Tapahtumatiedot

A:n sähköavusteisen pyörän näyttö osui 29.7.2023 auton runkoon A:n nostaessa pyörää autosta. Tämän seurauksena näytön ja telakan välinen muoviliitos murtui ja johdot katkesivat. A haki korvausta rikkoutuneesta näytöstä ja ilmoitti vahinkoilmoituksessa pyörän hankintavuodeksi 2023 ja uuden näytön hinnaksi 255,91 euroa.

Ennen korvauspäätöksen tekemistä vakuutusyhtiö pyysi A:ta toimittamaan lisäselvityksenä pyörän sekä näytön ostokuitin ja kuvan auton vaurioista. Ilman pyörän tai näytön alkuperäistä hankintatositetta uuden laitteen hankintakustannuksista vähennetään 70 prosenttia. Lisäksi vakuutusyhtiö pyysi toimittamaan korjauslaskun sekä kirjallisen lausunnon vaurioista asiantuntijalta.

A vetosi vakuutusehtoihin, joiden mukaan ikävähennystä ei tehdä korjauslaskun mukaisista kustannuksista. A ilmoitti toimittaneensa vahinkoilmoituksen yhteydessä tositteen ja kuvan rikkoutuneesta näytöstä sekä uudesta, vaihdetusta näytöstä, joka oli tilattu verkkokaupasta ja asennettu itse. Näyttö on A:n mukaan kiinteä ja välttämätön pyörän osa ja kyseessä on siten korjauskulu, josta ei kuulu tehdä ikävähennystä. A:n mukaan pyörästä ei ole saatavilla kuittia, eikä asiantuntijalausuntoa, koska näyttöä ei vaihdettu liikkeessä. 

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että vahinko on korvattava. Näyttö katsotaan pyörän lisävarusteeksi, joten uuden näytön hankinnassa otetaan huomioon ikävähennys. Koska A ei ole toimittanut riittäviä selvityksiä pyörän ja näytön hankinnasta, vakuutusyhtiö on vähentänyt korvauksesta ikävähennyksen osuuden 70 prosenttia. Vakuutusyhtiö totesi lisäksi, että ensisijainen korvaustapa on korjaaminen. A on hankkinut uuden näytön rikkoutuneen tilalle, joten vakuutusyhtiölle ei ole varattu mahdollisuutta varmentua korjausmahdollisuudesta.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnalta ratkaisua. A:n näkemyksen mukaan kyse on varaosasta, jonka korjauskulusta ei kuulu tehdä ikävähennystä. Lisäksi A vaatii korvausta oman ajan käytöstä korjaukseen ja selvittelyyn liittyen kahdeksasta tunnista 20 euroa tunti eli yhteensä 160 euroa sekä aiemmin vähennetyn ikävähennyksen osuuden 179,13 euroa.

A toteaa, että hänellä ei ole kuittia rikkoutuneesta pyörästä. A kertoo toimittaneensa vakuutusyhtiölle selvityksenä selosteen vahinkotapahtumasta, valokuvat sekä tilausvahvistuksen verkkokaupasta ostetusta varaosasta rikkoutuneen tilalle. A lisää toimittaneensa vakuutusyhtiölle aiemmin mainittujen tietojen ja selvitysten lisäksi ostokuitin uudesta näytöstä sekä tiedon rikkoutuneen pyörän merkistä, mallista ja iästä. Kyseinen näyttötyyppi Bosch Nyon BUI350 on ollut käytössä vuodesta 2021 alkaen ja rikkoutunut pyörä on vuodelta 2023, joten pyörän vuosimalli ei A:n mielestä voi olla siten vanhempi kuin 2021. Pyörästä ei ole ostokuittia saatavilla, koska A on saanut pyörän lahjaksi. Kyseessä on A:n mukaan korjauskulu, koska A on joutunut tilaamaan rikkoutuneen näytön tilalle uuden näytön, eikä rikkoutunut näyttö itsessään ole ollut korjattavissa, vaan uuden näytön tilaaminen on ollut välttämätön itse laitekokonaisuuden korjaamiseksi ja kuntoon saattamiseksi vahinkoa edeltäneeseen tilaan. A vertaa tilannetta auton tai kodinkoneen korjauskuluun, kun laitteen kuntoon saattamiseksi siihen joudutaan tilaamaan uusia osia, jotka asennetaan rikkoutuneeseen laitekokonaisuuteen sen kuntoon saattamiseksi.

