Tapahtumatiedot
A (s. 1984) haki korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 26.10.2021 päivätyllä vahinkoilmoituksella.
A (s. 1984) sai ensimmäisen annoksen rokotetta Spikevax-valmisteella (Moderna) 13.8.2021.
Vahinkoilmoituksen mukaan A huomasi kaksi päivää rokotteen ottamisen jälkeen, ettei hän saanut nostettua vasenta kättä ylös. A hakeutui terveyskeskuslääkärin vastaanotolle 8.9.2021, koska vasemman käden etunosto ei ollut onnistunut koronarokotteen saamisen jälkeen. 22.9.2021 tehdyssä olkanivelen ultraäänitutkimuksessa todettiin olkalisäkkeen alapuolisessa limapussissa paksuuntumista ja nestelisää. A:lla epäiltiin radiologisesti limapussin tulehdusta (bursiittia). Joulukuussa 2021 tehdyssä vasemman yläraajan ENMG-tutkimuksessa todettiin lievään hartian alueen supraskapulaarihermon vaurioon sopivat löydökset.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 7.12.2021. Vakuutusyhtiö totesi, että ultraäänitutkimuksessa ei näkynyt mitään kudosrakenteiden poikkeamaa vasemmassa olkapäässä. Itse rokottamisessa ei ollut kuvattu ongelmia. Vakuutusyhtiö arvioi, että saadun selvityksen perusteella vasemman A:n vasemman olkapään etunoston puuttumisen ja voimattomuuden syy-yhteys rokotteeseen ei ollut todennäköinen, joten kyseessä ei ollut korvattava lääkevahinko.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
A toteaa, että rokote pistettiin vasempaan olkapäähän 13.8.2021. Kaksi päivää myöhemmin hän huomasi, että vasen käsi ei toiminut normaalisti. A ei pystynyt nostamaan kättä edestä ylös eikä ottamaan lasia tai lautasta alas kaapin hyllyltä. Myöhemmin hänelle tuli myös useita muita käden aiheuttamia rajoitteita esimerkiksi pyöräilyssä ja palloilulajien pelaamisessa.
A kertoo kysyneensä hoitajalta rokotuksen jälkeen, aiheuttaako rokote rajoitteita fyysiseen toimintaan. Hoitaja sanoi, että A voisi harrastaa täysin vapaasti. Seuraavana päivänä A kantoi muutamia raskaita esineitä, mutta hän ei huomannut mitään poikkeavaa käden toiminnassa. Kaksi päivää rokotteen ottamisen jälkeen A havaitsi kuvaamansa oireen. Alkuvaiheessa olkapäässä ei ollut mitään kipuja. Myöhemmin maalis–kesäkuussa 2022 A:lla oli noin 2–4 kuukautta kestänyttä lapaluun alueen lievää särkyä, joka saattoi johtua lapaluun siirrotuksesta, joka seurasi lihaksen surkastumisesta. A toteaa, että kuntoutusta on nyt kestänyt yli 1,5 vuotta, mutta vieläkään lihaksisto ei ole täysin palautunut, mutta siirrotus on melkein korjaantunut.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, että päätöksen muuttamiselle ei ole aihetta.
Vakuutusyhtiö toteaa, että A:lla ilmennyttä vasemman käden toimintavajausta tutkittiin muun muassa fysiatrian poliklinikalla, jossa hoitavat lääkärit arvioivat oireen johtuvan todennäköisesti kuormituksen provosoimasta supraskapulaarihermon ärtymisestä. Myös yksityislääkärin käynnillä etiologiaa pidettiin avoimena. A:ta hoitaneet lääkäritkään eivät siis ole pitäneet rokotetta todennäköisimpänä syynä oireelle. Vakuutusyhtiö katsoo saatujen selvitysten perusteella, että syy-yhteys vasemman yläraajan toimintavajauksen ja koronarokotteen välillä ei ole todennäköinen. Vakuutusyhtiö huomauttaa, että se on vastaanottanut asiaan liittyviä potilasasiakirjoja vain huhtikuuhun 2022 saakka. Näin ollen A:n ilmoittamaa oireiden kestoa ei ole mahdollista todentaa potilasasiakirjoista.
Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että lääkevahinkovakuutuksesta korvataan vain lääkkeen todennäköisesti aiheuttamat vahingot. Jos vahinko on aiheutunut lääkkeen antamisesta, kuten esimerkiksi rokotteen pistämisestä, tulee korvattavuutta arvioida potilasvakuutuslain nojalla.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 8.9.2021–7.9.2023
Käytettävissä olevan selvityksen perusteella A:lla ei ole perussairauksia tai säännöllisiä lääkityksiä.
A soitti 8.9.2021 terveyskeskukseen, sillä hän oli kokenut, että koronarokotteen saamisen jälkeen vasen käsi ei ollut toiminut normaalisti. Hän ei saanut nostettua kättä ylös etukautta, mutta sivunosto onnistui. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla 8.9.2021 tutkittaessa yläraajan lihaksisto oli kunnossa. Etunosto ja sivunosto suoralla kädellä onnistuivat, mutta käden ollessa koukistettuna vasen käsi ei noussut aktiivisesti, vaan pienellä kannattelulla. Taaksetaivutukset ja kierrot olivat kunnossa. Kliinisen tutkimuksen aikana ei ilmennyt kipua.
22.9.2021 tehdyssä vasemman olkanivelen ultraäänitutkimuksessa hauislihaksen pitkän pään sekä lyhyen pään jänne olivat tavalliset. Olkalisäkkeenalaisessa limapussissa (subakromiaalibursassa) todettiin paksuuntumista tai nestelisää, ja A:lla epäiltiin radiologisesti bursiittia. A:sta tehtiin lähete fysiatrian poliklinikalle.
Yliopistollisen sairaalan fysiatrian poliklinikan 15.11.2021 käynnillä kirjattiin, että rokotteen jälkeen vasemman käden etunosto ei ollut onnistunut täyteen liikelaajuuteen kyynärnivelen ollessa 90 asteen koukistuksessa. Lihasvoimia testatessa ulkokierto vasemmalla oli heikko, mutta muutoin voimissa ei tullut esille poikkeavaa. Hermon toimintaa tutkittaessa ei tullut esille kipu- tai puutumisoireita eikä supraskapulaarihermon alueella todettu aristusta. Kiertäjäkalvosimen toiminta oli normaalia. Rokotuksen saamisen jälkeen A:lla oli ollut myös muutto, jonka yhteydessä oli ollut paljon kantamista ja käden kuormitusta.
Joulukuussa 2021 tehdyssä vasemman yläraajan ENMG-tutkimuksessa todettiin lievään subakuuttiin supraskapulaarihermon vaurioon sopivat löydökset, jotka paikantuivat ylemmän lapalihaksen (supraspinatuksen) hermohaaran haarautumiskohdan distaalipuolelle.
Fysiatrian poliklinikalla kirjattiin 1.12.2021, että A yhdisti oireilun alun rokotukseen, mutta pistostapahtumassa ei tullut erityistä esille ja samana ajankohtana oli ollut myös muutto ja fyysistä kuormitusta. Neuroanatomisesti supraskapulaarihermo ei myöskään kulkenut rokotusalueella, eikä A ollut huomannut itse pistotapahtumassa minkäänlaista sähkötyskipua. A:n tilannetta käsiteltiin senioripalaverissa 3.12.2021, jolloin todettiin, ettei yhteyttä rokotustilanteeseen ollut nähtävissä. 4.1.2022 tehdyssä olkapään magneettitutkimuksessa ei todettu supraskapulaarihermoa painavia prosesseja tai lihassurkastumia. Subakromiaalibursassa havaittiin pieni määrä nestettä. Luurakenne näytti normaalilta. Fysiatrian poliklinikalla arvioitiin 12.1.2022, että kyseessä oli todennäköisesti kuormituksen provosoima supraskapulaarihermon ärtyminen, jonka arvioitiin korjaantuvan ajan kanssa.
A hakeutui 14.1.2022 yksityisen lääkäriaseman ortopedin vastaanotolle oikean kyynärnivelen vaivojen vuoksi. Esitietojen mukaan A oli kaatunut syys-lokakuussa 2021 maahan ja ottanut vastaan oikealla kädellä. Lisäksi A kertoi, että koronarokotteen jälkeen vasen käsi ei ollut noussut vaakatason yläpuolelle.
Ortopedin vastaanotolla 31.1.2022 arvioitiin, että kyseessä oli supraskapulaarihermon tulehduksen jälkitila, jonka paranemisennuste oli hyvä, koska täydellistä vauriota ei ollut todettavissa. A:lle suositeltiin seurantaa. Ortopedin mukaan hermotulehduksen etiologia oli avoin, vaikka ajallinen yhteys rokottamiseen näytti selkeältä.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla Spikevax-rokotteen saamisen jälkeen todettu vasemman olkapään toimintarajoite ja lievä supraskapulaarihermon vaurio korvata rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A on saanut Spikevax-koronavirusrokotteen ensimmäisen annoksen 13.8.2021. A on jälkikäteen kertonut huomanneensa kaksi päivää myöhemmin, ettei hän saanut nostettua vasenta kättä etukautta ylös. A hakeutui terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ensimmäisen kerran 8.9.2021. 22.9.2021 tehdyssä ultraäänitutkimuksessa ei todettu rakennepoikkeamia, mutta ultraäänitutkimuksen perusteella epäiltiin radiologisesti olkalisäkkeen alapuolisen limapussin tulehdusta. Joulukuussa 2021 tehdyssä vasemman yläraajan ENMG-tutkimuksessa todettiin hartian alueen supraskapulaarihermon lievään vaurioon sopivat löydökset. Yliopistollisen sairaalan fysiatrian poliklinikalla arvioitiin 12.1.2022, että kyseessä oli todennäköisesti kuormituksen provosoima supraskapulaarihermon ärtyminen.
Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan supraskapulaarihermon vaurioon liittyvä olkapään toiminnanvajaus ei sovi rokotteen aiheuttamaksi, sillä rokotteen vaikutukset kohdistuvat pääosin olkavarren sivulle eivätkä supraskapulaarihermon kulkualueelle. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että olkapään toiminnanvajauksen syy-yhteys rokotteeseen ei ole todennäköinen. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pulkkinen
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila