Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja B:n 23.9.2020 vakuutusyhtiölle tekemän kirjallisen vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottajan poika, vakuutettu A oli 20.9.2020 liukastunut suihkussa suihkun ollessa päällä ja lyönyt päänsä. A oli kaatunut suorilta jaloiltaan lattiakaivon päälle. Suihkuvesi oli valunut kylpyhuoneesta koko asuntoon ja lisäksi neljään muuhun asuntoon. B:n vuokranantaja C Oy katsoi, että A oli aiheuttanut vahingon tuottamuksellisesti ja vaati asiassa vahingonkorvausta.

Asia käsiteltiin B:n vastuuvakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 8.10.2020. Yhtiö totesi, että vahingon korvattavuus vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on vahingosta korvausvastuussa. Korvausvastuun syntyminen edellyttää, että vakuutettu on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai tuottamuksella eli virheellisellä menettelyllä, huolimattomuudella tai laiminlyönnillä. Esitetyn selvityksen mukaan A oli liukastunut tai saanut sairauskohtauksen suihkussa ollessaan ja lyönyt päänsä. Vahinko ei ollut aiheutunut A:n virheellisestä tai huolimattomasta menettelystä. Näin ollen A ei ollut vahingosta korvausvastuussa, eikä vahinkoa voitu korvata vastuuvakuutuksesta.

C Oy esitti 30.10.2020 vakuutusyhtiölle oikaisuvaatimuksen katsoen muun muassa, ettei kertomus sairauskohtauksesta ollut uskottava. A oli myöntänyt käyttäneensä alkoholia juuri ennen vesivahingon tapahtumista, minkä perusteella voitiin C Oy:n mukaan todeta, että vakuutettu A:n toiminta oli ollut huolimatonta. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 25 §:n mukaan vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle. Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle myös vahingon, jonka huoneistossa vuokralaisen luvalla oleskeleva henkilö on tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttanut huoneistolle. Yleisten todistustaakkaa koskevien periaatteiden mukaan sen, jolla on toisen omaisuutta hallussaan, on näytettävä, ettei omaisuuden vahingoittuminen ole aiheutunut hänen tuottamuksestaan. C Oy katsoi, ettei myöskään vakuutuksenottaja B ollut näyttänyt toimineensa huolellisesti, eikä hän siten myöskään voinut vapautua korvausvelvollisuudesta vuokranantajaa kohtaan.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden päätöksen 13.11.2020. Yhtiö ei muuttanut korvausratkaisuaan. Yhtiön mukaan A:han oli oltu yhteydessä puhelimitse, ja hän oli kertonut, ettei hän ollut vahingon tapahtuessa humalassa, kaksi olutta ei vaikuta häneen mitenkään. A oli kertonut menneensä suihkuun ja muistavansa sen, mutta heräsi kolmen tunnin kuluttua siihen, kun joku koputteli häntä hereille. A oli kertonut potilaskertomuksessa 23.9.2020 tapahtumista yhdensuuntaisesti sen kanssa, kuin mitä hän oli kertonut vakuutusyhtiölle. A oli ennen tapahtumia nauttinut kaksi olutta. Tämä määrä ei yleisen elämänkokemuksen mukaan vaikuta normaalitilassa olevaan ihmiseen sillä tavoin, että hän nukahtaisi ja nukkuisi kolme tuntia lattiakaivon päällä veden virratessa suihkusta. Mitään näyttöä siitä, että A olisi humalatilan vuoksi kaatunut suihkussa ja siten tukkinut lattiakaivon, ei ollut. Pelkästään se, että henkilö on ottanut alkoholia ennen vahinkotapahtumaa, ei osoita sitä, että vahinko on aiheutettu tuottamuksellisesti. Yhtiö ilmoitti pitävänsä A:n antamia tietoja, joiden mukaan A oli liukastunut ja lyönyt päänsä ja/tai saanut sairauskohtauksen, luotettavina. Kyseessä oli tapaturmaisesti syntynyt vahinko, josta ei syntynyt korvausvelvollisuutta.

Asiakkaan valitus

C Oy ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. C Oy vaatii, että vastuuvakuutuksesta korvataan se osuus vesivahingon korjauskustannuksista, jota kiinteistövakuutus ei korvannut (18.032,23 euroa).

C Oy toistaa oikaisuvaatimuksessaan 30.10.2020 esittämänsä ja katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole kyennyt osoittamaan, ettei vahinko olisi johtunut A:n tuottamuksesta. Mahdollisesta liukastumisesta tai sairauskohtauksesta ei ole muuta näyttöä kuin A:n ja B:n omat kertomukset, jotka on dokumentoitu kolme päivää vahingon jälkeen 23.9.2020 päivättyyn potilaskertomukseen. A on myöntänyt nauttineensa alkoholia ennen vahinkotapahtumaa. Nautitun alkoholin määrää ei kuitenkaan ole kyetty luotettavasti todentamaan. Määrä on siten voinut olla potilaskertomukseen dokumentoitua ja vakuutusyhtiölle ilmoitettua määrää suurempi, jolloin humalatila on voinut myötävaikuttaa vahingon syntyyn. Tätä tukee se potilaskertomukseen kirjattu tieto, ettei hätäkeskuksesta ole katsottu tarpeelliseksi lähettää apua, sillä tapahtumia on pidetty ”humalaisen tötöilynä”. Peruste korvausvastuusta vapautumiseksi jää osoittamatta. C Oy viittaa kantansa tueksi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 501/13.

Vakuutettu A:n toiminta on ollut huolimatonta, koska hänen olisi pitänyt ymmärtää, ettei humalatilassa kannata mennä suihkuun. Tällä perusteella vahinko tulee korvata A:n hyväksi voimassa olleesta vastuuvakuutuksesta.  

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan kielteisen kantansa.

Yhtiö katsoo, että A on osoittanut tapahtumainkulun riittävällä tavalla. Kyseessä on yksityishenkilö, joten näyttökynnystä ei voi asettaa kohtuuttoman korkealle. A on kertonut tapahtumainkulusta johdonmukaisesti ja yhtenevästi koko käsittelyn ajan. A:n kertomus vastaa myös lääkärintodistuksessa kuvattua kertomusta. Yhtiöllä ei ole syytä epäillä kertomuksen todenmukaisuutta. A on myöntänyt nauttineensa alkoholia kaksi annosta ennen tapahtumaa, eikä yhtiö pidä todennäköisenä sitä, että vakuutettu myöntäisi käyttäneensä alkoholia, mutta ei kertoisi todenmukaisesti sen määrästä. A:n nauttiman alkoholin määrästä ei ole näytetty mitään muutakaan, ja C Oy:n muutoshakemus perustuu lähinnä spekulaatioon siitä, mitkä vahingon sattumisolosuhteet olisivat voineet olla. Yhtiö katsoo, ettei kahden alkoholiannoksen nauttimisesta yleisen elämänkokemuksen perusteella aiheudu merkittävää humalatilaa. A on myös itse kertonut, ettei kahdella annoksella ole häneen merkittävää vaikutusta.

Vakuutusyhtiölle annetun selvityksen mukaan A on saanut tapahtuman yhteydessä kuhmun päähänsä ja aivotärähdyksen. Tämä tukee A:n kertomusta vahingon syystä. Yhtiö ei pidä todennäköisenä, että vakuutettu kaatuisi suihkuun nukahtaessaan niin voimalla, että hänelle aiheutuisi kuhmu päähän ja aivotärähdys. Yhtiö katsoo, että A on osoittanut, ettei vahinko ole aiheutunut hänen huolimattomuudestaan. Vaikka osoitettaisiin, että vahinko olisi aiheutunut suihkuun nukahtamisesta, ei mitään huolimattomuutta A:n puolelta ole osoitettu.

Mikäli Vakuutuslautakunta ottaa kantaa vahingon määrään, yhtiö varaa itselleen tilaisuuden lausua siitä erikseen.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettu A:lle ja vakuutuksenottaja ja vakuutettu B:lle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa. B on ilmoittanut asiamiehen välityksellä lautakunnalle, ettei hänellä ole asiaan lisättävää.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:

- C Oy:n ratkaisusuosituspyyntö 6.10.2023
- vakuutusyhtiön vastine 30.10.2023
- vakuutuksenottaja ja vakuutettu B:n ilmoitus lautakunnalle 3.1.2024
- vastuuvahinkoilmoitus 23.9.2020 ja omaisuusvahinkoilmoitus 23.9.2020
- vahinkokohteen isännöitsijän sähköposti vakuutusyhtiölle 28.9.2020
- B:n verkkoviesti vakuutusyhtiölle 6.10.2020
- vakuutusyhtiön korvauspäätös 8.10.2020
- C Oy:n oikaisuvaatimus vakuutusyhtiölle 30.10.2020
- vakuutusyhtiön korvauspäätös 13.11.2020
- vahinkokartoitusraportti 24.9.2020
- päivystyspoliklinikan sairauskertomus 23.9.2020
- valokuvia vahingon yhteydessä vaurioituneesta irtaimistosta
- vakuutuskirja ja vakuutusehdot.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutettu A ja/tai vakuutuksenottaja ja vakuutettu B korvausvastuussa aiheutuneesta vesivahingosta, ja tuleeko vahinko siten korvata B:n kotivakuutukseen sisältyvästä vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (31.3.1995/481) 25.3 §:n mukaan vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle myös vahingon, jonka huoneistossa vuokralaisen luvalla oleskeleva henkilö on tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttanut huoneistolle. Vuokralainen ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jonka aiheuttaa vuokranantajan toimesta taikka rakennuksen, huoneiston tai sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan lukuun tehtävän työn suorittaja.

Yksityishenkilön vastuuvakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2013 alkaen) kohdan 4.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

1. A:n korvausvastuu vahingosta

Vahingon korvaaminen vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on vahingosta korvausvastuussa. Vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan vahingon aiheuttamista moitittavalla menettelyllä eli virheellä, huolimattomuudella tai laiminlyönnillä. Vakuutettu A:n osalta korvausvastuuta C Oy:tä kohtaan arvioidaan vahingonkorvauslain perusteella. Vahingonkärsinyt C Oy:llä on näyttötaakka siitä, että vahinko on aiheutunut A:n tuottamuksellisen menettelyn seurauksena.

Vakuutuksenottaja B on 23.9.2020 tehnyt vakuutusyhtiölle kirjallisen vastuuvahinkoilmoituksen, jonka mukaan vakuutettu A on 20.9.2020 liukastunut suihkussa suihkun ollessa päällä ja lyönyt päänsä. A on kaatunut suorilta jaloiltaan lattiakaivon päälle. Ilmoituksen mukaan A on saanut tapahtuman yhteydessä kuhmun päähänsä ja aivotärähdyksen. Verkkoviestissä 6.10.2020 B on kertonut, että A ei ole muistanut kaatumista. Hän on muistanut olleensa ottamassa saippuaa, ja seuraava muistikuva on ollut, kun häntä on herätelty.

Päivystyspoliklinikan tekstin 23.9.2020 mukaan A on tullut tutkittavaksi pään trauman jälkeisen sekavuuden vuoksi. Esitietojen mukaan A:n suvussa on taipumusta selittämättömiin kollapseihin ja A:lla on aiemmin ollut vasovagaalisia kollapseja (pyörtymisiä). Kolmea vuorokautta aiemmin A on tullut yöllä kotiin parin tunnin vierailulta. A on nauttinut kaksi olutta. A on ollut jonkin aikaa kotona, käynyt WC:ssä ja ruokaillut, ja päättänyt mennä suihkuun noin kello 00:30. A on muistanut menneensä suihkuun. Suihkussa A on kaatunut ja lyönyt takaraivoaan; epäselvää on ollut, onko kyseessä ollut liukastuminen vai pyörtyminen. A on löydetty suihkusta aamuyöllä noin 2,5 tunnin kuluttua, jolloin hän on ollut heräteltävissä. A on kertonut muistavansa kyseisen tilanteen, mutta ei aamuyön tapahtumia sen jälkeen. Tuolloin soitettiin hätänumeroon, mutta hätäkeskus ei ollut pitänyt tarpeellisena lähettää apua kohteeseen arvioiden, että kyse on ”humalaisten tötöilystä”. A:n äiti on ollut vastaanotolla mukana ja kertonut, että A on ollut tapahtuneen jälkeen kotona passiivisena ja nukkunut paljon. A on ollut aloitekyvytön, päivystykseen hakeutumispäivänä on ollut neljä aktiivista tuntia. Edellisenä yönä A on ollut hereillä ja puhunut ilmeisesti osin unessa menneisyyden hahmoista ja ollut huonosti kontaktissa. Päivystyksessä A on ollut rauhallinen, mutta hieman hämmentynyt. Hän on ottanut katsekontaktia ja vastannut kysymyksiin selkeästi artikuloiden. A on muistanut vuoden ja kuukauden. Tarkkaa päivämäärää hän ei ole muistanut, mutta on arvioinut, että on loppukuu. Hän ei ole muistanut pääministerin nimeä. Hän on muistanut olevansa sairaalassa. Kliininen neurologinen tutkimus on pääsääntöisesti ollut löydöksiltään normaali; sormi-nenänpääkokeessa on silmät suljettuna ollut vasemmalla lopussa hiukan ataksiaa. On arvioitu, että kyseessä on merkittävä kognition alenema A:n ikäkin huomioiden. A:lle on tehty peruslaboratoriokokeet, joissa ei ole todettu tulehdukseen viittaavaa, ja pään tietokonekerroskuvaus, jossa ei ole todettu kirurgista hoidettavaa. Asiassa on konsultoitu neurologian päivystäjää, jonka suosituksesta on tehty lähete aivovammapoliklinikalle pään magneettitutkimuksen ja jatkoseurannan järjestämiseksi. Lisäksi on pyydetty sisätautien poliklinikan arviota siitä, onko tarpeen selvittää A:n kohtauksenomaista kollapsia.

Ottaen huomioon vahinkoilmoituksen tiedot ja edellä kuvattu, A:ta koskeva lääketieteellinen selvitys, Vakuutuslautakunta pitää uskottavana, että vahinko on aiheutunut sairauskohtauksesta. Tapahtuneesta on kerrottu johdonmukaisesti sekä vahinkoilmoituksessa että päivystyspoliklinikalla, ja myös sairauskertomuksessa kuvatut tiedot tukevat A:n kertomusta. A ei ole aiheuttanut vahinkoa huolimattomuudellaan, eikä hänelle siten ole syntynyt vahingosta korvausvastuuta. Peseytyminen kahden oluen nauttimisen jälkeen ei Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan osoita huolimattomuutta. Korvausvastuun puuttuessa vahinkoa ei korvata vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiön päätös on asianmukainen A:n osalta.

2. B:n korvausvastuu vahingosta

Vahingonkärsinyt C Oy on vakuutettu A:n tuottamuksellisen menettelyn lisäksi vedonnut vuokralainen, vakuutettu B:n osalta asiassa asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 25.3 §:ään, jonka mukaan vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka huoneistossa vuokralaisen luvalla oleva henkilö on aiheuttanut tahallaan tai huolimattomuudestaan. Vakuutuslautakunta viittaa tältä osin edellä A:n huolimattomuudesta lausuttuun ja toteaa, ettei myöskään B ole vahingosta korvausvastuussa. Vakuutusyhtiön päätös on asianmukainen myös B:n osalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Korpiola
Koskinen