Tapahtumatiedot

Asiakas ilmoitti 7.7.2023 vakuutusyhtiölle omakotitalossaan sattuneesta vuotovahingosta. Pyykinpesukone oli vuotanut, ja vesi oli mennyt suojaputkea pitkin vaatehuoneeseen.

Vakuutusyhtiö tilasi kohteeseen vahinkokartoituksen, josta laaditussa kartoitusraportissa todetaan kodinhoitohuoneessa sijainneen pyykinpesukoneen hanan vuotaneen ja veden päässeen suojaputkea pitkin vaatehuoneeseen kastellen seinän alaosia ja lattiaa. Omakotitalon rakennusvuosi on 2021, ja vuotanut liitos on asennettu 2023. Vaatehuoneessa on useampia jakotukkeja seinän yhteyteen rakennetun kotelon sisällä, ja tilassa on myös lattiakaivo. Lattiapinnoitteena on raportin mukaan ollut vinyylilankku. Vesi on tullut vaatehuoneeseen jakotukilta lähtevän suojaputken kautta.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 27.7.2023 perustuen rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata rakennustyövirheestä tai rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja. Päätöksen mukaan lattiakaivollisen tilan lattian pitää olla vedenpitävä, eikä vuotovesi saa päästä lattian kautta rakenteisiin tai ympäröiviin tiloihin. Yhtiö vetosi ratkaisussaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman osaan C2 Kosteus (1998), jonka mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Lisäksi RT-kortti RT 84-10759 Märkätilojen rakenteet 2001 ohjeistaa nostamaan lattian vedeneristeen seinälle vähintään 100 millimetriä.

Asiakas haki päätökseen oikaisua vastaavan työnjohtajan lausuntoon perustuen. Yhtiön vetoama RT-kortti ei ole ollut rakentamisaikaan voimassa, vaan se on korvattu 20.11.2014 kortilla RT 84-11166. Jälkimmäisessä kortissa viitataan rakentamismääräyskokoelman osaan C2, joka kuitenkin on korvattu 1.1.2018 voimaan tulleella asetuksella 782/2017 (kosteusasetus). Asetuksessa määritellään märkätilalla tarkoitettavan huonetilaa, joka ei ole asuinhuone, jonka lattiapinta on tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiina ja jonka seinäpinnoille voi normaalissa käyttötilanteessa roiskua tai tiivistyä vettä. Kyseiset rakennusaikana voimassa olleet asetukset ja RT-kortti oli huomioitu rakentamisessa, ja niitä oli myös noudatettu. Tila, jossa vesivahinko oli tapahtunut, ei ole rakentamisaikana voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti tulkittavissa märkätilaksi, eikä sen lattia näin ollen ollut vaatinut vedeneristystä.

Oikaisupyyntö käsiteltiin yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Asiakkaan esittämän mukaisesti ratkaisussa katsottiin tapaukseen tulevan sovellettavaksi kosteusasetus. Oleellista todettiin kuitenkin olevan se, että tilassa on ollut lattiakaivo ja vesijohtojen mahdollinen ylivuoto suojaputkista on suunniteltu ja tarkoitettu tapahtumaan tässä lattiakaivollisessa tilassa. Kosteusasetuksen 5 §:n mukaan sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi, lumi tai jää ei saa haittaa aiheuttaen kulkeutua rakenteisiin. Samassa pykälässä todetaan edelleen, että rakennuskosteuden ja rakenteisiin ulko- tai sisäpuolelta satunnaisesti kulkeutuvan kosteuden on voitava poistua haittaa aiheuttamatta ja että pinnoiltaan kastuvien rakenteiden on kestettävä veden vaikutus. Näitä vaatimuksia lattiarakenne ei ollut täyttänyt. Yhtiö myös viittasi FINEn aiempaan ratkaisukäytäntöön.

Asiakkaan todettua yhtiön satunnaisesti kulkeutuvan kosteuden osalta esittämän tarkoittavan lattiakaivon ja vedeneristyksen vaatimista kaikkiin tiloihin yhtiö vastasi, että oleellista on se, että vaatehuonetilassa on ollut lattiakaivo ja vesijohtojen suojaputket on nostettu tähän lattiakaivolliseen tilaan. Tila ei siten rinnastu lattiakaivottomaan huonetilaan, esimerkiksi makuuhuoneeseen.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vakuutusyhtiön korvauspäätöksen oikaisemista myönteiseksi uudistaen aiemmin esittämänsä perusteet. Lisäksi asiakas korostaa, että talo on lopputarkastettu hyväksytysti 23.2.2023 ja rakennettu täysin voimassa olevien rakentamismääräysten ja -säädösten mukaisesti. Tilassa, jossa vesivahinko on tapahtunut, ei voimassa olevien määräysten mukaan edellytetä vedeneristystä, vaikka siellä olisi lattiakaivo. Vakuutusyhtiön viittaamat FINEn aiemmat ratkaisusuositukset koskevat vanhempia rakennuksia, ja kyseisissä tapauksissa ovat tulleet sovellettaviksi sittemmin kumotut määräykset, joten nuo tapaukset eivät sovellu tähän tilanteeseen.

Yhtiön kosteusasetuksen 5 §:n osalta esittämä tarkoittaisi, että vakuutus­yhtiöiltä poistuisi kaikki vastuu vesivahinkojen korvaamisesta, esimerkkeinä pesuämpärin kaatuminen makuuhuoneessa ja astianpesukoneen hanan hajoaminen keittiössä. Noissakaan tiloissa ei vedeneristystä edellytetä, eikä lattiakaivon asennusta kielletä. Sama koskee vaatehuonetta, jossa vuoto nyt on tapahtunut. Kyseinen lainkohta ei siis koske sisämateriaaleja vaan ulkovaippaa ja muita vastaavia rakennuksen osia, joihin luonnollisesti satunnaista kosteutta saattaa kohdistua. Näin asiaa tulkitsee myös kaupungin rakennusvalvonta, joka on talon ilman huomautuksia rakennustarkastanut ja hyväksynyt.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan yhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset ja viittaa asiassa aiemmin esittämäänsä.

Lisäksi yhtiö toteaa, että vaikka vuotovahingot ovat lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvattavia vahinkoja, Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti pidetty rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vuotanut vesi on päässyt imeytymään lattian kautta rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vedeneristys. Lattialle vuotanut vesi ei tällöin pääse aiheuttamaan rakenteiden kastumista, jos lattiarakenne on hyvän rakennustavan edellyttämällä tavalla vedenpitävä.

Oleellista asian ratkaisun kannalta on se, että kyseisessä tilassa on ollut lattiakaivo ja vesijohtojen mahdollinen ylivuoto suojaputkista on suunniteltu ja tarkoitettu tapahtumaan tässä tilassa. Huolimatta siitä, onko tätä tilaa katsottava RT-kortin tai asetusten mukaiseksi märkätilaksi, on tilassa riski siitä, että lattia altistuu kosteudelle. Jotta lattiakaivo toimii tilassa tarkoituksensa mukaisesti ja vuotava vesi pääsee sinne aiheuttamatta haittaa, on lattian paitsi kaadoilla ohjattava vuotovesi kohti lattiakaivoa, oltava myös vedenpitävä, ettei vuotava vesi pääse lattian läpi rakenteisiin. Vaatehuoneen lattiarakenne ei ole täyttänyt kosteusasetuksen 5 §:ssä asetettua edellytystä, kun se ei ole kastuessaan kestänyt vuotavan veden vaikutusta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vahinko aiheutunut rakennustyövirheestä tai rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta, kun lattiakaivollisen vaatehuonetilan lattiassa ei ole ollut vedeneristystä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017, jäljempänä kosteusasetus)
2 § Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
[…]
4)kosteudella kemiallisesti sitoutumatonta vettä kaasumaisessa, nestemäisessä tai kiinteässä olomuodossa,
5) märkätilalla huonetilaa, joka ei ole asuinhuone ja jonka lattiapinta on tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiina ja jonka seinäpinnoille voi normaalissa käyttötilanteessa roiskua tai tiivistyä vettä,
[…]

5 § Rakennuksen kosteustekninen toiminta
Sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi, lumi tai jää ei saa haittaa aiheuttaen kulkeutua rakenteisiin. Sadevesi tai lumi ei saa kulkeutua eikä kosteus saa kerääntyä vaipparakenteeseen myöskään ikkunoiden, ovien tai muiden vaippaan liittyvien rakenteiden, rakennusosien ja laitteiden kautta. Rakennuksen vaipan ja sen rakennekerrosten ja liitosten on muodostettava kokonaisuus, joka estää tuulta, viistosadetta ja tuulenpainetta kuljettamasta vettä vaipan pintaa pitkin rakenteisiin.

Rakennuskosteuden ja rakenteisiin ulko- tai sisäpuolelta satunnaisesti kulkeutuvan kosteuden on voitava poistua haittaa aiheuttamatta. Pinnoiltaan kastuvien rakenteiden on kestettävä veden vaikutus.

Ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (28.2.2020)

2.2 Yleiset kosteustekniset periaatteet
2.2.1 Rakennuksen kosteustekninen toiminta
Rakennuksen sisäisiä kosteuslähteitä käytön aikana ovat esimerkiksi sisäilman vesihöyry, roiskevesi ja vesivahingot kuten putkivuodot. Ulkoisia kosteuslähteitä ovat esimerkiksi ulkoilman vesihöyry, vesi- ja lumisade, maaperän kosteus sekä pinta- ja pohjavesi.
[…]
Suunniteltujen ja toteutettujen rakenteiden on oltava vikasietoisia siten, että ne kestävät lyhytkestoisia kosteusrasituksia vaurioitumatta.
[…]
Rakennuksen sisä- ja ulkopuolella pinnoiltaan kastuvien rakenteiden on liittymineen ja läpivientikohtineen kestettävä veden vaikutus. Pintaan joutunut vesi ei saa kulkeutua haitallisesti rakenteen sisään tai rakennuksen kuiviksi tarkoitettuihin tiloihin.

Taulukon 1 (Periaatteet eri tyyppisten tilojen veden- tai kosteudeneristyksen tarpeesta sekä pintarakenteilta vaadittavasta vedenkestävyydestä.) mukaan LVI-teknisten tilojen lattian asennetaan vedeneristys käyttötarkoituksen mukaan.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2022 alkaen, kohdan 5.1.4 mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.
[…]

Kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 6.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus-, työ- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa vahinkomekanismin olevan asiassa riidaton. Vesi on vuotanut pesukonehanan liitoksesta suojaputkea pitkin vaatehuoneeseen, jossa on lattiakaivo. Koska lattiassa ei ole ollut vedeneristystä, vesi on päässyt kastelemaan tilan lattia- ja seinärakenteita. Riidatonta on myös se, että liitosvuodossa on kyse vakuutuksesta korvattavasta tapahtumasta.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan lattiakaivollisessa tilan lattiassa tulee olla vede­n­er­istys ylösnostoineen riippumatta siitä, onko kyseessä varsinainen märkätila. Yhtiö vetoaa erityisesti kosteusasetuksen 5 § 2 momenttiin, jonka mukaan rakenteisiin ulko- tai sisäpuolelta satunnaisesti kulkeutuvan kosteuden on voitava poistua haittaa aiheuttamatta. Asiakkaan mukaan yhtiön esittämä tulkinta johtaisi siihen, ettei missään huonetilassa sattuvia vuotovahinkoja korvattaisi, ellei tilassa olisi lattiakaivoa ja vedeneristystä. Asiakas myös korostaa rakennusvalvonnan hyväksyneen rakennuksen huomautuksitta.

Lautakunta toteaa vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöönsä perustuen, että vahingon varsinaisena syynä on pidettävä puutteellista vedeneristystä, jos korvattavan tapahtuman seurauksena vuotanut vesi pääsee kastelemaan sellaisen huonetilan lattiarakenteita, jonka lattiassa pitäisi rakentamista koskevien asetusten, määräysten ja ohjeiden mukaan olla vedeneristys. Samoin lautakunta toteaa, ettei rakennuksen ja sen käyttöä palvelevien taloteknisten järjestelmien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisuus ole todettavissa vain sen perusteella, että rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen ottamisen käyttöön tai että rakentamisvaiheeseen liittyvät tarkastukset ja katselmukset on tehty. Vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisuus arvioidaan vahinkotilanteessa tuolloin käytettävissä olevan selvityksen perusteella.

Kosteusasetuksen 2 §:n mukaan märkätilalla tarkoitetaan huonetilaa, joka ei ole asuinhuone ja jonka lattiapinta on tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiina ja jonka seinäpinnoille voi normaalissa käyttötilanteessa roiskua tai tiivistyä vettä. Lautakunta toteaa olevan ilmeistä, ettei lattiakaivollinenkaan vaatehuone täytä näitä edellytyksiä etenkään seinäpintojen kosteusrasituksen osalta, joten kyseessä ei ole asetuksen tarkoittama märkätila.

Kosteusasetuksen 5 § puolestaan edellyttää muun muassa, että rakennuksen sisäisistä kosteuslähteistä peräisin oleva vesi ei saa haittaa aiheuttaen kulkeutua rakenteisiin ja että rakenteisiin ulko- tai sisäpuolelta satunnaisesti kulkeutuvan kosteuden on voitava poistua haittaa aiheuttamatta. Ympäristöministeriön ohjeessa rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta puolestaan todetaan, että rakennuksen sisäisiä kosteudenlähteitä ovat esimerkiksi vesivahingot kuten putkivuodot, jollaisesta tässä tapauksessa on kysymys. Selvyyden vuoksi lautakunta myös toteaa, etteivät asetus tai sitä koskeva ministeriön ohje edellytä lattiakaivoa ja vedeneristystä kaikkiin huonetiloihin. Periaatteet erityyppisten tilojen veden- tai kosteudeneristyksen tarpeesta sekä pintarakenteilta vaadittavasta vedenkestävyydestä on esitetty ohjeen taulukossa 1. Taulukossa esitetyn mukaan LVI-teknisten tilojen lattiaan vedeneristys asennetaan käyttötarkoituksen mukaan.

Lautakunta toteaa, että vaatehuonetta, jonka yhteyteen tehdyssä kotelossa sijaitsee useita jakotukkeja, on pidettävä tässä LVI-teknisenä tilana. Lattian vedeneristykselle asetettavia vaatimuksia arvioitaessa on huomioitava myös jakotukeille tulevat / niiltä lähtevät suojaputket. Asiakkaan omakotitalossa toteutettu ratkaisu mahdollistaa sen, että suojaputkeen päätyneen veden on mahdollista tulla vaatehuoneen lattialle, kuten nyt on tapahtunut. Vuotovesien ohjaaminen lattiakaivolliseen tilaan on myös suojaputkien nimenomainen tarkoitus. Tällöin suojaputkesta tulevan veden ohjaaminen pois haittaa aiheuttamatta on mahdollista vain siten, että lattia on vedeneristetty.

Kosteusasetuksen 5 §:n perusteella ja kiinnittäen lisäksi huomiota siihen, että suojaputkien toimiminen tarkoituksensa mukaisesti edellyttää lattialta veden­eristystä, lautakunta katsoo, että vaatehuoneen lattiassa olisi tässä tapauksessa pitänyt olla vedeneristys ylösnostoineen. Tämän puuttuessa kyse on rajoitusehdon tarkoittamasta rakennustyövirheen sekä rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneesta vahingosta, ja Vakuutuslautakunta pitää siten vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Vuori
Vyyryläinen