Tapahtumatiedot

Asiakkaan vene oli laskettu vesille 27.5.2023. Seuraavana aamuna 28.5.2023 vene löytyi laiturista uponneena. Vahinkotarkastuksessa 1.6.2023 todettiin, että veneen uppoamisen syynä oli veneen itsetyhjennysputkessa oleva halkeama, josta vesi oli tulvinut sisälle veneeseen. Vahinkotarkastusraportin mukaan halkeaman syntysyy ei ollut tiedossa.

Vakuutusyhtiön 6.6.2023 venevakuutuksesta tekemän kielteisen korvauspäätöksen mukaan tapauksessa ei ollut osoitettu veneen uppoamisen johtuneen jostakin vakuutusehdoissa korvattavaksi mainitusta syystä. Vakuutusehtojen mukaan venevahinkona korvataan äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot, jotka aiheutuvat vakuutuksen kohteelle karilleajosta tai pohjakosketuksesta, veneen törmäyksestä kiinteään tai uivaan esineeseen; äkillisestä ja ulkoapäin vahingoittavasta syystä, kun kohdetta säilytetään maissa sekä myrskytuulesta, trombista, rakeista tai ukkospilven laskuvirtauksesta.

Asiakkaan lisäselvityksen mukaan edellisenä talvena äkillinen myrskypuuska oli repäissyt veneen avotilan peittävät pressut pois veneen päältä, jolloin veneeseen ja avotilaan oli päässyt lunta. Huomattuaan vahingon asiakas oli tarkastanut välittömästi veneensä eikä huomannut mitään vaurioituneen. Asiakas oli luottanut siihen, että veneeseen päätynyt vähäinen lumimäärä poistuisi sulaessaan automaattisesti veneestä poistoputken kautta. Sulamisvesi oli kuitenkin poistoputkeen päätyessään jäätynyt uudelleen ja aiheuttanut takaiskuventtiilin jäätymisen umpeen. Umpeen jäätynyt takaiskuläppä on estänyt sulamisvesien poistumisen, jolloin putkeen jäänyt vesi on jäätyessään aiheuttanut murtuman poistoputkessa. Keväällä huolellisen tarkastuksen yhteydessä vauriota ei ole voinut huomata, koska se on näkymättömissä poistoputken alapuolella kohdassa, josta on pilssin pohjaan vain muutama senttimetri. Asiakas oli tarkastanut edellisenä syksynä syyshuollon yhteydessä, ettei poistoputkessa ollut tukoksia. Vene oli syksyllä puhdas ja kuiva sekä huolellisesti suojattu. Veneen uppoamisen syy on äkillisten myrskypuuskien aiheuttama, täysin yllättävä ja odottamaton tapahtumasarja, jota oli mahdotonta estää tai havaita ennen veneen uppoamista.

Vakuutusyhtiö käsitteli asian uudelleen ja teki 21.6.2023 edelleen kielteisen päätöksen. Vakuutusyhtiö katsoi, että uppoamisen syynä ei ollut mikään vakuutusehdoissa mainituista syistä, vaan poistoputken jäätyminen. Vene ei ollut vaurioitunut, kun pressut olivat irronneet veneen päältä ja veneeseen oli päässyt lunta, vaan vaurio oli syntynyt, kun lumi oli sulanut ja jäätynyt uudelleen. Venevakuutuksen vakuutusehdoissa on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle vedestä, lumesta, jäästä ja jäätymisestä aiheutuneet vahingot, minkä vuoksi jäätymisen aiheuttamaa murtumaa ja siitä seurannutta uppoamista ei korvattu venevakuutuksen perusteella.

Asiakas haki vielä muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Asiakas katsoi, että vakuutusyhtiö oli käsitellyt asiaa väärien vakuutusehtokohtien perusteella. Vahinko oli myrskypuuskien aiheuttama telakointivahinko. Vakuutusehtojen mukaan telakoinnin aikana tapahtunut ennalta arvaamaton myrskyvaurio kuului vakuutuksen piiriin.

Muutoksenhaun perusteella tekemässään ratkaisussa vakuutusyhtiö totesi, että vakuutuksesta korvataan vahingot, jotka aiheutuvat vakuutuskohteelle suoraan eli välittömästi. Vakuutusyhtiö katsoi, että asiassa ei ollut esitetty luotettavaa näyttöä siitä, että myrsky itsessään olisi rikkonut poistoputken, vaan kyseessä oli ollut myrskyn aiheuttama välillinen vahinko, kun myrskyn seurauksena veneeseen oli päässyt lunta, joka oli sittemmin sulanut ja taas jäätynyt. Ensisijainen syy poistoputken rikkoutumiseen oli jäätymisen aiheuttama seuraus.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii korvausta veneen itsetyhjennysputken rikkoutumisen seurauksena uponneelle veneelle aiheutuneista vahingoista. Asiakkaan kanta on, että veneen uppoaminen on aiheutunut telakoinnin aikana tapahtuneen äkillisen myrskytuulen aiheuttaman vahingon seurauksena. Vahinko on aiheutunut myrskytuulesta. Sekä putken jäätyminen että veneen uppoaminen on ollut myrskytuulen äkillinen ja ennalta arvaamaton seuraus. Poistoputken sijainnista johtuen asiakas ei olisi missään olosuhteissa voinut huomata aiheutunutta vahinkoa.

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa annettuihin päätöksiin. Vakuutusyhtiö katsoo, että asiassa ei ole esitetty luotettavaa näyttöä siitä, että myrsky itsessään olisi rikkonut poistoputken. Kyseessä on ollut myrskyn aiheuttama välillinen vahinko, kun myrskyn seurauksena veneeseen on päässyt lunta, joka on sittemmin sulanut ja taas jäätynyt. Ensisijainen syy poistoputken rikkoutumiseen on ollut jäätymisen aiheuttama seuraus. Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä ei ole vakuutusehtojen mukainen telakointivahinko. Venevahinkoja koskevassa vakuutusehtokohdassa jäätymisen aiheuttamat vahingot on puolestaan rajattu kategorisesti vakuutusyhtiön korvausvastuun ulkopuolelle.

Sopimusehdot

Venevakuutuksen 1.4.2023 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 (Vakuutuksen tarkoitus ja kohde) alakohdan 1.1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaiset, äkilliset ja ennalta arvaamattomat esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet näissä ehdoissa mainituista vakuutustapahtumista vakuutuksen ollessa voimassa sekä ehdoissa erikseen mainitut kustannukset.

Kohdan 4 (Venevahinko) alakohdan 4.1 (Korvattavat vahingot) mukaan venevahinkona korvataan äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot, jotka aiheutuvat vakuutuksen kohteelle

• karilleajosta tai pohjakosketuksesta, veneen törmäyksestä kiinteään tai uivaan esineeseen
• äkillisestä ja ulkoapäin vahingoittavasta syystä kun kohdetta säilytetään maissa
• myrskytuulesta, trombista, rakeista tai ukkospilven laskuvirtauksesta.

Alakohdan 4.2 (Rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat

• veneelle sen rakenteeseen, varustukseen tai miehitykseen liittyvästä merikelvottomuudesta
• perämoottorin tai varusteiden putoamisesta ja niiden irtoamisesta kiinnikkeistään eikä varusteiden katoamisesta veneen kaatumisen yhteydessä, ellei vahinko ole aiheutunut kohdassa 4.1 mainitusta syystä
• vedestä, lumesta, jäästä, jäätymisestä, homeesta tai vesikasveista
• veneen uppoamisesta tai kaatumisesta, ellei vahinko ole aiheutunut kohdassa 4.1 mainitusta syystä
• vesisuihkulaitteeseen imeytyneistä vieraista esineistä ja materiaaleista, kuten esimerkiksi kivistä ja hiekasta
• eläinten aiheuttamista vahingoista.

Vakuutuksesta ei korvata myöskään vahinkoja, jotka luetellaan kohdassa 10.3.

Kohdan 7 (Telakointi- ja kuljetusvahinko) mukaan, kun vakuutuksen kohde on säilytettävänä tai kuljetettavana maissa, telakointi- ja kuljetusvahinkona korvataan ne äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot, jotka aiheutuvat vakuutuksen kohteelle

• myrskytuulesta, trombista tai ukkospilven laskuvirtauksesta,
• veneen noston ja laskun yhteydessä tapahtuneesta törmäyksestä tai kaatumisesta, kun noston tai laskun suorittaja ei ole vastuussa tapahtuneesta,
• kuljetuksen aikana venettä tai kuljetusvälinettä kohdanneesta törmäyksestä tai kaatumisesta, kun kuljetusyritys ei ole vastuussa tapahtumasta.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys asiakkaan veneen uppoamisesta aiheutuneen vahingon korvattavuudesta. Myrskytuuli oli talvella irrottanut veneen avotilaa peittävän pressun, minkä johdosta veneeseen oli päässyt lunta, joka oli myöhemmin sulanut ja jäätynyt uudelleen, ja tämä sulamisveden jäätyminen oli rikkonut itsetyhjennysputken.

Asiakas on katsonut, että vahinko on korvattava myrskytuulesta aiheutuneena telakointivahinkona. Vakuutusyhtiö on katsonut vahingon myrskyn välillisesti aiheuttamaksi vahingoksi, joka ei ole aiheutunut mistään vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellystä tapauksesta. Lisäksi yhtiö on vedonnut venevahinkoihin sovellettavaan jäätymisestä aiheutuvia vahinkoja koskevaan rajoitukseen.

Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon sattumisesta on korvausta hakevalla asiakkaalla. Vakuutusyhtiön vedotessa korvausvastuutaan rajoittavaan rajoitusehtoon on näyttötaakka tällaisen ehdon soveltumisesta siihen vetoavalla yhtiöllä.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdassa 4.1 määritellään tapahtumat, joiden seurauksena aiheutuvat äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot korvataan venevahinkona. Myrskytuuli lukeutuu ehtokohdassa mainittuihin tapahtumiin. Venevahinkoja koskevien rajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat veneen uppoamisesta, ellei vahinko ole aiheutunut kohdassa 4.1 mainitusta syystä, ei myöskään jäätymisestä aiheutuvia vahinkoja. Telakointivahinkoja koskevan vakuutusehtokohdan 7 mukaan telakointivahinkona puolestaan korvataan äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot, jotka aiheutuvat veneelle myrskytuulesta.

Käsiteltävänä olevaan tapaukseen liittyen kumpikin edellä mainittu ehtokohta edellyttää vahingon korvattavuudelta, että uppoaminen on aiheutunut myrskytuulesta. FINE toteaa välittömänä syynä veneen uppoamiseen olleen veden pääsyn veneeseen jäätymisen seurauksena haljenneen itsetyhjennysputken kautta. Vaikka halkeamisen aiheuttaneeseen tapahtumainkulkuun on vaikuttanut telakointiajalle ajoittunut myrsky, FINE katsoo, että myrskytuuli ei ole tässä aiheuttanut veneen uppoamista vakuutusehdoissa edellytetyllä tavalla vaan varsinaisena syynä uppoamiseen on pidettävä itsetyhjennysputken rikkoutumista jäätymisen seurauksena. Näillä perusteilla kyse ei ole ollut vene- ja telakointivahinkoja koskevien ehtokohtien mukaisesta tapahtumasta. Korvattavan tapahtuman jäädessä näyttämättä asiassa ei ole tarpeen tarkemmin arvioida yhtiön vetoamien rajoitusehtojen soveltumista tapaukseen.

FINE toteaa lisäksi selvyyden vuoksi, että sillä seikalla, että asiakas ei ole voinut huomata itsetyhjennysputken rikkoutumista, ei ole merkitystä vahingon korvattavuutta arvioitaessa. Vahingon äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn perusteella.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Salo