Vastauksena vakuutusyhtiön vastineeseen, A toteaa, ettei ole korjauttanut näyttöä, vaan korjannut sen itse. Asiantuntijalausuntoa ei ole saatavilla, koska liike sijaitsee Turussa, eikä liike voi tehdä arvioita näkemättä ja pyörän toimittaminen sinne olisi A:n mielestä kohtuutonta. Lisäksi vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvausvaatimuksen arvonlisäverottomana.  A:lla ei ole ostokuittia, koska pyörä on ostettu yksityiseltä henkilöltä käytettynä. A:n näkemyksen mukaan pyörän ostokuitti on kuitenkin tarpeeton arvioitaessa korjauskulun korvausmäärää, koska korjauskulusta ei vähennetä ikävähennystä. Näyttö on A:n mukaan pyörän vakiovaruste ja välttämätön osa pyörän toiminnan kannalta, koska sen avulla ohjataan sähkömoottoria. Näyttö on ollut pyörässä jo sen lähtiessä tehtaalta.

A toteaa ilmoittaneensa vahingosta viipymättä ja varannut vakuutusyhtiölle mahdollisuuden vahingon tarkastamiseen. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole käyttänyt tätä mahdollisuutta, vaan pyytänyt vain kuvia. Vakuutusyhtiö ei ole ottanut kantaa korjausmahdollisuuteen. Näyttö on A:n mukaan edelleen tarkastettavissa. Rikkoutunut näyttö on vaihdettu jo uuteen.

Näyttö on ollut pyörässä ostohetkellä ja asia on tarkistettavissa pyörän valmistajan KTM:n sivustolta. A toteaa, että myös vakuutusyhtiö voi tarkistaa pyörän valmistusvuoden valmistajalta tai jälleenmyyjältä.

A toteaa vastauksena vakuutusyhtiön lisävastineeseen 2.4.2024, että auton runkoon ei ole aiheutunut vaurioita, eikä siitä siten ole mitään selvitettävää. Vauriot ovat tulleet vain näytön muoviosiin. A on varannut mahdollisuuden näytön tarkastamiseen. Vakuutusyhtiö ei ole ilmoittanut mitään pyörähuoltoliikettä tai muuta tarkastusasemaa, jossa A olisi voinut vahingon tarkastuttaa, tai huoltoliikettä, jossa vahinko pitäisi korjata.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätökseensä ja toistaa siinä kerrotut perustelut. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että A on ilmoittanut sähköavusteisen pyörän, johon vaurioitunut näyttö oli kiinnitetty, hankintavuodeksi 2023. A ei ole yksilöinyt, minkä merkkisestä ja mallisesta pyörästä oli kyse tai mistä liikkeestä ja minä päivänä pyörä oli hankittu. Vakuutusyhtiölle ei ole toimitettu pyörän hankintatositetta, joka vakuutusyhtiön mukaan olisi hankittavissa vaivatta myyjäliikkeestä pyörän ollessa uusi. A on toimittanut ainoastaan laskun uuden näytön ja jälkisasennussarjan hankinnasta.

Korvaussääntöjen kohdan 3 mukaan laitteen korjaus on ensisijainen vaihtoehto. Vakuutusyhtiö ei ole voinut todeta rikkoutuneen näytön korjausmahdollisuutta, eikä A:n toimittamien valokuvien perusteella vaurioiden suuruus tai korjauskustannusten arvioiminen ole ollut mahdollista. A ei myöskään ole toimittanut vakuutusyhtiölle vaurioitunutta näyttöä koskevaa asiantuntija-arviota.

Vakuutusyhtiö huomauttaa, että mikäli näytön olisi todettu olleen korjauskelvoton ja sen hankintavuosi olisi selvitetty, eikä ikävähennystä näin ollen sovellettaisi, vakuutusyhtiö olisi A:n halutessa huolehtineet uuden näytön hankkimisesta vaurioituneen tilalle. Kun korvaus maksetaan rahana, sovelletaan korvaussääntöjen kohtaa 3, jonka mukaan korvauksen suuruus perustuu siihen, mitä vakuutusyhtiö olisi samasta tuotteesta maksanut mahdollisen vakuutusyhtiön saama alennus huomioiden.

Mikäli näyttö olisi pyörän varaosa, sen olisi tullut olla kiinnitetty pyörään sen ostohetkellä. Ilman pyörän ostotositetta vakuutusyhtiö ei voi todentaa pyörän merkkiä, mallia, ikää, eikä sitä, onko näyttö pyörän vakiovaruste. Kun edellä mainittua selvitystä ei ole toimitettu, eikä vakuutusyhtiölle ole varattu mahdollisuutta arvioida näytön korjausmahdollisuutta, vakuutusyhtiö katsoo, että 70 prosentin ikävähennys on vakuutusehtojen mukainen. Vaatimus korjaukseen käytetystä omasta ajasta ei ehtojen mukaan ole korvattavaa, koska vakuutuksesta korvataan vain suoranainen esinevahinko.

Vakuutusyhtiö toteaa 2.4.2024 vastauksena A:n lisäkirjelmään, että A ei ole kertonut minkä merkkinen ja mallinen pyörä on kyseessä. Pyörä on ilmeisesti KTM-merkkinen, joten vakuutusyhtiö pyytää A:ta toimittamaan rungon sarjanumeron, mikäli hänellä on pyörä hallussaan.

Vakuutusyhtiö on pyytänyt toimittamaan kuvan auton vaurioista 9.8.2023. A ei ole lisäksi aiemmin kertonut, että pyörä oli ostettu käytettynä yksityishenkilöltä. Vakuutusyhtiö pyytää selvitystä siitä, keneltä pyörä on ostettu. Jos ostokuittia ei ole esittää, A:n tulee esittää tiliote, josta ilmenee kauppahinnan maksaminen myyjälle tai vastaava käteisnosto ennen kaupantekoa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään kuvia rikkoutuneesta näytöstä sekä toimituskuittaus ja 3.8.2023 päivätty lasku Bosch Kiox jälkiasennussarjasta, johon kuuluu näyttö, teline, ohjausyksikkö ja 150 senttimetrin pituinen johto.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että A:lle on sattunut vakuutusehtojen mukainen matkatavaravahinko, kun A:n sähköavusteisen polkupyörän näyttö osui auton runkoon rikkoen näytön ja telakan välisen muoviliitoksen sekä katkaisi johdot. Erimielisyyttä on siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus vähentää maksettavasta korvauksesta 70 prosentin ikävähennys.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 543/1994 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Sovellettavien matkatavaraehtojen (voimassa 1.4.2022 alkaen) kohdan 3 (Vakuutettu omaisuus) mukaan matkatavaralla tarkoitetaan vakuutetun matkalle mukaan ottamaa ja matkalla hankittua omaisuutta. Matkatavarat ovat vakuutettuna yhteensä enintään vakuutuskirjassa mainittuun vakuutusmäärään asti.
[…]

Ehtojen kohdan 4 (Korvattavat vakuutustapahtumat) alakohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuksen voimassa ollessa.

Korvaussääntöjen kohdan 1 (Korvauksen hakeminen) alakohdan 1.1 (Selvitys vakuutustapahtumasta) mukaan korvauksen hakijan on viipymättä ilmoitettava vakuutustapahtumasta vakuutusyhtiölle. Tämän voi tehdä täyttämällä vakuutusyhtiön vahinkoilmoituksen.

Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat ne, joiden avulla voidaan todeta vahingon sattuminen ja sen suuruus sekä korvauksen saaja. Esimerkiksi poliisitutkintapöytäkirja, rikosilmoitus, tosite vahingoittuneen esineen hankinnasta, aitoustodistus, rasitustodistus ja selvitys kiinnityksenhaltijoista voivat olla tarpeen.
[…]

Korvaussääntöjen kohdan 1.3 (Vahingon tarkastaminen ja vahinkoesineen säilyttäminen) mukaan vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus vahingon tarkastamiseen ennen korjaustyön aloittamista. Se, että vakuutusyhtiö tarkastaa tai arvioi vahingon, ei osoita vahingon kuuluvan vakuutuksesta korvattavaksi.

Vahingoittunutta esinettä ei saa hävittää ilman erityistä syytä.

Korvaussääntöjen kohdan 3 (Korvauksen suorittamisvaihtoehdot) mukaan ensisijaisesti vahingoittunut omaisuus korvataan korjauttamalla vahingoittunut esine. Mobiililaitteiden osalta vahingoittunut laite voidaan korvata myös hankkimalla tilalle vastaava vaihtolaite, jos korjauskulut ylittävät vaihtolaitteen

hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Jos korjauskustannukset tai kustannukset vaihtolaitteen hankkimisesta ylittävät näiden korvaussääntöjen mukaan määritellyn omaisuuden arvon, korvaus on kuitenkin enintään omaisuuden arvon suuruinen. Korjauskustannuksina korvataan ne kustannukset, jotka ovat syntyneet vahingoittuneen omaisuuden saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon.

Korjauksen yhteydessä tehdyistä perus- tai muista parannuksista syntyneitä kustannuksia ei korvata.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus korvauksen rahana maksamisen asemasta hankkia tilalle vastaava omaisuus tai korjauttaa vahingoittunut omaisuus. Vakuutusyhtiöllä on myös oikeus määrätä rakentaja tai korjaaja, joka uudelleen rakentaa tai korjaa vahingoittuneen omaisuuden, tai määrätä hankintapaikka, josta vastaavanlainen omaisuus hankitaan. Mikäli korvaus kuitenkin suoritetaan rahana, korvauksen enimmäismäärä määräytyy sen mukaan, mitä yhtiö olisi esineestä maksanut sen myyjälle tai korjauskustannuksista korjaajalle. Korvauksen suuruutta määritettäessä otetaan huomioon kaikki ne käteis-, tukku-, erityis- ja muut alennukset, joihin yhtiöllä olisi ollut oikeus omaisuuden hankkiessaan tai korjauttaessaan.
[…]

Korvaussääntöjen kohdan 6 (Irtaimiston korvaaminen) alakohdan 6.2 (Ikävähennyksen irtaimiston vahingoissa) mukaan korvattavan esineen jälleenhankinta-arvosta lasketaan seuraavat vuotuiset vähennykset toisesta käyttövuodesta alkaen:

Omaisuus                                                                               Ikävähennys %

Kodinkoneet, muut elektroniset ja optiset                            10
laitteet, kamerat
[…]
Polkupyörät, sähköiset liikkumisvälineet,
suojakypärät, laukut, reput ja matkalaukut                           10
[…]

Vähennys lasketaan kertomalla prosenttiluku omaisuuden alkuperäistä käyttöönottovuotta seuranneiden täysien kalenterivuosien lukumäärällä. Matka- ja älypuhelinten vähennys lasketaan kuitenkin kertomalla prosenttiluku omaisuuden käyttöönottovuoden jälkeen alkaneiden vuosien lukumäärällä. Ikävähennys on kuitenkin enintään 70 %. Ikävähennysten lisäksi vähennetään vakuutuskirjassa mainittu omavastuu.

Ikävähennystä ei tehdä esineen korjauslaskun mukaisista kustannuksista. Korvaus korjauskustannuksista on kuitenkin enintään tämän kohdan mukaan määritellyn omaisuuden arvon suuruinen. Ikävähennyksiä sovelletaan myös korvattaessa rakennuksen vakuutukseen kuuluvaa irtaimistoa.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 10 (Korvausmenettely) alakohdan 10.1 (Korvauksen hakijan velvollisuudet (69 § ja 72 §) mukaan korvauksen hakijan on viipymättä ilmoitettava vahinkotapahtumasta vakuutusyhtiölle. Rikoksesta on viipymättä ilmoitettava tapahtumapaikan poliisiviranomaiselle.

Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava, kuka on kuljettanut ajoneuvoa ja onko alkoholilla tai muilla huumaavilla aineilla ollut osuutta vakuutustapahtuman syntyyn.

Asiakirjat ja selvitykset korvauksen hakijan on hankittava ja toimitettava yhtiölle omalla kustannuksellaan, ellei toisin ole sovittu. Korvauksen hakijan on säilytettävä asiakirjat ja tiedot vähintään kuusi kuukautta korvauksen hakemisen jälkeen ja toimitettava ne vakuutusyhtiölle pyydettäessä.

Vakuutettu ei saa esim. vahinkopaikalta poistumalla, muulla vahingon selvittelyä välttelevällä toiminnalla tai nauttimalla vahingon jälkeen alkoholia vaikeuttaa tai estää sellaisen seikan selvittämistä, jolla voi olla merkitystä vakuutustapahtumaa ja vakuutuksenantajan vastuuta arvosteltaessa.

Vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus ennen korjausta tarkastaa vahingoittunut omaisuus vahingon syyn selvittämiseksi ja sen toteamiseksi, onko kysymyksessä vakuutuksesta korvattava vahinko. Jos korjaukseen on ryhdytty ilman että vakuutusyhtiölle on varattu tarkastusmahdollisuutta, korjaustyö tulee dokumentoida esim. kuvaamalla ja vaurioituneet osat säilyttämällä. Vahingoittunutta esinettä ei saa hävittää ilman erityistä syytä.

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, voidaan hänen korvaustaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Korvauskäsittelyssä voidaan tarkistaa eri yhtiöille ilmoitettuja vahinkoja vahinkovakuutuksia koskevasta vakuutusyhtiöiden yhteisestä tietojärjestelmästä. Vakuutusyhtiöllä on myös oikeus vahingon jälkeen selvittää ajoneuvon tietojärjestelmään tallentuneet vika- ja ajotapahtumatiedot siltä osin kuin niiden selvittäminen on vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta tarpeellista.

Asian arviointi

Selvityksen mukaan A:n sähköavusteisen pyörän näyttö on osunut auton runkoon 29.7.2023 ja rikkoutunut. Asiassa on riidatonta, että A:lle on sattunut vakuutusehtojen mukainen korvattava vakuutustapahtuma. Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut vakuutusehtojen mukaan ollut oikeus vähentää korvauksesta 70 prosentin ikävähennys.

Vakuutusyhtiö on vedonnut asiassa muun muassa siihen, että A ei ole näyttänyt toteen pyörän ja näytön ikää ja malli- tai merkkitietoja esimerkiksi ostotositteella tai ilmoittamalla rungon sarjanumeron. Vakuutusyhtiön mukaan esineen ensisijainen korvaamistapa on esineen korjaaminen, mutta vakuutusyhtiölle ei ole annettu mahdollisuutta tarkastaa vahinkoa ja siten arvioida sen korjausmahdollisuutta tai -kustannuksia, eikä A ole myöskään esittänyt mitään korjauslaskua tai asiantuntijalausuntoa vaurioista.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksen sisältö määräytyy lähtökohtaisesti sen mukaan mitä vakuutussopimuksessa eli vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa ja mahdollisissa muissa sopimusasiakirjoissa on sovittu. Näin ollen myös vakuutusyhtiön korvausvelvollisuus ja sen laajuus sekä vahingon määrän arviointitapa ja korvauksen määrä määräytyvät lähtökohtaisesti vakuutussopimuksen perusteella.

Vakuutussopimuslain 69 §:n sekä vakuutussopimuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 9.1 mukaisesti korvauksen hakijan velvollisuutena on antaa vakuutusyhtiölle sellaiset tiedot, joiden perusteella vakuutusyhtiö voi selvittää vakuutussopimuksen mukaisen vastuunsa, kuten maksettavan korvauksen määrän. Vakuutussopimuslaki tai tapaukseen sovellettavat yleiset sopimusehdot eivät edellytä vakuutetulta määrätyn laatuista selvitystä vahingosta. Tämä merkitsee korvausmenettelyssä sitä, että esimerkiksi ostokuitin esittäminen ei ole esineen korvaamisen välttämätön edellytys, vaan esitettyä selvitystä harkitaan kokonaisuutena. Näyttövelvollisuutta arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon muun muassa korvauksen hakijan vahinkokäsittelyn eri vaiheissa antamien tietojen johdonmukaisuus ja loogisuus.

A on vedonnut asiassa siihen, että kyseessä oleva näyttö on pyörän vakiovaruste ja välttämätön osa pyörän toiminnan kannalta, koska sen avulla ohjataan sähkömoottoria, ja tässä tapauksessa kyse on ollut pyörän osan eli näytön korjaamisesta, eikä ikävähennystä täten tulisi vähentää. A:lla ei ole pyörästä tai siihen kuuluvasta näytöstä ostokuittia tai muuta tositetta hankinnasta, koska A on saanut pyörän lahjaksi ja se on ostettu yksityiseltä käytettynä, mutta tällä ei A:n mukaan ole merkitystä, koska kyseessä on nimenomaan korjauskustannus. Kyseinen näyttötyyppi on ollut käytössä vuodesta 2021 alkaen ja rikkoutunut pyörä on vuodelta 2023, joten pyörän vuosimalli ei A:n mielestä voi olla siten vanhempi kuin 2021. A on lisäksi antanut kertomansa mukaan vakuutusyhtiölle mahdollisuuden vahingon tarkastamiseen, mutta vakuutusyhtiö ei ole käyttänyt tätä mahdollisuutta.

Lautakunta toteaa, että korvaussääntöjen mukaan ensisijainen korvaustapa on esineen korjaaminen. Selvityksen mukaan laitetta ei ole korjattu, eikä sen korjauskustannuksista ole esitetty mitään tositetta tai arvioita. Selvityksen mukaan A on vaatinut vahinkoilmoituksen yhteydessä korvausta uudesta näytöstä lisälaitteineen ja toimittanut toimitus- sekä tilauskuitin jälkiasennussarjasta, jonka hän on itse asentanut.  Käytettävissä olevasta selvityksestä ei myöskään käy ilmi, onko vakuutusyhtiölle varattu mahdollisuus vahingon tarkastamiseen.

Edellä mainituin perustein kyse ei siten ole kyse korjauslaskusta, vaan uuden näytön hankkimisesta ja korvauksesta tehdään ikävähennys korvaussääntöjen mukaisesti. Korvaussääntöjen kohdan 6 mukaan polkupyörän tai elektronisen laitteen jälleenhankinta-arvosta tehdään 10 prosentin vuotuinen vähennys toisesta käyttövuodesta alkaen, kuitenkin enintään 70 prosenttia.

Koska asiassa jää epäselväksi pyörän todellinen ikä, merkki ja malli sekä se, onko kyseinen näyttö ollut pyörässä sen hankinta- tai saantihetkellä sekä näytön ikä, Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön soveltama 70 prosentin ikävähennys on ollut vakuutusehtojen mukainen.

A:n vaatimukseen oman työn osuuden korvaamisesta, lautakunta toteaa, että kyseessä ei ole vakuutuksesta korvattava kulu, vaan vakuutuksesta korvataan vain suoranainen esinevahinko.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                               
Sihteeri Taivalantti

Jäsenet

Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola