toteaa, että tämä aika koettelee hänen elämänhaluansa. A kertoo tuntevansa henkilöitä, joille on tullut sydänkohtaus ja reuma. Lisäksi A toteaa, että hänellä oli pahoinvointia jo ennen vyöruusua. A kertoo pitävänsä saamiaan vastauksia loukkaavina ja vähättelevinä.

Vakuutusyhtiö on toimittanut A:lle asiantuntijalääkärinsä antaman lausunnon, jonka sisällön A kyseenalaistaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuslautakunta on vastaanottanut vakuutusyhtiön vastineen lisäksi 19.12.2023, 9.1.2024, 13.2.2024 ja 7.3.2024 päivätyt lisävastineet.

Vakuutusyhtiö viittaa antamiinsa korvauspäätöksiin ja toteaa, ettei yhtiön käytössä olevista potilasasiakirjoista ilmene, että A olisi hakeutunut ensimmäisen koronarokotuksen jälkeen lääkäriin tai ollut muullakaan tavoin yhteydessä terveydenhuoltoon ilmoittamiensa oireiden vuoksi. Ensimmäisen koronavirusrokotteen saamisen jälkeen ilmenneitä oireita ja niiden mahdollista syy-yhteyttä rokotteeseen ei näin ollen voida todentaa potilasasiakirjoista.

A on ilmoittanut, että hänellä ilmeni toisen koronavirusrokotteen saamisen jälkeen moninaisia oireita: kainaloon, rintaan ja kaulaan asti säteilevä käsikipu, palelu, päänsärky, vatsakipu, kiertävä olo, kutina ja patti kainalossa, sormien särky ja nivelturvotus sekä väsynyt olo. A on hakeutunut lääkärin vastaanotolle 2.12.2021 kertoen, että hänellä ilmeni toisen rokotuksen jälkeen seuraavia oireita: käsivarsikipu, laskimoiden näkyminen, kainalon imusolmukkeiden kipu ja turvotus, kiertävä olo, kipu DIP-nivelissä useissa sormissa sekä oikean hauiksen kipu.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei sen näkemyksen mukaan muiden 2.12.2021 lääkärikäynnillä mainittujen oireiden kuin vasemman kainalon imusolmuketurvotuksen ja vasemman käsivarren kivun voida katsoa olevan todennäköisessä syy-yhteydessä A:n saamaan koronavirusrokotteeseen. A:lla ilmenneen oikean hauiksen kivun osalta vakuutusyhtiö huomauttaa, että A oli saanut koronarokotteen vasempaan olkavarteensa. Tämän lisäksi A on hoitomerkintöjen mukaan ilmeisesti satuttanut hauiksensa jo aiemmin horjahtaessaan.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei A:n ilmoittama kiertävä olo ollut kestänyt vakuutusehtojen kohdassa 5 edellytettyä vähintään 14 päivää. Laskimoiden näkymistä tai nivelturvotusta ei lääkärikäynnillä ollut todettu eikä koronarokotteiden muutoinkaan tiedetä aiheuttavan muutoksia laskimoiden näkymisessä. Yhtiö toteaa, ettei seuraavia A:n ilmoittamia oireita ja näin ollen niiden mahdollista syy-yhteyttä rokotteeseen voida todeta potilasasiakirjoista, sillä niitä ei mainita potilasasiakirjoissa lainkaan: palelu, päänsärky, vatsakipu, kaulaan asti säteilevä kipu rinnassa ja kutina. A on maininnut lääkärikäynnillä DIP-nivelissä tuntuvaa kipua, mutta ilmeisesti sormien niveliä ei ollut tutkittu tai ainakaan niissä ei ole sairauskertomusmerkintöjen perusteella todettu poikkeavaa. Yhtiö katsoo, ettei sen 7.3.2022 antaman korvauspäätöksen muuttamiselle ole perusteita.

Vakuutusyhtiö toteaa, että A:lla todettiin kolmannen koronarokotteen saamisen jälkeen vyöruusu. Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama tauti, johon sairastuminen liittyy viruksen aktivoitumiseen esimerkiksi ikääntymisen tai muun sairauden vuoksi heikentyneen puolustuskyvyn takia. Riski vyöruusun sairastumiselle kasvaa iän karttuessa. A oli kolmannen koronarokoteannoksen saadessaan 72-vuotias. Koronarokotteiden ei ole osoitettu lisäävän vyöruusuun sairastumisen riskiä, eikä rokotetta myöskään A:n kohdalla ole vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan pidettävä todennäköisimpänä sairauden puhkeamisen syynä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että vyöruusuinfektioon voi liittyä kuumeilua, huonovointisuutta ja päänsärkyä. Koronarokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa erilaisia yleisoireita. Yhtiön näkemyksen mukaan A:n heikompi vointi sopii kuitenkin olemaan yhteydessä hänellä todettuun vyöruusuinfektioon eikä rokotteen voida katsoa olevan todennäköisempi syy A:n heikommalle voinnille. Ahdistukseen liittyviä reaktioita, kuten vasovagaalisia reaktioita (synkopee), hyperventilaatiota tai stressiin liittyviä reaktiota (esimerkiksi huimaus, sydämentykytys, sykkeen kiihtyminen, verenpaineen muutokset, parestesia, hypestesia ja hikoilu), voi ilmetä itse rokotustoimenpiteen yhteydessä. Stressiin liittyvät reaktiot ovat tilapäisiä ja korjaantuvat itsestään. A:lla ilmeni sydämentykytystä 11.—12.9.2022 välisenä yönä eli noin viikko rokotuksen jälkeen. Sydämentykytyksen taustalla ei ollut todettu objektiivisia löydöksiä. Vakuutusyhtiö toteaa, ettei koronarokotteen voida katsoa olevan todennäköisin syy A:lla viikko rokotuksen jälkeen ilmenneille tykytysoireille, joiden taustalta ei ollut tehty selittäviä löydöksiä. Sydämentykyttely voi liittyä vyöruusuinfektion yleisoireisiin.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei koronarokotteita koskevissa tutkimuksissa ole tähän mennessä ilmennyt, että rokote aiheuttaisi tinnitusta. A:lla oli lisäksi todettu vasemman korvakäytävän lievä tulehdus.

Vakuutusyhtiö toteaa katsovansa yhä, etteivät A:lla todettu vyöruusu ja siihen liittyvät yleisoireet sekä korvan kohina ole todennäköisesti aiheutuneet Comirnaty-koronavirusrokotteesta. Rokotteen ja oireilun välillä ei ole lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että seuraavia A:n vahinkoilmoituksellaan ilmoittamia oireita ja näin ollen niiden mahdollista syy-yhteyttä rokotteeseen ei voida todentaa potilasasiakirjoista, sillä niitä ei mainita potilasasiakirjoissa lainkaan: nuha, kurkun punoitus, palelu, päänsärky sekä tärinä jaloissa ja käsivarsissa.

Vakuutusyhtiö toteaa, että yhtiön vastineessa on puhuttu ”korvan kohinasta” ja ”hurinasta” sekä yleisesti ”korvan oireista” ja ”tinnitusoireista”. Ilmaukset ovat synonyymeja korvan suhinalle. Vastineessa on puhuttu ”huonosta olosta”, sillä tätä ilmaisua on käytetty A:ta koskevissa hoitomerkinnöissä. Lisäksi vastineessa on pahoinvointisuuden synonyymina käytetty ilmaisua ”huonovointisuus”, joka on liitetty A:lla todettuun vyöruusuinfektioon. A:ta koskevissa sairauskertomuksissa on yksi maininta A:lla ilmenneestä huonosta olosta koronarokotuksen jälkeen 14.9.2022. Kirjaus on tehty kello 12.19 terveysasemalla, minkä jälkeen ensihoitokertomukseen on kello 14.11 nimenomaisesti kirjattu, ettei A:lla ole ollut pahoinvointia. Pitkittyneestä ja jatkuvasta pahoinvoinnista A on käytettävissä olevien asiakirjojen mukaan maininnut vasta 5.5.2023 käynnillä. Myös unettomuus mainitaan ensimmäisen ja ainoan kerran vasta kyseisellä käynnillä, minkä lisäksi sen on kirjattu johtuneen A:n korvan suhinasta. Korvan suhina ei ole koronarokotteen aiheuttama oire eikä näin ollen sen välillisesti aiheuttama unettomuuskaan johdu koronarokotteesta. Ajallista yhteyttä ja näin ollen todennäköistä syy-yhteyttä koronarokotteisiin ei voida pitkittyneen pahoinvoinnin tai unettomuuden osalta osoittaa. Koronarokotteiden ei muutoinkaan tiedetä aiheuttavan pitkittynyttä ja jatkuvaa pahoinvointia.

Vakuutusyhtiö toteaa, että A on alkuperäisessä ratkaisusuosituspyynnössään ilmoittanut asiansa koskevan koronarokotuksia monikossa ja kertonut asian kuvauksessa saaneensa kaikista kolmesta koronarokotteesta erilaisia oireita. Vakuutusyhtiö on tämän vuoksi käsitellyt vastineessaan kaikkia kolmea koronarokotusta.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei yhtiölle ole toimitettu potilasasiakirjoja, joista ilmenisi A:n käyneen lääkärillä 19.9.2022, kuten A on lisäkirjelmässään kertonut. Korvan kutinaa ei myöskään mainita käytettävissä olevissa potilasasiakirjoissa lainkaan. Vakuutusyhtiö toteaa, että vaikka A:lla olisi 19.9.2022 ollut todennettavasti korvassa kutinaa, ei vakuutusyhtiö katso tämän johtuvan hänen saamistaan koronarokotteista eikä tällä seikalla muutoinkaan ole vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vaikutusta asiaan.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei sillä ole vaatimuksen torjuakseen velvollisuutta osoittaa todellista syytä vahinkoon.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 4.10.2021—5.5.2023.

Aikuisiän rokotuksen seuraunta -nimisen asiakirjan mukaan A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 4.10.2021 ja toisen annoksen 15.11.2021 Spikevax-valmisteella. A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta 5.9.2022 Comirnaty-valmisteella.

2.12.2021 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A kertoi, että kun hän oli saanut ensimmäisen koronarokotteen, hänen laskimonsa olivat näkyneet ja hänen vasen kainalonsa oli turvonnut. A:n toisen koronarokoteannoksen saamisesta oli nyt kulunut kolme viikkoa. A:lla oli ilmennyt toisen rokoteannoksen saamisen jälkeen käsivarren ja kainalon imusolmukkeiden kipua. Lisäksi A:lla oli ollut noin viikon ajan kiertävä olo. A:lla oli kipua usean sormen kärkinivelissä (DIP-nivelissä). A:n oikean hauiksen kohtaan oli tullut kipu sellaiseen kohtaan, jonka A oli satuttanut aiemmin horjahtaessaan. A:n vasemman kainalon imusolmuke oli suurentunut. A:n vasen käsivarsi ei ollut arka. Lääkäri totesi, että ajallinen yhteys ja oirekuva sopivat koronarokotteen aiheuttamiksi haitoiksi.

12.9.2022 päivystysavun etäkontaktin tekstin mukaan A soitti ja kertoi, että hän oli maanantaina 5.9.2022 saanut kolmannen koronarokotteen. Edellisenä iltana A:lla oli ollut pyörrytyksen tunnetta. A:lla ei ollut ollut kuumetta. A:n suu oli kuivan tuntuinen. Kainalon imusolmuke oli kipeä. A:n korvassa oli kohinaa. A kertoi, että hänen pulssinsa oli hakannut, mutta se oli rauhoittunut, kun A oli ottanut puolikkaan tabletin Panadol-lääkettä. A mietti, voisivatko hänen oireensa olla seurausta koronarokotteesta.

14.9.2022 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli huono olo ja sydän hakkasi. Lisäksi A kertoi, että hänen muistinsa oli mennyt kolme päivää aiemmin. A:n suuta kuivasi ja vasemmassa kyljessä oli kipua. A oli ottanut puoli tablettia Panadol-lääkettä, josta oli ollut hieman apua. A:n oireet olivat alkaneet kolme päivää aiemmin 11.—12.9.2022 välisenä yönä. A:lla ei ollut pitkäaikaissairauksia eikä säännöllistä lääkitystä. A ohjattiin hakeutumaan yhteispäivystykseen.

14.9.2022 päivätyssä ensihoitoyksikön tekstissä A:n olemusta kuvataan kiihtyneeksi. A juoksi omasta autostaan ambulanssiin. Kysyttäessä A kertoi, ettei hänellä ollut kipuja tai hengenahdistusta. A:lla ei ollut myöskään pahoinvointia. A:n vatsassa oli näppylöitä.

15.9.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut ensin vasemmassa kyljessä kipua, minkä jälkeen hänelle oli ilmaantunut punertavia pieniä läiskiä iholle, joiden keskellä oli rakkulan alkua. A:n läiskistä otetuista kuvista ei selvinnyt, rajoittuivatko muutokset vartalon keskiviivaan. A:n navan seudussa oli lisäksi muutoksia. A:lle määrättiin vyöruusun hoitamiseksi Valavir-lääkekuuri.

29.9.2022 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A kertoi, että hänen vasen korvansa oli huriseva ja arka. Varsinaista kipua ei kuitenkaan ollut. A:n korvassa näkyi punoitusta korvakäytävän alaosassa. Tärykalvo oli heijasteinen. A:ta ohjeistettiin hakemaan apteekista Otiborin-korvatippoja ja käyttämään niitä enintään viikon ajan.

5.5.2023 päivätyssä korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan tekstissä kerrataan A:lla syyskuussa 2022 ilmenneitä oireita. Lisäksi tekstissä kerrotaan, että A:lla oli tuolloin todettu korvatulehdus, jonka hoitamiseksi A oli saanut Oftan Akvakol-tipat. A:lla oli todettu yksityisellä terveysasemalla tehdyssä kuulontutkimuksessa melko symmetrinen lievä korkeisiin ääniin painottuva kuulonalenema. A kertoi, että korvan suhina oli aiheuttanut hänelle unettomuutta ja ahdistuneisuutta sekä jatkuvaa pahoinvointia. A:lla oli epäilty Ménièren tautia, minkä vuoksi A:lle oli määrätty kokeeksi Betaserc-lääkettä. A oli kuitenkin lopettanut lääkkeen käytön haittavaikutusten vuoksi. A:lle oli kokeiltu myös Stemetil-lääkettä ja Karbamidi-jauhetta, mutta näistä ei ollut ollut A:lle apua. A:lle poliklinikalla tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa ei todettu poikkeavia löydöksiä. A:n kanssa keskusteltiin tinnitusoireiluista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisen jälkeen todettu vyöruusu sekä hänellä ilmenneet vasemman korvan kohina, pitkään jatkunut pahoinvointi ja unettomuus korvata rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa selvyyden vuoksi A:n ilmoittaneen lisäkirjelmässään, että hänen valituksensa koskee kolmannen koronarokotteen eli Comirnaty-koronarokotteen saamisen jälkeen ilmenneitä oireita. Tämän vuoksi ratkaisusuosituksessa on otettu kantaa asiaan vain siltä osin, kuin kyse on A:n saaman kolmannen koronarokotteen jälkeen ilmenneistä oireista.

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Korvan kohina, pitkittynyt pahoinvointi ja unettomuus

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta 5.9.2022 Comirnaty-valmisteella. A:n korvan kohinasta on mainittu ensimmäisen kerran 12.9.2022 potilaskirjauksessa. A hakeutui 29.9.2022 terveysasemalle korvan hurinan ja arkuuden vuoksi. A:n korvakäytävän alaosassa todettiin punaisuutta ja A:ta kehotettiin hakemaan apteekista korvatippoja. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan 5.5.2023 tekstin mukaan A:lla oli todettu aiemmin korvatulehdus. A:lle oli jossakin vaiheessa tehty myös kuulontutkimus, jossa oli todettu melko symmetrinen lievä korkeisiin ääniin painottuva kuulonalenema. A oli kertonut poliklinikkakäynnillä, että korvan suhina oli aiheuttanut hänelle unettomuutta ja ahdistuneisuutta sekä jatkuvaa pahoinvointia. A:lla oli epäilty Ménièren tautia.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan selvitykseen ja toteaa, että A:ta koskevissa potilaskirjauksissa on mainittu korvan kohinasta ensimmäisen kerran viikko sen jälkeen, kun A oli saanut kolmannen koronarokoteannoksen. Sittemmin A:lla on todettu korvatulehdus ja lievä kuulonalenema. Vakuutuslautakunta toteaa, etteivät A:n korvan kohina ja lievä kuulonalenema sovi olemaan Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamia. Lautakunta katsoo, että A:lla ilmennyt korvan kohina ja A:lla todettu lievä kuulonalenema eivät ole todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-koronavirusrokotteeseen. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.

Vakuutuslautakunta toteaa A:lla ilmenneen pitkittyneen pahoinvoinnin ja unettomuuden osalta, etteivät ne sovi olemaan Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamia oireita. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä myös tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.

Vyöruusu

Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella 5.9.2022. A:lla todettiin vyöruusu 15.9.2022, jolloin kolmannen koronavirusrokoteannoksen saamisesta oli kulunut kymmenen päivää.

Vyöruusu on herpesviruksiin kuuluvan vesirokkoviruksen (varicella-zoster-virus) aiheuttama paikallinen rakkulainen ihomuutos. Vyöruusu ilmenee, kun sairastetun vesirokon myötä elimistöön jäänyt vesirokkovirus aktivoituu ja siirtyy hermoja pitkin ihoon. Arviolta 95 %:lla aikuisista on elimistössään vesirokkovirus ja riski sairastua vyöruusuun kasvaa iän myötä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vyöruusu ei ole Comirnaty-koronavirusrokotteen yleisesti tunnettu haittavaikutus. Joissakin tutkimuksissa Comirnaty-rokotteeseen on liitetty hieman lisääntynyt riski sairastua vyöruusuun. Niissä tutkimuksissa, joissa heikko yhteys on havaittu, ei ole todettu, että rokote voisi aiheuttaa herpesviruksen aktivoitumista enää pidemmän ajan kuluttua rokotteen saamisesta. Uudemmissa ja laajemmissa tutkimuksissa ei koronavirusrokotteisiin ole liitetty lisääntynyttä riskiä vyöruusun ilmaantumiseen. Vakuutuslautakunta toteaa siten, että tutkimusnäytön perusteella ei ole todennäköistä, että Comirnaty-koronavirusrokotteeseen liittyisi riskiä vyöruusuun ilmaantumiseen.

Vakuutuslautakunta toteaa edellä olevan lisäksi, että A oli vyöruusuun sairastuessaan 72-vuotias. Lautakunta katsoo, että A:n saaman koronavirusrokotteen ja vyöruusuun sairastumisen välillä olevasta ajallisesta yhteydestä huolimatta A:n vyöruusuun sairastumisen todennäköisenä syynä on A:n ikä. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lla todettu vyöruusu ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä hänen saamaansa Comirnaty-koronavirusrokotteeseen. Kyse ei siten ole tältäkään osin korvattavasta lääkevahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio                                              
Sihteeri Pippola

Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila