Tapahtumatiedot

Asiakas haki korvausta kotivakuutuksestaan 13.7.2022 sattuneesta palovahingosta. Salama oli iskenyt omakotitaloon, mistä oli aiheutunut palovahinko. Vahingon kartoitusraportin mukaan varasto ja kattilahuone paloivat kokonaan, ja palon yhteydessä kattilahuoneen käyttövesiputki paloi poikki aiheuttaen vesivahingon. Lisäksi nokivaurioita todettiin useissa huoneissa. Vakuutusyhtiö on katsonut, että kyseessä on korvattava palovahinko.

Asiakas haki korvausta vaihtopolttokattilasta ja uudesta energiavaraajasta. Vakuutusyhtiön totesi 19.10.2022 tekemässään korvauspäätöksessä, ettei vaihtopolttokattilasta jäänyt korvattavaa ikävähennyksen jälkeen. Energiavaraaja oli taas vahinkoon kuulumaton muutostyö, jota ei korvattu.

Vakuutusyhtiö teki putkien, LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- ja korjaustöiden osalta korvauspäätöksen 13.4.2023. Ikävähennysten vuoksi lämmitys- ja sähkölaitteiden uusimiskustannuksista ei jäänyt korvattavaa. Vakuutusyhtiö korvasi käyttövesilaitteiden uusimiskustannuksista ikävähennyksen jälkeen 4 935,96 euroa. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että vuotuisena ikävähennyksenä oli käytetty 3 prosenttia, vaikka osa tarvike-erittelyistä oli LVI- ja sähkölaitteita, joiden vuotuinen ikävähennysprosentti olisi ollut 6 prosenttia.

Asiakas haki muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin, sillä asiakkaan käsityksen mukaan vakuutusehdot olivat epäselvät LVIS-laitteiden ikävähennysten suhteen palovahingoissa. Lisäksi asiakas katsoi, että vakuutusyhtiö oli antanut urakoitsijoille tiedon, että laskut korvattaisiin vakuutuksesta ilman vähennyksiä. Vakuutusyhtiö katsoi 6.7.2023 vastauksessaan, ettei uudelleenkäsittelypyynnöstä ilmennyt aihetta korvauspäätöksen muuttamiselle. Tämän jälkeen asiakas haki muutosta korvauspäätöksiin vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Vakuutusyhtiö ei suosittanut 18.8.2023 ratkaisussaan päätöksen muuttamista.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

Vakuutusyhtiön soveltama ehtokohta on osa kokonaisuutta 6.2, jossa määritetään omaisuuden hinnan arvioiminen ja vahingon määrän laskemisperiaatteet. Vakuutusehdon 6.2.1.4 sananmuoto jättää epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi, viitataanko ehdon sananmuodolla kyseisten laitteiden aiheuttamiin vahinkoihin vai mihin tahansa vahinkoon, joka kohdistuu ehdossa lueteltuihin LVIS-laitteisiin. Toisin kuin muissa ehtokokonaisuuden korvattavan vahingon määrää koskevissa ehdoissa, ehtokohdassa 6.2.1.4 ei yksiselitteisesti todeta, että ikävähennys koskee myös tilanteita, joissa kyseinen omaisuus vahingoittuu korvattavan vahinkotapahtuman seurauksena.

Ei ole myöskään epätavanomaista, että vakuutusyhtiö korvaa irti päässeen tulen aiheuttaman vahingon rakennukselle ja sen LVIS-laitteille ilman ikävähennyksiä. Näin ollen vakuutusehto on yllättävän ankara, kun sitä verrataan markkinoilla muutoin saatavilla olevaan kotivakuutusturvaan.

Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan vakuutussopimuksen rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti. Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan, jos sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön ja ehdon sisällöstä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on joka tapauksessa tulkittava kuluttajan hyväksi.

Edellä mainituin perustein vakuutusehtojen LVI- ja sähkövahinkojen ikävähennyksiä koskeva vakuutusehto on tulkinnanvarainen ja epäselvä, joten vakuutusehtoa tulee tulkita asiakkaan eduksi, ja tulipalon aiheuttamat vahingot LVI- ja sähkölaitteille tulee korvata ilman ikävähennyksiä.

Lisäksi asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on 1.12.2022 antanut vahingon korvaamisesta sitovan päätöksen. Vakuutuksenantaja on korjaustöihin ja laskutukseen liittyen ohjeistanut kohteen urakoitsijoita 1.12.2022. Urakoitsija välitti vakuutuksenantajan laskutusohjeen vakuutuksenottajille, jolloin he uskoivat viestiin perustuen, että kaikki muu kuin uusi varaaja katetaan vakuutuksesta ilman ikävähennyksiä. Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että vakuutusyhtiön antama korvauspäätös sitoo vakuutusyhtiötä voimassa olevan sopimusoikeuden ja hyvän vakuutustavan perusteella. Asiakas viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksiin VKL 570/12 ja VKL 273/11. Vakuutusyhtiö on ottanut vahingon korvattavuuteen kantaa 1.12.2022 korvauspäätöksellään, ja sen perusteella ainoastaan uuden varaajan kulut tulee jättää korvaamatta. Korvauspäätös sitoo vakuutusyhtiötä Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön mukaisesti.

Vakuutusyhtiö on katsonut putkien uusimisen olevan hyväksyttävä toimenpide, koska palovaurioiden korjaaminen ilman uusimista olisi ollut työlästä. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan kertomansa mukaan ole saanut selvitystä siitä, miltä osin urakoitsijan lasku koskee palaneita putkia ja mikä osuus muuta korjausta. Koska asiassa ei ole vakuutusyhtiön mukaan toimitettu selvitystä, vakuutusyhtiö on tehnyt ikävähennyksen kaikista putkista. Urakoitsija toteaa 13.7.2023 päivätyssä lausunnossaan, etteivät vakuutuksenottajat ole tilanneet heiltä palovahinkosaneeraukseen kuulumattomia LVI- tai sähkötöitä.

Putkien ja koteloiden pahan nokeentumisen vuoksi kohteessa on purettu kaikki käyttö- ja lämmitysvesilinjat sekä vesikalusteet kattilahuoneesta, varastosta, saunasta, pesuhuoneesta, pukuhuoneesta, tuulikaapista, yhdestä makuuhuoneesta, eteisestä ja olohuoneesta. Korjaustyöt on suoritettu loppuun uusilla vastaavilla putkilla ja osilla. Sähkötöiden osalta salama ja tulipalo vahingoittivat laajasti sähköjohtoja sekä laitteita aiheuttaen muun muassa tuulikaapissa olleen sähkökaapin nokeentumisen.

Urakoitsijan antaman lausunnon mukaan laskut sisältävät pelkästään palovahingon korjaustöitä. Koska urakoitsijan mukaan putkien vaihtaminen on ollut tarpeen vahingon korjaamiseksi, vakuutusyhtiön tulee vahingon korvaamisesta kieltäytyessään osoittaa, ettei kyseinen korjaustyö ole ollut tarpeellinen tai liittynyt vahingon korvaamiseen. Tällaista selvitystä vakuutusyhtiö ei ole toimittanut.

Ikävähennyksen laskemista koskevien puuttuvien selvityksen osalta on syytä huomioida, että vakuutusyhtiö on antanut urakoitsijoille puutteellista tietoa heiltä korjaustöistä edellytettävistä tiedoista. Vakuutusyhtiö on ensin antamansa ohjeen jälkeen pyytänyt työ- ja materiaalierittelyitä ikävähennyksien laskemiseksi, mutta koska kirjanpitoa ei ollut pidetty vakuutuksenantajan ohjeistuksen vuoksi, tarkempaa selvitystä ei ole ollut saatavilla. Koska työ- ja materiaalikirjanpidon väitetty puutteellisuus on joka tapauksessa johtunut vakuutusyhtiön virheellisestä ohjeistuksesta, vakuutuksenottajan ei tule kärsiä vahinkoa, jos riittävää selvitystä ei ole enää mahdollista hankkia. Vakuutusyhtiölle on lisäksi toimitettu käsittelyn aiemmissa vaiheissa tiedot koskien rakennuksen LVI-laitteiden ikää, samoin selvitystä korjaustöiden laajuudesta sähköpostitse
L Oy:n toimesta 29.3.2023.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, että aihetta korvauspäätösten muuttamiselle ei ole.

Vakuutusyhtiön kotivakuutusehdoissa ikävähennyksille on kaksi laskentatapaa. Se lasketaan ehtokohdasta riippuen joko koko korvattavan vahingon määrästä tai vain yksittäisen esineen tai korvauksen osa-alueen osalta maksettavan korvauksen määrästä. On mahdollista, että vahinkoon soveltuu molemman tyyliset ikävähennykset.

Esimerkki koko korvattavan vahingon määrästä laskettavasta ikävähennyksestä löytyy ehtokohdasta 6.2.1.3, jossa määritetään vähennykset rakennuksen johtoverkon rikkoutumisesta aiheutuneissa vuotovahingoissa. Tässä ehtokohdassa todetaan selvästi, että ikävähennystä sovelletaan vuodosta aiheutuneisiin vahinkoihin ja että vähennys lasketaan koko korvattavan vahingon määrästä. Oleellista tällaisessa ikävähennyksessä on juuri se, mistä vahinko on aiheutunut tai mikä on vahingon aiheuttanut eikä se, mitä omaisuutta on vahingoittunut. Tällaista logiikkaa ikävähennysten laskennassa käytetään esimerkiksi putkiston ikääntyessä. Ikävähennyksen myötä ajan kanssa kasvava riski voidaan vakuuttaa nostamatta vakuutusmaksua, koska korvausmäärä alenee ikävähennyksen seurauksena.

Esimerkit yksittäisen esineen tai korvauksen osa-alueen määrästä löytyvät ehtokohdasta 6.2.3.3 ja lausunnonpyytäjän epäselväksi esittämästä kohdasta 6.2.1.4. Tällaista yhden esineen tai korvauksen osa-alueen määrästä laskettavaa ikävähennystä käytetään esimerkiksi, kun omaisuuden arvo laskee sen ikääntyessä. Jos ikävähennystä ei tehtäisi, pääsisi asiakas rikastumiskiellon periaatteen vastaisesti vahinkoa edeltänyttä tilaa parempaan asemaan. Ikävähennys pyrkii kaavamaisesti seuraamaan esineen arvon laskemista ajan kuluessa. Tällaisella ikävähennyksellä ei hallita esineen iän myötä kasvavaa vahinkoriskiä, vaan esineen iän myötä laskevaa esineen arvoa.

Vakuutusyhtiö katsoo, että riidanalaisessa ehtokohdassa 6.2.1.4 on selvästi todettu, että ikävähennystä sovelletaan LVIS-laitteisiin kohdistuneisiin vahinkoihin ja että vähennys lasketaan vain kyseisten laitteiden uusimis- tai korjauskustannuksista.  Jos ehtokohdan tarkoituksena olisi, että sitä sovelletaan vahinkoihin, jotka aiheutuvat LVIS-laitteista, olisi ehtokohdassa käytetty sanaa aiheutua, kuten edellä esimerkkinä käytetyssä kohdassa 6.2.1.3.

Edellä esitetysti ehtokohta 6.2.1.4 on sanamuotonsa osalta selkeä sekä itsenäisenä että osana laajempaa ehtokokoelmaa. Siinä käytetyt sanat ja rakenteet tukevat sitä, että ehtokohdan mukaisia ikävähennyksiä on sovellettava vahingon aiheutumistavasta riippumatta, kun korvattavana on LVIS-laitteita.

Lisäksi, jos ehtoja tarkastellaan kokonaisuutena, havaitaan, että lausunnonpyytäjän esittämä tulkinta ehtokohdasta 6.2.1.4 aiheuttaisi esimerkiksi ehtokohtien 6.2.1.3 ja 6.2.1.4 välille merkittävän päällekkäisyyden. LVI-laitteiden aiheuttamat vuotovahingot ovat selvästi sellaisia, joihin sovelletaan kohdan 6.2.1.3 mukaisia ikävähennyksiä.  Jos ehtokohtaa 6.2.1.4 tulkittaisiin siten, että sen mukaiset ikävähennykset laskettaisiin LVI-laitteiden aiheuttamista vahingoista, olisivat ehtokohdat täysin päällekkäiset LVI-laitteiden aiheuttamien vuotovahinkojen osalta. 

Edellä esitettyä tulkintaa tukee myös huoneiston kiinteitä sisustuksia koskeva ehtokohta 6.2.4.2, jossa on todettu, että rakennukseen kuuluviin LVI- ja sähkölaitteisiin sovelletaan ehtokohdan 6.2.1.4 LVI- ja sähkölaitevähennyksiä. Muotoilu ”LVI- ja sähkölaitteisiin” osoittaa, että ehtokohdan vähennyksiä on tarkoitus soveltaa nimenomana näihin laitteisiin, ei koko vahingon määrään.

Kyseessä on myös vakuutusalalla laajasti käytetty ehto eikä ehtokohdan muotoilu näyttäydy poikkeuksellisena. Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusyhtiö X:n ja Y:n kotivakuutusehtoihin, joissa ikävähennys tehdään vakuutusyhtiön ehdon 6.2.1.4 mukaisesti LVIS-laitteen uusimis- tai korjauskustannuksista (ei koko vahingon määrästä), pienin yhtiökohtaisin eroavaisuuksin.

Vakuutusyhtiö katsoo, että ehtokohta on selkeä ja sitä tulee soveltaa sanamuotonsa mukaisesti. Arvioidaanpa ehtokohtaa itsenäisenä, osana vakuutusyhtiön ehtokokoelmaa tai vertaamalla sitä muiden yhtiöiden vastaaviin ehtokohtiin, on selvää, että ehtokohdan 6.2.1.4 ikävähennystä on tarkoitettu sovellettavaksi LVIS-laitteiden uusimis- tai korjauskustannuksiin, kun LVIS-laitteita korvataan vahingon aiheutumistavasta riippumatta.

Kyseessä ei ole myöskään yllättävä tai ankara ehto. Lausunnonpyytäjän toteamus siitä, että irti päässeen tulen aiheuttamia vahinkoja LVIS-laitteille korvataan Suomessa joskus ilman ikävähennyksiä, pitää paikkansa. Korvauspäätökset kuitenkin perustuvat aina tapauskohtaiseen harkintaan ja vakuutussopimukseen. Yhtiöiden välillä on eroja vakuutussopimusten sisällössä johtuen erilaisista vakuutusehdoista. Jotkut vakuutusyhtiöt ovat kirjanneet vakuutusehtoihinsa, että ikävähennystä ei tehdä irti päässeen tulen aiheuttamissa vahingoissa. Kuitenkaan se, että jonkin toisen vakuutusyhtiön vakuutusehtojen mukaan korvauspäätös olisi toisenlainen, ei ole riittävä peruste tehdä korvauspäätös sivuuttamalla nyt käsiteltävään tapauksessa sovellettavat vakuutusehdot. Vakuutusehdoissa ja ikävähennyksissä on yhtiöiden välillä myös muita eroja, eikä vakuutusyhtiöiden voida olettaa huomauttavan kaikista yhtiöiden välisistä eroista omissa vakuutusehdoissaan. LVIS-laitteisiin sovellettavat ikävähennykset eivät ole vakuutusalalla standardisoituneet sillä tavalla, että eroavaisuuksista tulisi automaattisesti yllättäviä tai ankaria. Ehtokohdan 6.2.1.4 soveltamista palovahinkojen yhteydessä ei voida nähdä yllättävänä eikä ankarana.

Lausunnonpyytäjän viittaama viesti taas on osa vakuutusyhtiön ja urakoitsijan välistä keskustelua, jota ei ole osoitettu asiakkaalle. Kyseessä ei ole korvauspäätös. Viestinvaihdossa vakuutusyhtiö on antanut urakoitsijalle ohjeita siitä, miten urakoitsijan tulisi eritellä laskunsa. Viestiä ei voida nähdä korvauspäätöksenä, koska sitä ei ole ensinnäkään osoitettu vakuutuksenottajalle eikä se sisällöllisestikään vaikuta korvauspäätökseltä. Tällaista osaa keskustelusta ei ole myöskään perusteltua tulkita itsenäisenä asiakirjana, mikä on viestien sisällönkin perusteella selvää.

Lisäksi viestin tulkinta on virheellinen. Viestissä ei sanota suoraan eikä välillisesi, että kaikki muu kuin uusi varaaja katettaisiin vakuutuksesta ilman omavastuuta tai ikävähennystä. Viestissä ei puhuta omavastuusta muuta kuin että syy laskuerittelyn pyytämiselle on omavastuun laskeminen oikein korvauspäätöstä varten. Vakuutuksen kattavuudesta sen sijaan todetaan, että lisä- ja muutostyöt laskutetaan suoraan asiakkaalta ja että vakuutukseen kuuluu palon tai remontin vuoksi irrotettujen ja takaisin asennettujen laitteiden työkustannukset entiselle paikalleen. Tämäkään ei tarkoita, että kustannukset korvattaisiin ilman omavastuuta tai ikävähennyksiä.

Edellisen lisäksi vakuutusyhtiö tarvitsee erittelyn vahinkoon kuuluvista välittömistä kustannuksista, jotta se voi laskea ikävähennykset oikein ja varmistua siitä, että kustannukset ovat oikein. Kuten edellä on esitetty, eri esineille ja kustannuksille on erilaisia ikävähennyksiä, joten erittely on tarpeen. Tällaista erittelyä vakuutusyhtiö ole saanut pyynnöistään huolimatta 13.4.2023 päivätyn korvauspäätöksen tueksi. Vakuutusyhtiö on saamiensa vajanaisten tietojen perusteella tehnyt oletuksen, että kaikki vakuutusyhtiölle osoitetut näihin korvauspäätöksiin liittyvät kustannukset liittyvät LVIS-laitteiden uusimiseen tai korjaamiseen, minkä johdosta ehdon 6.2.1.4 ikävähennys on tehty kaikista kustannuksista. Jotta ikävähennys voidaan laskea vain LVIS-laitteiden uusimis- tai korjauskustannuksista ja korvata muut tulipalosta aiheutuneet vahingot ilman ehtokohdan 6.2.1.4 ikävähennystä, on vakuutusyhtiön saatava erittely, josta ilmenee LVIS-laitteiden uusimis- tai korjauskustannukset ja toisaalta muut työt, jotka ovat aiheutuneet vahinkotapahtumasta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, voiko vakuutusyhtiö tehdä palovahingossa ikävähennyksen LVI ja sähkölaitteiden uusimis- ja korjauskustannuksen osalta maksettavasta vakuutuskorvauksesta vai onko ikävähennysehtoa pidettävä epäselvänä tai yllättävänä ja ankarana ehtona.

Kyse on myös siitä, onko vakuutusyhtiö katsottava antaneen sitovan korvauspäätöksen vahingon korvaamisesta ilman ikävähennyksiä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Sovellettavien kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2022 alkaen) kohdan 3.2 (Paloturvat) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on

- irti päässyt tuli, noki, savu tai savukaasu
- räjähdy
- salamanisku, joka on kohdistunut suoraan vakuutetun omaisuuteen ja mekaanisesti pirstonut sitä.

Kohdan 6.1.1 (Välitön esinevahinko) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle vakuutuksen voimassaoloaikana äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta aiheutunut esinevahinko vakuutuskirjaan merkityn vakuutusturvan mukaisesti. Korvaamisperusteena esinevahingoissa on välittömästi vahingosta aiheutunut menetys, joten käytettyä esinettä ei aina korvata uuden esineen hinnasta.

Kohdan 6.1.2 (Korvaamisen rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata<
1) omaisuuden arvon alentumista eikä takuun taikka muun kaupan yhteydessä saadun lisäedun menettämistä tai heikentymistä vakuutustapahtuman tai sen takia tehdyn korjaustyön johdosta
2) […]
5) muutos- tai tasonparannustöitä eikä muita vahinkoon liittymättömiä kustannuksia. Jos korjauksen yhteydessä kuluneita, ruostuneita tai syöpyneitä osia on niiden vahingoittumisen takia uusittu tai on suoritettu muita töitä, joiden johdosta omaisuuden kunnon voidaan näiltä osin katsoa olennaisesti parantuneen, tämä otetaan huomioon lopullisen korvauksen määrässä
[…]

Kohdan 6.2.1.3 (Rakennuksen johtoverkon rikkoutumisesta aiheutuneet vuotovahingot) mukaan vuodosta aiheutuneen vahingon määrä lasketaan tekemällä korvattavista rakennuksen korjauskustannuksista vuotaneen putkiston iän mukaan määräytyvä vähennys seuraavasti, ellei vakuutuskirjassa ole muuta merkitty.

Putkiston ikä                     Vähennys korvattavan vahingon korjauskustannuksista
0–29 vuotta                       0 %
30–50 vuotta                    25 %
yli 50                                  50 %

Vähennys lasketaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon määrästä. Putkiston ikä lasketaan kalenterivuosina rakennuksen käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan putkisto on otettu käyttöön.

Kohdan 6.2.1.4 (LVI- ja sähkölaitevähennykset) mukaan rakennuksen putkiston sekä lämpö, vesi-, ilmastointi- (LVI) ja sähkölaitteiden (S) vahingoissa vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista korjauskustannuksista vähennetään vuotuiset ikävähennykset seuraavasti:
- rakennuksen putkisto, sähkökaapelit ja sähköjohdot 3 %
- muut LVI- ja sähkölaitteet mukaan lukien lämmityskaapelit 6 %.

Vähennys lasketaan putkiston sekä LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- tai korjauskustannuksista. Näihin lasketaan kuuluvan myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu-, täyttö- ja niihin liittyvät työkustannukset.

Laitteen ja putkiston ikä lasketaan kalenterivuosina laitteen tai putkiston käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta. Laitteen yksittäisen osan korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista tehdään ikävähennys joko laitekokonaisuuden iän mukaan, vaikka yksittäinen osa olisikin nuorempi. Vähennystä ei tehdä käyttöönotto- eikä sitä seuraavalta vuodelta. Ikävähennysten laskennassa ensimmäisenä käyttöönottovuotena pidetään sitä vuotta, jolloin laite tai putkisto on otettu käyttöön. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön.

Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Vähennys lasketaan vuodet x ikävähennysprosentti.

Näitä vähennyksiä ei voida poistaa lisämaksullakaan.

Kohdan 6.2.3.3 (Määrättyjen esineryhmien vahingon määrän laskeminen mukaan korvattaessa alla lueteltua omaisuutta tehdään uudishinnasta esineen ikään perustuvat vuotuiset vähennykset.
- […].

Vähennys lasketaan uuden vastaavanlaiseen esineen uusihinnasta. Esineen tai laitteen yksittäisen osan uudishinnasta tehdään ikävähennys koko laitekokonaisuuden iän mukaan, vaikka yksittäinen osa olisikin nuorempi. Vähennystä ei tehdä käyttöönottovuodelta. Ikävähennysten laskennassa ensimmäisenä käyttöönottovuotena pidetään sitä vuotta, jolloin esine on otettu käyttöön. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Vähennys lasketaan vuodet x ikävähennysprosentti.

Asian arviointi

1. Vakuutusehdon tulkinta ja vakuutusehdon kohtuullistamisen arviointi

Osapuolten kesken on riidatonta, että palovahingossa vaurioituneiden LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- ja korjauskustannukset ovat asiakkaan kotivakuutuksesta korvattavia. Erimielisyys koskee sitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus tehdä LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- ja korjauskustannuksista ikävähennys. Asiakas on vedonnut ikävähennystä koskevan ehdon epäselvyyteen ja tulkinnanvaraisuuteen sekä siihen, että kyseessä olisi yllättävä ja ankara ehto. Asiakkaan käsityksen mukaan ikävähennysehdon soveltuminen palovahinkoihin on epäselvää.

Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimusehtoja tulee tulkita sanamuotonsa mukaisesti. Epäselvissä tapauksissa vakuutussopimuksen vakioehtoja tulkitaan kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan kuluttajan hyväksi. Oikeuskäytännössä on katsottu, että sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi.

Nyt kyseessä oleva riidanalainen ehtokohta 6.2.1.4 koskee LVI- ja sähkölaitevähennyksiä ja on osa ehtokokonaisuutta, jossa määritellään omaisuuden hinnan arvioiminen ja vahingon määrän laskeminen. Ehtokohdan 6.2.1.4 mukaan rakennuksen putkiston sekä lämpö-, vesi- ilmastointi (LVI), ja sähkölaitteiden (S) vahingoissa vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista korjauskustannuksista vähennetään vuotuiset ikävähennykset. Ehtokohdan mukaan vähennys lasketaan putkiston sekä LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- tai korjauskustannuksista.

Vakuutuslautakunta katsoo, että ehtokohdan otsikoinnin ja sanamuodon mukaan LVI- ja sähkölaitteisiin kohdistuneissa vahingoissa ikävähennykset tehdään vahingon aiheutumistavasta riippumatta. Ehtokohta ei myöskään ole sillä tavoin epäselvä, että sen perusteella voisi objektiivisesti arvioiden käsittää, että ehtokohdassa määritellyt ikävähennykset tehtäisiin vain, jos kyseessä on LVI- tai sähkölaitteiden aiheuttama vahinko, sillä ehtokohdassa ei ole käytetty tällaista ilmaisua. Ehtokohtaa 6.2.1.4 edeltävässä ehtokohdassa 6.2.1.3 taas käsitellään nimenomaan rakennuksen johtoverkon rikkoutumisesta aiheutuneiden vuotovahinkojen suhteen tehtäviä ikävähennyksiä. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei riidanalaista ikävähennysehtoa voida pitää epäselvänä tai tulkinnanvaraisena. Ehtokohdan muotoilu ei myöskään näyttäydy poikkeuksellisena verrattaessa ehdon muotoilua vakuutusyhtiön viittaamien vakuutusyhtiö X:n ja Y:n vakuutusehtoihin.

Vakuutuslautakunta arvioi vielä, onko ikävähennysehtoa pidettävä asiakkaan vetoamalla tavalla yllättävänä ja ankarana. Asiakkaan mukaan ei ole epätavanomaista, että vakuutusyhtiöt korvaavat irti päässeen tulen aiheuttaman vahingon rakennuksen LVI- ja sähkölaitteille ilman ikävähennyksiä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antama vakuutusturva ja korvausten suuruuden määrittely on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Vapaaehtoisissa vahinkovakuutuksissa vakuutuksenantajalla on laaja vapaus määritellä etukäteen vakiosopimusehdoillaan ne riskit, jotka se on halukas ottamaan kannettavakseen vakuutusmaksua vastaan. Ikävähennyksiä koskevat ehdot ovat yleisesti käytettyjä vakuutussopimuksen osia. Lähtökohtaisesti myös tällaista ikävähennysehtoa, jonka perusteella LVI- ja sähkölaitteiden ikävähennykset tehdään myös irti päässeen tulen aiheuttamissa vahingoissa, on pidettävä sallittuna.

Oppi yllättävistä ja ankarista sopimusehdoista tarkoittaa, että vakiosopimusehtojen laatijan tulee kiinnittää vastapuolen erityistä huomiota yllättäviin ja ankariin sopimusehtoihin, jotta ne voisivat tulla sopimuksen osaksi. Siihen on katsottu voitavan viitata erityisesti sellaisten ehtojen osalta, jotka olennaisessa määrin poikkeavat tahdonvaltaisen oikeuden säännöistä vastapuolen vahingoksi tai ovat muutoin odottamattomia kyseisessä sopimuksessa. Opilla pyritään suojaamaan vastapuolen normaaliodotusta. Oppi yllättävistä ja ankarista sopimusehdoista ei perustu suoraan lakiin, vaan se on kehittynyt oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä.

Vakuutusyhtiö on viitannut asiassa vakuutusyhtiö X:n ja Y:n vakuutusehtoihin, joissa on myös käytetty vastaavaa ilmaisua. Myös näiden yhtiöiden vakuutusehtojen mukaan ikävähennys tehdään vastaavalla tavalla LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- ja korjauskustannuksista, ei koko vahingon määrästä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa ei ole tullut esille sellaisia erityisen painavia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että ikävähennysehtoa voitaisiin pitää yllättävänä tai ankarana. Kyseessä ei ole epäselvä tai tulkinnanvarainen ehto, eikä asiassa ole ilmennyt muitakaan perusteita vakuutusehdon kohtuullistamiselle. Näin ollen ikävähennysehto tulee lähtökohtaisesti sovellettavaksi palovahingossa.   

Vakuutuslautakunta arvioi vielä, onko vakuutusyhtiön katsottava antaneen asiassa sitovan korvauspäätöksen kustannusten korvaamisesta ilman ikävähennyksiä.

2. Oliko asiassa annettu sitova korvauspäätös?

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on urakoitsijalle 1.12.2022 lähettämässään viestissä antanut vahingon korvaamisesta sitovan päätöksen. Urakoitsija välitti viestin asiakkaalle, ja viestiin perustuen asiakkaat olettivat, että kaikki muu kuin uusi varaaja katetaan vakuutuksesta ilman ikävähennyksiä.

1.12.2022 lähetetyssä viestissä vakuutusyhtiö on ohjeistanut urakoitsijaa laskutuksesta. Viestissä on todettu, että kaikista vakuutuksenottajan teettämistä lisä- ja muutostöistä laskut tulee lähettää suoraan vakuutuksenottajille. Vakuutukseen on kerrottu kuuluvan palon tai remontin vuoksi irrotettujen ja takaisin asennettujen laitteiden työkustannukset entiselle paikalleen (esimerkiksi kattila). Uuden varaajan osalta on todettu, että kaikki tähän liittyvät työ- ja materiaalikulut ovat suoraan asiakkaalla. Viestissä on korostettu, että vakuutusyhtiö tarvitsee selkeän laskuerittelyn, ei yhtä laskua koko urakasta.

Vakuutussopimuslaissa ei ole määritelty sitä, minkälaista tahdonilmaisua pidetään vakuutusyhtiön korvauspäätöksenä. Vakuutuslautakunta on katsonut ratkaisukäytännössään, että vakuutusyhtiötä sitovasta korvauspäätöksestä on kysymys yleensä niissä tapauksissa, joissa vakuutusyhtiö nimenomaisesti ilmoittaa tiettyä vahinkotapausta koskevasta korvausratkaisustaan. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä korvauspäätöksen sitovuuden on katsottu edellyttävän, että vakuutusyhtiön viestissä tai muussa tiedonannossa oleva ilmoitus vahingon korvattavuudesta on ollut varaukseton.

Vakuutuslautakunta toteaa, että 1.12.2022 lähetettyä viestiä ei ole ensinnäkään osoitettu asiakkaalle. Viestissä ei ole käsitelty ikävähennyksiä, eikä vakuutusyhtiö ole viestissään kertonut korvaavansa LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- ja korjauskustannuksia ilman ikävähennyksiä. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei 1.12.2022 lähetetty viesti ole vakuutusyhtiötä sitova korvauspäätös, vaan kyseessä on ollut laskutusta koskeva ohjeistus urakoitsijalle. Vakuutuslautakunta myös toteaa, että vakuutusyhtiö on jo 19.10.2022 antamallaan korvauspäätöksellä ilmoittanut asiakkaalle LVI ja sähkölaitteiden uusimis- ja korjauskustannuksista tehtävistä ikävähennyksistä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on oikeus tehdä LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- ja korjauskustannuksista ikävähennys ehtokohdan 6.2.1.4 mukaisesti.

3. Tehtyjen ikävähennysten asianmukaisuus

Vakuutusyhtiö on 19.10.2022 korvauspäätöksessään tehnyt ikävähennyksen uudesta vaihtopolttokattilasta ja sen toimituskuluista. Ikävähennys ylitti 100 prosenttia, joten vaihtopolttokattilasta ei jäänyt korvattavaa. Energiavaraajaa ei korvattu, koska se oli vahinkoon kuulumaton muutostyö. 

Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan vaihtopolttokattilan valmistusvuosi on 1996, eikä selvityksestä ilmene, että vaihtopolttokattila olisi otettu käyttöön tätä myöhemmin. Ikävähennys on tehty ehtokohdan 6.2.1.4 mukaisesti, joten vaihtopolttokattilasta ei jää korvattavaa. Kysymys energiavaraajan korvattavuudesta on tullut riidattomaksi, joten Vakuutuslautakunta ei käsittele asiaa tältä osin.

Vakuutusyhtiö on 13.4.2023 korvauspäätöksellään tehnyt ehtokohdan 6.2.1.4 perusteella ikävähennykset kaikista sille esitetyistä laskuista, sillä vakuutusyhtiö on arvioinut, että kaikki kustannukset liittyvät LVI- ja sähkölaitteiden uusimiseen ja korjaamiseen. Vakuutusyhtiö on 13.4.2023 korvauspäätöksessään käyttänyt asiakkaan eduksi pienempää 3 prosentin vuotuista ikävähennystä, vaikka osasta kuluista olisi ollut mahdollista tehdä 6 prosenttiyksikön vuotuinen vähennys.

Vakuutuslautakunta toteaa, että saadun selvityksen perusteella vakuutusyhtiö on jo hyväksynyt urakoitsijan 31.12.2022 päivätyt laskut lämmitys- ja käyttö­vesilinjan putkitöistä sekä sähkötöistä kokonaisuudessaan korvattavaksi (laskun summa yhteensä 26 952,01 euroa). Ikävähennys on myös tehty asiakkaan eduksi pienemmällä ikävähennysprosentilla. Vakuutusyhtiö on kuitenkin pyytänyt lisäselvitystä siitä, ovatko laskut mahdollisesti sisältäneet sellaisia vahinkoon liittyviä töitä, joista olisi voitu jättää ikävähennys laskematta. Asiakkaan viittaamassa, 13.7.2023 päivätyssä urakoitsijan selvityksessä on käsitelty ainoastaan putki- ja sähkötöitä, jotka on jo Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan korvattu laskujen mukaisesti. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei toimitetusta selvityksestä ilmene, että vakuutusyhtiön korvauspäätöksellä 13.4.2023 korvaamat laskut olisivat sisältäneet sellaisia kuluja, joista ei olisi kuulunut tehdä ikävähennystä. Vakuutusyhtiön tekemät ikävähennykset ovat saadun selvityksen perusteella asianmukaiset.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Pulkkinen

Jäsenet

Kankkunen
Rantala
Sario
Yrttiaho