Tapahtumatiedot
Asiakkaalla oli asuntolaina pankista, mihin liittyen hän sai 22.6.2020 verkkopankkiinsa suosituksen hankkia siihen korkosuojaus. Asiakas pyysi pankilta 16.7.2020 tarjousta 10 vuoden korkosuojasta. Pankki antoi 22.7.2020 pyydetyn tarjouksen, jonka ehtojen mukaan sen voimaansaattaminen edellytti vielä erillisen sopimuksen allekirjoittamista. Asiakas vastasi tarjoukseen 31.7.2020 verkkoviestillä: ”Terve. Hyväksyn tämän 10 vuotta.” Asiakas jäi käsitykseen, jonka mukaan asia oli sillä selvä ja otti yhteyttä pankkiin asiasta pankkiin toukokuussa 2023, kun havaitsi luottonsa koron nousseen yli viiteen prosenttiin.
Asiakkaan valitus
Asiakkaan näkemyksen mukaan lupauksestaan huolimatta pankki ei hyväksymisen jälkeen toimittanut hänelle lopullista sopimusta allekirjoittamista varten, eikä myöskään ottanut hänen minuun uudelleen yhteyttä, vaikka oli myös niin kirjallisesti luvannut. Asiakas kertoo jääneensä käsitykseen, jonka mukaan asia on tullut kuntoon hänen verkkopankissa ilmoittamansa hyväksymisen perusteella ja että vastuu sopimuksen allekirjoittamatta jäämisestä johtuu pankin edellä todetuista laiminlyönneistä.
Asiakkaan mukaan lainakustannukset ovat menneet automaattisesti kuukausittain hänen tililtään ja että kyseillä veloitustilillä on ollut muitakin tapahtumia, minkä vuoksi hän ei ole havainnut suojauksen 83 euron kulua ja että luoton aikaisemmat kuukausierien muutokset mahtuvat tarjouksen haarukkaan, joten hän ei ole huomannut reagoida asiaan kuin vasta keväällä 2023.
Asiakas vaatii korkosuojaussopimuksen voimaansaattamista takautuvasti tai ainakin pankin kielteisen ratkaisun kohtuullistamista, koska pankin laiminlyönnin vuoksi sopimus ei koskaan astunut voimaan.
Pankin vastine
Pankin näkemyksen mukaan asiakas ei ole voinut jäädä väärään käsitykseen sen suhteen, että korkosuojauksen voimaansaattaminen olisi vaatinut vielä erillisen sopimuksen ja allekirjoituksen. Asiakkaalle on useamman kerran viestitty, että kyseessä on ollut ei-sitova tarjous ja lopullinen sopimus allekirjoitetaan erikseen.
Asiakas on myös itse 16.7.2020 yhteydenotossaan kirjoittanut: "Haluaisin vielä tarjouksen 10 vuodelle ja allekirjoittaa sen sähköisesti tutkittuani sen." Tämä viestii selkeästi, että asiakas on ymmärtänyt, että jotta saadaan sopimus aikaan, vaatii se erillistä (sähköistä) allekirjoitusta. Tarjouksissa on myös ilmennyt, että allekirjoituspäivä määrittää tarkan korkokattotason. Lisäksi asiakkaan on tullut huomata kolmen vuoden aikana, ettei korkosuojauksesta ole peritty mitään maksua.
Pankki myöntää olleensa asiassa passiivinen, kun on ollut palaamatta asiaan vuonna 2020, mitä se pahoittelee. Asiakkaan ja pankin välillä on kuitenkin ollut kuluneiden vuosien aikana asiointia useamman kerran, missä yhteyksissä asiakas ei ole ottanut korkokattoasiaa puheeksi tai varmistellut mitään sen suhteen ennen vuotta 2023 kun korot alkoivat nousta. Mikäli vastoin pankin näkemystä katsottaisiin, että sopimus korkosuojauksesta olisi syntynyt osapuolten välille, niin pankki vetoaa siihen, ettei asiakkaan vaatimus ole tehty kohtuullisessa ajassa siitä, jolloin hänen olisi tullut olla tietoinen siitä, ettei sopimusta olisi syntynyt. Korkosuojaus on maksullinen lisäpalvelu ja asiakkaan olisi tullut huomata jo vuonna 2020, että lyhennyserä ei ole muuttunut ja ettei korkosuojasopimus ole astunut voimaan vain hänen ilmoituksestaan.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- asiakkaan tulostamat kopiot viesteistä ja tapahtumien kulusta verkkopankissa
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Voidakseen ratkaista osapuolten välisen erimielisyyden asiassa, lautakunnan tulee arvioida, onko asiakas asianmukaisesti hyväksynyt pankilta saamansa tarjouksen, jotta asiassa voidaan katsoa syntyneen sopimus korkosuojasta. Mikäli näin ei katsota tapahtuneen, tulee lautakunnan vielä arvioida, onko tilanteessa muutoin perusteita asiakkaan vaatimuksen mukaisesti kohtuullistaa tapahtuneesta asiakkaalle aiheutuvia seuraamuksia.
Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot
Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 1 luvun 1 §:n mukaan tarjous sopimuksen tekemisestä ja sellaiseen tarjoukseen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa sen mukaan, kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään.
Lain 3 §:n mukaan suullisesti tehtyyn tarjoukseen on, jos se hyväksytään, heti annettava vastaus, ellei ole varattu aikaa sen antamiseen; jos vastausta ei heti anneta, katsotaan tarjous hylätyksi.
Jos tarjous on tehty kirjeessä, sähkösanomassa tai muuten siten, ettei vastausta ole voitu heti saada, eikä määräaikaa ole pantu vastauksen antamista varten, tulee hyväksyvän vastauksen saapua tarjouksen tekijälle siinä ajassa, jonka hän tarjouksen tehdessään kohtuudella on voinut laskea vastauksen antamiseen menevän. Tätä aikaa laskiessaan olkoon tarjouksen tekijä, ellei asianhaaroista muuta johdu, oikeutettu edellyttämään, että tarjous tulee perille oikeassa ajassa sekä että vastaus lähetetään viipymättä sen jälkeen, kun tarjouksen saajalla on ollut kohtuullinen miettimisaika, ja ettei vastaus matkalla viivästy; jos tarjous on tehty sähköteitse tai muulla tavalla, josta on käynyt ilmi, että tarjouksen tekijä on tahtonut saada pikaisen vastauksen, olkoon tarjouksen tekijä myös oikeutettu edellyttämään, että vastaus lähetetään samalla tavalla tai muuten saapuu hänelle yhtä aikaisin.
Lisäksi lain 8 §:ssä todetaan, että jos se, joka on tehnyt tarjouksen, on ilmoittanut, ettei hän vaadi siihen nimenomaista vastausta, tai jos asianhaarat osoittavat, ettei hän sitä odota, olkoon tarjouksen saaja kuitenkin velvollinen kysyttäessä ilmoittamaan, hyväksyykö hän tarjouksen; jos hän ei sitä ilmoita, katsotaan tarjous rauenneeksi.
Kuluttajasuojalain 7 luvussa säädetyn mukaisesti luotonantajalla on velvollisuus menetellä luotonannossa vastuullisesti.
Tapauksessa pankki on antanut korkosuojasta kirjallisen tarjouksen, minkä hyväksymisen ja voimaantulon ehtona on ollut siitä erillisen kirjallisen sopimuksen tekeminen.
Asian arviointi
Aloite luoton mahdolliseen korkosuojaukseen on ollut pankin ja se on tapauksessa tehnyt siitä myös alustavan tarjouksen, mihin asiakas on pyytänyt lisätietoja ja jotka saatuaan hän on antanut tarjoukseen myönteisen vastauksensa, mikä ei kuitenkaan ole täyttänyt pankin tarjouksen hyväksymiselle asettamia ehtoja.
Vaikka sopimusoikeudellisesta näkökulmasta pankin tarjouksen hyväksymiseksi asettamien ehtojen perusteella lopullista sopimusta korkosuojasta ei osapuolten välillä velvoiteoikeudellisten säännösten mukaisesti ole katsottava syntyneen, niin kuluttajasuojalain säännösten mukaan luotonantajalla on kuitenkin myös velvollisuus menetellä hyvän luotonantotavan mukaisesti.
Lautakunta toteaa, että pankin lähettämissä korkosuojatarjouksissa korkosuojan sisältöä on selostettu suhteellisen yksityiskohtaisesti. Näiden tietojen perusteella asiakas on voinut arvioida korkosuojaratkaisun mielekkyyttä. Pankin toimittaman selvityksen mukaan tarjouksissa on kuitenkin ollut yleisluontoinen maininta siitä, etteivät ne sido pankkia ja että lopullinen sopimus hyväksytään allekirjoittamalla.
Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan korkosuojaustuotteisiin liittyvät varaumat ovat tavanomaisia ja tarpeellisia sen vuoksi, että korkosuojausten hinnat voivat vaihdella päivittäin. Siksi pankki ei voi sitoutua antamiensa laskelmien mukaiseen koron vaihteluväliin kuin ainoastaan hyvin lyhyeksi aikaa.
Asiasta saadun selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että pankin asiakkaalle lähettämää tarjousmateriaalia ei voida pitää pankkia sopimusoikeudellisesti sitomattomana yhteydenpitona. Lautakunta kiinnittää huomioita myös siihen, että asiakkaalle lähetetyissä asiakasviesteissä korostetaan lopullisen sopimuksen tekemisen nopeutta ja helppoutta. Yhdessä asiakasviestissä todetaan jopa, että ”halutessasi voit ottaa lainaan korkokaton vaikka heti yhteydenoton jälkeen”. Lisäksi pankin lähettämissä asiakasviesteissä ei ole mainintaa tarjouksen sitomattomuudesta.
Pankkilautakunta katsoo pankin yhteydenottojen ja tarjousten osoittavan pankin antaneen asiakkaalle varsin selkeän tahdonilmaisun siitä, että se on ollut tosiasiallisesti valmis tekemään korkokattosopimuksen asiakkaan kanssa. Pankin tarjoukseen liitettyä varaumaa tarjouksen sitomattomuudesta on tulkittava lautakunnan käsityksen mukaan siten, että se oikeuttaa pankkia tarkistamaan korkosuojaukseen liittyvän koron vaihteluvälin sopimuksen täytäntöönpanohetken markkinatilanteen mukaiseksi ja ottamaan lopullisessa sopimuksessa huomioon muut vastaavat muutokset olosuhteissa. Asiakkaalla, vastattuaan myönteisesti pankin lähettämään tarjoukseen, on siten syntynyt perusteltu odotus lopullisen sopimuksen täytäntöönpanolle markkinatilanteessa mahdollisesti tapahtuneilla muutoksilla tarkistettuna. Vastaavasti pankille on syntynyt asiakkaan antaman kiistattomasti myönteisen vastauksen perusteella velvollisuus ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin korkosuojauksen voimaansaattamiseksi, kuten lopullisen sopimusdokumentaation toimittamiseen asiakkaan hyväksyttäväksi.
Pankin asiassa esittämän asiakkaan reklamaation viivästymisväitteen osalta lautakunta toteaa, että asiasta saadun selvityksen perusteella asiakkaan laina on ollut automaattisessa lyhennyksessä asiakkaan hoitotililtä, jolla on ollut myös muita tapahtumia ja ettei tarjotun korkosuojan muutos luoton kuukausierään ole ollut niin suuri, että asiakkaan olisi tullut huomata suojan puuttuminen lainasta.
Lopputulos
Lautakunta suosittaa, että pankki liittää tarjouksensa mukaisen korkosuojan asiakkaan lainaan 31.7.2020 lähtien sekä palauttaa asiakkaan kyseisen ajankohdan jälkeen maksamat korkosuojatason ylittävät korot.
Pankkilautakunta oli yksimielinen.
PANKKILAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Sainio
Jäsenet:
Atrila
Laine
Makkonen
Punakivi