Tapahtumatiedot

A (s. 1959) hakee korvausta Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta 30.6.2021 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella. Lisäksi A hakee korvausta 30.6.2021 korvaushakemuksessa ilmoittamiensa oireiden jatkumisesta sekä Nuvaxovid-koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta 27.6.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 12.4.2021 ja toisen annoksen 29.6.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer). A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta Nuvaxovid-valmisteella (Novavax CZ, a.s.) 23.3.2022.

30.6.2021 päivätty vahinkoilmoitus

A kertoi vahinkoilmoituksessaan, että ensimmäisen rokoteannoksen saamisen jälkeen hän ei nukkunut viikkoon. Tämän jälkeen A nukkui kolme tuntia yössä. A:sta tuntui kuin hän olisi vanhentunut kymmeniä vuosia. Hän heräsi edelleen kello 3–4 yöllä. A:lla oli myös sydäntuntemuksia, ja hän tunsi lepotilassakin kivuliaita vihlaisuja. Hänellä oli tuntemuksia myös lenkkeilyn aikana. A:lla oli ilmennyt ripulointia, joka oli jatkunut kahden kuukauden ajan. A oli saanut korvaushakemuksen tekemistä edeltävänä päivänä toisen rokoteannoksen. Melatoniinista huolimatta hän nukkui vain 3,5 tuntia. Lisäksi hän näki painajaisia. A totesi, että luultavasti haitta olisi pysyvä. Vähäiset yöunet ovat riski uusien sairauksien puhkeamiselle. A ei olisi koskaan ottanut rokotetta, mikäli hän olisi tiennyt sen seuraukset.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 24.8.2021. Yhtiö katsoi, että A:lla koronarokotteen saamisen jälkeen ilmennyt ripuli oli Comirnaty-rokotteesta aiheutunut henkilövahinko. Yhtiö maksoi A:lle tilapäisen haitan korvausta 1.000 euroa, joka vastasi Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen haittaluokan 2 (lievät vammat) yläosaa.

Muiden A:n ilmoittamien oireiden osalta yhtiö totesi, etteivät ne sovi olemaan rokotteen aiheuttamia. Unettomuus, univaikeudet ja sydämen rytmihäiriöt eivät ole tiedossa olevia mahdollisia rokotteen haittavaikutuksia. Potilasasiakirjojen mukaan A:lla oli ollut tiheälyöntisyyskohtauksia jo useamman vuoden ajan. Yhtiö ei maksanut A:lle tältä osin korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

A toimitti vakuutusyhtiölle muutoshakemukset 4.8.2021 ja 9.9.2021. Ensimmäisen muutoshakemuksensa yhteydessä A toimitti vakuutusyhtiölle työterveyslääkärin 3.8.2021 päivätyn lausunnon, jossa lääkäri kertoi A:lla koronarokotteiden jälkeen ilmenneistä oireista. Toisessa muutoshakemuksessaan A totesi, ettei hän pidä ripuloinnista aiheutuvaa haittaa tilapäisenä, sillä ripulointi jatkui edelleen. Pahimpina oireina A piti ensimmäisen rokoteannoksen saamisen jälkeistä täydellistä unettomuutta sekä unettomuusjakson jälkeen jatkuneita univaikeuksia. Sydämen nopeatiheisyyskohtausten (SVT) osalta A toteaa, että ne pahenivat jo ensimmäisen koronarokotteen saamisen jälkeen. Kohtauksiin tulivat mukaan lyhyet tajuttomuustilat. Ennen A:lla oli SVT-kohtauksia vain muutaman vuoden välein, mutta ne eivät olleet olleet näin vakavia eikä niihin ollut liittynyt tajunnan menetystä. A totesi, että hänellä oli sydäntuntemuksia edelleenkin.

Vakuutusyhtiö antoi uuden korvauspäätöksen 15.10.2021. A:lla todetun supraventikulaarisen takykardian (SVT) osalta yhtiö viittasi aiemmin antamassaan korvauspäätöksessä esittämiinsä perusteluihin ja totesi, ettei yksittäisten takykardiakohtausten ajallinen yhteys rokotteeseen tee syy-yhteydestä lääketieteellisesti arvioiden todennäköistä.

Unettomuuden osalta vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että Comirnaty-koronarokotteen valmisteyhteenvedossa mainitaan unettomuus eräänä rokotteen melko harvinaisena haittavaikutuksena. Nykytietämyksen valossa rokotteen mahdollisesti aiheuttama unettomuus on kuitenkin lyhytaikaista ja ohimenevää. Pitkittyneen unettomuuden yhteys rokotteeseen on nykytietämyksen valossa epätodennäköinen. Yhtiö viittasi unettomuudesta kertovaan lääketieteelliseen artikkeliin ja totesi unettomuuden olevan yleinen ja osin normaaliin elämään kuuluva vaiva, jolle voi olla monia eri syitä. A hakeutui lääkärin vastaanotolle unettomuuden vuoksi 3.8.2021, mutta muita potilaskirjauksia ei asiasta löydy. A:n unettomuutta ei ollut tutkittu lääketieteellisesti esimerkiksi unitutkimuksin. Yhtiö katsoi, ettei pitkittynyttä unettomuutta voitu A:n tapauksessa näyttää toteen, eikä vaivan yhteyttä rokotteeseen täten arvioida. Yhtiö kuitenkin katsoi, että A:n tapauksessa noin viikon kestänyt unettomuus voitiin katsoa todennäköiseksi. Yhtiö viittasi vakuutusehtoihinsa, joiden mukaan alle 14 vuorokautta kestäneistä oireista voidaan korvata vahingosta aiheutuneet sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli kustannukset ylittävät 85 euroa. Yhtiö pyysi A:ta toimittamaan selvitystä, mikäli viikon kestäneestä unettomuudesta aiheutui hänelle edellä mainittuja kustannuksia.

Ripuloinnin osalta vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että A:n tapauksessa mahdollista rokotteen aiheuttamaa pysyvää haittaa voidaan arvioida aikaisintaan kesäkuun lopussa vuonna 2022. Yhtiö pyysi A:ta toimittamaan korvaushakemuksen hoitolaitostietoineen, mikäli ripulointi vielä tuolloin jatkuisi.

Vakuutusyhtiö antoi vielä uuden korvauspäätöksen A:n sydänoireiden osalta 14.2.2022. Yhtiö ei muuttanut aiemmin antamiaan korvauspäätöksiä.

27.6.2022 päivätty vahinkoilmoitus

A kertoi vahinkoilmoituksessaan, että kolmannen koronarokoteannoksen saamisen jälkeen hänellä oli ollut viikon ajan paha vesiripuli. A oli mennyt kesäkuun alkupuolella toisella mantereella sijaitsevaan toiseen kotiinsa, jolloin hänelle oli tullut paha aurinkoihottuma koko kehoon. A:lla oli ollut kovaa kutinaa, ja hän oli raapinut nilkkansa rikki. A totesi, että kaksi ensimmäistä lomaviikkoa olivat menneet pilalle, koska hän oli joutunut olemaan sisätiloissa ja ulkona hänen piti käyttää suojakerrointa 50 +. A:n mukaan ihottuma oli alkanut välittömästi, kun hän oli saapunut toisella mantereella sijaitsevaan kotiinsa, ja hävisi välittömästi, kun hän saapui takaisin Suomeen. A totesi, ettei hänellä ollut ollut koskaan aiemmin aurinkoihottumaa tai valoherkkyyttä.

A toimitti vakuutusyhtiölle työterveyslääkärin 29.4.2022 päivätyn lausunnon, jossa lääkäri käy läpi A:n oireita. A:lla ilmenneet takykardiakohtaukset olivat tulleet kahden ensimmäisen koronarokotteen saamisen jälkeen, mutta kolmas koronarokote Nuvaxovid ei niitä aiheuttanut. A:lla ensimmäisen rokotuksen jälkeen alkanut löysä ripuli jatkui edelleen. A:lla tuli ripulia jo aamupäivällä 2–3 kertaa. Töistä kotiin kävellessään A:lle tuli ripulikouristuksia, ja kotona hänen vatsansa tyhjeni kertaalleen. Nuvaxovid-rokotteen saamisen jälkeen ripuli paheni uudelleen, mutta oli nyt palautunut samanlaiseksi kuin se oli viime kuukausien aikana ollut. Nuvaxovid-rokotteen saamisen jälkeen A nukkui viikon ajan vain melatoniin avulla, ja hän heräili edelleen neljän aikaan aamuyöstä. Nuvaxovid-rokotteen jälkeen A:n kuukautiset tulivat useita päiviä myöhässä, ja lisäksi hänellä oli alavatsakipua. Lääkäri totesi oireiden alkamisen ja pahenemisen ajoittuvan rokotuksiin.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 16.11.2022. Yhtiö totesi, ettei se muuta korvauspäätöstään SVT-kohtausten osalta. Lisäksi yhtiö totesi, ettei yksityinen terveysasema ollut sen pyynnöistä huolimatta toimittanut mahdollisia aikaisempia asiakirjoja vakuutusyhtiön käyttöön. Yhtiö totesi, että A voisi ne halutessaan toimittaa.

Ihottuman osalta yhtiö totesi, ettei A käynyt näyttämässä ihottumaa lääkärissä, joten mahdollinen lääkevahinko jäi toteen näyttämättä. Lisäksi yhtiö totesi, ettei se pitäisi A:lla ilmennyttä ihottumaa rokotteen laukaisemana, vaikka A olisikin käynyt lääkärissä. A raportoi ihottumasta vasta silloin, kun rokotteesta oli jo kulunut useita kuukausia. A:n työterveyslääkärikään ei pitänyt syy-yhteyttä todennäköisenä.

Vakuutusyhtiö totesi, ettei ripuli kuulu Nuvaxovid-rokotteen tunnettuihin haittavaikutuksiin. Yhtiö ei pitänyt Nuvaxovid-rokotteen ja ripulin viikoksi pahentumisen välistä syy-yhteyttä todennäköisenä. Ripulin jatkumisen osalta yhtiö totesi, että A kävi ripulin takia lääkärissä 3.8.2021 ja seuraavan kerran vasta huhtikuussa 2022. A:n ripulia ei ole juurikaan tutkittu työterveydenhuollossa. Yhtiö katsoi, ettei ripulin jatkumisesta ollut riittävää näyttöä. Comirnaty-koronarokotteen ei myöskään tiedetä aiheuttavan pysyvää ripulia. A:ta tutkittiin keväällä 2022 ripulin vuoksi. Laboratoriokokeissa ei todettu mitään poikkeavaa. A ei halunnut jatkotutkimuksia. Yhtiö katsoi, että A:lle aiheutunut lääkevahinko oli korvattu asianmukaisesti, eikä se maksanut A:lle lisäkorvausta.

Kuukautisoireiden osalta yhtiö totesi, että A raportoi niistä lääkärille puhelimitse 13.4.2022. Oireita ei tarkemmin tutkittu. Lääkevahinko ja oireiden kesto jäi toteen näyttämättä. Nuvaxovid-rokotteen ei tiedetä aiheuttavan kuukautishäiriöitä. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta myöskään tältä osin.

Korvauspäätöksen tiedoksisaamisen jälkeen A toimitti vakuutusyhtiölle uuden työterveyslääkärin lausunnon, joka on päivätty 4.4.2023. Lausunnossa kerrotaan oireista, jotka A on kertonut lääkärille. Vakuutusyhtiö ei muuttanut aiemmin antamiaan korvauspäätöksiä.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo edelleen, että hänen oireensa ovat seurausta Comirnaty- ja Nuvaxovid-koronarokotteista.

A käy ratkaisusuosituspyynnössään läpi kardiologin käyntiin liittyviä potilasmerkintöjä. A toteaa, että kardiologille on näyttänyt muodostuvan sellainen käsitys, että hän olisi ollut aikaisemmin lääkäriin yhteydessä SVT-oireiden vuoksi. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa ja kardiologi jopa kirjoittaa, että A:lle olisi suositeltu aiemmin beetasalpaajalääkitystä. Kardiologi itse sitä suositteli ja myöhemmin määräsikin. A arvelee väärinkäsityksen johtuvan Holter-tutkimuksesta, joka tehtiin liittyen keuhkokuumeeseen, jonka A sairasti toisella mantereella ollessaan. A oli tuolloin yhdeksän kuukautta koomassa ilman lisähappea, jonka seurauksena hän sai kaksi aivoinfarktia. Holter-tutkimuksella haluttiin varmistaa, etteivät infarktit olleet sydänperäisiä. Ne johtuivat hapenpuutteesta silloisessa tilanteessa. A:n mukaan toinen häntä tutkineista neurologeista lausuikin: ”Olen ollut tehohoidon puolella sairaalassa työskentelemässä paljonkin ja jos keuhkokuume potilas joka on myös koomassa ei saa lisähappea, niin riski aivoinfarkteihin on tuolloin hyvin suuri.” A muistaa lääkärin kysyneen, onko hänellä ollut rytmin muutostuntemuksia viimeisen neljän vuoden aikana johon A vastasi, että on ollut. A toteaa, että kaikillahan niitä on.

A toteaa, että edellä kerrottu tilanne potilastietoineen sekoitti nähtävästi myös yleislääkärin, jolta A pyysi lähetettä kardiologille tajuttomuuskohtausten jälkeen. Lääkäri pakotti hänet omalla kustannuksellaan julkisen puolen terveydenhuoltoon tutkimuksiin, jotka olisi voitu myös tehdä yksityisellä terveysasemalla. Tajuttomuuskohtauksista oli tuossa vaiheessa jo kaksi viikkoa, joten tilanne ei ollut enää akuutti. A ei tuossa vaiheessa edes ymmärtänyt ajatella tai kertoa siitä, että hän oli hiljattain saanut koronarokotteet.

A toteaa, että kardiologi kirjoitteli hänen pitkästä taustastaan SVT-oireiden kanssa, mutta se on vain nopea yhteenveto keskustelusta, jonka kardiologi kävi hänen kanssaan. A:lla on ollut kymmeniä vuosi sitten SVT-tapahtuma hammaslääkärikäynnillä, jossa hänelle pistettiin adrenaliinia sisältävä puudutus. Lääkäri kielsi kyseisen puudutteen käytön jatkossa ainiaaksi. Kysymyksessä oli tuolloin lääkeaineesta johtuva tilanne, jossa A:lle ei kuitenkaan aiheutunut tajunnanmenetystä. A ei ehtinyt kertoa tästä kardiologille. A totesi vain kardiologin suoraan kysymykseen ”onko ollut aiemmin” vastauksenaan, että ”on ollut”. Kardiologi kysyi heti perään, onko asiaa tutkittu, ja siihen A vastasi, että Holter-tutkimus pitäisi löytyä. A ei muistaakseen ehtinyt kertomaan sitä, miksi tämä tutkimus oli hänelle tehty. A oli kyseisellä kardiologilla ensimmäisen kerran asiaan liittyen, eikä häntä ole muutoin SVT-oireiden vuoksi ennen tutkittu.

A:n mukaan hänen työterveyslääkärinsä on nykyisellään suullisesti myöntänyt sydänoireiden johtuneen lääkeaineesta, sillä pitoisuuksien poistuttua elimistöstä ovat oireetkin täysin poistuneet. Oireilua ei ole ollut vähäisimmässäkään määrin.

A toteaa, että hän on työssäkäyvä ihminen, joka kärsi koronarokotteiden jälkeisestä unettomuudesta suuresti. Hänellä oli totaalista unettomuutta viikon ajan ensimmäisen rokotuksen jälkeen. Uniongelmat jatkuivat tämän jälkeen vaikeana toiseen koronarokotukseen saakka eli kuukausia. Tämän jälkeen tilanne vaikeutui uudelleen. A kahlasi kolmen tunnin yöunilla käytännössä kuukausia molempien rokotusten jälkeen.

A toteaa, että hänellä on edelleen ripulia, joka alkoi koronarokotteiden saamisen jälkeen.  A:n mukaan työterveyslääkäri arvioi sen jääneen jotenkin vain ”päälle elimistöön” pitkän ripuloinnin tuloksena.

A toteaa, että Nuvaxovid-rokotteeseen päädyttiin pelättyjen sydänoireiden vuoksi. A:lla ilmenneet SVT-kohtaukset olivat niin vakavia ja vaikeita, ettei hän olisi koskaan uskaltanut ottaa kolmatta rokotetta, mikäli tätä uutta valmistetta ei olisi saatu Suomeen. A:n sydän ei oireillut lainkaan tämän rokotteen jälkeen, mutta sen sijaan hänellä ilmeni aurinkoihottumaa hänen ollessaan toisessa kodissaan, joka ei sijaitse Suomessa.

Laajassa lisäkirjelmässään A käy läpi muun muassa sitä, ettei häntä ole tutkittu tiheälyöntisyyden vuoksi ennen koronarokotteiden saamista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, ettei A:n omalla, potilasasiakirjoista poikkeavalla tai niitä täydentävällä kertomuksella ole asiassa merkittävää näyttöarvoa. Lääkevahinkojen käsittely on kirjallista ja käytännössä henkilövahingon aiheutuminen näytetään toteen potilasasiakirjojen avulla. Terveydenhuollon käyntimerkintöjen tekeminen on säänneltyä ja vakuutusyhtiö saa lähtökohtaisesti luottaa siihen, että merkinnät ovat asianmukaisia.

Vakuutusyhtiö viittaa aiemmin antamiinsa korvauspäätöksiin sekä niissä esitettyihin perusteluihin. A:n raportoimat oireet ovat pääosin subjektiivisia, eikä niille, saati syy-yhteydelle, löydy potilasasiakirjoista objektiivisesti todennettavaa näyttöä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 9.1.2020—4.4.2023.

9.1.2020 päivätyn kuvantamisen lausunto -asiakirjan tekstin mukaan A:lle oli tehty kaulan ja verisuonten MRA-tutkimus. Lähetteen tekstin mukaan A:lla oli ollut tajuttomuuskohtaus heinäkuussa 2017, kun hän oli ollut käymässä toisella mantereella. A:n mies oli löytänyt A:n noin yhden vuorokauden kuluttua kohtauksen jälkeen. A oli ollut tajuton, kun hänen miehensä oli löytänyt hänet. Tämän jälkeen A oli ollut tehohoidossa 12–13 vuorokautta, ja hän oli ollut tiettävästi tajuton/koomassa yhdeksän vuorokautta. A:n tilaa oli tuolloin hoidettu keuhkokuumeena. Tajuttomuuden syyksi oli epäilty epileptistä kohtausta. A:lle oli tehty joulukuussa 2019 pään MRI-tutkimus, jossa oli todettu kaksi pientä aivoinfarktia sekä hyvänlaatuinen kasvain/pieni konveksiteettimeningeooma oikealla parietaalisesti. A kertoi, että hänellä oli esiintynyt toistuvasti (x2) erittäin nopeafrekventtisiä rytmihäiriöitä viimeisen neljän vuoden sisällä. A kertoi, ettei rytmihäiriö ollut ollut epäsäännöllisesti lyövä vaan tasainen ja hyvin nopearytminen. A:lla oli näkökenttäpuutos vasemmalla. A:lle oli tehty sydämen ultraäänitutkimus 27.12.2019, jossa ei ollut todettu sydänperäiseen embolisaatioon viittaavaa. Myös ejektiofraktio oli ollut normaali, eikä merkittäviä läppävikoja ollut todettu. A:n neurologinen status oli ollut normaali. Kaulavaltimoiden MRA-tutkimuksessa todettiin, että A:n oikea nikamavaltio oli rakenteellisesti kapeampi verrattuna vastakkaiseen puoleen. Muutoin A:n kaulavaltimot olivat säännölliset, eikä niissä näkynyt suonen sisäkalvon repeämää eikä ahtaumaa.

24.5.2021 päivätyn etäpalvelun tekstin mukaan A sai pyynnöstään lähetteen kardiologille. Tekstiin on merkitty diagnoosiksi I49.9: Määrittämätön sydämen rytmihäiriö.

5.7.2021 päivätyn etäpalvelun tekstin mukaan A oli käynyt rytmihäiriöiden takia päiväpoliklinikalla, jossa ei todettu erityistä. A:lla oli ollut nyt samanlainen tykytyskohtaus. A toivoi vastaanottoaikaa kardiologille. Lääkäri suositteli ensin kardiologian konsultaatiota. A:lla oli myös niskahartiavaivaa.

13.7.2021 päivätyn kardiologin konsultaation tekstin mukaan A kertoi, että hänen sydämensä hakkaa tiuhaan. A:lla oli ollut vuosia tiheälyöntisyyskohtauksia, joita oli kattavasti tutkittu. Tutkimuksissa ei tuolloin todettu A:n oireita selittäviä löydöksiä. A:lle oli tehty tammikuussa 2020 Holter-tutkimus, jossa oli todettu yksittäinen yöllä tapahtunut ja 15 sekuntia kestänyt eteistakykardia. Poikkeavaa lisälyöntisyyttä ei ollut tuolloin todettu. Aiemman kaltaiset, satunnaiset takykardiakohtaukset olivat nyt jatkuneet. A kertoi, että hän oli käynyt takykardioiden vuoksi 24.5.2021 päivystyksessä, jossa hänelle oli tehty EKG-tutkimus ja laboratoriokokeita. A:n mukaan edellä mainittujen tutkimusten tulokset olivat olleet moitteettomat. A ei käyttänyt mitään lääkkeitä. A:lle oli suositeltu aiemmin beetasalpaajaa, mutta hän ei halunnut alkaa käyttämään sitä. A kertoi, että kohtaukset alkoivat ja loppuivat äkillisesti. A pystyi välttämään pyörtymisen pistämällä pään alaspäin. A oli joitakin kertoja pyörtynyt pystyasennosta. A:n yleistila oli hyvä. A:n sydämestä kuului tasainen ja sivuäänetön rytmi. A:lle tehtiin sydämen ultraäänitutkimus, jossa todettiin rakenteellisesti ja toiminnallisesti normaali sydän. Lääkäri arvioi, että A:n kuvailemat takykardiakohtaukset sopivat parhaiten SVT:ksi. A ei halunnut käyttää lääkkeitä, eikä hän halunnut sydämen elektrofysiologiseen tutkimukseen. A toivoi keinoja, joilla hän voisi pysäyttää rytmihäiriöt. Lääkäri kävi A:n kanssa läpi Valsavan manööverin.

3.8.2021 päivätyn työterveyslääkärin tekstin mukaan A kertoi, ettei hän ollut saanut nukuttua viikkoon ensimmäisen koronarokoteannoksen saamisen jälkeen. Sen jälkeen A oli nukkunut noin 3,5 tuntia yössä. A oli yrittänyt hoitaa uniongelmiaan melatoniinilla, mutta se ei ollut tuottanut tulosta. Lisäksi A:lla oli alkanut ensimmäisen koronarokotteen saamisen jälkeen ripuli, joka jatkui edelleen. A joutui käymään ulostamassa vähintään kolme kertaa vuorokaudessa. A:lla oli myös sydänoireita; aiemminkin esiintyneitä supraventrikulaariseksi takykardiaksi sopivia äkillisesti alkavia ja päättyviä tiheälyöntisyyskohtauksia tuli jälleen. A kertoi, että hänellä oli ollut vaikeat kohtaukset toukokuussa ja kesäkuun alussa. Toukokuussa A oli menettänyt hetkeksi tajuntansa istuallaan ollessaan. Kesäkuussakin hän oli lähes pyörtynyt. A tarvitsi tästä lääkärintodistuksen vakuutusyhtiötä varten. A oli käyttänyt melatoniinia ja pyysi siitä vahvempaa reseptiä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen ilmenneet univaikeudet ja takykardiakohtaukset korvata Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona. Lisäksi asiassa on kyse siitä, onko A:n jatkuva ripuli seurausta Comirnaty-rokotteen saamisesta ja tuleeko A:lle tältä osin maksaa pysyvän haitan korvaus. Edelleen asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla Nuvaxovid-rokotteen saamisen jälkeen ilmennyt ripulin viikoksi paheneminen, univaikeudet ja aurinkoihottuma korvata Nuvaxovid-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan A:ta koskevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 12.4.2021 ja toisen annoksen 29.6.2021 Comirnaty-valmisteella. A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta Nuvaxovid-valmisteella 23.3.2022. A on kuvannut terveydentilaansa vahinkoilmoituksissaan ja muutoksenhakemuksissaan. Myös lääketieteellisissä selvityksissä on A:n kuvauksia terveydentilastaan.

Asioiden käsittely Vakuutuslautakunnassa perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, eikä tällaiseksi näytöksi riitä pelkkä korvauksenhakijan oma ilmoitus. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat, jotka on laadittu pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin ne osoittavat millainen ajallinen yhteys lääkkeenoton ja oireiden välillä on.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:lla on todettu olleen jo ennen koronarokotteiden saamista takykardiaoireita, joita on selvitelty terveydenhuollossa. Lautakunta katsoo, etteivät A:lla koronarokotuksen jälkeen ilmenneet takykardiaoireet ole todennäköisesti Comirnaty-koronarokotteen aiheuttamia.

A:lla ilmenneiden pitkittyneen unettomuuden ja aurinkoihottuman osalta lautakunta toteaa, ettei koronarokotteiden tiedetä niitä aiheuttavan. Lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että A:lla ilmenneet pitkittynyt unettomuus ja aurinkoihottuma olisivat Comirnaty- tai Nuvaxovid-koronarokotteiden aiheuttamia.

Lautakunta toteaa, ettei A:ta koskevista potilaskirjauksista ilmene, että A:n pitkittyneen ripulin syytä olisi tarkemmin tutkittu. Koronarokotteiden ei kuitenkaan tiedetä aiheuttavan pitkittynyttä ripulia. Lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että A:n pitkittynyt ripuli olisi seurausta Comirnaty- tai Nuvaxovid-koronarokotteiden saamisesta. Lautakunta katsoo, ettei A:lle ole aiheutunut lääkevahinkovakuutuksesta korvattavaa pysyvää haittaa. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on maksanut A:lle riittävän korvauksen ripulin aiheuttamasta tilapäisestä haitasta.

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöksiä kokonaisuudessaan vakuutusehtojen mukaisina.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila