Tapahtumatiedot

Asiakas oli 17.1.2023 tehnyt vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen, jonka mukaan omakotitalon kellarin lattialle oli vuotanut vettä jostakin. Vakuutusyhtiön toimeksiannosta yritys A Oy teki 18.1.2023 vahinkokartoituksen. Kartoitusraportin mukaan putkivuotoja ei havaittu eikä kodinhoitohuoneen lattiakaivon todettu padottaneen vettä kaivoon juoksutettaessa. Testeissä oli myös todettu, ettei kodinhoitohuoneen altaan viemäröinti ollut vuotanut pintaviemärin osalta, kun vettä oli juoksutettu lavuaariin. Mittausten ja kosteuden esiintymisalueen perusteella vahingon todennäköisenä aiheuttajana oli pidetty maakosteutta.

Vakuutusyhtiö teki 24.1.2023 kielteisen korvauspäätöksen ja katsoi vahingon aiheutuneen sen vuoksi, että sade- ja sulamisvedet olivat läpäisseet rakennuksen rakenteet ja että vahingon on todennäköisimmin aiheuttanut maakosteus. Käyttövesi- ja viemäriputkissa ei ollut havaittu vuotoja tai tukoksia. Korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö viittasi vakuutusehtojen kohdan 4 rajoituksiin 1 ja 5.

Yritys B Oy oli 23.3.2023 ollut tekemässä salaojajärjestelmän uusimistöitä, kun toinen vesivahinko oli havaittu. B Oy oli pumpannut vettä pois kiinteistön pihassa olevasta hulevesikaivosta, jotta vastavirtaan salaojaputkistoon nouseva vesi saatiin poistettua järjestelmästä.

A Oy teki uuden tarkastuksen 31.3.2023. Raportin kohtaan ”Asiakkaan alustava kuvaus vahingosta” on merkitty muun muassa, että kaupungin verkkoon laskevassa hulevesien purkuputkessa ollut muun muassa juurakkoa. Vahingon aiheuttajaksi raporttiin on merkitty ”Ulkopuolinen kosteus”.

Yritys C Oy kuvasi 4.4.2023 kiinteistön hulevesiverkoston kokoojakaivon ja kaupungin tarkastuskaivon välisen purkuputken tukkeumaepäilyksen vuoksi. Putken täyttöasteen havaittiin kokoojakaivon päässä olevan nolla prosenttia, mutta kuvauksen edetessä täyttöaste muuttui nopeasti sataan prosenttiin. Kun kaupungin betoninen kaivo oli avattu, oli havaittu kaivon pohjalla hiekkaa ja mutaa. Raportin mukaan tämä ”nostaa” kaivon pohjaa ja aiheuttaa kiinteistöjen sivuhaaroihin täyttöastetta. Kuvausajankohtana järjestelmä oli toiminut, eikä kiinteistön kokoojakaivo ollut padottanut.

Toisessa korvauspäätöksessään 12.5.2023 vakuutusyhtiö katsoi, että vahinko oli aiheutunut siitä, että kaupungin viemäriverkosto oli ollut tukossa, eikä se ollut sen vuoksi toiminut. Kaupungin viemäriverkoston tukkeutumisesta aiheutuneesta toimimattomuudesta johtuvat vahingot on rajattu korvuspiirin ulkopuolelle vakuutusehtojen 4. kohdan 8. rajoitusehdossa.

C Oy:n selvityksen lisäksi vakuutusyhtiö viittasi siihen, että A Oy:n 31.3.2023 tarkastusraportin mukaan uuden vahingon tapahtumahetkellä kaupungin vesilaitos oli käynyt kohteessa ja todennut kyseisessä poistoputkessa olevan juurakkoa, jota kaupungin työntekijät olivat poistaneet putkesta.

Oikaisuvaatimuksessaan vakuutusyhtiölle asiakas esitti, että vahingot eivät johtuneet tontin loivasta rinteestä eikä lumen sulamisesta tai salaojituksesta taikka sadevesijärjestelmästäkään. Vahinko oli aiheutunut siitä, että hulevesikaivon kaupungin puoleisessa yhteysputkessa oli ollut tukos ja siitä, ettei hulevesikaivo ollut päässyt tyhjentymään tammikuun ja maaliskuun runsaiden sateiden aiheuttaman äkillisen vesimäärän takia. Sen vuoksi vesi oli noussut kellariin kaksi eri kertaa. Asiakas ei hyväksy kielteistä korvauspäätöstä, koska hulevesikaivoa ei ollut tarkistettu edes silmämääräisesti eikä yhdysputkea kuvattu jo ensimmäisen vahingon yhteydessä. Vahingon aiheuttaja on hulevesikaivon yhdysputken päässä olleen tukoksen aiheuttama kaivon täyttyminen äkillisestä vesimäärästä ja huleveden nouseminen kellarikerroksen lattioille.

Asia käsiteltiin vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä.  Ratkaisu 14.8.2023 oli edelleen kielteinen perustuen siihen, että vahingon oli katsottava aiheutuneen kunnallisen viemäriverkoston toimimattomuudesta, eikä vahingon syynä ole ollut rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii korvausta vesivahingosta aiheutuneista kustannuksista ja turhaan hankitusta uudesta sadevesijärjestelmästä sekä rakenteiden kuivatuksesta. Oman työpanoksen lisäksi hän vaatii korvausta meluhaitoista sisätiloissa ja vahingon pitkittyneestä häiriöstä perheen arkielämään (esimerkkeinä pyykinpesu sekä se, että vaatekaapit piti purkaa ja tilat tyhjentää kokonaan).

Kaupungin hulevesikaivoon kertynyt vesi ei ollut päässyt tyhjentymään, koska kaivon kaupungin puoleinen yhdysputki oli ollut tukossa, minkä lisäksi tammi- ja maaliskuun runsaiden sateiden vuoksi vettä oli kertynyt kaivoon.

Asiakas oli ensimmäisen vahingon jälkeen uusinut salaojituksesta kaksi kolmasosaa ja koko sadevesijärjestelmän. Kellarin rakenteita oli myös kuivattu. Lattian veden pinta oli laskenut, eikä vettä enää huomannut silmämääräisesti. Asiakas oli luullut lattian olevan kuivaamisen jälkeen kunnos­sa. Tukosta ei kuitenkaan ollut tässä vaiheessa havaittu.

Salaojien ja sadevesijärjestelmän uusimistyö piti tehdä, koska vakuutusyhtiö ei ollut ensimmäisen vahingon yhteydessä tarkistuttanut hulevesikaivoa edes katsomalla sitä silmämääräisesti tai kuvauttamalla kaivon yhdysputkea. Tutkimattomuuden seurauksena tapahtui toinen vesivahinko rakennuksen alakerrassa.

23.3.2023 sattuneen vahingon yhteydessä havaittiin, että vettä oli kertynyt lattialle enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Kuivausta oli jatkettu välittömästi ja hälytetty paikalle kaupungin vesilaitos, joka poisti putkessa olleen tukoksen. Kun B Oy pumppasi vettä kiinteistön hulevesikaivosta pois, talon alle kertynyt vesi pääsi normaalisti purkautumaan hulevesikaivoon. Vettä oli virrannut vanhasta salaojajärjestelmästä useita tunteja.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen asiakas korostaa sitä, että rakennus ei ole rinnetontilla. Toinen vesivahinko olisi ollut vältettävissä, jos hulevesikaivo ja siitä lähtenyt, tukkeutunut yhdysputki kaupungin linjastoon olisi tarkastettu A Oy:n ensimmäisellä tarkastuskerralla.

Asiakas viittaa vielä keväällä 2024 otettuun valokuvaan, josta ilmenee, että kaupungin yhdyskaivoon oli kertynyt juurakkoa uudelleen. Kaivosta oli poistettu useita isohkoja kiviä, kun kaupungin tilaama yritys puhdisti vedellä kaupungin linjastoa. Asiakas kertoo lisäksi, että kyseisen kadun runkolinja oli remontoitu heinäkuussa 2024, koska se oli ollut todella huonossa kunnossa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa siihen, että saatujen selvitysten mukaan kellariin oli tullut sade- ja sulamisvesiä, kun lumet olivat alkaneet sulaa. Tarkastusraportin mukaan vettä oli tullut suoraan myös maaperästä. Pihamaan kallistukset olivat rakennusta kohti ja patolevyt olivat olleet puutteelliset, eikä salaojista ollut tietoa. Myös kaupungin viemäri oli ollut tukossa.

Vakuutusyhtiö katsoo toimineensa vahingon hoidon osalta normaaliin tapaan, eli se oli tilannut paikalle kartoituksen ja antanut sen perusteella korvauspäätöksen. Tutkimukset oli tehty, kuten muissakin vahingoissa, ja sen pohjalta oli annettu korvauspäätös.

Vahinko johtuu kaupungin hulevesiviemärin toimimattomuudesta, maakosteudesta ja sulamisvesistä. Vakuutusehtojen mukaan mainitut syyt on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle (vakuutusehtojen kohdan 4 rajoitukset 1, 5 ja 8)

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut raportit A Oy 18.1.2023 ja 31.3.2023 tekemistä vahinkokartoituksista, C Oy:n tarkastusraportti 4.4.2023 tehdystä viemärikuvauksesta sekä asiakkaan vakuutusyhtiölle 28.8.2024 toimittamia valokuvia kiinteistöltä ja hulevesikaivosta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko rakennuksen kellarikerroksen lattioille nousseen huleveden aiheuttamassa vahingossa kyse vuototurvasta korvattavasta välittömästä esinevahingosta.

Tarkemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko vahingon aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen vai onko kyse ollut kunnallisen vesi- tai viemäriverkoston toimimattomuudesta aiheutuneesta vahingosta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan 3.1 ensimmäisen kappaleen mukaan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turvasta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Vakuutusturvien yleisten rajoitusten kohdan 4 alakohdan 8 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemäriverkoston vaurioitumisesta tai toimimattomuudesta, ellei syynä ole rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva.

Asian arviointi

Korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että vahinko on ollut seurausta vakuutussopimuksessa korvattavaksi määritellystä vakuutustapahtumasta. Rajoitusehtoon vetoavalla vakuutusyhtiöllä on puolestaan velvollisuus osoittaa vahingon olleen seurausta rajoitusehdossa tarkoitetusta tapahtumasta, jos vakuutusyhtiö epää korvauksen.

Osapuolten välinen erimielisyys koskee keskeisiltä osin sitä, tuleeko hulevesien noususta omakotitalon kellarikerrokseen aiheutunut vahinko korvata vakuutuksesta. Asiakas ei hyväksy epäyspäätöstä sillä perusteella, että hulevesikaivoa ei ollut tarkistettu jo ensimmäisen vahingon yhteydessä.

Asiassa esitetty selvitys osoittaa lautakunnan käsityksen mukaan kiistattomasti, että hulevesi ei ollut päässyt kulkeutumaan viemärijärjestelmässä eteenpäin sen vuoksi, että kaupungin vastuulla olevassa järjestelmässä oli ollut tukkeuma ja koska kaupungin hulevesikaivon pohjalla oli ollut hiekkaa ja mutaa, jotka olivat ”nostaneet” kaivon pohjaa ja aiheuttaneet kiinteistöjen sivuhaarojen täyttymistä.

Vakuutusehdoissa olevan korvausrajoituksen (4. kohdan 8. alakohta) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kunnallisen vesi- tai viemäriverkoston vaurioitumisesta tai toimimattomuudesta. Vakuutusyhtiölle ei ole vakuutussopimuksen perusteella syntynyt korvausvelvollisuutta huleveden rakennuksen rakenteille aiheuttamien vahinkojen korjauskustannuksista. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäyspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena. Siltä osin, kuin asiakkaan vaatimukset perustuvat vakuutusyhtiön asiassa noudattamaan korvausmenettelyyn, lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiön toiminnassa muutoinkaan ole osoitettu olevan perusteita arvioida yhtiön korvausvastuuta edellä vakuutusehtojen sisällöstä todetusta poiketen.

Asiakkaan suoranaisen esinevahingon lisäksi esittämät korvausvaatimukset vahingon aiheuttamista haitoista asumiselle eivät ole vakuutuksesta korvattavia siinäkään tapauksessa, että vahinko muutoin katsottaisiin vakuutuksesta korvattavaksi. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei se ole asiassa ottanut kantaa vesihuoltolaitoksen mahdolliseen korvausvelvollisuuteen vesihuoltolain (9.2.2001/119) perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita korvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Kankkunen
Sario
Vuori
Yrttiaho