Tapahtumatiedot
Tilitoimisto A Oy:n asiakkaana ollut V on toimittanut A Oy:lle vahingonkorvausvaatimuksen 5.11.2021. A Oy on asiamiehen avustuksella kiistänyt vaatimuksen kirjallisesti 19.11.2021. Toukokuun 2023 lopussa V on nostanut vahingonkorvauskanteen käräjäoikeudessa A Oy:tä vastaan. A Oy teki haastehakemuksen saatuaan vakuutusyhtiölleen vastuuvakuutusilmoituksen, mutta vakuutusyhtiö katsoo, että A Oy:n korvausvaatimus vakuutusyhtiötä kohtaan on vakuutussopimuslain 73 §:n nojalla vanhentunut.
Asiakkaan valitus
Asiakas pyytää, että Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon asiakkaan vastuuvakuutuksesta.
Taustaa
Asiakas A Oy (jäljempänä myös hakija) on tilitoimisto, jonka osakekannan on omistanut 1.9.2022 saakka E Oy ja sen jälkeen R Oy. Ostajalla ja myyjällä ei ole minkäänlaista sidonnaisuutta toisiinsa. Hakijan tilitoimistoasiakkaana on ollut vuosia V ja hänen yhtiöitään. V on toimittanut asiamiehensä kautta hakijalle 5.11.2021 päivätyn korvausvaatimuksen. Hakija on kääntynyt erään lakimiehen puoleen, joka on vastannut vaatimukseen 19.11.2021. Tämän jälkeen V:stä ei ole kuulunut mitään ennen kuin vasta toukokuun 2023 lopussa, jolloin hakija on saanut tiedoksi käräjäoikeudesta haasteen. Kanteessaan V vaatii vahingonkorvausta hakijalta.
Hakija on vastannut kanteeseen ja on kiistänyt sen. Hakijalla on ollut vakuutusyhtiössä yritysvakuutus, johon on kuulunut muun muassa vastuuvakuutus. Hakijan silloisen omistajayhtiön edustaja, joka ei ole itse toiminut tilitoimistoyrittäjänä, ei ole tiennyt vastuuvakuutuksen olemassaolosta eikä sen kattavuudesta. Toisaalta, koska hakijan osakekannan yrityskauppa tehtiin 1.9.2022 eikä V:stä ollut enää marraskuun 2021 jälkeen kuulunut mitään, vakuutusten kattavuutta ei ole selvitetty eikä vahinkoilmoitusta ole silloin tehty.
Yrityskaupan yhteydessä ostajalle R Oy:lle tai sen omistaja H:lle myyjä ei kertonut mitään siitä, että marraskuussa 2021 hakijaan oli kohdistettu vahingonkorvausvaatimus. Tällaisesta vaatimuksesta ei ole em. kauppakirjassa mitään mainintaa. Näin ollen hakijan uusi omistaja ei ole pystynyt tekemään vastuuvahinkoilmoitusta vakuutusyhtiölle. Kun hakija sai tiedoksi haasteen toukokuussa 2023, se teki vastuuvahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle, joka antoi siihen kielteisen korvauspäätöksen 7.6.2023.
Miksi vakuutusyhtiön päätös on virheellinen?
Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momenttiin. Hakijan enempää vanha kuin uusikaan omistaja ei ole tiennyt vastuuvakuutuksen olemassaolosta vuoden kuluessa laskettuna marraskuusta 2021. Uusi omistaja R Oy ei ole edes tiennyt ennen toukokuuta 2023, että sen ostamaan hakijayhtiöön oli kohdistettu marraskuussa 2021 korvausvaatimus. Näin ollen uudella omistajalla ei ole ollut tietoa myöskään vakuutustapahtumasta. Tähän nähden se ei ole voinut tehdä marraskuuhun 2022 mennessä vastuuvahinkoilmoitustakaan.
Kuten edellä on todettu, V ei ollut missään yhteydessä hakijaan ennen toukokuuta 2023, jolloin hän aloitti oikeudenkäynnin. Hakijalla ei ole tämän vuoksi ollut aihetta uskoa, että hän ryhtyisi oikeudellisiin toimiin sitä kohtaan, eli tietoa oletettavasta vahinkoseuraamuksestakaan ei ole ollut. Edellä sanotun vuoksi hakija katsoo, että vahinkoilmoitus on tehty oikeassa ajassa.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että hakijalla on ollut vakuutusyhtiössä vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen sisältävä vakuutus 15.9.2017 alkaen 12.10.2022 asti. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksenottaja ja vakuutusyhtiö ovat vakuutussopimuksen osapuolet ja vakuutuksenottaja on se, joka on tehnyt vakuutusyhtiön kanssa vakuutussopimuksen eli tässä tapauksessa hakija, eikä sillä ole merkitystä, kuka milläkin hetkellä omistaa yhtiön. Vakuutus koskee vakuutusyhtiön mukaan siten yhtiötä, eikä kyseessä ole tilanne, jossa vakuutettuna olisi joku muu kuin vakuutuksenottaja, jolloin vakuutuksen voimassaolon tuloa vakuutetun tietoon on arvioitava kussakin yksittäistapauksessa erikseen esitetyn näytön pohjalta. Vakuutusyhtiön mukaan hakijalle on toimitettu vuosittain uusi vakuutuskirja sekä vakuutusehdot.
Hakijan vanha tai uusi omistaja ei ole ollut tietoinen vakuutuksen voimassaolosta vuoden kuluessa laskettuna marraskuusta 2021. Hakijayhtiö on vuonna 2022 siirtynyt yrityskaupan myötä R Oy:n omistukseen. Yrityskaupan yhteydessä ei ole ollut mitään puhetta vireillä olevista tai mahdollisista yhtiötä vastaan nostettavista oikeudellisista toimista. Hakija on saanut tiedon vahinkotapahtumasta toukokuussa 2023, kun hakijaa kohtaan on nostettu kanne käräjäoikeudessa V:n toimesta. Hakijalla ei ole ollut aihetta uskoa, että sitä kohtaan ryhdyttäisiin oikeudellisiin toimiin. Hakija on vakuutusyhtiön mainitsemin tavoin kääntynyt marraskuussa 2021 asiamiehen puoleen, jotta se on voinut antaa vastauksen V:n silloin esittämään vaateeseen. Tämän jälkeen asiassa ei kuitenkaan tapahtunut mitään useaan vuoteen, minkä vuoksi hakija ei odottanut, että sitä vastaan ryhdyttäisiin oikeudellisiin toimiin.
Vakuutustapahtuma ei ole hakijan näkemyksen mukaan tapahtunut 19.11.2021, vaan vasta toukokuussa 2023, jolloin V on nostanut kanteen hakijayhtiötä vastaan. Hakija on tehnyt vastuuvahinkoilmoituksen heti saatuaan haasteen tiedoksi. Hakijan oikeus korvaukseen ei ole vanhentunut.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutuksenottaja A Oy (jäljempänä myös ”vakuutuksenottaja”) on pyytänyt asiamiehensä avustuksella Vakuutuslautakunnalta lausuntoa siitä, onko korvausta vastuuvakuutuksesta haettu laissa asetetussa vuoden määräajassa. Vakuutuksenottajan asiakas (jäljempänä ”vahingonkärsinyt”) on esittänyt vakuutuksenottajalle vaatimuksen 5.11.2021, jonka perusteella vakuutuksenottaja on tehnyt korvausvaatimuksen vakuutusyhtiöön 11.5.2023. Vakuutusyhtiö kiistää esitetyn vaatimuksen vahingon korvaamisesta seuraavin perustein.
Vakuutuksenottajana olevan yhtiön, A Oy:n, asiakas on 5.11.2021 kohdistanut yhtiöön korvausvaatimuksen. Korvausvaade on esitetty, kun vahingonkärsinyt on vastaanottanut Verohallinnon 16.9.2021 päivätyn päätöksen verotuksen oikaisusta. Edellä mainitulla päätöksellä vahingonkärsinyt on velvoitettu suorittamaan 2 542,88 euroa verokorotusta ja 5 703,85 euroa veronlisäystä. Vakuutuksenottajan silloinen asiamies on vastannut vahingonkärsineen vaateeseen 19.11.2021. Haastehakemus käräjäoikeudelle on jätetty asiassa 29.4.2023 ja vahinkoilmoitus on sittemmin jätetty vakuutusyhtiöön 11.5.2023 sähköpostitse.
Vakuutusyhtiö on antanut asiassa kielteisen korvauspäätöksen vastuuvakuutuksesta 11.5.2023, sillä vakuutetun oikeus korvaukseen on vanhentunut. Tässä tapauksessa vakuutuksenottaja on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta viimeistään 5.11.2021, kun vahingonkärsinyt on esittänyt korvausvaateen vakuutuksenottajalle. Siten vakuutuksenottaja on menettänyt oikeutensa saada korvausta, koska vahinkoilmoitus on jätetty vakuutusyhtiöön vasta 11.5.2023 eli yli vuosi (1) siitä, kun vakuutuksenottaja sai tiedon vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Näin ollen vahinko ei ole tullut korvattavaksi vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksen perusteella.
Sovellettavat ehdot ja säännökset
A Oy:llä on tapahtumahetkellä ollut voimassa taloudellinen vastuuvakuutus. Vahinko kohdistuu kaudelle 1.1.2021–31.12.2021 ja siihen sovelletaan Yleisiä sopimusehtoja sekä taloudellisen vastuuvakuutuksen ehtoja.
Vakuutussopimuslain (543/1994) 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Edelleen 2 momentin mukaan jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.
Hallituksen esityksessä todetaan, että ehdotetun momentin mukaan vuoden määräaika alkaa kulua siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Tiedon saaminen vakuutuksen voimassaolosta ja vakuutustapahtumasta vastaa asiallisesti nykyisen säännöksen ilmaisua tiedon saamisesta mahdollisuudesta saada korvausta. Tieto vakuutuksen voimassaolosta tarkoittaa tietoa siitä, että on olemassa ja käytettävissä vakuutus, jonka korvauspiiriin vakuutustapahtuma ja siitä aiheutuvat vahinkoseuraamukset kuuluvat. (HE 63/2009 vp, s. 28–29)
Vakuutusyhtiön kanta
Tapauksessa on arvioitavana se, onko korvausvaatimus esitetty vakuutusyhtiöön määräajassa. Vakuutussopimuslain 73 §:n mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Vakuutussopimuslain 73 §:n esitöiden (HE 63/2009 vp, s. 29) mukaan tieto vakuutuksen voimassaolosta tarkoittaa tietoa siitä, että on olemassa ja käytettävissä vakuutus, jonka korvauspiiriin vakuutustapahtuma ja siitä aiheutuvat vahinkoseuraamukset kuuluvat.
Yleisten sopimusehtojen kohdan 2.5.1 mukaan vakuutustapahtumasta on viipymättä ilmoitettava vakuutusyhtiöön vahingon tarkastus- ja muita toimenpiteitä varten. Lisäksi yleisten sopimusehtojen mukaan vakuutussopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Taloudellisen vastuuvakuutuksen ehtokohdan 9.1 mukaan vakuutuksenottajan pitää tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle välittömästi, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan. Vakuutusyhtiö ei korvaa edellä mainitun määräajan jälkeen ilmoitettuja vahinkoja.
Vakuutuksenottaja vetoaa Vakuutuslautakunnalle osoittamassaan lausuntopyynnössä ensinäkin siihen, ettei vanha tai uusikaan yhtiön omistaja ole tiennyt vakuutuksen olemassaolosta vuoden kuluessa laskettuna marraskuusta 2021, jolloin vakuutustapahtuma sattui. Lisäksi uusi omistaja ei ole tiennyt ennen toukokuuta 2023, että yhtiöön oli kohdistettu 5.11.2021 korvausvaatimus vahingonkärsineen toimesta. Siten uudella omistajalla ei ole ollut tietoa myöskään vakuutustapahtumasta, eikä se näin ollen ole voinut tehdä vahinkoilmoitustakaan määräajassa.
A Oy:llä on ollut vakuutusyhtiössä taloudellisen vastuuvakuutuksen sisältävä vakuutus 15.9.2017 alkaen 12.10.2022 asti. Vakuutuksenottaja ja vakuutusyhtiö ovat vakuutussopimuksen osapuolet. Vakuutuksenottaja on se, joka on tehnyt vakuutusyhtiön kanssa vakuutussopimuksen eli tässä tapauksessa A Oy. Vakuutussopimuksessa sillä ei ole merkitystä, kuka yhtiön milläkin hetkellä omistaa. Vakuutus säilyy vakuutuksenottajan hyväksi voimassa omistajanvaihdoksista huolimatta, ja vakuutuksenottajalla säilyy samat oikeudet ja velvollisuudet suhteessa vakuutusyhtiöön. Vakuutus koskee yhtiötä.
Vakuutuslautakunta on aiemmassa ratkaisukäytännössään katsonut, että vakuutusyhtiön sopimuskumppanin eli vakuutuksenottajan voidaan katsoa olevan tietoinen sopimansa vakuutuksen voimassaolosta (esimerkiksi VKL 43/14 ja VKL 75/14). Näin on oletettava olevan myös tässä tapauksessa. Silloin, kun vakuutettuna on joku muu kuin vakuutuksenottaja, on vakuutuksen voimassaolon tuloa vakuutetun tietoon arvioitava kussakin yksittäistapauksessa erikseen esitetyn näytön pohjalta. Tässä tapauksessa näin ei ole, vaan korvauksen hakija, vakuutettu ja vakuutuksenottaja ovat sama yhtiö. Vakuutuksenottajalle on mennyt vuosittain uusi vakuutuskirja sekä vakuutusehdot.
Vakuutusyhtiö katsoo asiassa toimitetun selvityksen perusteella, että vakuutuksenottaja on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta viimeistään 5.11.2021, kun vahingonkärsinyt on esittänyt korvausvaateen vakuutuksenottajalle. Koska vahinkoilmoitus on tehty vasta 11.5.2023 eli yli vuosi siitä, kun vakuutuksenottaja sai tiedon vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta, on vakuutuksenottaja menettänyt oikeutensa korvaukseen. Näin ollen vahinko ei tule korvattavaksi vakuutuksenottajan taloudellisesta vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö katsoo, että tapauksessa on selvää, että vakuutuksenottajayritys on tiennyt vakuutustapahtumasta. Vahingonkärsinyt on kohdistanut vaatimuksensa A Oy:lle, eikä esimerkiksi omistajalle suoraan, ja vakuutuksenottajayritys on vastannut tähän vaatimukseen. Riidassa osallisena ja asiassa vakuutettuna on nimenomaan vakuutuksenottaja.
Vakuutuksenottaja vetoaa lausuntopyynnössä siihen, että vakuutuksenottajalla ole ollut aihetta uskoa, että yhtiön asiakas ryhtyisi oikeudellisiin toimiin sitä vastaan. Siten tietoa oletettavasta vahinkoseuraamuksesta ei ole ollut. Vahingonkärsineestä ei ole marraskuun 2021 jälkeen kuulunut mitään. Asian riitaisuus ei siten ole myöskään päättynyt. Riita-asian vastapuolen 5.11.2021 toimittamassa vahingonkorvausvaatimuksessa on varattu mahdollisuus nostaa vakuutuksenottajaa vastaan kanne ilman eri ilmoitusta.
