Tapahtumatiedot

A (s. 1960) haki korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 10.1.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.

Vahinkoilmoituksen mukaan A sai koronavirusrokotteen 21.6.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).

A sai koronavirusrokotuksen vasempaan olkavarteensa. Tästä seurasi vasemman olkavarren kipeytyminen. A ei voinut vahinkoilmoituksen laatimisen aikaan tammikuussa 2022 edelleenkään nostaa vasenta kättään kuin 45 astetta. A oli joutunut syömään kipuun särkylääkettä. A oli käynyt lääkärissä seitsemän tai kahdeksan kertaa, fysioterapiassa kolme kertaa ja ortopedillä kaksi kertaa. Lisäksi hänelle oli tehty ultraääni- ja röntgentutkimukset. Jomotuksen alettua hän oli syönyt myös antibioottikuurin. A kertoi, että hänen elämänsä oli hankaloitunut huomattavasti, koska hän joutui tekemään lähes kaiken oikealla kädellään.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 7.3.2022. Yhtiö totesi, että rokotteen aiheuttama kudosärsyyntyminen parantuu yleensä muutamassa viikossa. Yhtiö katsoi, että A:n vasemman olkapään alkuvaiheen kipu voi olla rokotteen aiheuttama. Yhtiö maksoi A:lle olkapään alkuvaiheen kivusta tilapäisen haitan korvausta 1.000 euroa, joka vastasi Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan suositusten mukaisen luokan 2 (lievät vammat) yläosaa. A:n olkapään pidempään jatkuneen kipuilun ja liikerajoituksen osalta yhtiö katsoi, etteivät ne olleet koronavirusrokotteen aiheuttamia.

A haki korvauspäätökseen muutosta. Vakuutusyhtiö ei muuttanut 7.3.2022 antamaansa korvauspäätöstä.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A toteaa, että hän on edelleen työrajoitteinen vasemman kätensä toimintarajoituksen takia. A:n elämä on hankaloitunut kaikessa käden nostamista vaativassa tekemisessä. A katsoo, että vakuutusyhtiö on aliarvioinut hänen lääkevahinkonsa.

Lisäkirjelmässään A toteaa katsovansa, että hänelle on aiheutunut lääkevahinkovakuutusehtojen mukainen pysyvä ruumiinvamma, koska hän ei pysty nostamaan kättään ylös. Lääkärissäkäynnit A lopetti keväällä 2022, koska ortopedi oli sietä mieltä, että ainoa hoito on kortisoni. Se ei ollut kuitenkaan auttanut häntä. A katsoo olevan paikkansa pitämätöntä, että hänen käteensä olisi kehittynyt liikevajaus vasta myöhemmin, koska koronavirusrokotteen saamisen jälkeen hän ei ole missään vaiheessa saanut vasenta kättään ylös.

A toteaa, että oireet rajoittavat hänen elämäänsä monella tapaa. Töissä hän joutuu pyytämään aina jonkun auttamaan nostamisessa tai hän joutuu jättämään työn kesken. Hän ei myöskään pysty esimerkiksi laittamaan pyykkejä narulle, vaihtamaan verhoja tai ottamaan yläkaapeista tavaroita. A toteaa, että hän on vuosien aikana tottunut käsivarren jomotukseen, eikä hän tämän vuoksi käytä joka päivä särkylääkettä. A kysyy, onko hänen yritettävä ottaa yhteys lääkäriin, jolla hän kävi ensimmäisen kerran, jotta hän voisi todistaa, ettei mikään hänen vasemmassa käsivarressaan ole muuttunut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että mikäli A on asioinut oireidensa takia terveydenhuollossa 21.3.2022 jälkeen, hän voi ilmoittaa vakuutusyhtiölle hoitolaitosten tiedot. Vaihtoehtoisesti A voi itse toimittaa vakuutusyhtiölle mahdolliset puuttuvat selvitykset.

Vakuutusyhtiö toteaa, että lihas- ja nivelkipu sekä pistoskohdan paikallisoireet ovat yleisiä Comirnaty-koronavirusrokotteen haittavaikutuksia. Tällaiset haittavaikutukset ovat kuitenkin yleensä voimakkuudeltaan lieviä ja häviävät nopeasti rokotuksen saamisen jälkeen. A:n vasen käsi, johon rokote pistettiin, kipeytyi nopeasti rokotuksen jälkeen. Huomioiden myös pistoskohdan paikallisoireet on rokotusreaktiota pidettävä ilmeisenä.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei A:n oireiden jatkuminen todennäköisesti johdu rokotteesta. A:n käteen kehittyi liikevajaus vasta myöhemmin, eikä tutkimuksissa todettu alkavaa artroosia lukuun ottamatta mitään poikkeavaa, esimerkiksi tulehdusta. Rokotus ei tapahtumana aiheuta niin pitkäkestoista kudosärsyyntymistä, että se selittäisi kuukausia jatkuneen kiputilan ilman objektiivisia löydöksiä. A kertoo, että hänen oireensa jatkuvat edelleen. Yhtiön käyttöön on toimitettu potilasasiakirjoja vain 21.3.2022 saakka, joten väite jää toistaiseksi toteen näyttämättä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 8.7.2021–21.3.2022.

Vahinkoilmoituksen mukaan A sai koronavirusrokotteen 21.6.2021 Comirnaty-valmisteella.

8.7.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A oli saanut kaksi viikkoa aiemmin koronavirusrokotteen, josta alkaen hänellä oli ollut vasemman olkavarren kipua kyynärpäähän asti. Autolla ajaminen oli hankalaa ja muutenkin kipu oli rajoittanut A:n elämää. A:lle tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että hänen vasemman olkavartensa keskialue oli turvoksissa ja punoittava. A:n olkaniveleen ei sattunut. Kyynärniveltä passiivisesti liikuttaessa kipu kohdistui myös olkavarren alueelle, jossa oli turvotusta ja hieman punoitusta. A:n yleisvointi oli hyvä. Lääkäri totesi, että kyse oli mitä ilmeisimmin koronarokotereaktiosta. A:lle määrättiin Kefexin- ja Motifene Dual -lääkekuurit.

29.7.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A kertoi, ettei lääkkeistä ollut ollut juurikaan apua. A:n kiputilanne oli edelleen samanlainen. Kipu tuntui olkavarren etupuolella lihaksissa. Lihakset eivät olleet kosketusarkoja. A kertoi, että kipu oli vihlovaa ja tuntui erityisesti kättä ylöspäin nostettaessa. A ei saanut kättään kunnolla selän taakse. A:lle määrättiin tulehduslaboratoriokokeita.

2.8.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:n olkavarren kipu jatkui edelleen. A:n vasen olkavarsi vaikutti olevan enemmän turvoksissa oikeaan olkavarteen verrattuna. Olkanivel ei liikkunut. Abduktio oli huono. A:lle määrättiin laboratoriokokeita ja Voltaren-lääkettä. 30.8.2021 päivätyn tekstin mukaan A:n laboratoriokoetuloksissa oli lievää leukosytoosia. CRP-arvo oli tullut alas. CK-arvo oli viitteissä.

6.9.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:n vasen käsi liikkui huonosti ja tilanne oli vain pahentunut. A oli käyttänyt lähinnä Voltarenia, josta hän oli kokenut olevan apua. Olkanivelessä ei ollut synoviittia eikä muuta silminnähden poikkeavaa. Liikelaajuudet olivat todella huonot ja abduktio oli olematon. Myös etuelevaatio onnistui tosi huonosti. Rotaatioliikkeet eivät myöskään onnistuneet. A:n oikea olkanivel oli normaali ja liikkui vapaasti. A sai lähetteen vasemman olkanivelen röntgen- ja ultraäänitutkimuksiin.

5.10.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:n olkanivelessä ei ollut synoviittia, mutta liikelaajuudet olivat olemattomat. Abduktio oli jopa passiivisesti vain 10–15 astetta. A sai vasempaan olkapäähän kortisonipistoksen. 8.10.2021 päivätyn tekstin mukaan kortisonipistoksesta ei ollut ollut apua. A sai lähetteen ortopedille.

25.10.2021 päivätyn kirurgian poliklinikan tekstin mukaan A:n käsivarren abduktio nousi hartiatasoon, eikä fleksio onnistunut sen paremmin. Abduktiovoima ja rotaatiovoimat olivat kohtalaisen hyvät. A aristi jonkin verran subakromiaalisesti tunnustellen. Lääkäri totesi, että kirjallisuudessa on kuvattu injektionjälkeistä kipua ja sen hoito on samankaltainen kuin rotator cuffin syndroomassa eli kipulääkitys, fysikaalisen hoidon harjoitukset ja kortisoni-injektiot puudutteen kera. A sai kortisonipistoksen sekä fysioterapialähetteen.

3.1.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A oli käynyt ortopedillä. Lisäksi hänelle oli tehty ultraääni- ja röntgenkuvaustutkimukset. Ultraäänitutkimuksessa oli todettu lähinnä hartialihaksen alaisen limapussin tulehdusta. Äkilliset liikkeet olivat kivuliaita. A:n yleistila oli hyvä. Abduktio oli noin 80 astetta, etukautta nostettuna noin 90 astetta. Passiivisesti tulos oli samanlainen, koska kipu rajoitti liikettä. A sai oikean käden helposti lanneselän keskiosiin ja vasemman käden pakaranreunaan. Ulkokierto oli selvästi rajoittunut. Käsien voimat olivat hyvät, kivuliaisuutta ilmeni ainoastaan sisäkierroissa vastustettuna. Vastustettu abduktio ei aiheuttanut A:lle kipua. Tunnusteltaessa ei ilmennyt kipukohtia. A:lla oli kipua lähinnä olkavarren sivussa. A:n olkavarteen laitettiin kortisonipistos.

10.1.2022 päivätyn kirurgian poliklinikan tekstin mukaan A:n olkavarren tilanne oli entisenlainen. Liikerajoitusta oli edelleen, ja käsi nousi abduktioon noin hartiatasoon. A koki, ettei hänen viikko aiemmin saamastaan kortisonipistoksesta ollut ollut apua. Jänneruptuuroita ei ollut todettu. A:lla ilmeni lievähköä aristusta subakrominaalisesti tunnustellen.

21.3.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A toivoi olkavarren kivun hoitamiseksi jotakin muuta kuin kortisonipistoksia, koska niistä ei ollut ollut apua. A:lle tehdyssä röntgentutkimuksessa oli todettu alkavaa nivelrikkoa glenohumeraalinivelessä. Lääkäri totesi, ettei A:lla vaikuttanut olevan mitään selvää kirurgista vaivaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla ilmennyt pitkittynyt vasemman olkavarren kipu ja liikerajoitukset korvata Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona ja tuleeko A:lle maksettua tilapäisen haitan korvausta korottaa. Lisäksi kyse on siitä, onko A:lle aiheutunut lääkevahingon seurauksena pysyvää haittaa.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]

Ehtokohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.

Ehtojen kohdan 6.1 mukaan lääkevahinkoa ei korvata, mikäli sairaus tai vamma on seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskin ottamisesta hoidettaessa sairautta tai vammaa, joka hoitamattomana olisi hengenvaarallinen tai saattaa aiheuttaa vaikean ruumiinvamman. (…)

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 momentti) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 momentti)

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että A:n vasemman olkavarren lyhytaikainen kipu on todennäköisesti johtunut Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta. Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, johtuvatko A:n vasemman olkavarren pitkittynyt kipu ja liikerajoitukset Comirnaty-koronavirusrokotteesta ja onko A:lle aiheutunut pysyvää haittaa lääkevahingon seurauksena.

Onko A:lla ilmennyt pitkittynyt oireilu seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta?

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai 21.6.2021 koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella. A hakeutui lääkärin vastaanotolle 8.7.2021 vasemman olkavarren kyynärpäähän asti ulottuvan kivun vuoksi. Vastaanotolla A:n olkavarren keskialueen todettiin olevan turvoksissa ja punoittava. A:n oireita pidettiin rokotusreaktiona. A sai Kefexin- ja Motifene Dual -lääkekuurit, joista ei kuitenkaan ollut apua. Sittemmin A:lla on kuvattu olevan kädessä kivun lisäksi huomattavaa liikerajoitusta. A:lle tehdyssä ultraäänitutkimuksessa todettiin hartialihaksen alaista limapussin tulehdusta. Röntgentutkimuksessa todettiin alkavaa nivelrikkoa glenohumeraalinivelessä. A:lle annettiin useita kortisonipistoksia, mutta A ei kokenut saaneensa niistä apua. Viimeisin Vakuutuslautakunnalle toimitettu A:ta koskeva potilaskirjaus on päivätty 21.3.2022, eikä A:n tilanteen ole tuolloinkaan kuvattu parantuneen.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lla ilmennyt pitkittynyt oireilu lautakunnan käytössä olevan A:ta koskevan lääketieteellisen selvityksen perusteella sovi olemaan seurausta sellaisesta Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamasta vahingosta, joka olisi lääkevahinko. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on tältä osin vakuutusehtojen mukainen.

Tilapäisen haitan korvaus

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja, kuten henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia ja liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttaman vasemman olkapään tilapäisen kivun johdosta 1.000 euron korvauksen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Korvaus sijoittuu liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) korvausasteikon yläosaan.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2, lievät vammat (korvausasteikko vuonna 2021 300–1.200 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että ne
- eivät tarvitse elvytys- tai tehohoitoa,
- eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, esimerkiksi luunmurtumien kiinnitysleikkausta,
- tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon,
- toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta,
- vammojen pysyvät seuraukset ovat vähäiset.

Luokan 3 (lievää vaikeammat vammat, korvausasteikko vuonna 2021 1.200–3.900 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1–3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3–7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on maksanut A:lle riittävän tilapäisen haitan korvauksen.

Pysyvä haitta

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Vakuutuslautakunta viittaa siihen, mitä se on edellä lausunut syy-yhteydestä rokotteen ja A:lla ilmenneen pitkittyneen oireilun välillä. Lisäksi Vakuutuslautakunta toteaa, että sille on toimitettu A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä vain 21.3.2022 saakka, joten pysyvä haitta jää tälläkin perusteella toteen näyttämättä. Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen myöskään tältä osin.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio                                              
Sihteeri Pippola

Jäsenet

Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila