Haku

FINE-066403

Tulosta

Asianumero: FINE-066403 (2024)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 23.08.2024

Vakuutuksen korvauspiiri. Rajoitusehdon soveltaminen. Kuorman purkaminen. Kuorma-auton vaurioituminen, kun kiinni juuttunut lasti oli kipattaessa äkillisesti irronnut. Oliko vahinko aiheutunut ajoneuvossa olleesta kuormasta?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja T Oy:n kuorma-auto oli vaurioitunut lunastuskuntoon 9.12.2021 kuormaa kipattaessa. Auton kuljettamassa kuormakontissa ollut lasti ei ollut lähtenyt kipattaessa liikkeelle, jolloin auton keula oli noussut ylös. Kuormakonttia kiinnittäneen koukkulaitteen taituttua kontti oli irronnut, jolloin auton keula oli pudonnut alas ja auto oli vaurioitunut. T Oy haki korvausta vahingosta auton kaskovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa päätöksellään 23.6.2022 ja sisäisessä muutoksenhaussa 17.1.2023 antamallaan päätöksellä. Yhtiö vetosi kaskovakuutuksen rajoitusehtoon, jonka mukaan ajoneuvossa olleesta kuormasta aiheutunutta vahinkoa ei korvattu. Kuorma-auto ei olisi vaurioitunut, mikäli kuorma olisi purkautunut tarkoitetulla tavalla, joten vakuutusyhtiön mielestä vahingon alkuperäinen aiheuttaja oli ollut kuorma. Kuorma oli ollut purettaessa ajoneuvossa, joten kyse oli rajoitusehdon mukaisesta tilanteesta. Kyseessä ei myöskään ollut vakuutusehtojen mukaan korvattava auton kaatuminen kuormaa lastattaessa tai purettaessa.

Asiakkaan valitus

T Oy on vaatinut vahingon korvaamista ja pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta siitä, voitiinko asiaan soveltaa kuormasta aiheutunutta vahinkoa koskevaa rajoitusta. Mikäli rajoitusta sovellettiin, T Oy on pyytänyt kannanottoa siihen, tuliko vakuutuksesta kuitenkin korvata vahinko, joka on aiheutunut ajoneuvolle sen maahan iskeytymisestä.

T Oy on vedonnut vakuutusehtoihin ja lausunut, että sen mielestä rajoitusehdon tarkoittamana kuormana voitiin pitää vain ajon aikana kyydissä ollutta kuormaa. Lastaamisen tai purkamisen yhteydessä kuormaa ei voitu katsoa rajoitusehdon tarkoittamaksi ajoneuvossa olevaksi kuormaksi. Rajoitusehtoa tuli tulkita suppeasti. Se soveltui vahinkoihin, jotka aiheutuvat ajon aikaisesta kuorman liikkumisesta esimerkiksi sen huonon kiinnittämisen vuoksi. Nyt vahinko oli aiheutunut kuorman purkamisen yhteydessä ajoneuvon ollessa paikallaan, joten rajoitusehto ei soveltunut vahinkoon.

Vaikka rajoitusehtoa sovellettaisiin, kuorma ei ollut aiheuttanut kaikkia auton vaurioita mahdollisesti sen koukkulaitteen taittumista lukuun ottamatta. Auto oli vaurioitunut iskeytyessään maahan. T Oy on tältä osin vedonnut kolarointivakuutuksen ehtoihin, joiden mukaan ajoneuvon osasta ajoneuvolle itselleen aiheutunutta vahinkoa ei korvattu. Tällöin, jos kesken ajon irronnut rengas vaurioitti ajoneuvoa, vaurioita ei rajoitusehdon vuoksi korvattu. Vakiintuneen korvauskäytännön mukaan renkaan irtoamisen seurauksena maahan osumisesta ajoneuvolle aiheutuneet vauriot kuitenkin korvattiin, koska rajoitusta ei voitu laajentaa koskemaan kaikkia vahinkotapahtuman seurauksia.

Vastaavaa tulkintatapaa tuli soveltaa nyt puheena olevaan vahinkoon. Kuorman aiheuttamaksi voitiin katsoa vain vahinko, joka oli tosiasiallisesti kuorman aiheuttama. Kuorma-autolle oli aiheutunut vaurioita vakuutuskohdetta ulkoapäin vahingoittaneesta syystä eli maanpinnasta. Auton vaurioituminen sen iskeytyessä maahan oli kiistatonta. Kyseessä oli vakuutusehdoissa korvattavaksi mainittu esinevahinko, joka oli välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä. T Oy onkin vaatinut, että ne vauriot, jotka ovat aiheutuneet auton iskeytymisestä maahan, tuli korvata kolarointivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt T Oy:n vaatimuksen ja toistanut korvauspäätöksissään lausumansa seikat. Kolarointivakuutuksesta korvattiin esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle tieltä suistumisesta tai kaatumisesta taikka iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä. Kolarointivakuutuksesta ei korvattu vahinkoa, joka aiheutui ajoneuvossa olleesta kuormasta, ellei vahinko ollut vakuutusehtojen kohdissa 3.1 – 3.7 mainittujen tapahtumien välitön seuraus.

Vakuutusyhtiö on lausunut, että kuormaa koskevassa rajoitusehdossa ei rajattu sen soveltumista vain ajon aikana tapahtuviin vahinkoihin. Sanamuotonsa mukaan rajoitusta sovellettiin, kun kyse oli ajoneuvossa olleesta kuormasta. Tässä tapauksessa vahinko on aiheutunut, kun kuorma oli ollut tarkoitus purkaa. Purettaessa kuorma on ollut ajoneuvossa, joten kyse oli rajoitusehdon mukaisesta tilanteesta. Auton keulan nouseminen maasta ja laskeutuminen takaisin maahan olivat aiheutuneet ainoastaan siksi, että autossa ollut kuorma oli liikkunut normaalista purkutilanteesta poikenneesti.

Vakuutusehdossa oli erikseen todettu korvattaviksi vahingoiksi ne vahingot, jotka aiheutuivat kuorma-auton äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta kaatumisesta kuormaa lastattaessa tai purettaessa. Nyt ei ollut kyse tällaisesta tilanteesta. Auton keulan nouseminen ja kontin irrottua maahan iskeytymisestä aiheutuneet vauriot olivat seurausta rajoitusehdon tarkoittamasta tilanteesta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa VKL 218/03 oli kyse tilanteesta, jossa perävaunu oli vaurioitunut kuorman lastaamisen yhteydessä. Lautakunta totesi tapauksessa, että kuormaa koskevaa rajoitusehtoa ei ollut rajoitettu koskemaan vain puutteellisesti kiinnitetyn kuorman liikkumisesta aiheutunutta vahinkoa. Lautakunta katsoi, että rajoitusehdon perusteella vahinko ei tullut korvattavaksi.

T Oy:n auton kyydissä ollut kontti ja sen sisällä ollut aines olivat kuormaa sekä lautakuntakäytännön mukaan että sanan yleiskielisessä merkityksessä riippumatta siitä, oliko auto ollut liikkeessä vai pysähtyneenä tai oliko kuorma ollut tarkoitus purkaa. Rajoitusehto ei ollut yllättävä ja ankara eikä kohtuuton, eikä sen soveltaminen johtanut kohtuuttomuuteen.

Kuorma-auton maahan iskeytymisen osalta vakuutusyhtiö on lausunut Vakuutuslautakunnan ottaneen ratkaisukäytännössään kantaa vahingon alkuperäisen syyn merkitykseen jo 1990-luvulla. Ratkaisusuosituksessa oli kyse tilanteesta, jossa asuntoauton ikkuna oli irronnut ja rikkoutunut pudotessaan maahan. Ikkunan irtoaminen ei ollut johtunut ulkoisesta syystä eikä vakuutustapahtuman tunnusmerkistö ollut irtoamisen osalta täyttynyt. Ikkunan särkymisestä aiheutunutta vahinkoa ei katsottu korvattavaksi kolarointivakuutuksesta, sillä vahingon alkuperäinen syy eli ikkunan irtoaminen ei ollut aiheutunut korvattavasta syystä. Myös nyt käsiteltävässä asiassa oli kyse yhtäjaksoisesta tapahtumaketjusta, jonka alkuperäinen syy ei muodostanut korvausvastuuta.

Hyvä vakuutustapa edellytti, että samanlaiset tapaukset ratkaistiin samalla tavalla. Esimerkki renkaan irtoamisesta ei ollut tapahtumienkulultaan samanlainen kuin käsiteltävä tapaus eikä se soveltunut asiaan. Vakuutusyhtiöt olivat noudattaneet esimerkin mukaisissa tapauksissa vakuutusehtojen korvauspiirin ylittävää korvauskäytäntöä korvaten maahan iskeytymisestä aiheutuneet vahingot. Se ei kuitenkaan tarkoittanut, että vakuutusehtojen korvauspiirin ylittäviä korvauksia tuli suorittaa myös muissa tapauksissa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko vakuutusyhtiön korvata T Oy:n kuorma-auton vaurioituminen auton kaskovakuutuksen kolarointiturvasta vai onko vahinkoon sovellettava vakuutusehtojen vastuunrajoitusta kuormasta aiheutuneista vahingoista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiaan sovellettavien 1.1.2019 alkaen voimassa olleiden kaskovakuutusehtojen kohdan 3.1, Kolarointivakuutus (Törmäysvakuutus), mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle
1. tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä
3. kuorma-auton äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta kaatumisesta kuormaa lastattaessa tai purettaessa.

Kolarointivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
[...]
7. ajoneuvossa olleesta kuormasta, ellei vahinko ole kohdissa 3.1 - 3.7 mainittujen tapahtumien välitön seuraus.

Asian arviointi

FINElle toimitettujen asiakirjojen mukaan T Oy:n kuorma-auto on vaurioitunut 9.12.2021 kuormaa kipattaessa. Auton kuljetettavana olleessa kuormakontissa ollut lasti ei ollutkaan lähtenyt kipattaessa liikkeelle, jolloin auton keula oli noussut ylös. Kuormakonttia kiinnittäneen koukkulaitteen taituttua ja kontin irrottua auton keula on pudonnut alas ja auto on vaurioitunut.

Osapuolten erimielisyys koskee sitä, onko kuorma-autolle mainitussa tilanteessa aiheutunut vahinko korvattava kaskovakuutuksen kolarointivakuutuksesta vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaisena iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä aiheutuneena vahinkona, vai onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus evätä korvaus vahingosta saman vakuutusehtokohdan rajoituksissa mainittuna ajoneuvossa olleesta kuormasta aiheutuneena vahinkona.

Asiassa on riidatonta, että T Oy:n kuorma-auto on vaurioitunut sen keulan iskeytyessä maahan. Riidatonta on myös, että vahinkoon johtanut tapahtumaketju on saanut alkunsa auton kuljetettavana olleen lastin juuttumisesta kuormakonttiin kuormaa kipattaessa eli kuorman purkutilanteessa.

Lautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kuormasta johtuvia vahinkoja koskevan vastuurajoituksen soveltamisala ei rajoituksen sanamuodon mukaan rajoitu koskemaan vain ajonaikaisia vahinkotapahtumia. Rajoitusehtoa voidaan siten soveltaa myös ajoneuvolle kuorman lastauksen ja purkamisen aikana sattuviin vahinkoihin. Kun vahingon syyksi on selvitetty kuorma-auton lastin juuttuminen kuormakonttiin, lautakunta katsoo vahingon aiheutuneen vakuutusehtojen kohdan 3.1 rajoitusten kohdan 7 mukaisesti ajoneuvossa olleesta kuormasta. Asiassa ei ole myöskään edes väitetty, että lastin konttiin juuttumisen syynä olisi ollut rajoitusehtoon sisältyvän poikkeuksen mukainen kaskovakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Näin ollen vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvamaan vahinkoa T Oy:lle myöntämästään kaskovakuutuksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Kajala
Makkula
Rajamäki
Sarpakunnas
Sjögren

Tulosta