Tapahtumatiedot

Asiakas oli 7.4.2023 soittanut LVI-teknikolle ja kertonut havainneensa kylpyhuoneen lattialla runsaasti vettä. Asiakas haki korvausta vuotovahingosta kotivakuutuksestaan. Vahingon kartoitusraportin 12.4.2023 mukaan LVI-teknikko oli avannut vuotokohtaa suihkuseinästä ja korjannut vuotokohdan väliaikaisesti. Raportin mukaan vuoto sijaitsi hanakulman liitoksessa kiviseinän sisällä ja vuodon syy oli liitoskohdan rikki hapettuminen. Vuoto oli kastellut pesuhuoneen, saunan ja oleskelutilan seinä- ja lattiarakenteita.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 21.4.2023. Yhtiö totesi, että rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus-, työ- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja. Vakuutusyhtiö katsoi, että vahinkokartoituksessa 12.4.2023 oli todettu, että hanakulmia ei ollut asennettu määräysten mukaisesti laatan pinnan tasalle hanakulmarasiaan vaan hanakulma oli seinän sisässä. Vuotaneen putken vuotokohta ei ollut tiiviisti hanakulmarasian ja suojaputken sisässä. Lisäksi hanakulmaa vaihdettaessa oli pitänyt tehdä purkutöitä väärän asennustavan takia, ja kartoituksessa ei ollut todettu hanakulmien suojakoteloa vuotaneessa hanakulmassa eikä paikallaan olevassa lämpimän puolen liitoksessa. Kyseinen asennustapa suihkun hanakulmissa ei estä veden pääsyä rakenteisiin, jos hanakulmaan tai putkeen tulee vuoto. Yhtenäisen suojaputken ja hanakulmarasian tehtävä on johtaa vuoto näkyville. Lisäksi vakuutusyhtiö totesi, että ainoastaan vahingoittuneet messinkiosat ilman suojakoteloa olivat olleet kartoittajan käytössä eikä vakuutusyhtiölle ollut annettu mahdollisuutta todentaa määräysten mukaista asennusta.

Asiakas haki muutosta vakuutusyhtiön päätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Uudessa ratkaisussaan 3.8.2023 yhtiö ei muuttanut aiempaa korvauspäätöstään.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön päätökseen asiamiehensä välityksellä. Asiakas vaatii 20 000 euron kertakorvausta kylpyhuoneen, saunan ja olohuoneen kunnostamiseksi. 

Asiakkaan asiamiehenä toimiva LVI-teknikko toteaa, että hän saapui paikalle 7.4.2023, jolloin oli nähtävissä vesikalusteen poistamisen jälkeen, että vesi tulee kylmän puolen muovisesta suojakotelosta. Tällöin he ottivat yhteyttä vakuutusyhtiön päivystysnumeroon, ja heitä kehotettiin jättämään soittopyyntö. He odottivat soittoa noin kolme tuntia, mutta numerosta ei koskaan soitettu takaisin. Koska soittoa ei kuulunut, oli tilanteessa ryhdyttävä toimeen, jotta vesi saataisiin kulkemaan asiakkaille. LVI-teknikko irrotti kylmän veden hanakulmasta rikkoutuneen jatkon, josta koko vuoto oli aiheutunut. Uutta jatkoa asennettaessa koko hanakulma rikkoutui seinän sisältä. Siinä vaiheessa mahdollisuudet olivat vähissä, kun huomattiin, ettei muoviputki liiku suojakotelossa. Ainoa vaihtoehto oli piikata yksi laatta auki, jotta hanakulma saataisiin vaihdettua uuteen. Samalla oli rikottava suojakotelo ja revittävä suojaputkea. Tämän jälkeen hanakulma yhdistettiin väliaikaisesti kalusteeseen. LVI-teknikon purkaessa hanakulman suojakotelon se oli asiallisesti asennettu laatan ulkopintaan, eikä siinä näkynyt asennusvirhettä. Teknisen tarkastajan pöytäkirjassa on mainittu, että kartoituksessa olisi todettu, ettei hanakulmia ollut asennettu määräysten mukaisesti. Asiakas ihmettelee tätä suuresti, koska vahingon kartoitusraportissa 12.4.2023 ei ollut tällaista mainintaa. Vuotanut hanakulma ei ollut paikallaan, kun vahinkokartoittaja saapui paikalle tekemään raporttiaan. Hanakulman jatke oli kiviseinässä asiallisesti tiiviin ja oikein asennetun suojakotelon sisällä. Suojakotelon reuna oli klinkkerin ulkoreunan tasalla, jopa hieman yli. Hanakulman suojakotelon toimivuuden voi nähdä klinkkerin pinnassa olevista vuotojäljistä. Vuodon kestosta ei pysty tarkasti sanomaan. Asiakas havaitsi vuodon vasta, kun vettä oli tullut runsaasti.

Vakuutusyhtiön ympärivuorokautinen palvelu ei toiminut. Asiassa ei saatu ohjeita, kuinka vahinko on dokumentoitava ennen korjausta. Jos tällaiset ohjeet olisi saatu, olisi dokumenteissa näkynyt, että kaikki oli tehty oikein. Tarkastaja on tehnyt päätöksen oman oletuksensa perusteella, vaikka kartoitusraportissa ei ole mainintaa asennusvirheestä tai siitä, että hanakulmien suojakotelot puuttuisivat tai että ne olisivat olleet väärin asennettu. Lisäksi LVI-teknikko on todennut tarkastajalle lähettämässään lausumassa, että hanakulma oli asennettu oikein suojakoteloonsa. Hanakulmien näkyminen on myös dokumentoitu vahinkokartoituksesta tehtyyn raporttiin liitetyissä valokuvissa. Kylpyhuoneen asennukset ovat täyttäneet rakennusajankohdan rakentamismääräykset.

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa. Vakuutusyhtiö viittaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D1 (1987). Hanan asennusaikana voimassa olleiden rakentamismääräysten ja -ohjeiden tarkoituksena on mahdollistaa putkistovuodon varhainen havaitseminen ja korjaaminen ilman merkittäviä vaurioita rakenteille sekä ehkäistä laajojen kosteusvaurioiden syntyminen. Tässä tapauksessa hanakulman vuotaminen suoraan seinärakenteen sisään jäi hanan rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisen asennustavan vuoksi huomaamatta ennen veden havaitsemista kylpyhuoneen lattialla. Vuoto oli mahdollisesti jatkunut huomaamatta jo pitkään aiheuttaen talon rakenteille vahinkoa. Vakuutusyhtiö toteaa, että jos määräyksiä ja ohjeita olisi noudatettu, vuoto olisi jo sen alettua ohjautunut suojaputkeen tai tullut näkyviin.

Ottaen huomioon vahingon laajuus ja se, että kartoitusraporttiin sisältyvissä puretuista osista otetuissa valokuvissa ei ollut hanakulman suojakoteloa, asianmukaisen kotelon asennuksesta ennen vahinkoa ei ole esitetty riittävää näyttöä. Hana oli kartoitusraportista saatavilla olevien selvitysten perusteella asennettu rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisesti. Tämän vuoksi hanakulman liitoksen pettämisestä aiheutunut vahinko ei ole rajoitusehdon perusteella vakuutuksesta korvattava tapahtuma.

Sopimusehdot ja rakentamismääräykset

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2022 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Kohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Kohdan 6 (Korvauksen ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 6.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus-, työ- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) kohdan 2.5.1 Sijoittaminen, Määräykset mukaan rakennukseen asennettava vesijohto on sijoitettava siten, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä ja rakenteita särkemättä korjata tai vaihtaa. Johdon sijoittaminen muulla tavalla sallitaan seuraavin edellytyksin:
- Johto tehdään putkista, jotka sellaisenaan tai sijaintipaikan olosuhteiden edellyttämällä tavalla suojattuina antavat hyvän varmuuden syöpymistä ja muuta vahinkoa vastaan
- Johto tiiviydeltään ja kestävyydeltään vastaa yhtenäistä putkea
- Johdolle suoritetaan painekoe niin aikaisessa vaiheessa, että tarvittavat korjaukset voidaan tehdä ennen johdon peittämistä

Kohdan 2.5.1 Ohjeet mukaan vesijohto asennetaan ensisijaisesti siten, että mahdollinen vuoto voidaan helposti havaita ja että vuodosta johtuva vahinko on katsottava vähäiseksi. Lisäksi sijoittamisessa otetaan huomioon, että korjaus voidaan helposti ja vähäisin kustannuksin tehdä.

Em. vaatimukset täyttyvät, jos vesijohto asennetaan seuraavasti:
- näkyville
- suojaputkeen siten, että vaihtaminen on mahdollista
- avattavaan kanavaan
- ryömittävään tilaan
- vaivattomasti irrotettavan rakenneosan, kuten esimerkiksi alaslasketun katon, verhokotelon tai kaappien päällyksen taakse
- maahan, ellei sellainen sijaitse pohjalaatan alla, vaikeasti lävistettävien pintojen alla (teräsbetoni) tai muuten vaikeasti aukaistavien pintojen alla (vilkas liikenne).

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, onko vuotovahinko aiheutunut hanakulman asennus- tai rakentamisvirheestä.

Korvauksenhakijalla on näyttötaakka korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Jos vakuutusyhtiö vetoaa rajoitusehtoon, vakuutusyhtiön tulee vastaavasti osoittaa rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.

Vakuutusyhtiö on vedonnut Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) määräyksiin ja ohjeisiin vesijohtojen sijoittamisesta. Asiakas taas on vedonnut siihen, että ennen vahinkokartoittajan käyntiä hanakulma oli oikein asennettuna suojakoteloonsa ja hanakulman suojakotelo asennettu asianmukaisesti laatan ulkopintaan. Asiakas toteaa, että kartoitusraportissa ei ole mainintaa siitä, että hanakulmien suojakotelot puuttuisivat tai että ne olisivat olleet väärin asennettu.

Rakentamisajankohtana vuonna 1996 hyvää rakennustapaa määrittäneet ohjeet ja määräykset ovat edellyttäneet, että vesijohto sijoitetaan siten, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä ja rakenteita särkemättä korjata tai vaihtaa. Lisäksi vesijohto asennetaan ensisijaisesti siten, että mahdollinen vuoto voidaan helposti havaita ja että vuodosta johtuva vahinko on katsottava vähäiseksi.

Asiassa ei ole toimitettu kuvia tai muuta selvitystä hanan asennuksesta ennen 12.4.2022 tehtyä vahinkokartoitusta, jolloin LVI-teknikko oli jo korjannut vuodon väliaikaisesti. Kartoitusraportissa todetaan, että LVI-teknikko oli avannut vuotokohtaa suihkuseinästä. Vuotokohdalta laatoitus oli piikattu auki. Kartoitusraportin mukaan vuoto sijaitsi kylmän puolen hanakulman liitoksessa kiviseinän sisässä. Kuvissa ei näy hanakulman suojakoteloa.

FINE toteaa, että kartoitusraportin kuvissa ei ole hanakulman suojakoteloa myöskään paikallaan olevassa lämpimän puolen liitoksessa. Raportissa on kuvat puretuista liitososista, mutta kuvia mahdollisesti puretusta hanakulman suojakoteloista ei ole esitetty.

FINE katsoo kartoitusraportin perusteella selvitetyksi, että hanakulmia ei ollut asennettu laatan pinnan tasalle hanakulmarasiaan, vaan vuotanut hanakulman liitos on sijainnut seinärakenteen sisäpuolella. Jos hanakulman liitoskohta olisi asennettu tiiviisti hanakulmarasian ja suojaputken sisään sekä laatan pinnan tasalle, vuoto ei olisi päässyt imeytymään suoraan seinärakenteeseen ja sieltä muihin rakenteisiin. FINE katsoo osoitetuksi, että hanakulmaa ei ollut asennettu määräysten edellyttämällä tavalla siten, että vuoto olisi voitu havaita helposti. Lisäksi asennustavan takia hanakulman vaihtaminen on edellyttänyt rakenteiden purkamista. Koska rakenteiden kärsimä vuotovahinko on aiheutunut hanakulman virheellisestä asennustavasta, vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                         
Esittelijä Pulkkinen