Ei ole tavatonta, että kannetta ei nosteta välittömästi tuomioistuimessa asian riitaannuttua, eikä riita-asian voida myöskään vakuutusehtojen mukaan katsoa riitaantuvan vasta silloin, kun asiasta nostetaan kanne tuomioistuimessa. Vakuutuslautakunta on oikeusturvavakuutusta koskevassa tapauksessa FINE-004068 todennut, että vakuutustapahtuman aiheuttaman vahingon eli vakuutuksen piiriin kuuluvien asianajokustannusten syntyminen on ilmeistä silloin, kun vakuutettu joutuu kääntymään riita-asian vuoksi asianajajan tai muun lakimiehen puoleen. Tässä tapauksessa vakuutuksenottaja on palkannut vahingonkorvausvaatimuksen vuoksi asiamiehen. Asiassa on jo marraskuussa 2021 käynyt ilmeiseksi, että vakuutuksenottajalle saattaa aiheutua taloudellisesta vastuuvakuutuksesta korvattavia kuluja.
Lausuntopyynnön mukaan siihen, ettei vakuutuksen kattavuutta ole selvitetty eikä vahinkoilmoitusta ole tehty, on vaikuttanut se, ettei yhtiön asiakkaasta eli vahingonkäsineestä ole marraskuun 2021 jälkeen kuulunut mitään. Sillä, miksi vakuutuksenottajayrityksen aiempi omistaja ei ole tehnyt vahinkotapahtumasta vahinkoilmoitusta vakuutusyhtiöön, ei ole asian arvioinnissa merkitystä. Vahinkoilmoitusta ei ole tehty, vaikka vakuutuksenottaja on tiennyt vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Näin ollen korvausvaatimusta ei ole esitetty määräajassa, eikä vakuutuksesta siten voida maksaa korvausta vahingosta. Koska itse vahinkotapahtuma ei tule korvattavaksi vakuutuksenottajan taloudellisesta vastuuvakuutuksesta, niin myöskään asiassa aiheutuneet asiamieskustannukset eivät tule korvattavaksi kyseisestä vakuutuksesta.
Lopuksi
Vakuutusyhtiö katsoo edellä mainituin perustein, että annettu korvauspäätös on ollut vakuutusehtojen ja voimassa olevan oikeuden mukainen, eikä syitä sen muuttamiselle ole. Vakuutusyhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta hylkää lausunnonpyytäjän vaatimuksen perusteettomana.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko A Oy ilmoittanut vahingonkorvausvastuustaan vastuuvakuutuksen myöntäneelle vakuutusyhtiölleen vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain mukaisessa määräajassa.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslaki (543/1994)
73 § Vaatimuksen esittämisajankohta ja vanhentuminen
Vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.
Jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.
Taloudellisen vastuuvakuutuksen ehdot
9 Velvollisuudet vahingon tapahduttua
9.1 Vahinkoilmoitus
Vakuutuksenottajan pitää tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle välittömästi, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan. Vakuutusturvan päättyessä pitää vahinkoilmoitus tehdä vakuutuksen voimassaoloaikana todetusta vahinkotapahtumasta yhden (1) vuoden kuluessa vakuutuksen päättymispäivästä. Vakuutusyhtiö ei korvaa edellä mainittujen määräaikojen jälkeen ilmoitettuja vahinkoja.
Asian arviointi
Vakuutussopimuslain mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutusyhtiölle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Vakuutusehtojen mukaan korvausvaatimuksen esittämisaika alkaa, kun vakuutuksenottaja on saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan.
Arvioitavassa tapauksessa Tilitoimisto A Oy:n asiakkaana ollut V on toimittanut A Oy:lle vahingonkorvausvaatimuksen 5.11.2021. A Oy on asiamiehen avustuksella kiistänyt vaatimuksen kirjallisesti 19.11.2021. Toukokuun 2023 lopussa V on nostanut vahingonkorvauskanteen käräjäoikeudessa A Oy:tä vastaan. Tilitoimisto A Oy:n osakekannan on omistanut 1.9.2022 saakka E Oy ja sen jälkeen R Oy. Asiakas on vedonnut siihen, ettei R Oy ole ollut tietoinen vahingonkorvausvaatimuksesta ennen haastehakemuksen toimittamisesta. Asiakas vetoaa lisäksi siihen, ettei E Oy taikka R Oy ole kumpikaan ollut tietoinen A Oy:n vastuuvakuutuksesta.
Korvausvaatimuksen esittämisaikaa ja vanhentumista sekä vakuutussopimuslain 73 §:n soveltamista koskevassa ratkaisukäytännössään Vakuutuslautakunta on vahingonkorvausvelvollisuuden varalta otettavan vastuuvakuutuksen osalta pitänyt määräävänä sitä ajankohtaa, jolloin vakuutuksenottaja on saanut sellaiset olennaiset tiedot aiheutuneen vahingon laadusta ja vahingonkorvausvastuunsa perusteista, että vakuutuksenottajalla on niiden perusteella ollut syytä olettaa voivansa joutua asiassa korvausvelvolliseksi.
Vakuutuslautakunta on aiemmassa ratkaisukäytännössään (FINE-012096, 2018) katsonut, että tieto vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta edellyttää vastuuvakuutuksessa sitä, että vakuutettu tai muu vakuutuskorvauksen hakija on saanut olennaiset tiedot vahinkoseuraamuksesta ja vahingonkorvausvastuun perusteista. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että hänelle esitetään riittävän yksilöity selvitys siitä, millainen vahinko on ollut kyseessä ja millainen korvausvastuu siitä hänelle on mahdollisesti aiheutumassa. Tietoisuuden edellytyksenä ei ole tarkka tieto korvausvaatimuksen rahamäärästä tai varmuus siitä, että korvausvastuu realisoituu.
A Oy on 5.11.2021 saanut kirjallisen vahingonkorvausvaatimuksen, jossa on kerrottu vaatimuksen perusteet ja vaadittu korvausmäärä. A Oy on vastannut korvausvaatimukseen kiistäen sen kirjallisesti 19.11.2021. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenottajalla on jo 5.11.2021 saanut sellaiset olennaiset tiedot aiheutuneen vahingon laadusta ja vahingonkorvausvastuunsa perusteista, että vakuutuksenottajalla on niiden perusteella ollut syytä olettaa voivansa joutua asiassa korvausvelvolliseksi.
Asiakas on lisäksi vedonnut siihen, ettei se ole tiennyt vastuuvakuutuksestaan. Asiakas A Oy on vakuutuksenottaja eli vakuutussopimuksen toinen osapuoli vakuutusyhtiöön nähden. Vakuutuslautakunnalle on toimitettu A Oy:n vakuutuksia koskevat asiakirjat (päivätty 31.10.2020), jotka koskevat vakuutuskautta 1.1.2021–31.31.2021. Asiakas on väittänyt, ettei sen tiedossa ole ollut, että sillä on ollut vastuuvakuutus. Asiakas ei ole kuitenkaan esimerkiksi kiistänyt saaneensa vakuutusta koskevia asiakirjoja. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenottajana olleen A Oy:n olisi tullut olla tietoinen omista vakuutussopimuksistaan. Asiassa ei ole merkitystä sillä, kuka on omistanut A Oy:n, sillä A Oy on ollut vakuutussopimuksen osapuoli.
Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että A Oy:n asiaa koskenut vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle 11.5.2023 on tehty vakuutusehdoissa ja vakuutussopimuslain 73 §:ssä säädetyn määräajan päättymisen jälkeen, joten A Oy on menettänyt oikeutensa korvauksen saamiseen vakuutuksesta.
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto
Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola