Tapahtumatiedot

Puhelimitse 4.4.2022 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan A (s. 1960) astui 1.4.2022 tyhjän päälle portaita alas tullessaan, jolloin hän kaatui lattialle vasen käsi edellä. A:n vasemman käden ranne kipeytyi. A:lle tehtiin vasemman kyynärvarren ja rannenivelen röntgentutkimus, jossa todettiin värttinäluun nivelpinnassa pykälää. Murtuman hoitamiseksi valittiin konservatiivinen kipsilastahoito. Ranteeseen jäi jatkuva lepokipu ja paineentunne. Sittemmin A jäi rannevamman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. A haki korvausta hoitokuluista ja pysyvästä haitasta yksityistapaturmavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö maksoi A:lle korvauksen tapaturman aiheuttamista hoitokuluista. Pysyvästä haitasta vakuutusyhtiö antoi korvauspäätöksen 9.8.2023. Yhtiö totesi päätöksessään, että A:ta koskevien potilaskertomusten mukaan A:lle on aiheutunut tapaturman seurauksena vasemman värttinäluun alaosan murtuma. Tapaturman sattumisen jälkeen ranneniveleen on kehittynyt nivelrikkoa. Ranteessa esiintyy leposärkyä ja A:lla on käytössään kipulääkitys kolme kertaa viikossa. A:lla ei ole kuitenkaan jatkuvaa kipulääkityksen tarvetta, eikä voimakkaiden kipulääkkeiden tarvetta. Kantaminen ja nostaminen ovat ranteen vuoksi rajoittuneita. Ranne ei kuitenkaan ole täysin jäykkä. Kyseessä ei ole dominantti käsi. Yhtiö arvioi A:lle aiheutunutta pysyvää haittaa haittaluokitusasetuksen kohdan 1.2 Yläraajat, paitsi sormet mukaan. Yhtiö katsoi, että A:lle tapaturman seurauksena aiheutunut pysyvä haitta vastasi haittaluokkaa 1 ja maksoi korvauksen tämän mukaisesti.

A haki korvauspäätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäiseltä muutoksenhakumenettelyltä. A katsoi, että vakuutusyhtiö oli arvioinut haittaluokan liian pieneksi. Vakuutusyhtiö ei muuttanut aiemmin antamaansa korvauspäätöstä.

Asiakkaan valitus

A esittää tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle aiheutuneen pysyvän haitan katsotaan vastaavan haittaluokkaa 3–4.

Valituksessaan A käy läpi ranteen hoitamiseen liittyviä tapahtumia. A toteaa, että hänen ranteensa on kivulias. Kipu yltää kyynärvarteen saakka molemmin puolin. A:n mukaan ortopedi on sitä mieltä, että värttinäluun päähän on jäänyt epätasaisuutta/uloke, joka aiheuttaa värttinäluun puoleisen kivun. A joutuu ottamaan kipulääkkeitä useana päivänä viikossa. A:n polvessa on todettu vuosia sitten kulumaa, mutta sama kipulääke toimii sekä polven että ranteen kipuun. Kipulääkkeiden tarve on kasvanut koko ajan rustovaurion pahentumisen takia.

A toteaa, että hän ei voi nostaa eikä kannatella vasemmalla ranteellaan vaan se on pidettävä vähän taivutettuna peukalon suuntaan. Kyynärluun osuminen vastakappaleeseen aiheuttaa vihlontaa ja kipua, joka säteilee pitkin kyynärvartta ylös asti. Yöt ovat haasteellisia, koska hän saattaa unissaan kääntää rannettaan väärään suuntaan ja se aiheuttaa heti vihlontaa. A on saanut kiropraktikolta kaksi rannetukea, joita ilman hän ei pärjää. A:n on kaikissa tilanteissa otettava huomioon, ettei hän vahingossakaan taivuta rannettaan väärään suuntaan. Tämä vaikuttaa niin, ettei hän voi useinkaan tehdä asioita tai askareita.

Asiamiehen välityksellä esittämässään lisäkirjelmässä A vaatii, että hänelle maksetaan lisäkorvausta niin, että korvaus vastaa haittaluokkaa 4. Lisäksi A vaatii, että lisäkorvaukselle maksetaan viivästyskorkoa 9.8.2023 lukien.

A katsoo, että hänen asiaansa tulisi arvioida haittaluokituksen kohdan 1.2 Yläraajat, paitsi sormet lisäksi myös haittaluokituksen 1.3 Yläraajat kokonaisuutena mukaisesti. Kyseisiä asetuksen kohtia hänen tilankuvaukseensa peilaten haittaluokka on 4. Haittaluokituksen kohdassa 1.2 ei ole mainittu minkäänlaisen vamman jälkitilan kohdalla niin alhaista haittaluokkaa kuin 1. A katsoo, ettei vakuutusyhtiön päätös näin ollen perustu haittaluokitukseen.

A katsoo, että asianmukaisin kohta asetuksen 1.2 määrittelyistä olisi ”ranne jäykkä, huono asento”, josta kuuluu maksaa haittaluokan 3–4 mukainen korvaus. Tässäkään ei tule otetuksi huomioon hänen ranteensa ja kyynärvartensa kivuliaisuutta sekä kehittyvää rustovauriota ja nivelrikkoa eikä sitä, ettei kädellä voi käytännössä tehdä juuri mitään. Kädellä ei voi nostaa eikä kannatella. Ranne ei taivu ja raajassa esiintyy viiltävää kipua. Pysyvä haitta ei rajoitu vain ranteeseen vaan koko kyynärvarsi on kipeä. Puristusvoima on heikentynyt. Ranne on jäykistynyt ja raajassa on myös leposärkyä.

Haittaluokituksen kohdan 1.3 osalta A katsoo, että osuvin kuvaus on ”keskivaikea toiminnanvajaus”, jossa haittaluokka on 4–8. Kyseisen asetuksen kohdan määritelmän mukaan voima on melkoisesti alentunut (vaikea pidellä lujasti työkalua tai nostaa noin 10 kilon painoista esinettä), näppäryys on huomattavasti alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin syödä ja kammata ja liikkuvuus on paljon rajoittunut.  Koska A:n vasen raaja on vamman takia käytännössä lähes toimintakyvytön ja sitä lisäksi särkee, on kokonaishaitta vähintään haittaluokka 4.

A haluaa saattaa Vakuutuslautakunnan tietoon, että hänen hoitonsa asianmukaisuus on parhaillaan myös liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tutkittavana. Yksi murtumalinjoista ulottui kuvien perusteella ranneniveleen. A:n pirstaleisen intra-artikulaarisen radiuksen alaosan murtuman hoito ei selvästikään ole noudattanut hoitosuosituksia, minkä vuoksi murtuma on luutunut huonosti ja se on virheasennossa sekä kipeä. A:lle olisi tullut heti tehdä magneettitutkimus ja valita operatiivinen hoitolinja konservatiivisen sijaan. A katsoo, että hänen kohdallaan toteutunut konservatiivinen hoito oli puutteellista.

Vakuutuslautakunnan pyytämän lääketieteellisen asiantuntijalausunnon tiedoksi saamisen jälkeen antamassaan lisäkirjelmässä A toteaa asiamiehen välityksellä, että lausunto on suppea ja hänen pysyvää oirekuvaansa vähättelevä. Lausunnossa väitetään, etteivät A:n ilmiselvät ja selvästi tapaturmavammasta johtuvat hermokipuoireet ole yhteydessä tapaturman jälkitilaan.

A katsoo, että tässä tilanteessa oikeudellisen arvion merkitys korostuu. A viittaa potilasvahinkolautakunnan täysistuntoratkaisuun dnro 707/04.00/2018 näyttötaakan jakoa koskevista periaatteista, joita myös Vakuutuslautakunta on aiemmassa ratkaisukäytännössään noudattanut. Ratkaisussa potilasvahinkolautakunta katsoi, että tietyn näyttökynnyksen ylityttyä, mikäli vakuutusyhtiö haluaa kiistää syy-yhteyden, tulee sen esittää jokin vahinkotapahtumaa todennäköisempi syy oireilulle. Vastaavalla tavalla tässä tapauksessa, mikäli vakuutusyhtiö haluaa kiistää syy-yhteyden, tulee sen kyetä osoittamaan jokin törmäystä todennäköisempi syy jännerepeämälle. Pelkkä näkemyksen esittäminen ei ole riittävää, vaan syy-yhteysarviointi tulee perustella. Syy-yhteysarviointi ei ole yksinomaan lääketieteellinen, vaan siinä otetaan lääketieteellisen selvityksen ohella huomioon muutkin seikat.

A katsoo, ettei hänen vasemman yläraajansa oireilulle ole todettavissa mitään muuta syytä kuin tapaturma. Siten vasemman yläraajan pysyvä haitta tulee korvata kokonaan vakuutuksesta. Se seikka, että ENMG-tutkimuksessa ei ole todettu hermovauriota, ei poissulje hermokipuoireiston olemassaoloa. A katsoo, että tämä on lääketieteessä neurologian saralla yleisesti tunnettu tosiasia.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa antamiinsa korvauspäätöksiin ja toistaa niissä esittämänsä perustelut. Lisäksi yhtiö toteaa, että haitta-arvio suoritetaan itsenäisesti hoitavan lääkärin kirjoittaman tilankuvauksen sekä muun käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen pohjalta. Ratkaisevaa ei siten ole hoitavan lääkärin arvio haitta-asteen suuruudesta, vaan haittaluokka arvioidaan lääkärinlausuntoihin ja/tai potilaskertomuksiin kirjatun toiminnallisen tilankuvauksen perusteella. Lausuntoihin kirjattua tilankuvausta verrataan haittaluokitusasetuksen tilankuvauksiin.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei A ole valituksessaan tuonut esiin uutta lääketieteellistä selvitystä, jonka perusteella yhtiö tulisi maksaa hänelle 1.4.2022 sattuneen tapaturman vuoksi lisäkorvausta.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, ettei A:n valituksessa ole esitetty vamman tilasta uutta lääketieteellistä tietoa, joka vaikuttaisi arvioon. Toimitettujen lääkärinlausuntojen perusteella on arvioitu, että haittaluokituksen kohdan 1.2 yksityiskohtaiseen vammanimikkeeseen ”ranne jäykkä, asento hyvä” vertaamalla päästään haittaa kuvaavaan tulokseen, jolloin sovelletaan ensisijaisesti haittaluokituksen kohtaa 1.2. Haittaa arvioidaan kohdan 1.3 Yläraajat kokonaisuutena perusteella vain silloin, kun kohdan 1.2 vammanimikkeisiin vertaamalla ei päästä haittaa kuvaavaan lopputulokseen.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 1.4.2022—24.7.2023.

1.4.2022 päivätyn päivystyspoliklinikan tekstin mukaan A oli ollut tekstin kirjauspäivänä ravintolassa laulamassa karaokea. Lavalta alas tullessaan A oli astunut huonosti ja kaatunut vatsalleen maahan siten, että hänen vasen kätensä oli jäänyt vartalon alle. A oli kolauttanut myös päätään lievästi, mutta hänellä ei ollut ilmennyt tajunnanmenetystä tai muistiaukkoa. A:n ranne oli kipeytynyt. Päivystyksessä A:n yleistila oli hyvä. Yläraajassa ei ollut ulkoisia virheasentoja ja iho oli ehjä. Ranteen seudulla oli lievää nestelisää. Tunnusteltaessa olkanivel oli paikoillaan ja aristamaton. Myös olkavarsi ja kyynärnivel olivat tunnusteltaessa aristamattomat. Ulkoisia vamman merkkejä ei näkynyt. A:lla ilmeni tunnusteltaessa lievää aristusta värttinäluun etäisellä alueella ja eniten rannenivelen kohdalla värttinäluun etäisen osan seutuvilla. A:lle tehtiin vasemman kyynärvarren sekä rannenivelen röntgentutkimukset. Kyynärvarren alueella ei todettu traumalöydöksiä. Ranteen röntgentutkimuksessa nähtiin etenkin viistoprojektiossa pykälä nivelpinnalla. A:n käsi kipsatiin neutraaliasentoon. A sai diagnoosiksi S52.5 Värttinäluun alaosan murtuma.

