Tapahtumatiedot

Asiakkaan ajoneuvo vaurioitui 17.3.2023 törmäysvahingon yhteydessä lunastuskuntoon.

Poliisin tutkintailmoituksen mukaan hätäkeskukseen tuli kello 17.01 ilmoitus K-tien ja tätä pienemmän M-tien risteyksessä sattuneesta kolarista. Kolariin osallisen toisen ajoneuvon kuljettaja kertoi poliisille ajaneensa K-tietä ja havainneensa, että risteävältä M-tieltä lähti auto ylittämään K-tietä tarkoituksenaan mennä K-tien toisella puolella olevan kaupan pihaan. Asiakkaan ajoneuvoa kuljettanut henkilö ei toisen ajoneuvon kuljettajalle selvinnyt, eikä hän halunnut asioida ajoneuvosta miesten kanssa tapahtumapaikalla, koska hän oli huomannut miesten olevan humalassa.

Poliisipartio kävi tavoittelemassa paikalta poistunutta asiakasta tämän kotiosoitteesta. Asiakkaan ja paikalla myös olleen hänen veljensä kerronta tapahtumien kulusta oli tutkintailmoituksen mukaan epäjohdonmukaista ja poukkoilevaa. Asiakkaan veljen puhallustulos kello 18.37 oli 1,48 promillea ja asiakkaan puhallustulos kello 18.42 puolestaan 1,72 promillea.

Poliisin soittaessa tapahtumasta hätäkeskukseen ilmoittaneelle henkilölle tämä kertoi, että hän ei ollut nähnyt itse törmäystä, mutta hän oli nähnyt hänelle entuudestaan tutun asiakkaan ajoneuvon jumissa kaupan liittymässä. Henkilö kertoi auton kaasuttaneen voimakkaasti, mutta se ei ollut päässyt irti penkasta. Edelleen hän kertoi, että ajoneuvosta kuljettajan paikalta nousi hänelle entuudestaan tuttu asiakas.

Poliisikuulusteluissa 18.3.2023 asiakas ja hänen veljensä kertoivat ensin kumpikin ajaneensa asiakkaan ajoneuvoa ja aiheuttaneensa kolarin. Toisella kuulustelukerralla oli käytettävissä valvontatallenne tapahtumasta. Tallenteella näkyy kolari, ja kuinka heti sen jälkeen asiakkaan ajoneuvon kuljettajan paikalta nousee asiakas. Asiakas tunnusti rattijuopumuksen tai törkeän rattijuopumuksen verikoelausunnon mukaisesti ja suostui kirjalliseen menettelyyn. Asiakas kertoi juoneensa ennen ajoa nelosolutta 0,4 litran tuopillisen ja ajon jälkeen puoli litraa kirkasta viinaa. Asiakkaan veli muutti omaa kertomustaan siten, että ajoneuvoa kuljetti hänen sijaansa asiakas.

Poliisi tilasi jälkinauttimistutkimuksen selvittääkseen asiakkaan veren alkoholipitoisuuden kolarin tapahtuma-aikaan. Tutkimuksesta tehtyyn lausuntoon 20.4.2023 kirjatun mukaan, mikäli kuljettaja on ajon jälkeen nauttinut tutkimuspyynnössä mainittujen tietojen mukaisesti alkoholia, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että todettu veren alkoholipitoisuus selittyy kokonaisuudessaan jälkinauttimisella. Poliisi määräsi asiakkaalle sakkorangaistuksen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Asiakas teki vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöön 20.3.2023 kertoen vahinkokuvauksessa, että oli lähtenyt kiireellä kauppaan eikä hän kokenut olevansa humalassa. Vahinkoilmoituksessa asiakas ilmoitti kuljettaneensa ajoneuvoaan tapahtumahetkellä ja olleensa alkoholin vaikutuksenalainen. Vakuutusyhtiö maksoi 19.5.2023 auton omistaneelle rahoitusyhtiölle lunastuskorvauksena loppuvelan osuuden omavastuulla vähennettynä, yhteensä 10 940,05 euroa.

Korvauspäätöksellä 31.5.2023 yhtiö epäsi asiakkaalle maksettavan korvauksen. Päätöksen mukaan yhtiöllä oli vahinkoilmoituksen lisäksi käytössään poliisin tutkintailmoitus, tutkinnan päätös, poliisin verikoelausunto sekä kuulustelupöytäkirjat. Todeten, ettei rikosoikeudellisella ratkaisulla ole merkitystä arvioitaessa asiaa autovakuutuksen sopimusehtojen kannalta, yhtiö katsoi viranomaisasiakirjojen perusteella, ettei asiakkaan kertomusta alkoholin nauttimisesta vasta vahingon jälkeen voida pitää tapahtumasta saadut tiedot huomioon ottaen uskottavana. Asiakas on siten ollut vahinkohetkellä alkoholin vaikutuksenalaisena, minkä on tässä vahinkotapahtumassa katsottava vaikuttaneen olennaisilta osin vahingon syntyyn. Edelleen yhtiö totesi, että virheellisellä tiedolla ajoneuvon kuljettajasta on pyritty salaamaan ajoneuvon todellinen kuljettaja tämän alkoholin vaikutuksenalaisuuden vuoksi. Lisäksi yhtiö kertoi saaneensa todistajan lausunnon tapahtuman nähneeltä samalta henkilöltä, jolle poliisi oli tapahtumapäivänä soittanut. Todistajan mukaan asiakas oli ollut selkeästi humalassa, ja humalatilan huomasi kävelytyylistä. Todistajan mukaan asiakas oli ajanut aikaisemminkin alkoholin vaikutuksenalaisena. Todistajan havainnon perusteella yhtiö katsoi, että alkoholin jälkinauttimisväite ei ole uskottava, koska humalatila on ollut selkeästi nähtävissä jo kolarin jälkeen. Päätöksessä vedottiin myös kolariin osallisen toisen ajoneuvon kuljettajan kertomukseen siltä osin, että kaikki asiakkaan ajoneuvon ympärillä tapahtumapaikalla olleet miehet vaikuttivat humalaisilta.

Asiakas oli päätöksen jälkeen yhteydessä yhtiöön toimittaen selvitystä käytössään olevasta lääkityksestä, joka vaikuttaa suoraan keskushermostoon aiheuttaen sekavuutta hänen olemukseensa ja puheeseensa. Asiakas myös muisti lyöneensä päänsä autoon kolarin yhteydessä. Asiakkaan veljen lausuntoa ei voi pitää oikeana, sillä hän oli tuollakin hetkellä sekava ja asiat hyppivät laidasta toiseen. Syynä siihen, että asiakas oli ensin kertonut veljensä olleen kuljettajana, oli paikalle saapuneiden poliisien provosoiva käytös. Asiakas myös katsoi, että 12.5.2023 käydyssä puhelinkeskustelussa yhtiöstä oli hänelle kerrottu vahingon olevan korvattava.

Yhtiö käsitteli asian uudelleen 16.6.2023. Päätöksessä yhtiö totesi katsovansa sille toimitetun lääkärinlausunnon perusteella, että todistajan tai vahingon

toisen osapuolen havainnoille asiakkaan humalatilasta ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä. Yhtiö kuitenkin katsoi, että vahingosta saadut muut selvitykset huomioon ottaen asiakas on ollut tapahtumahetkellä alkoholin vaikutuksenalaisena ja näin ollen aihetta korvauspäätöksen muuttamiselle ei ollut. Asiakkaan vetoamassa puhelinkeskustelussa korvausneuvoja kertoo aluksi vahinkotarkastuksesta ja lunastuksesta ja tämän jälkeen, että korvauspäätös tehdään myöhemmin. Yhtiö katsoi, ettei puhelun yhteydessä ollut annettu korvauspäätöstä, vaan siinä on vielä erikseen mainittu, että korvauspäätös asiaan tehdään myöhemmin. Lunastukseen eli vahingon määrään liittyvä keskustelu ei tarkoita sitä, että vahinkoon liittyen olisi korvauspäätös tehty.

Osapuolet kävivät lisäksi keskustelua lunastetun ja vaurioajoneuvon myyntitulon jakamisesta asiakkaan ja vakuutusyhtiön kesken tehden asiassa sopimuksen, jonka perusteella yhtiö maksoi asiakkaalle osuutena myyntitulosta ensin 5 875 euroa ja myöhemmin, myynnin toteuduttua, lisäksi 607,60 euroa.

Asiakkaan valitus

Asiakas kertaa tapahtumien kulun ja vaatii, että vakuutusyhtiö maksaa korvausta kolarissa vaurioituneesta ajoneuvosta vakuutukseen sisältynyt superlunastusturva sekä 200 euron omavastuuosuus huomioiden yhteensä 28 190 euroa. Tästä asiakas on aiemmin saanut rahoitusyhtiölle maksettuna korvauksena sekä osuutena vaurioajoneuvon myyntitulosta yhteensä 17 422,65 euroa. Sijaisauton käytöstä ja asioiden selvittämisestä asiakas vaatii korvausta 35 päivän ajalta 21.4.2023–25.5.2023 á-hintaan 101,30 euroa eli 35 x 101,35 = 3 545,50 euroa ja rahoitusyhtiölle vahingon jälkeen 17.3.2023–19.6.2023 maksetuista kolmesta maksuerästä 3 x 379 euroa = 1 137 euroa. Lisäksi hän pyytää selvittämään yhtiöstä hänelle 12.5.2023 soitetun puhelun, jossa puhelussa hänen mukaansa vahinko on luvattu korvata.

Asiakas myöntää juoneensa yhden oluen ennen ajoon lähtöä, mutta kiistää syyllistyneensä asiassa rattijuopumukseen. Alkoholin nauttimista kolarin jälkeen asiakas taustoittaa kertomalla joulukuussa 2022 hankitun ajoneuvon olleen jo ennen kolaria korjauksessa siten, että hän oli saanut sen käyttöönsä vaihteistoremontin jälkeen vasta helmikuussa 2023, ja tästä syystä hän koki kolarin erityisen harmillisena.

Rahoitusyhtiölle maksettavan korvauksen osalta asiakas kertoo saaneensa vakuutusyhtiöstä 19.5.2023 tiedon, että rahoitusyhtiön osuus oli maksettu. Kuitenkin rahoitusyhtiöstä 19.6.2023 tulleen viestin mukaan rahoitusvelkaa ei ollut maksettu. Asiakkaan oltua rahoitusyhtiön yhteydessä sieltä kerrottiin asiaa selvitettävän vakuutusyhtiön kanssa.

Puhelinkeskustelussa 12.5.2023 asiakkaalle on kerrottu omistajan osuuden menevän maksuun. Koska puhelussa ei ole kerrottu, ettei asiakkaan osuutta korvattaisi ja koska rahoitusvelan osuus on vain noin 30 prosenttia auton arvosta, on asiakas ymmärtänyt omistajan osuuden koskevan myös sitä osuutta auton arvosta, joka ylittää rahoitusyhtiön saatavan. Asiakas myös kritisoi voimakkaasti yhtiön toimintaa erityisesti siltä osin, kun korvauspäätöstä on perusteltu todistajien lausunnoilla.

Vakuutusyhtiön vastine

Viitaten asiassa tekemiinsä korvauspäätöksiin sekä poliisin asiakirjoihin vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan esittämät korvausvaatimukset. Lisäksi yhtiö toteaa, että jos näyttöä kuljettajan humalatilasta ei olisi ollut, keskeytyskorvausta olisi vakuutusehtojen mukaisesti maksettu lunastustapauksessa 14 päivän ajalta. Koska käsiteltävässä tapauksessa asiakkaan humalatila on riittävällä tavalla toteennäytetty, perustetta keskeytyskorvauksenkaan maksamiselle ei ole. Vakuutustapahtumaan liittyvien selvitysten toimittaminen vakuutusyhtiölle ja tähän liittyvä ajanhukka ei ole vakuutuksesta korvattavaa kulua, vaan asiakkaan tulee tehdä tämä omalla kustannuksellaan.

Alkoholin vaikutuksenalaisena olemisen osalta yhtiö toteaa, että ajoneuvon kuljettaja on ensin pyritty salaamaan ja hänen alkoholin vaikutuksenalaisuutensa selvittämistä on pyritty hankaloittamaan jälkinauttimisväitteellä. On sinänsä ymmärrettävää, että kyseisen tapauksen jälkeen alkoholin vaikutuksenalaisena ollut kuljettaja pyrkii vähättelemään humalatilaansa ja todistajankertomusten luotettavuutta omilla väitteillään. Yhtiö kuitenkin katsoo, että ulkopuolisten todistajien näkemät asiat ovat olleet luotettavampia havaintoja kuin asiakkaan oma kertomus tapahtumasta tai kuljettajaksi alun perin ilmoittautuneen asiakkaan veljen kertomus. Tuo kertomus osoittautui vääräksi ja pyrkimyksenä tällä kertomuksella sekä jälkinauttimisväitteellä oli mitä ilmeisimmin tapauksen sotkeminen niin, ettei kuljettajalle tulisi rikosoikeudellista seuraamusta. Ulkopuolisten todistajien kertomusten perusteella on yhtiön näkemyksen mukaan selvää, että kuljettaja oli humalassa. Yhtiö myös huomauttaa, että rikoksesta epäilty on saanut esitutkinnassa kertoa tarinansa ilman totuudessa pysymisvelvollisuutta. Näin ollen yhtiö katsoo, että asiassa tehty korvausratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen mukainen.

Rahoitusyhtiölle vakuutusyhtiö on maksanut sille kuuluvan osuuden rahoitusyhtiön esittämän vaatimuksen mukaisesti. Jos rahoitusyhtiön ilmoittama saatava on ollut liian suuri sen vuoksi, että asiakas olisikin maksanut autosta enemmän, nämä erät asiakas voi vaatia omalta sopimuskumppaniltaan eli rahoitusyhtiöltä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään muun muassa seuraavat selvitykset:
- poliisiasiakirjat, sisältäen tutkintailmoituksen, kuulustelupöytäkirjat, jälkinautintalausunnon sekä tutkinnan päätöksen
- lunastuslaskelma
- litterointi 12.5.2023 käydyistä kahdesta asiakkaan ja vakuutusyhtiön korvausneuvojan välisestä puhelinkeskustelusta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensisijaisesti kysymys sen arvioinnista, onko vakuutusyhtiö osoittanut asiakkaan kuljettaneen ajoneuvoaan kolarin tapahtumahetkellä alkoholin vaikutuksenalaisena ja onko yhtiöllä siten oikeus evätä asiakkaalle maksettava korvaus sekä esine- että keskeytysvakuutuskorvauksen osalta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 30 § 3 momentin mukaan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan lisäksi määrätä, että vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan. Vapaaehtoisen moottoriajoneuvovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä alkoholin, huumausaineen tai muun huumaavaan aineen käytön vaikutuksesta vakuutuskorvaukseen siten kuin liikennevakuutuslain 48 §:ssä säädetään.

Vakuutussopimuslain 34 § 1 momentin mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Liikennevakuutuslain 48 § 1 momentin mukaan, jos vahinkoa kärsinyt on vahinkotapahtuman sattuessa kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä on vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka alkoholin ja muun huumaavan aineen yhteisvaikutuksesta, hänelle aiheutunut henkilövahinko korvataan vain siltä osin kuin muut olosuhteet ovat vaikuttaneet vahinkoon.

2 momentin mukaan, jos vahinkoa kärsinyt on vahinkotapahtuman sattuessa kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai että hänellä on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka alkoholin ja muun huumaavan aineen yhteisvaikutuksesta, korvausta alennetaan sen mukaan, mikä oli hänen osuutensa vahinkoon.

Autovakuutusehtojen, voimassa 1.4.2022 alkaen, kohdan 4.4.1 mukaan kolarointiturvasta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutuskohteelle
- tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
- tien sortumisesta
- törmäyksestä tai
- muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuskohdetta ulkoapäin vahingoittavasta syystä.

Kohdan 4.12 (Arvioimis- ja korvaamissäännökset esinevahingoissa) alakohdan 4.12.1.1 (Korvauksen laajuus) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko. Esinevahingolla tarkoitetaan sitä, että esine vaurioituu, tuhoutuu tai menetetään. […]

Kohdan 6.5 (Keskeytysturva, Korvausaika) mukaan, […] jos ajoneuvo lunastetaan, maksetaan korvaus enintään 14 päivältä. […]

Yleisten sopimusehtojen kohdan 7.1 (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen, Vahinkovakuutus) mukaan Vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Harkittaessa, onko korvausta edellä mainituissa tapauksissa alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Jos moottoriajoneuvovakuutuksissa vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä oli vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka alkoholin ja muun huumaavan aineen yhteisvaikutuksesta, vahinko korvataan vain siltä osin kuin muut olosuhteet ovat vaikuttaneet vahinkoon.

Jos vakuutettu on vahinkotapahtuman sattuessa kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai että hänellä on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka alkoholin ja muun huumaavan aineen yhteisvaikutuksesta, korvausta alennetaan sen mukaan, mikä oli hänen osuutensa vahinkoon.
[…]

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että asiakkaan ajoneuvon vauriot ovat syntyneet kolarointiturvassa vahingon korvattavuudelle asetetut edellytykset täyttävällä tavalla. Ensisijaisen riidanalaisen kysymyksen osalta Vakuutuslautakunta toteaa näyttötaakan asiakkaan alkoholin vaikutuksenalaisuudesta ajon aikana olevan kyseisellä perusteella korvauksen evänneellä vakuutusyhtiöllä.

Asiakkaan vetoaman, 12.5.2023 käydyn puhelinkeskustelun osalta toimitetun selvityksen mukaan yhtiön korvausneuvoja on kertonut asiakkaalle omistajan osuuden menevän maksuun ja korvauspäätöksen tulevan tehtäväksi myöhemmin. Huomioiden, että ajoneuvo riidattomasti on ollut rahoitusyhtiön omistuksessa, minkä on täytynyt olla ajoneuvon haltijaksi merkityn asiakkaan tiedossa, ja että puhelussa nimenomaisesti puhutaan myöhemmin tehtävästä korvauspäätöksestä, lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole tehnyt puhelinkeskustelun yhteydessä asiakkaan osalta yhtiötä sitovaa myönteistä korvauspäätöstä.

Alkoholin käytön osalta asiakas on vahinkoa seuraavana päivänä kertonut juoneensa ennen ajoon lähtöä 0,4 litraa nelosolutta. Vahingon sattumisen jälkeen hän on kertonut juoneensa ainakin noin 0,5 litraa kirkasta viinaa. Myöhemmin valmistuneen jälkinautintalausunnon mukaan ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että todettu veren alkoholipitoisuus selittyy kokonaisuudessaan jälkinauttimisella. Yhtiö on kuitenkin katsonut, että yritys ensin salata tieto ajoneuvon kuljettajasta sekä todistajien kertomukset ovat asiakkaan omaa kertomusta luotettavampi selvitys kuin asiakkaan oma kertomus tapahtumien kulusta.

Lautakunta toteaa asiassa esitetystä selvityksestä, että jälkinautintalausunnon sisältö huomioiden asiakkaan ajonaikaisesta alkoholin vaikutuksenalaisuudesta ei ole lääketieteellistä näyttöä. Yhtiön esittämät muut perustelut koskevat todistajien antamia lausuntoja sekä asiakkaan ja tämän veljen poliisille alun perin kertomia tietoja. Lautakunta toteaa yhtiön uudelleenkäsittelypäätöksessä lausuneen, että todistajan tai vahingon toisen osapuolen havainnoille asiakkaan humalatilasta ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä. Vahingosta saatujen muiden selvitysten yhtiö kuitenkin katsoi osoittavan asiakkaan olleen tapahtumahetkellä alkoholin vaikutuksenalaisena. Myöhemmässä vastineessaan yhtiö on alkuperäisen korvauspäätöksen tavoin viitannut myös kyseisiin lausuntoihin, joten lautakunta tulkitsee yhtiön edelleen vetoavan niihin.

Asiakas on kyseenalaistanut naapurinsa antaman lausunnon sillä perusteella, ettei tämän pihalta usean sadan metrin päästä lumikasojen takaa ole mahdollista arvioida toisen henkilön humalatilaa. Lautakunnalle ei ole toimitettu tapahtumapaikalta kuva- tai muuta aineistoa, jonka perusteella olisi mahdollista tarkemmin arvioida asiakkaan esittämiä seikkoja. Lautakunta kuitenkin toteaa, ettei sille myöskään ole toimitettu varsinaista lausuntoa kyseiseltä henkilöltä, vaan yhtiön muistiinpanot tämän kanssa 31.5.2023 käydystä puhelinkeskustelusta. Muistiinpanoista ei ilmene, kuka yhtiön puolelta on keskustelun käynyt ja mitä keskustelussa tarkalleen on todistajalta kysytty. Huomioiden, että toisen henkilön humalatilan arvioiminen muutoinkin on ulkopuolisen toimesta lähtökohtaisesti haastavaa ja sisältää runsaasti epävarmuustekijöitä, lautakunta pitää kyseisen selvityksen näyttöarvoa vähäisenä.

Toisen ajoneuvon kuljettajalle ei puolestaan ollut selvinnyt, kuka asiakkaan ajoneuvoa oli ajanut. Lautakunta myös katsoo, ettei se, että hän oli poliisille kertonut asiakkaan ajoneuvon luona havaitsemiensa kolmen miehen olleen humalassa, osoita asiakkaan olleen alkoholin vaikutuksenalaisena ajon aikana. Lisäksi lautakunta katsoo asiakkaan toimittaman lääkärintodistuksen, johon myös yhtiö on uudelleenkäsittelypäätöksessään viitannut, vähentävän todistajien asiakkaan humalatilasta tekemien arvioiden merkitystä asian arvioinnissa, koska todistuksesta ilmenee asiakkaan käyttävän vahvoja kipulääkkeitä ja koska hänellä on alaraajoissa liikkumiseen vaikuttavaa toiminnan vajausta.

Asiassa on vielä arvioitava ajoneuvon kuljettajasta annettujen, todellista tilannetta vastaamattomien tietojen merkitystä. Näitä tietoja antoivat alun perin sekä asiakas että hänen veljensä, mikä on kummankin poliisille myöntämän perusteella riidatonta. Lautakunta kuitenkin toteaa, ettei tästä ole tehtävissä johtopäätöstä asiakkaan alkoholin vaikutuksenalaisuudesta ajon aikana. Lautakunta siten katsoo, erityisesti lääketieteellisen näytön puuttuessa, asiassa jäävän osoittamatta, että asiakkaan veren alkoholipitoisuus olisi ollut ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea. Vakuutusyhtiöllä ei siten ole perusteita evätä lunastamastaan ajoneuvosta asiakkaalle maksettavaa vakuutuskorvausta.

Esinevakuutuksen ollessa korvattava tapahtuma, tulee vakuutuksesta korvattavaksi myös asiakkaan vakuutussopimukseen sisältyvän keskeytysturvan mukainen korvaus. Vakuutusehtojen mukaan lunastustilanteessa korvausta maksetaan enintään 14 päivältä. Asiakkaan vaatimien muiden kulujen osalta lautakunta toteaa, että vakuutuksesta korvataan vain suoranaista esinevahinkoa, joten vahinkoon liittyvistä selvitystoimista aiheutuneiden, valituksessa tarkemmin yksilöimättä jäävien kulujen osalta vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta. Asiakkaan rahoitussopimukseen perustuen rahoitusyhtiölle maksamien suoritusten osalta lautakunta ohjaa asiakkaan olemaan tarvittaessa yhteydessä rahoitusyhtiöön.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan asiakkaalle aiheutuneen vahingon kolari- ja keskeytysturvasta vakuutusehtojen mukaisesti ja maksamaan korvauksille laillisen viivästyskoron.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri  Korpelainen

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen