Tapahtumatiedot

Asiakas teki vahinkoilmoituksen, jossa ilmoitti auton tuulilasia, takaikkunaa, kattoa, takaluukkua ja vasenta takalokasuojaa naarmutetun voimakkaasti, koska paikoitellen maalipinta oli rikki ja metalli näkyy.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 10.7.2023 korvauspäätöksen, jossa yhtiö totesi näyttövelvollisuuden ilkivaltaturvan ehtojen mukaisesta vahingon sattumisesta olevan korvauksen hakijalla. Saatujen selvitysten perusteella oli jäänyt luotettavasti näyttämättä, että kyseessä olisi nimenomainen tahallisen teon seurauksena tullut vaurio, joka korvattaisiin ilkivaltaturvasta. Vauriotarkastuksen perusteella ajoneuvon vauriot eivät olleet syntyneet ilkivaltaisesti, eikä ajoneuvon vaurioita korvattu ilkivaltaturvasta.

Asiakas haki muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä ja vaati vahingon korvaamista. Asiakas korosti, että tapauksessa ei ole kyse tahattomasta vahingosta tai huolimattomuudesta, vaan kyseessä on selvästi tahallinen ilkivalta, jossa asiakkaalla itsellä ei ole osuutta tai vastuuta. Vahingon aiheuttaja on toiminut täysin tahallisesti ilmeisenä tarkoituksenaan vahingoittaa ajoneuvoa. Asiakas totesi, että vauriot on todennäköisesti aiheutettu jollakin metalliesineellä, esimerkiksi avaimella, jolla takaluukun pintaan piirretyllä soikiolla tekijä on rikkonut maalipinnan siten, että metalli näkyy. Kyse ei voi olla vahingosta, koska tekijän on täytynyt painaa kädellään voimakkaasti metalliesinettä, jotta olisi saanut maalipinnan rikki. Tekijän on myös täytynyt olla tietoinen siitä, että teko aiheuttaa vahinkoa toisen omaisuudelle. Tekijä on tämän jälkeen kiertänyt auton ympäri samalla piirtäen viivoja autooni, ja hänen varmana tarkoituksenaan on siten selvästi ollut aiheuttaa tekonsa seurauksena ilkivaltaisesti vahinkoa ajoneuvolle. Kyse on siten ollut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuskohdetta ulkoapäin vahingoittavasta tahallisesta teosta, jota vakuutuksenottaja ei ole voinut mitenkään estää, koska auto on ollut pysäköitynä ulkona ja kuka tahansa ohikulkija on voinut vahingon aiheuttaa. Koska tekijästä tai hänen motiivistaan ei ole mitään tietoa, asiasta ei ole tehty vielä rikosilmoitusta, mutta sen voi tehdä, jos ilmoituksen tekoa edellytetään korvauspäätöksen oikaisuun. Lisäksi asiakas toi esille, ettei vauriotarkastajan korjauskustannuslaskelmassa väitetä, että vauriot eivät ole syntyneet ilkivaltaisesti. Liitteenä asiakas on toimittanut yhtiölle valokuvia autosta, kun siihen oli laitettu keraaminen pinnoite 30.9.2022.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut antamaansa korvauspäätöstä. Yhtiö totesi, että auton lasi- ja peltipinnoilla on ollut useita jälkiä. Jotta vahingot voisivat tulla vakuutuksen ilkivaltaturvasta korvattavaksi, on vakuutuksenottajan pystyttävä osoittamaan, että autoa on vahingoitettu vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa. Esimerkiksi auton ohikulkijan vahingossa aiheuttama naarmu autoon ei täytä korvattavan ilkivaltavahingon määritelmää, sillä tarkoitus ei ole ollut tällöin aiheuttaa vahinkoa.

Yhtiö totesi myös, ettei selvityksen perusteella kukaan ole ollut tapahtumaa näkemässä eikä vaurioiden syntymisestä ole esimerkiksi valvontakameran kuvaa. Asiakas huomasi vauriot keväällä, mutta tarkkaa aiheutumisajankohtaa tai -paikkaa hän ei ole osannut määrittää. Se, täyttävätkö vauriot ilkivaltaturvasta korvattavan vahingon määritelmän, joudutaan siten arvioimaan lähinnä vaurioista käytettävissä olevien kuvien perusteella.  Asiakaan toimittamissa kuvissa keraamisen pinnoittamisen jälkeen auto on luonnollisesti siistin näköinen, juuri pinnoitettuna. Ottaen kuitenkin huomioon, että pinnoittamisesta on kulunut vaurioiden havaitsemishetkellä kuukausia ja kun pinnoitekin vähitellen kuluu, ei pelkästään asiakkaan käsitys jonkun tahallaan aiheuttamista vaurioista riitä osoittamaan ilkivaltaista syntymistapaa. Jäljistä otettujen kuvien perusteella ne ovat melko tavanomaisia hankautumisjälkiä, kuten esimerkiksi apukuskin puolella tuulilasin alaosan vieressä pellissä olevat samansuuntaiset naarmut ja katossa samalla puolella olevat jäljet. Edelleen yhtiö totesi, että auton katto on myös paikkana sellainen, ettei ilkivallantekijä tavanomaisesti kohdista tekoaan keskelle kattoa. Myös takaluukun kannessa on isomman naarmun ohessa useita keskenään samansuuntaisia hankautumisjälkiä, jotka eivät voi olla aiheutuneet ilkivaltaisesti. Vaikka auto on ikäisekseen siistissä kunnossa ja suhteellisen vähän ajettu, ei vahingosta ja vaurioista käytettävissä olevien tietojen perusteella muidenkaan jälkien ole luotettavasti selvitetty aiheutuneen tarkoituksellisesta ilkivallasta.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan ajoneuvolle tahallisesti aiheutetut vahingot ilkivaltaturvasta.

Vakuutusyhtiö kiistää 8.9.2023 antamassaan vastineessa asiakkaan vaatimukset ja katsoo, ettei korvauspäätöksen muuttamiseen ole aihetta. Yhtiö toteaa asiakkaan tehneen vahinkoilmoituksen 10.5.2023. Ilmoituksessa hän kertoo, että oli havainnut vahingon 25.4.2023 ja ettei poliisille ollut ilmoitettu vahingosta. Näin ollen asiakas on toiminut vastoin yleisten sopimusehtojen kohdassa 10.1 edellytettyä menettelyä. Puhelinkeskustelussa 2.6.2023 vahinkotarkastajan kanssa asiakas on kertonut keväällä huomanneensa vauriot. Tällöin hän ei ole osannut eritellä vahingon tarkkaa tapahtuma-aikaa tai -paikkaa. Vahinko ei ole ehtokohdan 4.3.1 perusteella korvattava.

Asiakas on lisäkirjelmässään tuonut esille vahinkotarkastajan kanssa käymänsä keskustelun jälkeen kuulleensa veljeltään, ettei tämä ollut havainnut autossa 20.4.2023 mitään naarmuja tai vaurioita. Näin ollen vauriot ovat syntyneet 20.4.2023 ja 25.4.2023 välisenä aikana. Lisäksi asiakas tuo esille, ettei vakuutusyhtiö yksilöi, missä valokuvista ja missä kohtaa autoa yhtiön väittämät vanhat vauriot sijaitsevat. Asiakas toimitti liitteenä 8.9.2023 poliisille tekemästään sähköisestä rikosilmoituksesta kopion ja toteaa toimineensa yleisten sopimusehtojen 10.1 kohdassa edellytetyllä tavalla heti, kun on saanut tiedon tästä hakijan velvollisuudesta. Asiakas tuo esille, ettei häntä ole opastettu tarkemmin eikä hän voi tietää rikosilmoituksen teon poliisille olevan pakollista myönteisen korvauspäätöksen syntymiselle.

Vastauksessaan vakuutusyhtiö toteaa, ettei asiakas ole aiemmin myöskään muutoksenhakukirjelmässään maininnut veljensä autolle suorittamaa tarkastusta, johon lisäkirjelmässään viittaa. Lisäksi yhtiö toteaa kokemuksen mukaan ajoneuvon omistajan yleensä tekevän havaitsemastaan ilkivaltavahingosta ilmoituksen poliisille heti vahingon havaittuaan, myös ilman vakuutusehdoissa olevaa nimenomaista määräystä tai vakuutusyhtiön ohjausta.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Autovakuutusehtojen, voimassa 1.4.2022 alkaen, kohdan 4.3 (Ilkivaltaturva) mukaan ilkivaltaturvasta korvataan tahallisesta vahingonteosta vakuutuksen kohteelle aiheutunut vahinko, jonka tapahtuma-aika ja -paikka voidaan tarkoin määritellä. Tahallista vahingontekoa on nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa suoritettu vakuutuksen kohteen vaurioittaminen.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 10.1 (Korvauksen hakijan velvollisuudet) mukaan korvauksen hakijan on viipymättä ilmoitettava vahinkotapahtumasta vakuutusyhtiölle. Rikoksesta on viipymättä ilmoitettava tapahtumapaikan poliisiviranomaiselle. […]

Ratkaisusuositus

Osapuolten erimielisyys koskee sitä, onko asiakas osoittanut ajoneuvonsa vaurioiden aiheutuneen ilkivaltaturvasta korvattavalla tavalla.

Asiassa sovellettavien vakuutusehtojen ilkivaltaturvan ehdot edellyttävät tahallisesta vahingonteosta vakuutuksen kohteelle aiheutunutta vahinkoa, jonka tapahtuma-aika ja -paikka voidaan tarkoin määritellä. Tahallista vahingontekoa on nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa suoritettu vakuutuksen kohteen vaurioittaminen.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että kyse on vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Asiakas hakee korvausta auton tuulilasin, takaikkunan, katon, takaluukun ja vasemman takalokasuojan naarmuista. Näitä vaurioita koskeva vauriotarkastus on tehty korjaamolla, ja vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on pyytänyt asiakkaalta tarkastuskuvien lisäksi mahdollisia kuvia ajoneuvosta ennen vahinkoa. Asiakas on toimittanut valokuvia syyskuulta 2023, kun autoon on juuri tehty pinnoitekäsittely. Yhtiö on esittänyt korvauspäätöksen perusteluissa näissä asiakkaan toimittamissa valokuvissa näkyvän osa vahinkoilmoituksessa esitetyistä vaurioista. Erimielisyyttä asiakkaan ja yhtiön välillä on siitä, missä kohtaa ajoneuvoa nämä mainitut aiemmat vauriot sijaitsevat. Yhtiö ei ole ottanut niihin tarkemmin yksilöi­mällä kantaa, vaan se on todennut ainoastaan, että kuvia suurentamalla ne ovat nähtävissä. FINE toteaa asiakirjaselvityksissä toimitetuista valokuvista, ettei kuvista pysty varmuudella toteamaan, mitä vaurioita yhtiö tarkoittaa. Tuulilasin osalta FINE toteaa, että kuvasta erottuu tuulilasin olevan kauttaaltaan kulunut. FINE toteaa myös, että on mahdollista, kun kuvia lähetetään eri järjestelmien välillä, niiden tarkkuus muuttuu.

Korjaamon lähettämistä tarkastuskuvista FINE toteaa näkyvän monessa kohdassa samansuuntaisia hankaumajälkiä takaluukun kannessa, konepellissä sekä katossa. Kuljettajan puoleisin sivupeilin päällä on kuvien perusteella havaittavissa jokin vaurio, josta kumpikaan osapuoli ei ole maininnut mitään. Tämän vuoksi FINE ei ota asiaan tältä osin tarkemmin kantaa. Asiakas on yhteydenotossaan FINEen maininnut takaluukun kannessa isomman naarmun ohessa olevista keskenään samansuuntaisista hankautumisjäljistä, ettei ole niitä aikaisemmin edes huomannut eikä hän pidä niitä vaurioina.

FINE toteaa näyttötaakan ilkivallasta olevan asiakkaalla, mikä tarkoittaa, että korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut ja kuinka suuri vahinko on syntynyt. Kyse on korvauksen hakijan velvollisuudesta rikoksella aiheutetuissa vahingoissa.

Tapahtumatietojen osalta FINE toteaa, että asiakas ei ole osoittanut tarkkaa vahinkohetkeä vaan kyse on vahingon havaitsemisen jälkeen tehdystä mahdollista tapahtumainkulkua koskevasta päättelystä. Vakuutusehdon edellyttämät tarkoin määritellyt tapahtuma-aika ja -paikka jäävät siten epäselviksi. Lisäksi FINE toteaa valokuvien perusteella autossa olevan havaittavissa kulumisen ja käytön aiheuttamia jälkiä ja hankaumia ja ilkivaltaisesti aiheutetuksi esitettyjen vaurioiden olevan yksittäisiä ja hyvin paikallisia. FINE myös katsoo, ettei vauriojälkien perusteella ole tehtävissä johtopäätöstä, että ne olisi aiheutettu ilkivaltaturvasta korvattavalla tahallisella vahingonteolla.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella FINE katsoo jäävän näyttämättä, että kukaan olisi tahallaan vahingoittanut asiakkaan ajoneuvoa ja että riidanalaiset vauriot olisivat aiheutuneet ilkivaltaturvasta korvattavasta vahinkotapahtumasta. FINE pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                         
Esittelijä Rosnell