30.6.2022 päivätyn erikoislääkärin tekstin mukaan A:lle oli tehty kartiokeilakuvaus, jonka perusteella värttinäluun todettiin olevan luutumassa hyvin. A:lla oli ollut edelleen kipuja kyynärluun puoleisesti. Ranteen puolikuuluun kystien perusteella A:lla vaikutti olevan tila, jossa suhteellisesti liian pitkä kyynärluu hankasi puolikuuluun rustopintaa aiheuttaen kyynärluunpuoleista rannekipua (ulnar abutment). A:n lonkissa, polvissa ja selkärangassa oli rappeumaa, jotka heikensivät hänen työkykyänsä. A:ta kehotettiin keskustelemaan työterveyshuollon ja työnantajan kanssa kevennetystä työnkuvasta.

24.8.2022 päivätyn kirurgian poliklinikan tekstin mukaan A:lle oli tehty magneettikuvaus. A:lla todettiin merkkejä tilasta, jossa suhteellisesti liian pitkä kyynärluu hankasi puolikuuluun rustopintaa. A:lla oli kipua kyynärluunpuoleisesti. Kipua ilmeni sekä levossa että kevyessä käden käytössä. Ranteen liikkeet olivat jäykistyneet etenkin kääntöjen suhteen. Murtuman luutumista seurattaisiin kartiokeilakuvauksella.

22.9.2022 päivätyn erikoislääkärin tekstin mukaan A:lle oli tehty kartiokeilakuvaus, jonka perusteella murtuman todettiin luutuneen. Kyynärluun suhteellinen pituus oli kasvanut noin kaksi millimetriä. A:lla todettiin alkava rannenivelen ja peukalosäteen nivelrikko. A:lle ehdotettiin ensisijaisesti työkyvyttömyyseläkkeen hakemista. Mikäli A:n ranteen tilanne ei paranisi eläköitymisen myötä, arvioitaisiin leikkaushoidon ja sen laajuuden tarvetta.

15.6.2023 päivätyn käsikirurgian erikoislääkärin E-lausunnon tekstin mukaan A on oikeakätinen. A:n vasen ranne oli turvonnut ja kyynärvarressa oli jonkin verran lihassurkastumaa. Vasemman ranteen liikkuvuus oli varsin hyvä. A:lla ilmeni kuitenkin kipua liikkeessä, jossa rannetta taivutetaan kyynärluun puolelle (ulnaarideviaatio) sekä liikkeessä, jossa kyynärvartta kierretään siten, että kämmenpuoli tulee ylöspäin (supinaatio). A kertoi, että hänellä oli ajoittain sähköiskumaisia kipuja sekä kyynärluun että värttinäluun puoleisesti. Lisäksi hänellä oli ilmennyt pistelyä ja palovamman tuntuista kirvelyä kyynärvarren iholla. A sai lähetteen ENMG-tutkimukseen hermovaurion poissulkemiseksi.

24.7.2023 päivätyn käsikirurgian erikoislääkärin E-lausunnon tekstin mukaan A:lle tehdyssä ENMG-tutkimuksessa ei todettu hermovaurioihin viittaavia löydöksiä. Tapaturman jälkeisinä muutoksina todettiin lievä kyynärluun pidentymä, värttinäluun huomattavat ja etenkin kyynärluunpuoleiseen nivelpintaan painottuvat rustovauriot sekä osteopatiamuutoksia, jotka johtuivat tilasta, jossa suhteellisesti liian pitkä kyynärluu hankaa puolikuuluun rustopintaa. A käytti kipujen vuoksi lastaa säännöllisesti, mutta ei päivittäin. A käytti nivelrikon aiheuttamien oireiden hoitoon tarkoitettu lääkettä noin kolme kertaa viikossa. A ei pystynyt nostamaan tai kantamaan ranteensa vuoksi. A ripusti esimerkiksi kauppakassin kyynärvarteensa. A kertoi, että hän yritti käydä sitkeästi kuntosalilla, mutta työntävät liikkeet eivät onnistuneet lainkaan ja vetävät liikkeet vain kevyillä painoilla. A:n ranteessa oli jatkuva lepokipu ja paineentunne. Kipu säteili pitkin ojentajajänteitä kyynärvarren yläpuoliseen osaan aina olkavarteen asti. Sormien ojentaminen onnistui keskinivelten tasolla vajaasti. Taivutuksessa sormien kärjet jäivät kahden senttimetrin päähän kämmenpoimusta. A pystyi ojentamaan rannettaan 30 astetta ja taivuttamaan 20 astetta. Ranteen kääntäminen värttinäluun puolelle helpotti rannenivelen kipua, kun taas ranteen kääntäminen kyynärluun puolelle pahensi sitä. Puristusvoima oikeakätisellä A:lla oli 30/22 kilogrammaa. A oli joutunut jäämään rannevamman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Rannevamma haittasi huomattavasti myös A:n normaalielämää jatkuvan kivun ja heikkovoimaisuuden vuoksi. Rannevamman hoitamiseksi ei ollut hyviä operatiivisia vaihtoehtoja. A sai rustovaurioiden hoitamiseksi kortisonipistoksen.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalaiselta.

Karjalainen toistaa lausunnossaan tapahtumatiedot ja käy läpi A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä. A:lle tehtiin 1.4.2022 sattuneen vahinkotapahtuman jälkeen kliininen tutkimus päivystyksessä. A:lla todettiin ranteen seudussa lievä nestelisä. Tunnustelussa A:lla ilmeni lievää arkuutta värttinäluun etäisessä osassa, enimmillään etäisessä päässä. Yläraajan toiminnot olivat kunnossa. A:lle tehdyssä röntgentutkimuksessa todettiin värttinäluun pään nivelpinnassa pykälää ja hoidoksi määräytyi kipsilasta. A:lle tehtiin 17.5.2022 kartiokeilakuvaus, jossa todettiin värttinäluun kyynärluunpuoleisen nivelpinnan murtuma, jossa oli hieman uudisluuta. A:lle tehtiin jälleen 28.6.2022 kartiokeilakuvaus, jossa todettiin asentojen olevan ennallaan. Tiivistyminen oli lisääntynyt murtumaraossa luutumisen edettyä. Murtumarako oli vielä paikoin auki. A:lle tehtiin 3.8.2022 magneettitutkimus, jossa todettiin kolmioruston keskiosan ohentumaa ja osin luutumaton värttinäluun murtuma.

Käsikirurgin kontrollissa 24.8.2022 A:lla todettiin tunnustellen arkuutta puolikuuluun seudussa. Ranteen kyynärluunpuoleinen ojentajajänne oli rauhallinen. Ranteen sivuttaiskäännöt olivat jäykistyneet. A:lle tehtiin kartiokeilakuvaus, jossa todettiin värttinäluun murtuman luutuneen hyvin ja kyynärluun suhteellisen pituuden lisääntyneen kahdella millimetrillä sekä alkava rannenivelen nivelrikko ja peukalosäteen nivelrikko.

Käsikirurgi esitti 22.9.2022 kontrollikäynnillä jatkossa tarvittaessa tehtäväksi kyynärluun lyhentämisen ja peukalosäteen nivelrikon hoitona muovaustoimenpiteen tai ranteen osaluudutuksen. A:lla on sairauksina lisäksi selkärankareuma, polvien nivelrikkoa ja muita tukielinsairauksia. Käsikirurgi esitti, että työterveyshuollossa tehtäisiin työkyvyn kokonaisarvio ja että A hakisi työkyvyttömyyseläkettä.

A:lle tehtiin toisen käsikirurgin kontrollissa 15.6.2023 kliininen tutkimus. A:n vasemman ranteen todettiin olevan turvonnut. Kyynärlihaksissa oli surkastumista. Liikkuvuus oli varsin hyvä. Ranteen sivuttaiskääntö kyynärluun suuntaan ja kyynärvarren ulkokierto olivat kivuliaat. A:lle tehtiin ajoittaisten sähköiskumaisten kiputuntemusten ja pistelyn takia hermoratatutkimus, jossa ei todettu vaurioita.

Käsikirurgin kontrollikäynnillä 24.7.2023 tehdyssä potilaskirjauksessa mainitaan jatkuva lepokipu ja paineentunne. Kipu säteili kyynärvarren tyveen ja olkavarteen. Kliinisessä tutkimuksessa ranteen ojennus oli 30 astetta ja taivutus 20 astetta. Ranteen sivuttaiskääntö värttinäluun suuntaan helpotti ranteen kipua ja sivuttaiskääntö kyynärluun suuntaan pahensi kipua. Sormissa keskinivelten ojennus oli vajaa. Taivutuksessa sormien kärjet jäivät kaksi senttiä kämmenpoimusta. Puristusvoima oikeakätisellä A:lla oli 30/22 kilogrammaa. Hoidoksi määräytyi lääkeainepistos ranneniveleen ja mobilisaatio.

Karjalainen toteaa, että tässä tapauksessa ranteen pysyvä haitta arvioidaan haittaluokituksen kohdan 1.3 Yläraajat kokonaisuutena, haittaluokka 0–3 mukaan. Kyseessä on lievä toiminnanvajaus, kun karkea voima ja näppäryys ovat vähän alentuneita, mutta raajalla voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella ja liikkuvuus on vähän rajoittunut. A:n haitta asettuu asteikolla 24.7.2023 todetun kliinisen tilan perusteella haittaluokkaan yksi (1).

Karjalainen katsoo, ettei sormitoimintojen ja voimien mahdollinen alentuma ole yhteydessä tapaturman jälkitilaan, koska tapaturmaan ei liity hermojen, verisuonten eikä jänteiden tai lihasten vaurioita. Karjalainen toteaa lisäksi, että ranteen vapaa käyttö ja kuormittaminen on sallittua rakenteiden kunnon ylläpitämiseksi ja toimintojen vahvistamiseksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, minkä haittaluokan mukainen pysyvä haitta A:lle on jäänyt tapaturman 1.4.2022 seurauksena.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavien henkilövakuutusehtojen (voimassa 1.4.2021 alkaen) kohdan 2.1 (Invaliditeettiturva) mukaan oikeus korvaukseen syntyy, kun vakuutetulle aiheutuu turvan voimassaoloaikana pysyvä haitta turvan voimassaoloaikana sattuneen tapaturman vuoksi ja pysyvä haitta on jatkunut kolme kuukautta turvan edelleen voimassa ollessa.

Pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle ja joka ei lääketieteellisen todennäköisyyden mukaan enää parane. Haittaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu. Vammautuneen yksilölliset olosuhteet, kuten ammatti tai harrastukset, eivät vaikuta haitan määritykseen.

Haitan suuruus määritetään tapaturman sattuessa voimassa olleen valtioneuvoston antaman työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuvan haittaluokitusasetuksen perusteella. Vammat on jaettu haittaluokkiin 1–20 siten, että haittaluokka 20 tarkoittaa suurinta haittaa ja haittaluokka 1 pienintä korvattavaa haittaa.

Täydestä eli haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutuskirjassa kerrottu vakuutusmäärä. Osittaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa.

Pysyvä haitta määritetään vamman muodostuttua lääketieteellisesti arvioiden pysyväksi ja aikaisintaan kolmen kuukauden ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta. Turvan tulee edelleen olla tällöin voimassa.

Jos haitta muuttuu vähintään kaksi haittaluokkaa ennen kuin kolme vuotta on kulunut tapaturman sattumisesta, muutetaan korvauksen määrää vastaavasti edellyttäen, että invaliditeettiturva on edelleen voimassa. Maksettua korvausta ei kuitenkaan peritä takaisin.

Korvaus maksetaan tapaturman sattumishetkellä voimassa olevien vakuutusehtojen mukaisesti.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (768/2015) haittaluokkataulukon kohdassa 1, Yläraajat mainitut haittaluokat tarkoittavat oikeaa tai parempaa kättä. Vasemman tai huonomman yläraajan haittaluokat ovat yhtä haittaluokkaa alempia, paitsi luokassa 1, jota ei alenneta.

Haittaluokkataulukon kohdan 1.2 (Yläraajat paitsi sormet) mukaan kyseessä on haittaluokka 2, kun ranne on jäykkä ja asento hyvä. Haittaluokka 3–4 on kyseessä silloin, kun ranne on jäykkä ja asento huono.

Haittaluokkataulukon kohdan 1.3 (Yläraajat kokonaisuutena) mukaisia arviointiperusteita käytetään, jollei yksityiskohtaisiin vammanimikkeisiin vertaamalla voida päästä haittaa kuvaavaan tulokseen. Arviointi koskee yhdestä yläraajasta aiheutuvaa haittaa.

Kyseessä on lievä toiminnan vajaus, haittaluokka 0–3, kun karkea voima on vähän alentunut, näppäryys on vähän alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella, ja liikkuvuus on vähän rajoittunut.

Kyseessä on keskivaikea toiminnan vajaus, haittaluokka 4–8, kun voima on melkoisesti alentunut (vaikea pidellä lujasti työkalua tai nostaa noin 10 kilon painoista esinettä), näppäryys huomattavasti alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin syödä ja kammata, liikkuvuus paljon rajoittunut.

Asian arviointi

Yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Arviossa otetaan huomioon lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevä vamman tai sen aiheuttaman toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haitan määrittämisessä käytetään tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa haittaluokitusta, tässä tapauksessa valtioneuvoston asetusta 768/2015. Vakuutuslautakunta toteaa selvyyden vuoksi, ettei A:n työkyvyttömyys tai siihen johtaneet syyt ole tässä asiassa arvioinnin kohteena, minkä vuoksi lautakunta ei ota ratkaisussaan kantaa kyseisiin asioihin.

Vakuutusyhtiö on katsonut A:lle jääneen toiminnallisen haitan vastaavan haittaluokkaa 1, kun haittaa arvioidaan asetuksen kohdan 1.2 (Yläraajat, paitsi sormet) nojalla. Edellä mainitusta asetuksen kohdasta yhtiö on katsonut A:n tilaa kuvaavaksi kohdan ”Ranne jäykkä, hyvä asento”.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kohdan 1.3 arviointiperusteita käytetään silloin, kun yksityiskohtaisiin vammanimikkeisiin vertaamalla ei päästä haittaa kuvaavaan tulokseen. Kontrollikäynnillä 24.7.2023 A:n on kuvattu pystyneen ojentamaan rannettaan 30 astetta ja taivuttamaan 20 astetta. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiön soveltama arviointiluokan 1.2 kuvaus ”Ranne jäykkä, hyvä asento” vastaa A:lle tapaturman seurauksena jäänyttä tilaa, koska ranne ei ole täysin jäykkä. Lautakunta pitää perusteltuna arvioida A:n ranteen toimintavajavuudesta aiheutunutta haittaa haittaluokituksen kohdan 1.3 (Yläraajat kokonaisuutena) nojalla.

Arviointiluokan 1.3 mukainen lievä toiminnanvajavuus ja haittaluokka 0–3 on kyseessä silloin, kun karkea voima on vähän alentunut, näppäryys on vähän alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella ja liikkuvuus on vähän rajoittunut. Saman arviointiluokan mukainen keskivaikea toiminnanvajavuus ja haittaluokka 4–8 on kyseessä silloin, kun yläraajan voima on melkoisesti alentunut (vaikea pidellä lujasti työkalua tai nostaa noin 10 kilon painoista esinettä), näppäryys huomattavasti alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin syödä ja kammata ja liikkuvuus on paljon rajoittunut.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan A on 1.4.2022 ravintolassa olevalta lavalta alas tullessaan astunut huonosti ja kaatunut vatsalleen maahan siten, että hänen vasen kätensä jäi vartalon alle. A:n vasen ranne kipeytyi. A:lle tehtiin vasemman kyynärvarren sekä rannenivelen röntgentutkimukset. Ranteen röntgentutkimuksessa todettiin pykälänivel pinnalla. A sai diagnoosiksi S52.5 Värttinäluun alaosan murtuma. Hoidoksi valittiin kipsilastahoito. Murtuman luutuminen kuitenkin viivästyi. A:lle tehtiin kartiokeilakuvaus syyskuussa 2022, jolloin murtuman todettiin vihdoin luutuneen. Lisäksi kuvauksessa todettiin, että A:n kyynärluun suhteellinen pituus oli kasvanut noin kaksi millimetriä ja että A:lla oli alkava rannenivelen ja peukalosäteen nivelrikko. Kontrollikäynnillä 24.7.2023 A on pystynyt ojentamaan vasenta rannettaan 30 astetta ja taivuttamaan 20 astetta. A on oikeakätinen. A:n käsien puristusvoimat olivat 30/22 kilogrammaa. A:lle tehtiin ENMG-tutkimus, jossa ei todettu hermovaurioihin viittaavia löydöksiä. Kartiokeilakuvauksessa A:lla todettiin tapaturman jälkeisinä muutoksina lievä kyynärluun pidentymä, värttinäluun huomattavat ja etenkin kyynärluunpuoleiseen nivelpintaan painottuvat rustovauriot sekä osteopatiamuutoksia, jotka johtuivat tilasta, jossa suhteellisesti liian pitkä kyynärluu hankaa puolikuuluun rustopintaa. A käyttää ranteen kivun vuoksi säännöllisesti lastaa. A käyttää säännöllisesti nivelrikon aiheuttamiin oireisiin tarkoitettu lääkettä. A on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Lisäksi A:n lonkissa, polvissa ja selkärangassa on rappeumaa.

Vakuutuslautakunta on myös pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa A:lle 1.4.2022 sattuneen vahinkotapahtuman johdosta aiheutuneen pysyvän haitan suuruudesta. Lautakunnan pyytämän asiantuntijalausunnon mukaan A:lle on jäänyt vahinkotapahtumasta pysyvä haitta, joka sijoittuu haittaluokituksen kohdan 1.3 mukaiseen haittaluokkaan yksi (1).

Vakuutuslautakunta katsoo käytössään olevien A:ta koskevien lääketieteellisten selvitysten ja erityisesti 24.7.2023 käsikirurgin kontrollikäynnillä kirjatun A:n tilankuvauksen sekä hankkimansa asiantuntijalausunnon perusteella, että tapaturma on aiheuttanut A:n vasemman ranteen liikelaajuuksien huonontumisen. Lautakunta katsoo, etteivät edellä mainitulla kontrollikäynnillä kirjatut A:n sormien liikelaajuuksien huonontuminen ja käden puristusvoiman alentuminen ole aiheutuneet tapaturmasta. Tapaturman seurauksena aiheutunutta vasemman ranteen toiminnallista haittaa kokonaisuutena arvioiden lautakunta päätyy lopputulokseen, jonka mukaan A:lle on aiheutunut haittaluokkaa 1 ja haittaluokituksessa 1.3 tarkoitettua alaraajan lievää toiminnanvajausta vastaava pysyvä haitta. Arvioinnissa on otettu huomioon myös se, että kyseessä ei ole A:n dominantti käsi. Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvauksen maksamista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä lopputulokseltaan vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Korkeamäki
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov