Tapahtumatiedot
A (s. 1965) haki korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 8.4.2021 päivätyllä vahinkoilmoituksella.
Vahinkoilmoituksen mukaan A sai 12.3.2021 koronarokotteen Vaxzevria-valmisteella (Astra Zeneca).
A:lla ilmeni 5.4.2021 alkaen jalkaterien ja sormien pistelyä ja puutumista, joiden vuoksi hän oli yhteydessä työterveyteen 8.4.2021. Keskussairaalan neurologian päivystyksessä A:lla diagnosoitiin 15.4.2021 Guillain-Barrén oireyhtymä (akuutti polyradikuliitti) ENGM-tutkimuksen sekä aivo-selkäydinnestenäytteen avulla. A haki korvausta Guillain-Barrén oireyhtymästä lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö katsoi 26.1.2022 korvauspäätöksessään, että A:lla todettu Guillain-Barrén oireyhtymä oli Vaxzevria-koronarokotteesta aiheutunut korvattava lääkevahinko. Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle pysyvästä haitasta haittaluokkaa 5 vastaavan korvauksen.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön maksettuun pysyvän haitan korvaukseen. A katsoo, että pysyvän haitan korvaus on liian alhainen. Tällä hetkellä A kärsii käsien ja jalkojen jatkuvasta särystä. A syö edelleen seitsemän särkylääketablettia päivässä, mutta tästä huolimatta hänen käsiään ja jalkojaan särkee.
Lisäksi A toteaa, että sairastumisestaan lähtien hän on kyennyt tekemään vain kevennettyä työtä. Tämä tarkoittaa, että A:n kanssa on toinen työntekijä, koska A ei jaksa tehdä työtehtäviään yksin. A:lle määrättiin syyskuussa 2023 pahentuneisiin puutumisiin ja särkyihin Celecoxib Pfizer -lääkitys. A ottaa lääkettä kahden viikon kuureina tilanteen mukaan. Hermokipulääkkeitä ei ole päästy vähentämään hallitusti, koska tilanne ei ole muuttunut. Siten A katsoo, että hänen vointinsa on huonontunut.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, että A ei ole esittänyt sellaista näyttöä, jonka perusteella hänelle maksetun pysyvän haitan korvausta tulisi korottaa.
A:lle aiheutuneessa pysyvässä haitassa on katsottu olevan kyse yleisestä toiminnanvajauksesta. Yleisen toiminnanvajauksen haittaluokituksen sisällä A:lle aiheutuneen pysyvän haitan on katsottu vastaavan haittaluokkaa 5.
Vakuutusyhtiö on hankkinut hoitolaitokselta lääketieteelliset selvitykset 7.3.2023 jälkeisiltä käynneiltä. Vakuutusyhtiö toteaa, että A:n sairastama Guillain-Barrén oireyhtymä on luonteeltaan aaltoileva sairaus, johon kuuluu pahenemisvaiheita sekä helpompia jaksoja. Pysyvän haitan korvauksen haittaluokka on arvioitu kokonaisuuden perusteella. Vakuutusyhtiö katsoo, että uudesta lääketieteellisestä selvityksestä ilmenevä oireiden pahenemisvaihe ei anna aihetta korottaa pysyvän haitan haittaluokkaa.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 8.4.2021–20.11.2023.
A sairastaa insuliinihoitoista tyypin 2 diabetesta. Asiakirjojen mukaan A on sairastanut vuonna 2016 meningoenkefaliitin, josta A oli toipunut täysin. Lisäksi A:lla on todettu marraskuussa 2017 tehdyssä lannerangan magneettitutkimuksessa L4-5-tason ja L5-S1-tason juuriaukkokaventumaa.
Vahinkoilmoituksensa mukaan A sai koronavirusrokotteen Vaxzevria-valmisteella 12.3.2021. A soitti työterveyteen 8.4.2021 kolme päivää aikaisemmin alkaneen jalkapohjien pistelyn ja puutuneisuuden takia. Välillä myös sormenpäissä tuntui puutumista ja pistelyä. A:sta tehtiin lähete omalle terveysasemalle. Terveysasemalla konsultoitiin 13.4.2021 keskussairaalan neurologia käsien ja jalkojen pistelyn vuoksi. A:lla epäiltiin diabeettista neuropatiaa. A:lle ei varattu jatkokontrolleja neurologian poliklinikalle.
A vietiin 15.4.2021 ambulanssilla keskussairaalan neurologian päivystykseen voimakkaan päänsäryn vuoksi. Alaraajoissa todettiin distaalista tunnonalenemaa eikä alaraajaheijasteita tullut esiin. A:lla diagnosoitiin akuutti polyradikuliitti eli Guillain-Barrén oireyhtymä aivo-selkäydinnestenäytteen ja ENGM-tutkimuksen perusteella. ENMG-tutkimuksessa F-vasteet puuttuivat pääosin täysin. Pohjelihaksen F-vasteiden latenssit olivat pidentyneet sopien tuoreeseen tulehdukselliseen (demyelinoivaan) sensorismotoriseen polyradikuloneuropatiaan. Myös hermosolujen viejähaarakkeisiin liittyvää (aksonaalista) komponenttia oli jonkin verran mukana. A:lle aloitettiin immunoglobuliini-lääkitys. Osastohoidon aikana A:lla todettiin 17.4.2021 lievä vasemmanpuoleinen kasvohalvaus. Loppuarvion 23.4.2021 mukaan A oli päässyt osastolla rollaattorilla liikkeelle ja A:n vointi oli kohenemaan päin. Kipuihin oli aloitettu Triptyl- ja Tramadol-lääkitykset. A kotiutui 23.4.2021.
7.10.2021 tehdyssä ENMG-tutkimuksessa todettiin alaraajoihin painottuva sekamuotoinen sensorismotorinen polyneuropatia. Löydös oli selvästi lieventynyt edelliseen tutkimukseen verrattuna ja tulehduksellinen komponentti oli selvästi vähäisempi. Neurologian poliklinikan väliarviossa kirjattiin 11.10.2021, että polyneuropatiamuutokset voivat osin selvittyä myös A:n sairastamalla diabeteksella. Hoito oli oireenmukaista. Neurologian poliklinikalle ei sovittu enää kontrolleja.
A tuli 17.2.2022 uudella lähetteellä keskussairaalan neurologian poliklinikan arvioon. A oli kokenut, että työajan noustua 80 prosenttiin puutumisoireet ja säryt olivat lisääntyneet. Tutkittaessa vasemman puolen kasvohermohalvauksen todettiin korjaantuneen hyvin. Puhe oli sujuvaa. Oikealla sormien opponens-ote ja harotusvoima olivat hieman alentuneet. Muutoin yläraajavoimat olivat hyvät. Lonkkien ja polvien koukistuksessa sekä oikean jalkaterän ylöskoukistuksessa (dorsifleksiossa) oli lievää tai kohtalaista alenemaa, muutoin alaraajavoimat olivat hyvät. A:lle arvioitiin jääneen raajojen distaalipainotteista puuduttelua, kömpelyyttä ja särkyherkkyyttä. Vain oikean pikkusormen kosketus-kiputunto oli lievästi alentunut, muutoin A ilmoitti tunnot symmetrisiksi ja hyviksi myös alaraajoista varvastasoa myöten. Neuropaattisen kivun lääkitystä tehostettiin. Lisäksi A:lla oli käytössä TENS-laite.
Neurologian poliklinikan 31.3.2022 käynnillä A:n kivun todettiin korostuneen rasituksen myötä ja sormien pistely oli palautunut. Gabapentin-lääkityksen annostusta lisättiin. A:lle tehtiin 26.4.2022 uusi ENMG-tutkimus, jossa ei todettu oireiston etenemistä. Yläraajoissa löydös oli lieventynyt ja sensoriset sekä motoriset arvot olivat nyt jopa normaalirajoissa.
A oli työterveydessä 8.9.2022, jolloin todettiin, että A:lla oli puutuneisuutta ja voimattomuutta käsissä ja jaloissa. A:n työtä oli kevennetty selvästi. A käveli koirien kanssa päivittäin 2–3 kilometriä. Puristusvoimat olivat käsissä kohtalaisen hyvät. Alaraajoissa oli havaittavissa lihaskatoa, ja kyykkyyn ja ylös noustessa A joutui ottamaan polvista tukea. A:lle määrättiin 20.9.2022 hermokipuun tehoava mielialalääke (Duloxetine). 22.10.2022 A:n todettiin hyötyneen lääkityksestä.
Työfysioterapeutin käynnillä 14.12.2022 kirjattiin, että A:lla oli hienomotoriikan ongelmia ja esineet saattoivat tippua käsistä. Jaloissa ei ollut enää kipua, mutta välillä A:lla ilmeni kramppeja, joiden vuoksi hän joutui pitämään taukoa esimerkiksi kävelystä. A kävi koirien kanssa kävelemässä ja hän käveli juoksumatolla kolme kertaa viikossa. Yhtäjaksoisesti A pystyi kävelemään juoksumatolla noin 20 minuuttia.
Työterveyslääkärin 7.3.2023 käyntikertomuksen mukaan A:n vointi oli mennyt kokonaisuudessaan edelleen parempaan suuntaan, vaikka A:lla oli edelleen väsyvyyttä, joka vaihteli päivästä toiseen. Hyvänä päivänä A pystyi kävelemään ongelmitta kaksi kilometriä, huonona päivänä A pystyi kävelemään saman matkan, mutta hän joutui pysähtelemään 5–6 kertaa venyttelemään. Portaiden kävely onnistui rauhallisesti. Sormissa oli edelleen tunnottomuutta, mikä aiheutti paljon käytännön ongelmia. A:lla oli päivittäin kipuja käsissä ja jaloissa, mutta duloksetiini oli kuitenkin auttanut kipuihin hyvin.
Neurologin vastaanotolla 30.3.2023 käsivoimat olivat 5/5. Sormien harotus oli hieman kömpelöä. Käsissä ja sormenpäissä oli tunnottomuutta. Sorminenänpääkoe oli hidas. Oireiston arvioitiin sopivan Guillan-Barrén oireyhtymän jälkioireisiin, eikä lisätutkimuksille arvioitu olevan tarvetta.
Työfysioterapeutin käynnillä 23.8.2023 A kertoi huomanneensa tasapainohäiriöitä ja esimerkiksi metsässä epätasaisessa maastossa oli ilmennyt ongelmia. A koki hienomotoriikan parantuneen jonkin verran. A oli kävellyt koiran kanssa 2–3 kilometrin metsälenkkejä.
A oli 7.9.2023 yhteydessä työterveyteen kolme päivää kestäneiden pahentuneiden oireiden vuoksi. A koki puutumisoireiden ja tasapainohäiriöiden lisääntyneen. Vastaanotolla kävely sujui ilman apuvälineitä eikä selviä tasapainovaikeuksia todettu. A:lle määrättiin sairauslomaa. 4.10.2023 A koki vointinsa parantuneen siten, että hän voisi palata töihin.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, minkä haittaluokan mukainen pysyvä haitta A:lle on jäänyt Vaxzevria-koronarokotteen aiheuttaman Guillain-Barrén oireyhtymän seurauksena.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Ehtokohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.
Asian arviointi
Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle pysyvän haitan korvauksen haittaluokan 5 mukaan. Arvio on tehty haittaluokka-asetuksen 768/2015 yleistä toiminnanvajausta koskevan kohdan 15 perusteella. A on vaatinut haittaluokan korottamista.
Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Haittaluokkaa arvioitaessa otetaan huomioon sairauden, vamman tai toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita, kuten vahingon kärsineen ammattia tai vapaa-ajanharrastuksia. Kysymys on siis lääketieteellisin perustein arvioidusta yleisestä haitasta.
Pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan arvioinnissa käytetään vakiintuneen korvauskäytännön mukaan tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla annettua haittaluokitusta, tässä tapauksessa valtioneuvoston asetusta 768/2015. Haittaluokitukseen viitataan myös liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa, joita sovelletaan soveltuvin osin lääkevahinkovakuutuksesta maksettavaa korvausta määritettäessä.
Haittaluokituksen kohdan 15 (Yleinen toiminnanvajaus) mukaan kyseessä on haittaluokkia 3–5 vastaava lievä toiminnanvajaus, kun itsenäinen liikkuminen sujuu hyvissä olosuhteissa, mutta epätasaisella alustalla liikkuminen on lievästi rajoittunut. Henkilö selviytyy yleensä itsestä huolehtimisesta. Sorminäppäryys on alentunut siten, että se vaikeuttaa napittamista ja kirjoittamista. Sairauden hoito aiheuttaa vähäistä rasitusta, henkilö tarvitsee esimerkiksi jatkuvasti lähes koko kehon ihon voiteiden käyttöä tai ruokavalion noudattamista. Tähän luokkaan kuuluu esimerkiksi insuliinihoitoinen diabetes ilman liitännäissairauksia.
Kyseessä on haittaluokkia 6–10 vastaava keskivaikea toiminnanvajaus, kun vahingonkärsinyt ei kykene jatkuvaa tarkkuutta ja keskittymistä vaativaan toimintaan. Sairauden hoito aiheuttaa rasitusta ja vie päivittäin aikaa ja hoidon laiminlyönti aiheuttaa vaaraa terveydentilalle. Tähän luokkaan kuuluu esimerkiksi insuliinihoitoinen diabetes, johon liittyy liitännäissairauksia. Toiminnon suorittaminen, esimerkiksi itsestä huolehtiminen, vie normaalia enemmän aikaa tai edellyttää apuneuvon käyttämistä. Henkilö selviää itsenäisesti esimerkiksi jokapäiväisistä toimista ja asioinnista kaupassa, mutta pankki- ja viranomaisasioinnissa saattaa olla vaikeutta.
Vakuutuslautakunnalle toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lle on jäänyt Guillan-Barrén oireyhtymän jälkitilana ylä- ja alaraajojen puutuneisuutta, voimattomuutta ja kipua. Erityisesti sormenpäissä on todettu tunnottomuutta, mihin liittyen A:lla on kuvattu hienomotoriikan heikentymistä. A:n oirekuvassa on esiintynyt vaihtelua ja viimeksi A:lla on ollut oireiston pahenemisvaihe syksyllä 2023. 4.10.2023 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan A:lla on käytössään kipuun Duloxetine- ja Celecoxib Pfizer -lääkitykset. Selvitysten mukaan A:lla ei ole käytössään liikkumisen apuvälineitä.
Vakuutuslautakunta toteaa, että A on sairastanut pitkään diabetesta ja hänellä on diabetekseen liittyvä polyneuropatia. Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että A:n jatkuvat oireet johtuvat osittain diabeteksesta ja polyneuropatiasta. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle lääkevahingon seurauksena jäänyt pysyvä haitta vastaa haittaluokka-asetuksessa 768/2015 tarkoitettua lievää yleistä toiminnanvajausta ja haittaluokkaa 5. Vakuutuslautakunta pitää suoritettua pysyvän haitan korvausta asianmukaisena eikä lautakunta suosita lisäkorvausta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pulkkinen
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila