Tapahtumatiedot
A (s. 1969) haki 5.3.2020 henkilövakuutusta, joka sisälsi muun muassa kuolemantapauskorvauksen. Hakemuksen yhteydessä A täytti terveysselvityksen, jossa vastasi myöntävästi ihon sairautta ja tapaturmaista vammautumista koskeviin kysymyksiin. A vastasi kieltävästi muun muassa verenpainetautia ja kohonnutta verenpainetta, astmaa ja muuta hengityselinten sairauksia ja tupakointia koskeviin kysymyksiin sekä yleiseen kysymykseen viimeisen viiden vuoden aikana olleista oireista tai sairauksista, jotka ovat vaatineet lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön jatkuvaa seurantaa. Kuolemantapausturva myönnettiin vakioehdoin. Vakuutussopimus alkoi 26.3.2020.
A kuoli 17.9.2021. A:n kuolinpesä haki vakuutuksesta kuolemantapauskorvausta 12.5.2022 päivätyillä, vakuutusyhtiöön 30.5.2022 saapuneilla hakemuksilla. Vakuutusyhtiö pyysi kuolinpesältä 2.6.2022 lisätietoja hoitolaitoksista. Tiedot saatiin 20.6.2022 mennessä.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen 27.6.2022. Yhtiö viittasi saamiinsa selvityksiin, joiden mukaan A:lla oli terveystarkastuksissa 27.2.2018–27.3.2020 todettu kohonneet kolesteroliarvot, kohonneet maksa-arvot, kohonnut verenpaine ja keuhkotoimintojen alenemaa. A:lle oli tehty lähete jatkotutkimuksiin keuhkosairauksien poliklinikalle, mutta A ei ollut mennyt jatkotutkimuksiin. A oli 4.3.2020 kutsuttu terveystarkastukseen, joka oli pidetty 27.3.2020. Tarkastuksessa A oli kertonut joidenkin kuukausien ajan ilmenneestä janon tunteesta ja tihentyneestä virtsaamistarpeesta. A:n paino oli laskenut. Selvityksistä ilmeni lisäksi, että A oli tupakoinut yli 30 vuoden ajan. Yhtiö katsoi, että edellä mainitut seikat olisi tullut ilmoittaa terveysselvityksessä 5.3.2020. Kyseessä oli vakuutussopimuslain 22 §:ssä tarkoitettu vakuutetun tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti. Jos yhtiöllä olisi ollut käytössään oikeat tiedot A:n terveydentilasta, vakuutusta ei olisi myönnetty lainkaan. Yhtiö katsoi olevansa vastuusta vapaa vakuutussopimuslain 24 §:n nojalla, eikä haettua kuolemantapauskorvausta maksettu. Yhtiö palautti A:n kuolinpesälle maksetut vakuutusmaksut 300 euron käsittelymaksulla vähennettynä.
Asiakkaan valitus
A:n kuolinpesä ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
Kuolinpesä katsoo, ettei A ole laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Mikäli tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin katsotaan tapahtuneen, kyse ei ole ollut vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta. Joka tapauksessa kuolinpesä katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut korkeintaan oikeus muuttaa vakuutussopimuksen ehtoja siten, että vakuutussopimukseen olisi otettu kyseisiä sairauksia koskevat rajoitusehdot.
Terveysselvityksen kysymyksessä 32 on kysytty, tupakoiko vakuutuksen hakija tai onko hän tupakoinut säännöllisesti viimeisen vuoden aikana. Kuolinpesä katsoo, että kysymys on ollut niin yleisluonteinen tai tulkinnanvarainen, että täsmällisen vastauksen antaminen on ollut vaikeaa. Näin ollen huolimattomuuden on katsottava puuttuvan tai olleen vähäistä. Sanamuotonsa mukaan kysymys koskee vakuutuksen hakijan hakuajankohdan mukaista tupakointia sekä säännöllistä tupakointia viimeisen vuoden aikana. A:n puolison mukaan A oli vakuutuksen teon aikoihin tupakoimatta, ”tupakkalakossa”, ja ilmeisesti kysymykseen on vastattu sen hetkisen tilanteen mukaan. Kysymykseen vastaaminen on edellyttänyt hakijan omaa arviointia omasta tupakoinnistaan.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että A:lla on ennen vakuutuksen myöntämistä ollut veren kohonnut kolesterolitaso, kohonneet maksa-arvot, kohonnut verenpaine ja keuhkojen toiminnan alenemaa. Yhtiö on viitannut päätöksessään lääkärikäyntiin 27.3.2020, jossa A on kertonut muun muassa janon tunteesta. Vakuutushakemuksen tekemisen jälkeisellä lääkärikäynnillä tehdyt merkinnät ovat osaltaan ilmeisesti johtaneet siihen, että vakuutusyhtiö on katsonut päätöksessä nimettyjen sairauksien ja oireiden alkaneen ennen vakuutuksen myöntämistä. Ennen vakuutuksen tekoa päivättyjen lääketieteellisten asiakirjojen mukaan A on ollut perusterve. Erilaisten tuntemusten kokeminen on subjektiivista ja oireiden ja tilojen käsittäminen ”vaivaksi” voi vaihdella eri henkilöiden kesken. Vakuutusyhtiön kysymyksen muotoilu antaa mahdollisuuden subjektiiviseen harkintaan ja edellyttää siten vakuutusta hakevan omaa arviota oireen laadusta ja kysymyksen sisällöstä. Osaan terveysselvityksen kysymyksistä vastaaminen on edellyttänyt hakijan omaa arviota siitä, oliko hänen itsestään tekemissä havainnoissa ollut kysymys sairaudesta tai sairauteen yhdistettävissä olevista oireista. A:lla on 27.2.2018–27.3.2020 havaittu lievästi kohonneita kolesteroliarvoja sekä lievää verenpaineen kohoamista. Sairauskertomusmerkinnän 15.4.2020 mukaan A:lla ei ole ollut verenpainelääkitystä ja merkinnän 6.11.2020 mukaan kohonneisiin kolesteroliarvoihin 27.3.2020 aloitettu lääkitys ei ole ollut käytössä. A:n on todettu syövän terveellisesti ja liikkuvan töissä sekä vapaa-ajalla. Laiminlyöntiä ilmoittaa kohonneesta verenpaineesta ja kolesteroliarvoista voidaan pitää enintään vähäisenä. A:lla on todettu diabetes laboratoriotutkimuksissa vasta vakuutuksen hakemisen jälkeen. Hän on voinut vastata diabetesta koskevaan kysymykseen kieltävästi. Spirometrian termejä ja arvoja A ei ole voinut osata tulkita. A:lla ei ollut diagnosoitua keuhkosairautta, ja hengitystieoireet hän on liittänyt flunssakierteeseen, josta vakuutushakemuksessa ei ole ollut kyse.
A:lla on aikaisemmin ollut voimassa samassa vakuutusyhtiössä summaltaan pienempi henkivakuutus, joka on irtisanottu uuden vakuutuksen teon yhteydessä. Tämä vakuutus olisi joka tapauksessa ollut A:n alaikäisten lasten turvana A:n kuoleman jälkeen. Irtisanomisesta oli sovittu uuden vakuutuksen myyneen vakuutusvirkailijan kanssa, mutta irtisanomista ei tuolloin tehty sovitusti. A:n puoliso joutui elokuussa 2021 ottamaan irtisanomisesta yhteyttä pankkiin verkkopankin kautta, jolloin irtisanominen toteutui.
Vakuutussopimuslain 24 §:n 3 momentin mukaan, mikäli vakuutetun tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seuraamukset johtaisivat vakuutuskorvaukseen oikeutetun kannalta ilmeiseen kohtuuttomuuteen, seuraamuksia voidaan sovitella. A:n alaikäisen lapsen osalta jääminen ilman vakuutuskorvausta A:n kuoleman jälkeen on kohtuutonta, vaikka A olisikin täyttänyt vakuutushakemuksen kyselylomakkeen puutteellisesti. Vakuutuskorvauksen epääminen on aiheuttanut A:n puolisolle taloudellisen ahdingon ja vaikuttanut näin alaikäisen lapsen elatukseen. Ahdingon suuruutta on lisännyt se, että muut lapset ovat nuoria, opintojensa alkutaipaleella ja tarvitsevat taloudellista tukea. A:n alaikäinen lapsi on tällä hetkellä lukion toisella luokalla ja tarvitsee jo diagnosoidun sairautensakin vuoksi normaalia enemmän taloudellista ja henkistä tukea.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n kuolinpesän vaatimukset.
Yhtiö viittaa käytössään olevaan, A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen. A:lla on todettu työterveyshuollon alkutarkastuksessa 27.2.2018 kohonneet verenpaineet (148/96 ja 136/93) ja hänelle on määrätty verenpaineen kotiseuranta. A on kuitenkin vastannut terveysselvityksen verenpainetautia ja kohonnutta verenpainetta koskevaan kysymykseen kieltävästi.
Samoin A on vastannut kieltävästi terveysselvityksen astmaa ja muita hengityselinten sairauksia koskevaan kysymykseen. A:lle on 26.3.2018 lähetetty kirje sen jälkeen, kun hän on ollut spirometriassa. A:lla on todettu ventilaatiofunktion (ilman virtaus keuhkoputkissa) kohtalaisen vaikea restriktiivinen ja obstruktiivinen aleneminen, kaikki tilavuudet olivat alentuneet merkittävästi. Avaava lääke ei ollut vaikuttanut puhallusarvoihin. A ohjattiin keuhkolääkärin vastaanotolle, jonne hän ei todennäköisesti ole koskaan mennyt. A on ollut tietoinen keuhkosairaudestaan ja sen seurantatarpeesta. Työterveyden alkutarkastuksessa 27.2.2018 A on kertonut, että rasituksessa hengästyttää. Kuolinpesän vetoamasta flunssakierteestä ei ole mitään mainintaa potilasasiakirjoissa, eivätkä spirometrian tulokset millään tavoin viittaa flunssakierteeseen. Joka tapauksessa hänen olisi pitänyt vastata myöntävästi terveysselvityksen kysymykseen, joka koskee viimeisen viiden vuoden aikana ilmenneitä muita oireita, sairauksia ja vammoja, jotka ovat vaatineet lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön jatkuvaa seurantaa.
Terveysselvityksen tupakointia koskeva kysymys on selkeä ja yksinkertainen. Jos on polttanut viimeisen vuoden aikana, kysymykseen vastataan myönteisesti, vaikka olisi tupakoimatta vakuutushakemuksen allekirjoitushetkellä. Potilaskertomuksessa 27.2.2018 todetaan, että A on tupakoinut yli 30 vuotta noin askin päivässä, ja potilaskertomuksessa 20.3.2020 todetaan, että A tupakoi edelleen, mutta on vähentänyt tupakointia. Kuolinpesän väittämästä tupakkalakosta ei ole mitään näyttöä. Tupakoinnista mainitaan myös myöhemmissä potilaskertomuksissa.
Yhtiö katsoo, ettei terveysselvityksen kysymyksiin vastaaminen edellytä hakijan omaa arviota sairauden tai oireen laadusta. A:n menettelyä ei voida pitää vähäisenä huolimattomuutena.
Vakuutusyhtiö arvioi kaikkien ilmenneiden oireiden ja sairauksien laadun perusteella tulevan kuluriskinsä suuruuden. Jos riski arvioidaan liian suureksi, vakuutusyhtiö voi kieltäytyä myöntämästä vakuutusta. Jotta vakuutusyhtiö voi tehdä tämän arvion, sillä pitää olla käytössään oikeat tiedot. Jos näin ei ole, vakuutusyhtiö tekee uuden arvion saatuaan oikeat tiedot. Päätös, jonka vakuutusyhtiö saamiensa tietojen perusteella tekee, ei ole kannanotto siihen, on vakuutettu terve tai sairas, vaan päätös on vakuutusyhtiön arvio riskistä. Pitkään jatkuneen tupakoinnin, korkean verenpaineen ja hengitysteiden ahtauman yhteisvaikutus muodostaa merkittävän riskin, jonka vuoksi vakuutushakemusta ei olisi hyväksytty ilman lisäselvityksiä, jos A olisi vastannut edellä mainittuihin terveysselvityksen kysymyksiin myöntävästi. A:ta olisi pyydetty toimittamaan keuhkolääkärin tutkimustulokset ja vakuutushakemuksen käsittely olisi keskeytetty, kunnes tutkimustulokset olisivat olleet saatavilla. Lopputuloksena olisi ollut vakuutushakemuksen käsittelyn päättäminen, koska A ei mennyt jatkotutkimuksiin. Mikäli vakuutushakemus olisi käsitelty sillä terveysselvityksellä, mikä on nyt tullut esille (pitkään jatkunut tupakointi, korkea verenpaine ja keuhkoahtaumatauti), ei mitään haetuista vakuutusturvista olisi myönnetty. Rajoitusehdoilla vakuutuksia ei olisi myönnetty.
A:lla ja hänen puolisollaan on ollut aikaisemmin samassa vakuutusyhtiössä lainaturvavakuutus, jonka he ovat irtisanoneet päättymään 1.9.2021 eli yli vuoden kuluttua nyt kysymyksessä olevan vakuutuksen voimaantulosta. Toisin kuin kuolinpesä esittää, aikaisempaa vakuutusta ei ole irtisanottu samalla kun uusi vakuutus on otettu.
Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön mukaan vakuutusehtoja voidaan sovitella vain poikkeustapauksissa. Kuolinpesä katsoo vakuutuskorvauksen menettämisen olevan kohtuutonta A:n alaikäisen lapsen osalta, mutta ei esitä sovittelulle ja väitetylle kohtuuttomuudelle mitään perusteluja. Pelkästään se seikka, että edunsaaja on alaikäinen, ei ole peruste sovittelulle.
Selvitykset
1. Terveysselvitys
A on allekirjoittanut terveysselvityksen 5.3.2020. Terveysselvityksen kysymykset 11–31 koskevat lomakkeen tekstin mukaan viittä viimeksi kulunutta vuotta.
Kysymyksessä 12 on kysytty ”Har du eller har du haft blodtryckssjukdom eller förjöht blodtryck? Meddela de 3 senast värdena och datum.” A on vastannut kysymykseen kieltävästi.
Kysymyksessä 23 on kysytty ” Har du eller har du haft astma eller någon annan sjukdom i andningsorganen?” A on vastannut kysymykseen kieltävästi.
Kysymyksessä 31 on kysytty ”Har du under de senaste 5 åren haft några andra symptom eller någon annan sjukdom eller skada än de som nämnts ovan till vilken eller vilka du har behövt eller behöver läkares eller någon annan yrkesutbildat hälsovårdpersonals kontinuerliga uppföljning?”. A on vastannut kysymykseen kieltävästi.
Kysymyksessä 32 on kysytty ”Röker du eller har du rökt regelbundet under det senaste året?”. A on vastannut kysymykseen kieltävästi.
2. Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 2.5.2016–2.9.2021. Lisäksi käytössä on kuolemansyylausunto 10.2.2022.
Työterveyslääkärin alkutarkastusta 27.2.2018 koskevan tekstin esitiedoissa todetaan muun muassa, että A on tupakoinut yli 30 vuoden ajan noin askin päivässä ja hänellä on ollut jonkin verran hengenahdistusoiretta rasituksessa. Vastaanotolla verenpainemittauksessa on saatu lukemat 148/96 mmHg ja 136/93 mmHg. Verenpaineen osalta on ohjeistettu kotiseuranta ja sovittu, että lääkäri soittaa myöhemmin A:lle verenpaineasiassa. A:lle on ohjelmoitu laboratoriotutkimuksia ja spirometria. Tekstin 22.3.2018 mukaan spirometriassa on todettu ventilaatiofunktion kohtalaisen vaikea restriktiivinen ja obstruktiivinen aleneminen. Avaavalla lääkkeellä ei ole tullut esiin diagnostisesti merkitseviä muutoksia puhallusarvoihin. Työterveyslääkäri on tehnyt konsultaatiopyynnön keuhkosairauksien erikoisalalle. Tekstin 26.3.2018 mukaan A:ta ei ole tavoitettu puhelimitse useasta yrityksestä huolimatta. A:lle on postitettu kirje, jossa suositetaan ajan varaamista keuhkolääkärille spirometriatulosten vuoksi jatkotutkimustarpeen arvioon.
Työterveyshuollon merkinnän 4.3.2020 mukaan A:lle on varattu ajat määräaikaistarkastuksiin. Työterveyshoitajan tekstin 20.3.2020 mukaan A:n työterveyshuollon alkutarkastus on jäänyt kesken vuonna 2018. Spirometrian perusteella suunniteltuja jatkotutkimuksia ei ole tehty. Tekstin esitiedoissa mainitaan, että A on tupakoinut edelleen, mutta on vähentänyt tupakointia ja pyrkinyt lopettamaan. Työterveyslääkärin tekstin 27.3.2020 mukaan A:lla ei ole ollut käytössä säännöllisiä lääkityksiä. Vastaanotolla mitatessa verenpaine on ollut 151/94 mmHg. A:lla on todettu laboratoriokokeiden perusteella diabetes ja veren kohonneet kolesteroliarvot, ja näihin on aloitettu lääkitykset. Verenpaineseurantaa on ohjeistettu tekemään kotona.
Kuolemansyylausunnon 10.2.2022 mukaan A:n peruskuolemansyyksi on katsottu vaikea-asteinen sydämen sepelvaltimotauti ja välittömäksi kuolemansyyksi sydämen takaseinämän infarkti.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko A laiminlyönyt terveysselvitystä 5.3.2020 täyttäessään tiedonantovelvollisuuttaan vähäistä suuremmasta laiminlyönnistä, ja onko vakuutusyhtiö vastuusta vapaa tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin perusteella.
Sovellettavat lainkohdat
Vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.
Vakuutussopimuslain 24 §:n 2 momentin mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Jos vakuutuksenantaja tosin olisi myöntänyt vakuutuksen mutta ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla, kuin oli sovittu, vakuutuksenantajan vastuu rajoittuu siihen, mikä vastaa sovittua vakuutusmaksua tai niitä ehtoja, joilla vakuutus olisi myönnetty. Lainkohdan 3 momentin (14.5.2010/426) mukaan, jos 1 tai 2 momentissa säädetyt seuraamukset johtaisivat vakuutuksenottajan tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kannalta ilmeiseen kohtuuttomuuteen, niitä voidaan sovitella.
Asian arviointi
Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Ellei hän ole täyttänyt tätä laissa asetettua velvollisuuttaan, on laiminlyönnin seuraukset arvioitava henkilövakuutuksessa vakuutusyhtiön vastuun osalta vakuutussopimuslain 24 §:n mukaisesti. Kyseeseen voi tällöin tulla vakuutuksen jatkuminen muutetuin ehdoin tai vakuutuksen irtisanominen riippuen siitä, mikä vakuutuksenantajan vastuunvalintaratkaisu olisi ollut, mikäli oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu.
Arvioitaessa, onko vakuutuksenottaja tai vakuutettu syyllistynyt tiedonantovelvollisuuden laiminlyömiseen, ja arvioitaessa hänen mahdollisen huolimattomuutensa laatua on muun muassa otettava huomioon hänellä vakuutusta otettaessa käytettävissä olleet tiedot ja vallinneet olosuhteet. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota vakuutuksenantajan esittämien kysymysten laatuun ja selkeyteen. Huolimattomuuden voidaan katsoa puuttuvan tai olevan vähäistä esimerkiksi, jos vakuutuksenantajan kysymys on ollut niin yleisluontoinen tai tulkinnanvarainen, että täsmällisen ja täydellisen vastauksen antaminen on vaikeaa.
Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan A on 27.2.2018 ollut työterveyslääkärin alkutarkastuksessa. Tällä käynnillä hän on kertonut, että on tupakoinut noin askin päivässä yli 30 vuoden ajan. Rasituksessa A:lla on ollut jonkin verran hengenahdistusoiretta. Vastaanotolla tehdyissä verenpainemittauksissa verenpaine on ollut 148/96 mmHg ja 136/93 mmHg ja A on saanut ohjeistuksen verenpaineen kotiseurannasta, minkä lisäksi on sovittu, että lääkäri soittaa myöhemmin A:lle verenpaineen tarkistamiseksi. A:lle on ohjelmoitu spirometriatutkimus, jossa tekstin 22.3.2019 mukaan on todettu ventilaatiofunktion kohtalaisen vaikea restriktiivinen ja obstruktiivinen aleneminen. A:ta ei ole tavoitettu puhelimitse. Hänelle on 26.3.2018 lähetetty kirje jatkotutkimusten tarpeesta. Terveydenhoitajan merkinnän 20.3.2020 mukaan A on edelleen tupakoinut, mutta on vähentänyt tupakointia ja pyrkinyt lopettamaan.
Terveysselvityslomakkeen kysymyksessä 12 on kysytty, onko hakijalla tai onko hänellä viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut verenpainetauti tai kohonnut verenpaine, ja pyydetty ilmoittamaan viimeisimmät kolme mittausarvoa. Verenpaine on normaali, kun se on alle 130/85 mmHg. Verenpainetaso on lievästi koholla välillä 130–139/85–89 ja koholla, kun paine on 140/90 tai enemmän. Isompi luku (systolinen eli yläpaine) ilmoittaa valtimon sisällä olevan paineen sydämen supistuksen aikana. Pienempi luku (diastolinen eli alapaine) ilmoittaa paineen sydämen lepovaiheen aikana. (Lääkärikirja Duodecim 16.5.2023, Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)) Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sille toimitetusta lääketieteellisestä selvityksestä ilmene toistuvia mittaustuloksia. Lautakunta katsoo, ettei yksittäisellä kerralla todetun kohonneen verenpaineen mittaustuloksen ilmoittamatta jättämistä voida tässä tapauksessa pitää vähäistä suurempana huolimattomuutena terveysselvitystä täytettäessä.
Terveysselvityksen kysymyksessä 23 on kysytty, onko hakijalla tai onko hänellä viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut astma tai jokin muu hengityselinten sairaus. Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla on maaliskuussa 2018 tehdyssä spirometriatutkimuksessa todettu ventiolaatiofunktion kohtalaisen vaikea alenema. Lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan A:lle on lähetetty kirje, jossa on suositeltu jatkotutkimuksia, mutta tutkimukset eivät kuitenkaan ole toteutuneet. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A:lla ole esitetyn selvityksen perusteella diagnosoitu tutkimuslöydöksen perusteella hengityselinten sairautta. A:n ei voida katsoa olleen terveysselvitystä 5.3.2020 antaessaan tietoinen siitä, että hänellä olisi hengityselinten sairaus. A:n ei voida katsoa laiminlyöneen tiedonantovelvollisuuttaan tältä osin. A:lle ei ole myöskään määrätty hengitysoireiden osalta lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön jatkuvaa seurantaa, joten A:n ei voida katsoa laiminlyöneen tältä osin tiedonantovelvollisuuttaan myöskään kysymykseen 31 vastatessaan.
Terveysselvityksen kysymyksessä 32 on kysytty, tupakoiko hakija tai onko hän tupakoinut säännöllisesti viimeisen vuoden aikana. A on vastannut kysymykseen kieltävästi. Ottaen huomioon työterveyshoitajan vastaanottokäynnillä 20.3.2020 tehty merkintä, jonka mukaan A on edelleen tupakoinut, Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että A on tupakoinut terveysselvitystä täyttäessään, ja hänen olisi pitänyt vastata kysymykseen myönteisesti.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön vastuu tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntitapauksissa määräytyy vakuutussopimuslain 24 §:n 2 momentin mukaan sen mukaisesti, millaisen vastuunvalintaratkaisun vakuutusyhtiö olisi tehnyt, jos sillä olisi ollut ratkaisua tehdessään oikeat tiedot. Jos vakuutusta ei olisi myönnetty lainkaan, vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa. Edellä todetun mukaisesti A:n tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti verenpaineen osalta on ollut korkeintaan vähäistä, eikä laiminlyöntiä ole tapahtunut spirometriatuloksen osalta. Näitä seikkoja ei siten huomioida vakuutussopimuslain 24 §:n mukaisia seurauksia arvioitaessa, vaan asiaa arvioitaessa otetaan huomioon ainoastaan tupakointia koskeva laiminlyönti. Vakuutusyhtiö ei ole väittänyt eikä Vakuutuslautakunta muutenkaan pidä todennäköisenä, että vakuutus olisi jätetty myöntämättä pelkän tupakoinnin vuoksi. Vakuutusyhtiö ei siten ole vastuusta vapaa. Vakuutuslautakunta suosittaa käsittelemään A:n kuolinpesän korvaushakemuksen vakuutuksen ehtojen mukaisesti.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole vastuusta vapaa. Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee A:n kuolinpesän korvaushakemuksen vakuutussopimuksen ehtojen mukaisesti.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Korkeamäki
Koskiniemi
Kummoinen
Rahijärvi