Tapahtumatiedot

Vakuutusyhtiölle 27.4.2022 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon hissin konehuoneen lattialla havaittiin vettä 20.4.2022. Yläpuolella olevan viemärin todettiin olevan halki ja hissin koneiston vaurioituneen. Hissit oli uusittu vuonna 2017. Hissin huollosta vastaavan yrityksen isännöitsijälle lähettämän ilmoituksen mukaan hissistä pitää uusia koko ohjauskaapin elektroniikka sekä taajuusmuuttaja ja jarruvastus. Arvonlisäverollisten korjauskustannusten määräksi yritys ilmoitti 21 453,70 euroa.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 27.4.2022. Päätöksen mukaan omaisuusvakuutus korvaa viemäririkosta kiinteistölle aiheutuneen vuotovahingon vahinkoa edeltävään tasoon ja korvauksesta tehdään omavastuuvähennyksen lisäksi LVI-tekniikasta 100 prosentin ikävähennys sekä hissille aiheutuneesta vuotovahingosta 60 prosentin ikävähennys.

Asiakas oli tyytymätön hissin osalta tehtyyn ikävähennykseen katsoen, että hissin rikkoutuminen tulisi käsitellä ehtokohdan 5.2 mukaisesti vuotovahingon sijaan rikkovahinkona. Ehdoissa ei suoraan sanota, tulkitaanko tällainen tilanne vuoto- vai rikkovahingoksi, ja ehtojen ollessa epäselvät tulkitaan niitä laatijansa vahingoksi. Asiakas myös viittasi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-014108. Asiassa ei myöskään ole merkitystä sillä, tehdäänkö kaikista vuotovahingoista ikävähennys riippumatta vuodon syystä, koska nyt kyseessä on ehtokohdan 5.2 mukaisesti rikko- eikä vuotovahinko.

Yhtiö kiisti asiakkaan näkemyksen korostaen, että ikävähennyksiä koskevan ehtokohdan 7.1 mukaan ikävähennys tehdään kaikista korvattavista vuotovahingoista, riippumatta vuodon syystä. Asia käsiteltiin myös yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä ilman muutosta aiempaan korvauspäätökseen. Muutoksenhakumenettelyssä annetussa ratkaisussa todettiin, että vahinko ei ole aiheutunut hissin rikkoutumisesta vaan rikkoutuneesta viemäristä hissin koneistoon valuneesta vedestä, jolloin kyse on viemäririkosta aiheutuneesta vuotovahingosta. Vakuutusehtoja tulee tulkita niiden yleiskielisen sanamuodon mukaan ja vakuutusehdot eivät ole tässä tapauksessa epäselvät siten, että niitä tulisi tulkita laatijansa vahingoksi.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas toistaa aiemmin esittämänsä perustelut ja vaatii hissin korjauskulujen korvaamista konetekniikan rikkoutumiseen liittyvien ikävähennysten ja hissin uusimisvuoden 2017 mukaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset ja toteaa hissin kastuneen vuotovedestä ja rikkoutuneen sen vuoksi. Vakuutusehdon mukaan vuotovahingon ikävähennys tehdään kaikista korvattavista vuotovahingoista. Näin ollen myös hissin korjaukseen kohdistuu vuotovahingon ikävähennys. Putkiston ikä on vaikuttanut vuotovahingon tapahtumisen todennäköisyyteen, minkä vuoksi ikävähennyksen määrittäminen vahingon aiheuttajan ikään perustuen on perusteltua; sen sijaan hissin ikä ei vahinkotapahtumaan ole vaikuttanut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko vuotovahingon seurauksena rikkoutuneen hissin koneiston osalta tehdä vuoto- vai rikkoutumisvahingon ikävähennys.

Sovellettavat vakuutusehdot

Asiassa sovelletaan vakuutuskaudella 1.1.2022–31.12.2022 voimassa olleita kiinteistövakuutusehtoja.

5.2 Rakennuksen sähkö- ja konetekniikan rikkoutuminen
Korvattavia vahinkoja ovat

• vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan sähkö- tai konetekniikan rikkoutuminen. Rakennuksen konetekniikalla tarkoitetaan hissejä, liukuportaita sekä ovien moottoreita ja niiden ohjausta.

[…]
Ikävähennyksiä ei tehdä irtipäässeen tulen, luonnonilmiön tai rikoksen aiheuttamissa vahingoissa.

5.3 Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto (Vuoto ja LVI -turva)
Korvattavia vahinkoja ovat:

• vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
• vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta. Tukkeutumisvahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jossa vesi ei tukoksen takia pääse vapaasti virtaamaan viemärissä eteenpäin, patoutuu ja tulvii huonetilaan kaivosta, altaasta tai poistoputken liitoksesta. Viemärin tukkeutumisesta ei ole kyse silloin, kun vesi ei pääse lainkaan viemäriin.

[…]

7 Ikävähennykset ja omavastuut
7.1 Ikävähennykset
Seuraavat ikävähennykset tehdään kaikista jälleenhankinnan tai korjauksen aiheuttamista kustannuksista mukaan lukien vian etsintä, kosteuskartoitus, rakenteiden avaaminen ja ennalleen saattaminen, maankaivuu- ja täyttötyöt.

Rakennuksen toimintaa palvelevan LVIS- ja konetekniikan rikkoutumiseen liittyvät ikävähennykset

Rakennuksen toimintaa palvelevan LVIS- ja konetekniikan rikkoutumisvahingoissa tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vakuutetun omaisuuden ikään perustuva 5 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien viiden kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä.
[…]

Putkistojen tai vesikaton vuotamista koskevat ikävähennykset

Vahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan tai sprinkleriputken vuotamisesta, vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa tukkeutuneen viemärin tai vuotaneen laitteen, putkiston tai vesikaton ikään perustuva 3 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä. Ikävähennys on kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia. Vuotovahingossa ikävähennyksen enimmäismäärä on enintään 20 000 euroa.
Ikävähennys tehdään kaikista korvattavista vuotovahingoista, riippumatta vuodon syystä. Ikävähennystä ei kuitenkaan tehdä käyttölaitevuodoissa, vesikalustevuodoissa eikä altaan poistoputken vuodoissa.
[…]

Asian arviointi

Osapuolten välinen erimielisyys koskee ikävähennysehdon soveltamista hissin osalta. Asiakkaan mukaan hissitekniikan vahinko tulee käsitellä konetekniikan rikkoutumiseen liittyvien ikävähennysten ja hissin uusimisvuoden 2017 mukaan. Vakuutusyhtiö puolestaan katsoo ikävähennysehdon johtavan siihen, että kun hissin vauriot on aiheuttanut viemäriputken vuoto, myös vuotoveden vaurioittaman hissitekniikan osalta tulee tehtäväksi vuotaneen putkiston ikään perustuva vähennys. Yhtiö mainitsee putken iän vaikuttaneen vahinkotapahtumaan, toisin kuin hissin iän, ja korostaa, että ehdon perusteella ikävähennys tehdään kaikista korvattavista vuotovahingoista.

Asiakas on vedonnut asiassa muun ohella Vakuutuslautakunnan aiempaan ratkaisusuositukseen FINE-014108, jossa kysymys on ollut samankaltaisesta tilanteesta kuin tässä eli siitä, tehdäänkö vuotovahingon vaurioittamista rakennuksen käyttöä palvelevista lämmitysjärjestelmän laitteista vuoto- vai rikkoutumisvahinkojen ikävähennys. Vakuutuslautakunta toteaa, että tuossa tapauksessa sovellettu vakuutusehto ei täysin vastaa suosituksen lopputulokseen vaikuttaneilta osin nyt sovellettavia ehtoja, sillä ratkaisusuositus osaltaan perustui siihen, miten ikävähennystä koskevissa ehtokohdissa oli määritelty omaisuus, jota rikkoutumis- ja vuotovahinkojen ikävähennykset koskivat. Nyt esillä olevassa tapauksessa sovellettavien vakuutusehtojen osalta ei ole tällä perusteella tehtävissä vastaavia johtopäätöksiä ikävähennysehdon soveltamisesta, minkä vuoksi ratkaisusuosituksella FINE-014108 ei ole ohjaavaa vaikutusta tämän tapauksen osalta.

Vuotovahinkojen ikävähennykset tehdään ehtokohdan 7.1 mukaan ”[v]ahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan tai sprinkleriputken vuotamisesta, vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta…”. Ehtokohta ei siten sisällä rajausta siltä osin, minkä kaiken vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden osalta vähennys tehdään. Näin ollen ehtokohta on tulkittavissa yhtiön esittämällä tavalla hissin vaurioiden riidatta aiheuduttua rakennuksen LVI-tekniikan vuotamisesta. Tämä huomioiden asiassa on asiakkaan väittämää ehdon epäselvyyttä arvioitaessa keskeistä, miten rikkoutumisvahinkojen ikävähennystä on ehtotekstin perusteella tulkittava.

Hissien rikkoutumista koskevan ehtokohdan 5.2 mukaan ”[k]orvattavia vahinkoja ovat vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan sähkö- tai konetekniikan rikkoutuminen”. Korvaussäännöksessä ei aseteta rikkoutumisen syyn osalta tarkempia vahinkotyyppikohtaisia edellytyksiä tai rajauksia vahingon korvattavuudelle. Ikävähennykset määrittävässä ehtokohdassa 7.1 puolestaan ikävähennysten soveltamisala on määritelty rikkoutumisvahinkojen korvaussäännöksen mukaisesti: ”Rakennuksen toimintaa palvelevan LVIS- ja konetekniikan rikkoutumisvahingoissa tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vakuutetun omaisuuden ikään perustuva 5 prosentin vuosittainen vähennys”. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että ehtokokonaisuus on tulkittavissa myös siten, että hissikoneiston rikkoutuessa korvattavan vuotovahingon seurauksena kyse on rikkoutumisvahingosta, johon sovelletaan rikkoutumisvahinkojen ikävähennystä. Lautakunta myös toteaa, että ehtokohtaan rikkoutumisvahinkojen ikävähennyksen osalta sisältyvän rajauksen ”[i]kävähennyksiä ei tehdä irtipäässeen tulen, luonnonilmiön tai rikoksen aiheuttamissa vahingoissa” perusteella ei ole tehtävissä suoraa johtopäätöstä vuoto- ja rikkoutumisvahinkojen ikävähennysten soveltamisesta nyt esillä olevan kaltaisessa tilanteessa. Osaltaan kyseinen lause kuitenkin viittaa siihen, että myös vuodon aiheuttamissa vahingoissa voi tulla tehtäväksi rikkoutuneen omaisuuden ikään perustuva ikävähennys.

Vakuutusyhtiö on perustellut näkemystään erityisesti ikävähennyksiä koskevan ehtokohdan vuotovahinko-osion maininnalla ”[i]kävähennys tehdään kaikista korvattavista vuotovahingoista, riippumatta vuodon syystä”. Kyseisen lauseen tulkinnan ja merkityksen osalta lautakunta toteaa olevan keskeistä, katsotaanko sen tarkoittavan eri syistä aiheutuvia vuotovahinkoja vai mistä tahansa syystä aiheutuvan vuotovahingon korjauskustannuksia. Ensin mainittua tulkintaa puoltaa se, että niin ikävähennyksiä koskevan ehtokohdan vuotovahinko-osio kuin myös vuotovahinkojen korvaussäännös ehtokohdassa 5.3 mainitsee useita, eri syistä aiheutuvia vuotovahinkoja. Ehtokohdan 5.3 mukaan korvattavaksi vuotovahingoksi on käyttölaitevuotojen ohella määritelty vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Ehtokohdassa 7.1 puolestaan vuotovahinkojen ikävähennyksiä todetaan sovellettavan vahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan tai sprinkleriputken vuotamisesta, vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta.

Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota ikävähennyksiä koskevan ehtokohdan 7.1 ensimmäiseen kappaleeseen, jossa todetaan, että ”seuraavat ikävähennykset tehdään kaikista jälleenhankinnan tai korjauksen aiheuttamista kustannuksista”. Toisin kuin yhtiön vetoamassa edellä käsitellyssä vuotovahinkoja koskevassa kohdassa, tässä nimenomaisesti on kyse vahingosta aiheutuneista kustannuksista. Ehtokohdan ensimmäinen kappale myös selvästi viittaa sekä rikkoutumiseen liittyviin että putkistojen vuotamista koskeviin ikävähennyksiin. Rikkoutumis- ja vuotovahinkojen ikävähennysten osalta ehdossa ei siten tältä osin ole eroja, joka ohjaisi ikävähennyskysymyksen ratkaisua esillä olevassa tapauksessa.

Yhtiö on myös vedonnut siihen, että putkiston, toisin kuin hissin ikä on vaikuttanut vahinkotapahtuman todennäköisyyteen. Lautakunta toteaa tämän johtopäätöksen olevan asiassa sinänsä ilmeinen, mutta vakuutusehtoihin ei ikävähennysten soveltamisen osalta tällaista syy-yhteysperustetta sisälly, minkä vuoksi kyseisellä seikalla ei ole merkitystä asian lopputuloksen kannalta.

Edellä selostetuista syistä puheena olevia vakuutusehtoja voidaan perustellusti tulkita siten, että LVIS- tai konetekniikan rikkoutuessa vuotovahingon seurauksena vahinkoon soveltuu tältä osin sekä rikkoutumiseen liittyvä ikävähennys että putkiston vuotamista koskeva ikävähennys. Vakuutuslautakunta katsoo ehdon näin ollen siten epäselväksi ja monitulkintaiseksi, että epäselviä vakiosopimusehtoja koskevien tulkintaperiaatteiden mukaan asia on ratkaistava ehdon laatineen sopimusosapuolen vahingoksi. Tämä merkitsee, että hissikoneiston korjauskuluista tulee tässä tehtäväksi hissin uusimisvuoden 2017 perusteella laskettu ikävähennys. Vakuutusehtojen mukaan ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien viiden kalenterivuoden aikana, joten vahingon satuttua vuonna 2022 ei hissin korjauskuluista tule tehtäväksi ikävähennystä. Näin ollen hissikoneiston korjauskulut tulee korvata ilman ikävähennyksiä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa lisäkorvauksena asiakkaalle hissikoneiston korjauskuluista tekemänsä ikävähennysosuuden viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen
Jäsenet:
Kankkunen
Vuori
Vyyryläinen
Yrttiaho