Tapahtumatiedot
Vakuutettu A nukahti 11.2.2022 kylvyssä ollessaan. Suihkun hana oli jäänyt päälle ja kylpyammeen viemäri oli tulpattu, jonka vuoksi vesi pääsi valumaan huoneistoon ja porraskäytävään aiheuttaen vahinkoa. A haki vahingosta korvausta yksityishenkilön vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 23.2.2022. Yhtiö viittasi vakuutuksen rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka johtuu siitä, että suihku- tai kylpyveden pääsy lattiakaivoon on estynyt. Yhtiö katsoi, että kysymyksessä oli rajoitusehdossa tarkoitettu tilanne, joten haettua korvausta ei maksettu.
A esitti 31.3.2023 vakuutusyhtiölle oikaisuvaatimuksen, jossa totesi, ettei ollut voinut kylpyammeessa ollessaan tukkia lattiakaivoa, joka sijaitsi osittain kylpyammeen alapuolella. Siten A:n toiminta ei ollut lähtökohtaisesti voinut estää kylpyveden pääsyä lattiakaivoon, vaan vahinkoon täytyi olla jokin muu syy. Vauriokartoituksessa ei ollut selvitetty, minkä vuoksi vesi oli päässyt asuintiloihin. Syitä voi olla ainakin kaksi. Jos vettä on valunut kylpyammeen reunan yli kylpyhuoneen lattialle, lattian kaato on ollut virheellinen siten, ettei vesi ole valunut lattiakaivoon, vaan se on päässyt rakentamismääräysten vastaisesta kylpyhuoneen kynnysrakenteesta kynnyksen alle ja kynnyksen sivuilla olevista raoista asuintiloihin. Toinen syy voi olla se, että lattiakaivo ei ole vetänyt kylpyvettä viemäriin. Vauriokartoituksessa ei ole tutkittu lattiakaivon eikä viemärin toimintaa, eikä selvitetty sitä, kulkeutuuko lattialla oleva vesi viemäriin. Asunto-osakeyhtiön edustajalta saadun tiedon mukaan asuinhuoneiston omistaja oli aiemmin tehnyt huoneistoon vanhan kylpyhuoneen lattiapinnoitteen päälle laatoituksen, jolloin on mahdollista, että lattian kaato viemäriin on heikentynyt tai tullut jopa riittämättömäksi. Asunto-osakeyhtiö oli esittänyt A:lle vahingonkorvausvaatimuksen katsoen, että A:n tuottamus oli ilmennyt siinä, että hänen olisi tullut huomata kylvyssä ollessaan veden kulkeutuvan kylpyhuoneen kynnyksen ali ja sen sivuitse asuintilojen puolelle lattiapinnoitteen alle. A pyysi, että vakuutusyhtiö käsittelee asian uudelleen.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen 13.4.2023. Yhtiö katsoi, ettei A:n oikaisupyynnössä ollut esitetty mitään sellaista uutta tietoa, joka antaisi aihetta yhtiön päätöksen muuttamiseen. Vahinko oli aiheutunut siitä, ettei vesi ollut päässyt lattiakaivoon, koska lattiakaivo oli ollut tulpattuna ja kylpyammeen viemäri oli toiminut lattiakaivona.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
Vahinko on aiheutunut tilanteessa, jossa A on nukahtanut kylpyammeeseen, jolloin vesi on valunut ammeen reunan yli. A on ollut lämpimässä kylvyssä sairautensa oireenmukaisen hoidon vuoksi. A on eri mieltä vakuutusyhtiön tulkinnasta, että vahinko olisi aiheutunut tämän seurauksena. Rakentamisaikana voimassa olleiden velvoittavien viranomaismääräysten (Suomen Rakentamismääräyskokoelma C2, Kosteus, Määräykset ja ohjeet) kohdan 7.3 mukaan lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että vesi valuu esteettä lattiakaivoon. A:n huoneistossa on kylpyammeen alla lattiakaivo, jonne lattialle päässeen veden olisi tullut valua riippumatta siitä, tuleeko vesi lattialle kylpyammeen poistoventtiilistä tai ammeen reunan yli. Vahingon jälkeen tehty vauriokartoitus osoittaa, että vahinko ei ole aiheutunut A:n huolimattomuudesta. Kylpyammeen alapuolella oleva lattiakaivo ei ole voinut tukkiutua kylpyammeessa olemisen vuoksi, eikä A näin ollen ole estänyt veden valumista lattiakaivoon. Tämä viittaa siihen, että vahingon syynä on ollut jokin muu tekijä. Vauriokartoituksessa ei ole selvitetty, miksi vesi on päässyt valumaan asuintiloihin. Mahdollisia syitä ovat virheelliset lattian kaadot, viallinen lattiakaivo tai virheellinen märkätilan kynnysrakenne. Lisäksi huoneiston aiemman omistajan lattiapinnoitteen päälle tekemä laatoitus on saattanut vaikuttaa lattian kaatoihin.
A katsoo, että hän ei ole estänyt veden kulkeutumista lattiakaivoon. Vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on siten virheellinen ja vahinko tulee korvata vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan kielteisen kantansa.
Yhtiö toteaa, että A on 11.2.2022 nukahtanut kylvyssä ollessaan, ja suihkun hana on jäänyt päälle. Kylpyammeen viemäri oli tulpattu, minkä vuoksi vesi ei mennyt kylpyammeesta lattiakaivoon, vaan pääsi tulvimaan kylpyhuoneen lattialle ja lopulta huoneistoon ja kiinteistön rakenteisiin aiheuttaen vesivahingon. Se, että ammeen pää on hyvin lähellä kylpyhuoneen ovea, on edesauttanut veden pääsyä kylpyhuoneen ulkopuolelle. Lisäksi kylpyhuoneen lattia ei ole ollut riittävän kalteva siten, että vesi olisi valunut kylpyhuoneen viemäriin. Jos amme ei olisi ollut tulpattuna, olisi vesi mennyt lattiakaivoon. Samoin vettä ei olisi päässyt ainakaan samoissa määrin kylpyhuoneen ulkopuolelle, jos kylpyhuoneen lattia olisi ollut rakennusmääräysten mukainen.
Vakuutusyhtiö katsoo, että vahingon syynä on ollut veden lattiakaivoon pääsyn estyminen vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi siltä osin, kun kynnyksen ja lattian rakenne tai puutteelliset kallistukset ovat vaikuttaneet vahingon syntymiseen tai laajuuteen, tapaukseen soveltuu myös rajoitusehto, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kosteudesta tai homesienestä, joka on seurausta rakennustavasta, suunnittelu-, asennus- tai rakennusvirheestä, rakennuksen tai rakenteen muusta ominaisuudesta tai muusta pysyvästä olosuhteesta.
Koska kyseessä on rajoitusehtojen piiriin kuuluva vahinko, vakuutusyhtiö ei ole arvioinut, täyttääkö vahinko vakuutuksesta korvattavan vahingon tunnusmerkistön. Ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana todettu vakuutetun toiselle aiheuttama äkillinen henkilö- tai esinevahinko, jos vakuutetun teko tai laiminlyönti on syy-yhteydessä vahingon aiheutumiseen tai jos vahingon on aiheuttanut vakuutetun omistama esine (esim. laite tai eläin), eikä vahingon kärsinyttä itseään voida pitää vahingon aiheuttajana. Jos Vakuutuslautakunta yhtiön kannasta poiketen katsoo, etteivät rajoitusehdot sovellu asiaan, yhtiö varaa erillisen mahdollisuuden arvioida tätä seikkaa.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:
- A:n ratkaisusuosituspyyntö 3.8.2023 ja lisäkirjelmä 20.12.2023
- vakuutusyhtiön vastine 28.11.2023
- asunto-osakeyhtiön korvausvaatimus A:lle 8.3.2022
- A:n oikaisuvaatimus vakuutusyhtiölle 31.3.2023
- vakuutusyhtiön korvauspäätökset 23.2.2022 ja 13.4.2023
- vahinkokartoitusraportti 15.2.2022
- valokuva kylpyhuoneen lattiakaivosta
- vakuutuskirja ja vakuutusehdot.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, soveltuvatko vakuutusyhtiön vetoamat, veden pääsyn estymistä lattiakaivoon ja rakennusvirheestä aiheutunutta kosteusvahinkoa koskevat rajoitusehdot 11.2.2022 aiheutuneeseen vesivahinkoon.
Sovellettavat vakuutusehdot
Vakuutuskirjan 4.11.2021 mukaan A:n kotivakuutussopimukseen sisältyy laaja vastuuturva.
Yksityishenkilön vastuuvakuutusehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 2.2 (Laaja vastuuturva) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana todettu vakuutetun toiselle aiheuttama äkillinen henkilö- tai esinevahinko, jos vakuutetun teko tai laiminlyönti on syy-yhteydessä vahingon aiheutumiseen tai jos vahingon on aiheuttanut vakuutetun omistama esine (esim. laite tai eläin), eikä vahingon kärsinyttä itseään voida pitää vahingon aiheuttajana.
Ehtojen kohdan 3 (Vakuutusturvien rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, (…)
12) joka aiheutuu siitä, että suihku- tai kylpyveden pääsy lattiakaivoon on estynyt (…)
15) joka aiheutuu kosteudesta tai homesienestä, joka on seurausta rakennustavasta, suunnittelu-, asennus- tai rakennusvirheestä, rakennuksen rakenteen muusta ominaisuudesta tai muusta pysyvästä olosuhteesta (…).
Asian arviointi
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, soveltuvatko suihku- tai kylpyveden lattiakaivoon pääsyn estymisestä ja rakennustavasta, suunnittelu-, asennus- tai rakennusvirheestä, rakennuksen tai rakenteen muusta ominaisuudesta tai muusta pysyvästä olosuhteesta aiheutuvasta kosteudesta aiheutuvia vahinkoja koskevat rajoitusehdot tapaukseen. Näyttötaakka rajoitusehtojen soveltumisesta on vakuutusyhtiöllä.
Vakuutuslautakunnalle toimitetun vauriokartoitusraportin 15.2.2022 perusteella vahinko on aiheutunut, kun A on nukahtanut 11.2.2022 kylpyammeeseen suihkun hanan ollessa auki. Vettä on tulvinut kylpyammeen yli kylpyhuoneen lattialle ja sieltä kylpyhuoneen kynnyksen yli asuntoon ja porrashuoneeseen. Vahingon on havainnut seuraavana päivänä naapuri, joka on huomannut rappukäytävässä runsaasti vettä. A:n asuinhuoneiston kylpyhuoneen ovi on lähellä kylpyammeen toista päätä, josta vettä on todennäköisesti valunut kylpyhuoneen kynnyksen yli. Vettä on päässyt myös kylpyhuoneen kynnyksen alle kynnyksen ympärillä olevista raoista. Kynnyksen korkeus ei ole riittävä. Kylpyhuoneessa on lattiakaivo, johon tulevat pyykinpesukoneen ja kylpyammeen poistovesiputket. Lattiakaivon toimivuutta ei ole tutkimuspäivänä tarkastettu.
Vakuutuslautakunta toteaa suihku- tai kylpyveden lattiakaivoon pääsyn estymisestä aiheutuvia vahinkoja koskevan rajoitusehdon osalta, ettei lautakunnalle toimitetusta selvityksestä ilmene, että lattiakaivo olisi ollut vahinkohetkellä tukossa tai että sen päällä olisi ollut jokin este, joka olisi estänyt veden pääsyn lattiakaivoon. Kylpyammeen olemista tulpattuna ei voida rinnastaa rajoitusehdossa tarkoitettuun tilanteeseen, koska ammeen reunan yli valunut vesi olisi voinut ohjautua lattiakaivoon. Lautakunta katsoo tällä perusteella, ettei kyseinen rajoitusehto sovellu nyt käsiteltävänä olevaan tapaukseen.
Vakuutusyhtiö on lisäksi vedonnut rakennuksen pysyvästä olosuhteesta, kuten rakennusvirheestä, seuranneesta kosteudesta aiheutuvia vahinkoja koskevaan rajoitusehtoon. Vakuutuslautakunta toteaa käytössään olevaan selvitykseen viitaten, että nyt puheena oleva vahinko ei ole aiheutunut kylpyhuoneen tavanomaisesta käytöstä vaan siitä, että A on nukahtanut kylpyammeeseen ammeen ollessa tulpattuna ja hanan ollessa päällä. Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene, kuinka kauan A on nukkunut kylpyammeessa ja kuinka paljon vettä on ehtinyt valua ammeen ulkopuolelle, mutta vahinkokartoitusraportista on vahingon laajuuden ja sen, että vahingon on havainnut seuraavana päivänä naapuri eikä A itse, pääteltävissä, että vettä on ehtinyt valua huomattava määrä ja A on ehtinyt nukkua ammeessa melko kauan. Nämä seikat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kylpyhuoneen kynnyksen mataluudella tai kylpyhuoneen kynnyksen epätiiviydellä ole merkitystä vahingon syntymisen ja laajuuden osalta. Lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi evätä korvausta myöskään tämän rajoitusehdon perusteella.
Vakuutusyhtiö on vastineessaan varannut erikseen tilaisuuden arvioida vakuutusehtojen korvattavan vahingon tunnusmerkistön täyttymistä, mikäli Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät yhtiön vetoamat rajoitusehdot sovellu tapaukseen. Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö arvioi tämän kysymyksen erikseen ja antaa asiassa uuden korvauspäätöksen.
Lopputulos
Vakuutusyhtiön vetoamat rajoitusehdot eivät sovellu tapaukseen. Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö selvittää, onko vahinko A:n vastuuvakuutuksesta korvattava.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine
Jäsenet
Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola