Tapahtumatiedot

Asiakkaan vuonna 2000 rakennetussa omakotitalossa havaittiin kosteutta kodinhoitohuoneessa wc:n vastaisella seinällä ja sen viereisellä ulkoseinällä seinien alaosissa sekä lattiassa. Vahinkokartoituksessa 12.6.2023 todettiin, että kodinhoitohuoneessa sijaitsevan pyykinpesukoneen tulovesiletkun liitos vuoti. Kartoituksesta laaditun tarkastusraportin mukaan liitos oli tiukasti kiinni eikä muoviosissa todettu vikaa, joten tiiviste oli ollut viallinen.

Asiakas haki korvausta vesivahingosta kotivakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö teki kielteiset päätökset 21.6. ja 18.7.2023 perustuen kotivakuutusehtojen rajoitusehtoon, jonka mukaan rakennusvirheistä aiheutuvia vahinkoja ei korvata. Vakuutusyhtiö katsoi, että vahinko on aiheutunut kodinhoitohuoneen vedeneristyksen puutteellisuudesta. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaan huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Vakuutusyhtiö viittasi myös RT-korttiin RT84-10558, jonka kohdan 3.3 mukaan vedeneriste nostetaan lattiapinnan yläpuolelle 100–150 millimetriä. Vakuutusyhtiö totesi, että lattiakaivollinen tila edellyttää vedeneristettä seinäylösnostolla siten, että muodostuu kaukalomainen rakenne eikä mahdollinen vuotovesi pääse tunkeutumaan rakenteisiin.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii korvausta vahingosta. Tarkastusraportin mukaan vesivahinko on aiheutunut pyykinpesukoneen tulovesiletkun liitoksen viallisuudesta. Tarkastusraportin mukaan vesivahinko on aiheutunut liitoksen tiivisteen rikkoutumisesta eikä puutteellisesta vedeneristyksestä tai huolimattomasta asennus- tai rakennustyöstä. Vakuutusyhtiön päätös perustuu virheellisiin johtopäätöksiin. Vahinko on aiheutunut mekaanisesta rikkoutumisesta, joka Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusten mukaan kuuluu korvattaviin vahinkoihin. Tarkastusraportista käy ilmi, että alapohjassa on ollut vedeneriste ja lattia on näin ollen ollut vedenpitävä. Asuintalossa on märkätilassa vedeneristys, joka noudattaa rakennusaikaisia käytäntöjä ja määräyksiä. Lattian laatoituksen purkamisen ja seinärakenteen tarkastuksen yhteydessä kävi ilmi, ettei puurakenteista löytynyt vahinkoja. Vedeneristyksen tehneen henkilön työkohdepöytäkirjasta käy ilmi, ettei vedeneristeen alla ole ollut korjaustarvetta.

Asiakas toteaa lisäksi, että vakuutusyhtiö on jättänyt huomioimatta johtopäätöksissään sen, että Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 määräykset edellyttävät ainoastaan lattian ja kaivon liitoksen vesitiiviyttä. Tarkastusraportissa alapohjan oli yksiselitteisesti todettu olevan vedeneristetty. Vakuutusyhtiölle on varattu tilaisuus tutustua kohteeseen, mutta vakuutusyhtiö ei ole katsonut tätä tarpeelliseksi. Tarkastusraportin mukaan väli- ja ulkoseinälevytysten alaosat olivat kastuneet noin 20–30 senttimetrin korkeuteen, mikä tarkoittaa sitä, että vahinko on kohdistunut reilusti lattiarajan yläpuolelle. Vakuutusyhtiön viittaamissa suosituksissa ja ohjeissa vedeneristysten nostot ovat maksimissaan viiden senttimetrin korkeuteen, joten niillä ei ole vaikutusta asiassa. Asiassa ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella vedeneristyksen osalta olisi kysymys rakennusvirheestä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että koska pesukoneen liitoksessa tai tiivisteessä ei ole ollut näkyvää vauriota, on todennäköistä, että tiiviste on aikaa myöten kovettunut ja menettänyt tiivistyskykynsä. Liitoksen vuodosta tippunut vesi on kastellut alapohjarakenteita ja seinien alaosia. Kartoitusraportin mukaan tilassa on veden­eristys. Vedeneristys ei ole kuitenkaan ollut vedenpitävä, koska vesi on päässyt kastelemaan rakenteita.

Asiakkaan valituksen mukana toimitetussa työkohdepöytäkirjassa on esitetty, millä vedeneristystuotteilla korjaus on tehty sekä mitatut kuivakalvopaksuudet. Työkohdepöytäkirjassa ei ole otettu kantaa muuhun korjaustarpeeseen. Dokumentti on todistus vedeneristäjän pätevyydestä ja vedeneristystyön suorittamisesta.

Vakuutusyhtiö vetoaa edelleen rakentamismääräyksiin, joiden mukaan huonetilojen, joissa on lattiakaivo, on oltava vedeneristetty eli että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Vakuutusyhtiö vetoaa myös hyvään rakennustapaan ja rakennusohjeisiin, joiden mukaan lattian vedeneristyksen on oltava lattiakaivollisessa tilassa kaukalomainen tilan käyttötarkoituksesta riippumatta. Tämä toteutetaan nostamalla vedeneristyksen reunat seinille vähintään 50 millimetrin korkeudelle sekä kynnyksen kohdalla vähintään 25 millimetriä valmista lattiapintaa ylemmäksi.

Vakuutusyhtiö katsoo, että tapauksessa on kyse lattiakaivollisesta kodinhoitohuoneesta, jossa vedeneristys on ollut virheellisesti toteutettu tai muutoin puutteellinen, koska kodinhoitohuoneen lattialle liitosvuodon seurauksena valuneet vedet ovat päässeet kastelemaan rakenteita. Tilan vedeneristys ei siten ole täyttänyt rakentamismääräysten, -ohjeiden ja hyvän rakennustavan edellytyksiä. Vakuutusyhtiö katsoo, että kosteusvaurioiden varsinainen syy ei ole pesukoneen tulovesiputken liitoksen vuoto vaan rakenteiden kastuminen on seurausta kodinhoitohuoneen vedeneristyksen puutteellisuudesta eli rakennusvirheestä, josta aiheutuneet vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutusehdoissa on myös erikseen mainittu, että vahinkoa, jossa vesi on läpäissyt vedeneristeen, ei korvata vakuutuksesta.

Sopimusehdot sekä rakentamismääräykset ja -ohjeet

Laajan kotivakuutuksen vakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan F21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Vakuutusehtojen kohdan F21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä. Esimerkiksi, jos vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon tai korokerenkaan epätiiviistä liitoksista tai läpiviennistä, vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut lattiakaivollisesta tilasta.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet (1987) kohdan 3.2 (Viemäripisteen järjestely, Ohjeet) mukaan […] sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. […]

Julkaisun RIL 107-1989 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet kohdan 2.3 (Märkien huonetilojen rakenteet) mukaan märkien huonetilojen lattioiden ve­deneristys ulotetaan siihen korkeuteen, mihin veden vaikutus ulottuu, kuitenkin yleensä vähintään 50 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi siten, että seinää pitkin valuva vesi ei pääse eristyksen taakse. Kynnysten kohdalla eristys nostetaan vähintään 25 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi. Putkien läpiviennit yms. liitokset tehdään vedeneristyksen kohdalla vedenpitäviksi.

Ohjekortin RT 84-10558 (Asunnon kosteiden tilojen rakenteet) kohdan 3.3 (Vedeneristys) mukaan vedeneristys on suositeltavaa tehdä kallistusrakenteen yläpuolelle. Vedeneristyksen lävistyksiä tulee välttää.

Vedeneriste nostetaan seinille valmiin lattiapinnan sekä muuratun kylpyammeen tai suihkualtaan reunan yläpuolelle 100...150 mm, ja se limitetään vähintään 50 mm seinän kosteudeneristeen kanssa. Erityistapauksissa ylösnosto voi olla vähintään 50 mm.

Kynnyksen kohdalla vedeneriste nostetaan lattiapinnan tasoa korkeammalle ja se liitetään vesitiiviisti oven kynnys- ja karmirakenteeseen.
[…]

Julkaisun SisäRYL 2000 (Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset 2000) kohdassa 632.5 (Rakennusten sisäpuolinen vedeneristys, Valmis eristys) vaatimuksena esitetään seuraavaa:

Valmis vedeneristys on vesitiivis ja suunnitelmien mukainen.

Pintarakenne täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman paloluokitusvaatimukset.

Lattiakaivoliitosten, läpivientien, ylösnostojen ja liitoskohtien tiiviys vastaa ympäröivän eristyksen tiiviyttä.

Ylösnostojen yläreuna ja muut vedeneristyksen päätöskohdat ovat sellaiset, että vesi ei niiden kautta pääse vedeneristyksen alle.

Kaltevuudet ovat suunnitelmien mukaiset. Vesi ei lammikoidu vedeneristyksen päällä.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys asiakkaan omakotitalossa tapahtuneen vesivahingon korvattavuudesta. Talon lattiakaivollisessa kodinhoitohuoneessa sijainneesta pesukoneen tulovesiliitoksesta oli vuotanut vettä.

Talossa suoritetun vahinkotarkastuksen raportin mukaan alapohjarakenne oli kastunut wc-väliseinän ja ulkoseinän viereltä yhdestä kahteen neliömetrin alueelta. Väli- ja ulkoseinälevytysten alaosat ovat kastuneet noin kahdesta kolmeen juoksumetrin matkalta enimmillään 20–30 senttimetrin korkeuteen. Tarkastusraportin mukaan väliseinän eristetilasta oli mitattu kohonneita kosteusarvoja.

Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutusehtojen rajoitusehdoissa on rajattu pois vakuutuksen korvauspiiristä muun muassa vahingot, jotka aiheutuvat rakennusvirheen vuoksi. Vakuutusyhtiö on katsonut kyse olevan rakennusvirheestä aiheutuneesta vahingosta, kun lattiakaivollisessa tilassa vuodon seurauksena lattialle valunut vesi on päässyt kastelemaan rakenteita. Asiakas on virheen kiistänyt ja katsonut rakenteiden kastumisessa olevan kyse vakuutusehtojen mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta liitosvuodosta aiheutuneesta vahingosta.

FINE toteaa, että Vakuutuslautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön perusteella vahingon varsinaisena syynä on pidettävä puutteellista vedeneristystä, jos korvattavan tapahtuman seurauksena vuotanut vesi pääsee kastelemaan sellaisen huonetilan lattiarakenteita, jonka lattiassa pitäisi rakentamista koskevien asetusten, määräysten ja ohjeiden mukaan olla vedeneristys. Näin ollen asiassa on keskeistä sen arviointi, täyttääkö kodinhoitohuoneen lattian vedeneristys rakentamisajankohdan rakentamismääräysten ja hyvän rakennustavan vaatimukset.

FINE toteaa, että asiakkaan omakotitalon rakentamisen aikaan voimassa olleen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) mukaan lattiakaivollisen huonetilan lattian oltava vedenpitävä ja liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Vakuutusyhtiö on vedonnut lisäksi rakentamistapaohjeisiin RT 84-10558 (vuodelta 1994), RIL 107-1989 ja SisäRYL 2000 (vuodelta 1998). FINE katsoo hyvää rakentamistapaa määrittäneiden ohjeiden ja määräysten siten edellyttäneen talon rakennusvuonna lattiakaivollisen tilan lattialta vedenpitävyyttä sekä myös ve­den­er­istyksen ylösnostoja ja kaukalomaisuutta. Yhtiön vetoaman julkaisun RIL 107-1989 osalta FINE toteaa myös, että vaikka se koskee märkätiloja, on lautakuntakäytännössä katsottu märkien huonetilojen vedeneristystä koskevaa RIL-ohjetta osoituksena hyvän rakennustavan asettamista vaatimuksista perusteltua soveltaa myös lattiakaivollisen kodinhoitohuoneen lattian osalta.

Vahinkokartoitusliikkeen laatiman tarkastusraportin perusteella vahinkoalueella on ollut alapohjarakenteessa vedeneriste. Selvityksistä ei käy ilmi, että vuotovettä olisi suihkunnut suoraan seinään. Vuotoveden valuessa vedeneristetylle lattialle sen tulisi kulkeutua vedeneristyskerroksen päällä lattiakaivoon pääsemättä imeytymään rakenteisiin. Tarkastusraporttiin kirjattujen havaintojen mukaan kosteus oli kuitenkin päässyt imeytymään väli- ja ulkoseinälevytysten alaosiin sekä väliseinän eristetilaan. Asiassa esitettyyn selvitykseen viitaten FINE katsoo tämän tapahtuneen joko lattiapinnan vedeneristyksen puutteellisuuden tai lattian vedeneristykseltä edellytettävän ylösnoston puuttumisen vuoksi, jolloin edellä rakentamismääräyksistä ja -ohjeista todetun perusteella kyse on rakennusvirheestä.

Asiakkaan mukaan puurakenteista ei ollut purkutöiden yhteydessä löytynyt vahinkoja. Asiakas on lisäksi esittänyt, että vedeneristyksen tehneen henkilön työkohdepöytäkirjasta käy ilmi, ettei vedeneristeen alla ole ollut korjaustarvetta. FINE toteaa, ettei vuotovahingon korjaustöiden yhteydessä tehdyn vedeneristyksen työkohdepöytäkirjassa tyypillisesti ole mainintoja vedeneristeen alla olevista rakenteista eikä tuollaisen maininnan puuttumisesta ole FINEn näkemyksen mukaan muutoinkaan tehtävissä asiakkaan esittämiä johtopäätöksiä. Huomioiden edellä vahinkomekanismista todettu vedeneristyksen alapuolisia lattiarakenteita koskevilla havainnoilla ei myöskään ole suoraa merkitystä arvioitaessa lattian tai lattian ja seinän rajakohdan vedeneristystä.

Edellä selostetuilla perusteilla FINE katsoo vahingon aiheutuneen puutteellisen vedeneristyksen seurauksena, jolloin kyse on rajoitusehdossa mainitusta rakennusvirheestä. Tästä syystä FINEllä ei ole perusteita suosittaa muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                         
Esittelijä Salo