Tapahtumatiedot

Asuinrakennuksen huoneistossa sattui 7.6.2021 vesivahinko, kun wc-istuimen vesisäiliö oli haljennut ja vettä oli valunut wc:n lattialle. Asukkaan kertoman mukaan hän oli pimeässä kompastunut vessan kynnykseen ja kaatunut wc-istuinta päin siten, että wc-istuimen sivuosasta oli irronnut pala. Asukas oli teipannut wc-istuimen sivun ja laittanut lattialle pyyhkeen. Asukas oli tämän jälkeen lähtenyt kävelylle useaksi tunniksi. Hän ei ollut ilmoittanut huoltomiehelle vahingosta ennen kävelyä. Vahinkokartoituksen mukaan vuotovesi oli päässyt wc-istuimen jalan viemärin läpiviennin kautta kotelorakenteeseen. Vakuutusyhtiö katsoo, että huoneiston asukas on vastuussa puolesta vesivahingon määrästä. Vakuutusyhtiön mukaan kaatuminen oli tapaturmainen, mutta asukas oli toiminut huolimattomasti, koska hän ei ollut ilmoittanut taloyhtiölle vuodosta. Vakuutusyhtiön mukaan taloyhtiö on itse myötävaikuttanut vahingon laajuuteen, koska wc-tilan rakenteet eivät olleet olleet rakentamismääräysten mukaisia. Jos rakenteet olisivat olleet määräysten mukaisia, olisi vesivahingolta todennäköisesti vältytty. Vakuutusyhtiö katsoo siten, että asunto-osakeyhtiö on omalta osaltaan myötävaikuttanut vahingon laajuuteen ja sen on siten vastattava 50 % korjauskustannuksista.

Asiakkaan valitus

Lausunnonpyytäjä (asunto-osakeyhtiö) on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja toteaa seuraavaa. Asunnon wc-istuimen vesisäiliö oli hajonnut ja vettä oli valunut alempiin kerroksiin. Wc-istuin oli uusittu ennen kosteuskartoitusta, joten vahingon syytä tai aiheuttajaa ei voitu todentaa tutkimushetkellä. Kartoitusraportissa oli kuitenkin asukkaan ottama kuva vahingon aiheuttaneesta wc-istuimesta. Isännöitsijän kertoman mukaan tilanne oli se, että kun wc-istuin oli haljennut, vuokralainen ei ollut soittanut huoltoyhtiöön, vaan hän oli lähtenyt useiksi tunneiksi pois asunnosta ja jättänyt veden valumaan. Vasta kun vesi oi tullut pohjakerrokseen asti, kohteen huoltomies oli havainnut vuodon ja ryhtynyt toimenpiteisiin lisävahinkojen ehkäisemiseksi.

Vuokralaisena olleen asukkaan vastuuvakuutuskorvausta koskevassa päätöksessä katsottiin, että vakuutuksenottaja oli kompastunut kynnykseen ja kaatuessaan aiheuttanut wc-istuimen rikkoutumisen. Vakuutuksenottajan katsottiin yrittäneen estää vahingon syntymistä, minkä jälkeen hän oli poistunut asunnosta. Päätöksessä todetaan, että jos rakenteet olisivat olleet tiiviitä ja kaadot kunnossa, vesi olisi ohjautunut kaivoon, eikä päässyt tunkeutumaan läpivientien kautta rakenteisiin ja muihin tiloihin. Koska asukkaan kaatuminen oli ollut vahinko, on korvauspäätöksessä katsottu, ettei asukas ole ollut tuottamuksellaan vastuussa vahingosta, eikä vahinkoa näin ollen korvata vastuuvakuutuksesta.

Taloyhtiö haki muutosta vastuuvakuutuskorvausta koskevaan päätökseen, ja päätös muuttui siten, että asiakkaan vastuulle on katsottu kuuluvaksi puolet vesivahingon määrästä. Asukkaan oli katsottu toimineen huolimattomasti, koska hän oli poistunut asunnosta eikä ilmoittanut asiasta taloyhtiölle. Jos hän olisi ilmoittanut asiasta, vahinko olisi ollut vähäisempi.

Päätöksessä on myös katsottu, että taloyhtiö on itse myötävaikuttanut vahingon laajuuteen, koska wc-tilan rakenteet eivät ole olleet rakentamismääräysten mukaisia. Jos ne olisivat olleet määräysten mukaisia, vahingolta olisi todennäköisesti vältytty. Taloyhtiö katsoo, ettei tämä väite pidä paikkansa, vaan rakenteet ovat vastanneet rakennusajankohdan määräyksiä. Lisäksi taloyhtiön mielestä vahinkoa ei olisi syntynyt lainkaan, jos vuokralainen olisi toiminut huolellisesti.

Asiakas pyytää Vakuutuslautakuntaa arvioimaan, onko asukkaan vastuuvakuutusyhtiön antama päätös perusteltu ja oikein.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa antamaansa korvauspäätökseen, Asiakasasiamiehen ratkaisuun ja toteaa lisäksi seuraavaa.

Vakuutuksenottajan huolimattomuus
Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole wc-istuimen rikkoutumisesta korvausvastuussa, koska rikkoutuminen tapahtui tapaturmaisesti. Hänen korvausvastuunsa arvioimisen kannalta merkitystä ainoastaan sillä, miten hän toimi istuimen rikkoutumisen havaittuaan.

Vakuutuksenottaja kertoo teipanneensa wc-istuimen sivun niin, ettei siitä suihkuaisi vettä vieressä olevaan seinään sekä laittaneensa pyyhkeen lattialle. Hänen mukaansa näytti siltä, että vesi valui suoraan suihkukaivoon. Vakuutuksenottaja pyrki siten aktiivisesti estämään vahingon syntymisen. Hänellä oli myös perusteet olettaa, että vesi valuisi lattiakaivoon vahinkoa aiheuttamatta.

Vakuutuksenottaja poistui asunnosta eikä ilmoittanut istuimen rikkoutumisesta asunto-osakeyhtiölle. Hänen olisi kuitenkin tullut ymmärtää vahingon syntymisen riski ja ottaa heti tapahtuneen havaittuaan yhteyttä taloyhtiöön tai isännöitsijään. Tältä osin vakuutusyhtiö katsoo hänen menetelleen moitittavasti.

Veden- ja kosteudeneristys
Vakuutusyhtiön tiedossa ei ole asunto-osakeyhtiön omistaman rakennuksen rakennusvuosi. On kuitenkin selvää, että kylpyhuoneessa, jossa on usein suihkusta tullutta kosteutta lattialla ilman sattunutta vahinkoakin, wc-istuimen jalan viemärin läpiviennin kautta ei saa päästä vettä talon rakenteisiin. Esimerkiksi Suomen Rakentamismääräyskokoelman 1976 C2 Määräykset-kohdan 2.2.3 mukaan ”kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilanvedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.” Käsiteltävässä tapauksessa näin on tapahtunut, joten wc-istuimen jalan asennus ei ole ollut rakentamisajan rakennusmääräysten tai hyvän rakentamistavan mukainen, mikä seikka on mahdollistanut veden tunkeutumisen talon rakenteisiin.

Vakuutusyhtiö katsoo, että yhtiön Asiakasasiamiehen vastauksessaan ilmoittama kanta, jonka mukaan vakuutuksenottajan tulee vastata 50 %:n osuudesta vesivahingon korjauskustannuksista, on lain ja vakuutusehtojen mukainen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutettu toiminut tuottamuksellisesti vesivahingon aiheuttamisessa ja tulisiko naapuriasunnolle aiheutunut kosteusvaurio korvata vakuutetun vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot
Kodin ja tavaroiden vakuutukset, vastuuvakuutus, voimassa 1.4.2021 alkaen

3.1
Vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuksen voimassa ollessa sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin.

6.1 Vakuutuksen piiriin kuuluvassa asiassa yhtiö selvittää, onko vakuutettu korvausvelvollinen, neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa ja maksaa vahingon edellyttämän korvauksen.

Lainkohdat
Vahingonkorvauslaki (412/1974)

2 luvun 1 §:n 1 mom.

Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

6 luvun 3 §:n 1 mom.

Korvausvelvollisten kesken korvausmäärä on jaettava sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon kunkin korvausvelvollisen viaksi jäävä syyllisyyden määrä, vahinkotapahtumasta ehkä saatu etu ja muut seikat.

Asian arviointi

Käsillä olevassa tapauksessa asukkaan kertoman mukaan hän oli pimeässä kompastunut vessan kynnykseen ja kaatunut wc-istuinta päin siten, että wc-istuimen sivuosasta oli irronnut pala. Asukas oli teipannut wc-istuimen sivun ja laittanut lattialle pyyhkeen. Asukkaan mukaan vesi oli valunut lattiakaivoon. Asukas oli tämän jälkeen lähtenyt kävelylle useaksi tunniksi. Hän ei ollut ilmoittanut huoltomiehelle vahingosta ennen kävelyä. Vahinkokartoituksen (18.6.2021) mukaan vuotovesi oli päässyt wc-istuimen jalan viemärin läpiviennin kautta kotelorakenteeseen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että wc-istuimen jalan viemärin läpiviennin vedeneristeessä on ollut puutteita. Vahingon perimmäinen syy on kuitenkin ollut huoneiston asukkaan kaatuminen wc-istuinta päin ja vuotovahingon ilmoittamatta jättäminen. Vesivahinko on ainakin osittain johtunut siitä, että asukas oli lähtenyt useaksi tunniksi pois kotoa ilmoittamatta vahingosta. Asukkaan velvollisuutena olisi ollut ilmoittaa taloyhtiön huoltoyhtiölle sattuneesta vahingosta. Vaikka kaatumista voidaan pitää tapaturmana, asukkaan menettely on vahingon ilmoittamatta jättämisen osalta ollut huolimatonta.

Vesi on valunut talon rakenteisiin kuitenkin siitä syystä, että vedeneristyksessä on ollut puutteita. Vedeneristykset ovat taloyhtiön vastuulla. Jos wc-istuimen jalan viemärin läpiviennin eristys olisi ollut asianmukainen, vahinkoa ei luultavasti olisi sattunut.  Näin ollen vesivahingon aiheutumiseen ovat vaikuttaneet sekä vedeneristyksessä oleva puute että asukkaan huolimattomuus wc-istuimen rikkoutumisen ilmoittamatta jättämisessä. Casus mixtus cum culpa -periaatteen nojalla tekijälle voi aiheutua vahingonkorvausvastuu huolimattoman toimintansa perustella, jos yhteys huolimattoman toiminnan ja vahinkoseuraamuksen välillä voidaan todeta.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asukkaan huolimattoman toiminnan ja vahinkoseuraamuksen välillä on syy-yhteys. Koska wc-istuimen eristevaurio on ollut osasyynä vahingon aiheutumiselle, ei asukkaan voida katsoa olevan yksin vastuussa aiheutuneesta vahingosta. Asukkaan huolimattomuus on kuitenkin ollut välttämätön syy vahingon syntymisessä, minkä vuoksi asukkaalle syntyy osittainen korvausvelvollisuus asiassa. Ottaen huomioon vahingonkorvauslain 6 luvun 3.1 §:n Vakuutuslautakunta katsoo, että asukas on korvausvastuussa 50 % aiheutuneesta vahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Yli-Rahnasto
Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola