Tapahtumatiedot

Vuonna 2004 rakennetun omakotitalon kodinhoitohuoneen ja pesuhuoneen välinen käyttövesiputki oli vuotanut harkkoseinän kohdalla. Asiakas haki 18.10.2021 puhelimitse korvausta vuotovahingosta.

K Oy:n tarkastusraportin 20.10.2021 mukaan vuodon syy oli putken pistesyöpymä ja vuoto sijaitsi kodinhoitohuoneen ja pesuhuoneen väliseinän sisällä. Seinät olivat kastuneet alaosasta ja lattia oli kastunut seinien vierustalla kodinhoito- ja pesuhuoneessa sekä saunassa. Vakuutusyhtiö pyysi putkiasentajan lausuntoa vesivahingon syystä. W Oy:n 21.10.2021 antaman vastauksen mukaan vesivahinko oli aiheutunut rakennusvirheestä. Putken ympärille ei ollut tehty suojaputkea kiviaineisen seinän läpiviennissä. Kiviaines oli hiertänyt kupariputkeen reiän muun muassa paineiskuenergian aiheuttaman liikkeen takia.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen 8.11.2021 vedoten asennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut asennusvirheestä. Vakuutusyhtiö totesi, että putken ympärille ei ollut tehty suojaputkea kiviseinän läpiviennissä. Vakuutusyhtiö katsoi, että kiviaines oli hiertänyt kupariputkeen reiän paineiskuenergian aiheuttamaan liikkeen takia. Vakuutusyhtiö ilmoitti korvaavansa vain kartoituskäynnin kulut.

Asiakas haki 3.6.2022 muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Uudessa ratkaisussaan 23.1.2023 yhtiö ei muuttanut aiempaa korvauspäätöstään vuodon rakenteille aiheuttaman vahingon osalta. Ratkaisun mukaan vuodosta aiheutunut rakenteiden kastuminen oli seurausta läpiviennin suojaputken puutteellisuudesta, eli kyse oli rajoitusehdon mukaisesta rakennusvirheestä. Sen sijaan, aiemmasta päätöksestä poiketen, vahingon todettiin olevan korvattava vuotaneen putken korjauskulujen osalta.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutuksesta korvataan kupariputken syöpymästä aiheutuneet kulut täysimääräisinä. Asiakas katsoo, että kyseessä on vakuutusehtojen mukaisesti korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vesivahinko, joka johtui ennenaikaisesti syöpyneestä vesiputkesta.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vuoto olisi ollut huomattavissa aiemmin läpiviennillä, mutta asiakkaan mukaan tämä ei pidä paikkansa, sillä putki oli pitkällä piilossa lämminvesivaraajaan takana. Lämminvesivaraajan alla oli kaivo, johon vesi joka tapauksessa valui. Vaikka putki olisi ollut läpiviennillä toteutettu, olisi vesi valunut vesieristämättömälle harkkoseinälle ja aiheuttanut täsmälleen saman kosteusvaurion. Vakuutusyhtiön peruste korvauksen epäämiselle ei siis ole perusteltu. Asiakas on toimittanut valituksensa liitteenä valokuvia, joista näkee vuodon vaikeasti havaittavissa olevan paikan.

Lisäksi asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on viivytellyt korvausasian käsittelyä kohtuuttomasti, mistä on aiheutunut asiakkaalle vaikeuksia.

Asiakkaan mukaan on kohtuutonta vaatia, että hän joutuu vastaamaan koko kiinteistössä muiden tekemisistä varsinkaan, kun virhe tai hyvän rakennustavan vastainen rakenne ei aiheuttanut vahinkoa. Asiakas ei ole mahdollisia virheitä tehnyt tai aiheuttanut, vaan hän on pitänyt kiinteistöstä huolta sekä ottanut vakuutuksen juuri tällaisia tilanteita varten.

On kiistatonta, että vahingon aiheutui ennakoimattoman nopeasta kupariputken kulumasta tai syöpymästä. Tämän ikäisissä putkissa ei vakuutusyhtiönkään vakuutusehtojen mukaan tehdä ikävähennyksiä korvauksista. Putken oli siis voitu olettaa kestävän vielä hyvän aikaa. Asiassa voidaan väitellä siitä, olisiko toisenlainen rakennustapa tuonut vuodon hieman aiemmin näkyviin. Asiakas kuitenkin toteaa, että vuoto olisi tapahtunut joka tapauksessa ja vastaava kuivatus sekä remontti olisivat tulleet tehtäväksi. Jo nyt vaurio havaittiin nopeasti ja toimiin ryhdyttiin välittömästi. Asiakkaan käsityksen mukaan hänen taloonsa rakennettu ratkaisu on hyvin tavanomainen.

Vakuutusyhtiön kanssa tehty vakuutussopimus ei myöskään ole täysin tasapuolinen vaan vakuutusyhtiön yksipuolisesti laatima.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa. Putkivuodon on todettu aiheutuneen vakuutusehtojen mukaan korvattavasta tapahtumasta. Vuodon leviäminen rakenteisiin taas on vakuutusyhtiön käsityksen mukaan aiheutunut rakennusvirheestä. Vuodon näkyviin ohjaus on ollut puutteellinen. Koska esimerkiksi suojaputkea ei ollut läpiviennin kohdalla, on kosteus päässyt kulkeutumaan rakenteisiin esteettä, eli kohteessa ei ollut asennusten kohdalla toteutettu rakentamismääräysten mukaista vuotoveden näkyviin ohjausta (RakMk C2 1998). Syöpyneen tai hankautuneen putken vuoto tapahtuu vähitellen, joten itse vuototapahtuma oli pitkäaikainen. Vuodon aiheuttamat kosteusvahingot olisi voitu välttää, jos vuodon esiin ohjaaminen olisi tehty määräysten tavoitteet toteuttamalla. Nyt vuotovedellä oli mahdollisuus siirtyä pitkänkin aikaa rakenteisiin ilman, että se havaittaisiin, ja aiheuttaen siten laajemman kosteusvaurion. 

Rakentamismääräyskokoelman osassa C2 edelletyllä vuodon näkyviin ohjauksella tarkoitetaan, että mahdollisen vuodon sattuessa vuotovesi tulee näkyviin siten, että rakenteet säilyvät vahingoittumattomina. Määräyksissä mainitaan, että vuoto ohjataan näkyville ja kosteuden haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin estetään. Tämä tarkoittaa, että läpiviennin kohdalla vuodon ohjauksen tulee olla sijainti huomioiden riittävä. LVI-ohjekortissa ’LVI 12-10217 Putkistojen läpiviennit’ todetaan betonisesta seinärakenteesta seuraavaa: ”Jos läpivienti tehdään poraamalla putkelle ja eristeelle sopiva reikä, voidaan putki ja eristyskouru asentaa ilman suojaputkea”. Tiilirakenteisen seinän osalta todetaan puolestaan: ”Muuten läpivienti tehdään kuten betonirakenteiseen seinään”. Vakuutusyhtiö katsoo, että putki tulee asentaa seinään siten, että se on eristeen ympäröimä ja suojattuna kosketukselta kivirakenteiseen seinään, vaikka suojaputki ei ole tapauksessa välttämätön. Kohteessa ei läpiviennissä ollut lainkaan vesijohdolle suojausta. Huomattavaa on, että putkelle asennettu suojaus myös ohjaa mahdollisen läpiviennin kohdalla aiheutuvan vuodon esiin seinäpinnalle.

Talotekniikka RYL vuodelta 2002 mainitsee vesijohtojen asennuksesta, että ”Mahdolliset vesivuodot tulee käyttäjän pystyä havaitsemaan helposti. Vesijohdot ja kalustekytkennät sijoitetaan näkyville, suojaputkeen tai koteloon, josta vesi ei pääse vuodon sattuessa tunkeutumaan rakenteisiin, vaan ohjautuu huoneeseen ja vuoto voidaan siten helposti havaita.” Tapauksessa, jossa putki lävistää seinän, suojaputki on vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ainoa vaihtoehto vuodon esiin ohjaamiseksi.

Tässä tapauksessa läpivienti on piilossa laitteen takana, joten mahdollisen vuotoveden esiin ohjaus tulee huomioida läpivienneissä. Tilan pintarakenteen kosteuden kestävyys tulee huomioida. Tältä osin yhtiö toteaa, että kohteen seinäpinnassa on lasikuitutapetti, joka maalataan pinnastaan. Maalauksessa voidaan käyttää kosteuden kestävä maalia. Samoin laatoituksen ylösnoston reunaan voidaan laittaa tiivistemassa, joka ohjaa mahdollisen vuotoveden lattialle ja näkyviin. Vahinkokohteessa laatoituksen seinälle noston yläreuna on avoin, ja läpiviennistä vuotavalla vedellä on suora yhteys rakenteiden sisään ilman, että sitä valuu pintalattialle ja lattiakaivolle. Seinäpinnoitteen lävistävä reikä on jätetty viimeistelemättä, joten vedellä on ollut mahdollisuus kerääntyä lasikuitutapetin reunaan ja imeytyä rakenteisiin. Kyseisellä rakenteiden toteutustavalla rakentamismääräysten tavoite vuotoveden esiin ohjauksesta ei toteudu. Vakuutusyhtiö katsoo, että tapauksessa olisi ollut vaihtoehtoja kosteutta kestävän ratkaisun toteuttamiseen, mikä olisi estänyt huomaamattoman ja haitallisen vuodon tunkeutumisen rakenteisiin. Kohteessa nämä ovat jääneet toteuttamatta.

Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että itse vuodon syy on eri kuin rakenteiden kastumisen. Vuodon aiheutuessa tulee huomioida myös kokonaisuus eli ympäröivät rakenteet ja niiden määräysten ja hyvän rakentamistavan mukaisuus. Rakentaminen on kokonaisuus, jossa jokainen osatekijä tulee ottaa huomioon. Vakuutusyhtiön mukaan, kun asiaa tarkastellaan määräysten mukaisena kokonaisuutena, kyseisestä vuotovedestä ei olisi välttämättä aiheutunut vahinkoa lainkaan rakenteiden kastumisen muodossa. Vakuutusyhtiö katsoo, että rakenteiden kosteusvauriot eivät ole korvattavia rakennusvirheen vuoksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään K Oy:n tarkastusraportti 20.10.2021, kuvat vuotaneesta putkesta sekä W Oy:n lausunto 21.10.2021 putken asennuksesta.  

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut, että rakenteiden kastumisvahinko on aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla rakennusvirheestä.

Lisäksi kyse on siitä, onko rajoitusehto kohtuuton tai johtaako rajoitusehdon soveltaminen kuluttaja-asiakkaan kannalta kohtuuttomuuteen siten, että rajoitusehtoa tulisi sovitella tai jättää se huomioon ottamatta.

Sovellettavat lainkohdat, vakuutusehdot ja rakentamismääräykset

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Lain 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Lain 70 §:n 3 momentin mukaan viivästyneelle korvaukselle on maksettava korkolaissa (633/82) säädetty viivästyskorko.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Lain 4 luvun 2 §:n mukaan, jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jättäminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2022 alkaen) kohdan 3.1 mukaan laaja kotivakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Poikkeuksellinen tulvavahinko korvataan ehtokohdan 3.4.6 mukaan.

Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.

Kohdan 3.4.10 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama vuotovahinko, jonka on aiheuttanut
- neste, höyry tai kaasu, kun se on virrannut suoraan
- rakennuksen kiinteästä johtoverkostosta
- sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
- kiinteästä käyttölaitteesta tai
- pesukoneesta.

Lisäksi vuotovahingon korvattavuus edellyttää, että vuoto on alkanut vakuutuksen voimassaoloaikana.

Vuotovahinkona ei korvata johtoverkon ja käyttölaitteiden korjaus- ja uusimiskustannuksia.

Kohdan 4.12 (Rakennus-, valmistus- tai työvirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen
- suunnittelu-, asennus- käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
- rakenne- valmistus- tai aineviasta
- perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta
- […].

Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C2, Kosteus, Määräykset ja ohjeet 1998
1.4 Rakennuksen kosteustekninen toiminta
1.4.9 Määräys
Mahdolliseen vesivahinkoon ja sen nopeaan havaitsemiseen (esim. putkivuoto) tulee varautua niin, että rakenteilla ohjataan vuoto näkyville ja estetään sen huomaamaton ja haitallinen tunkeutuminen rakenteisin. Lattialistojen, joihin liittyy vesivahingon mahdollisuus, tulee olla helposti tarkastettavissa ja korjattavissa.

LVI RYL 1992
Osa 2 Vesi ja viemäri
21.122 Läpiviennit
Rakenteet lävistetään siten, ettei lävistyskohta estä putkien vapaata liikettä. Kantavien rakenteiden lävistäminen suunnitellaan ja tehdään yhteistyössä rakennesuunnittelijan kanssa. Kun läpiviennin suojaputki lävistää kostean tilan, esimerkiksi pesuhuoneen kosteuseristeen, on suojaputkessa oltava laippa, jonka kauluksen leveys on vähintään 100 mm. Laipan on pystyttävä täysin mukautumaan rakenteeseen.

Läpiviennin kohdalla putkessa ei saa olla liitosta.

Kun useaa rinnakkaista putkea palvelevat läpiviennin suojaputket lävistävät kosteuseristeen, voidaan suojaputket varustaa yhteisellä laipalla, jonka reunan etäisyys suojaputken seinämistä on vähintään 100 mm. Eristetyn putken suojaputken on oltava niin suuri, että putki eristyksineen ja mahdollisine diffuusiotiivine suojapinnoitteineen pääsee vapaasti laajenemaan suojaputken sisällä. Väestönsuojien seinälävistykset tehdään väestönsuojista annettujen teknisien määräysten mukaan. Lävistyksessä käytettävät suojaputket asennetaan esimerkiksi kuvien 21 (3 ia 21 KCI mukaisesti).

LVI 12-10217, Putkien läpiviennit, 1994
1. Yleistä
Rakenteiden läpiviennit tiivistetään palon, äänen, kosteuden ja paineen eristävyyden suhteen lävistettävää rakennetta vastaavaksi. Eristeen, mahdollisen suojaputken, tiivistysaineen ja muiden läpivienneissä käytettävien tarvikkeiden ja aineiden on oltava kyseisille läpivienneille soveltuvia. Läpivienneissä noudatetaan palo-, ääni- ja rakennusteknisiä määräyksiä. Lisäksi noudatetaan putkille ja läpivienneille myönnettyjä tyyppihyväksyntäpäätöksiä ja laitevalmistajien erityisohjeita. Kaikki näkyville jäävät eristämättömien putkien läpiviennit peitetään peitelaipoilla.

Lämmitys- ja käyttövesiputket viedään eristyksineen rakenteen läpi. Läpiviennin kohdalla ei saa olla liitoksia.

Läpivientiin asennetaan tarvittaessa suojaputki, jonka on oltava niin suuri, että putki eristyksineen mahtuu sen sisään ja pääsee tarvittaessa laajenemaan.

Betoni- ja tiilirakenteisiin tehtävistä läpivienneistä esitetään varaukset reikäpiirustuksissa.

2.2 Betoni- ja tiilirakenne
Osastoimaton rakenne
Betonirakenteisen osastoimattoman seinän tai välipohjan läpivienti tehdään sille varattuun aukkoon. Läpivientiin asennetaan läpimenevä putki ja eristyskouru/suojaputki ennen jälkivalua. Jos läpivienti valetaan ennen putken asennusta, asennetaan suojaputki ennen jälkivalua.

Suojaputken on oltava ulkopinnaltaankarhennettu, profiloitu tai muuten sellainen, että se pysyy paikallaan. Läpivienti jälkivaletaan eristyskourun/
suojaputkenympäriltä. Välipohjan jälkivalu tehdään kartiomaiseksi valun paikallaan pysymisen varmistamiseksi, kuva 3. Jälkivalu voidaan ankkuroida myös terästartuntojen avulla paikalleen. Jos läpivienti tehdään poraamalla putkelle ja eristeelle sopiva reikä, voidaan putki ja eristyskouru asentaa ilman suojaputkea, kuva 2.

Tiiliseinän läpivienti tehdään jättämällä muurausvaiheessa aukko läpivienninkohdalle tai poraamalla putkelle sopivareikä. Virtausputken ja eristyskourunasentamisen jälkeen valetaan eristyskourun ympärille jäävä aukko tiiviiksi. Muuten läpivienti tehdään kuten betonirakenteiseen seinään. Kuva 4.

Talotekniikka RYL 2002, osa G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät
G2000.00 Vesijohto- ja viemäriverkoston yleiset laatuvaatimukset
Mahdolliset vesivuodot tulee käyttäjän pystyä havaitsemaan helposti. Vesijohdot ja kalustekytkennät sijoitetaan näkyville, suojaputkeen tai koteloon, josta vesi ei pääse vuodon sattuessa tunkeutumaan rakenteisiin, vaan ohjautuu huoneeseen ja vuoto voidaan siten helposti havaita.

G0 LVI-järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset
G06.15 Läpiviennit
Vaatimus
Läpiviennin rakenteen ja tiivistyksen on oltava sellainen, että läpivienti täyttää läpäistävälle tai lävistävälle rakennus- tai laiteosille asetut palo-, ääni-, tiiviys-, kosteus-, yms. vaatimukset. Märkätiloissa vältetään vesieristeiden läpivientejä.

Seinien ja välipohjien läpimenokohdissa eivät kanavat ja putket kalustekohtaisia viemäreitä lukuun ottamatta saa olla kiinteässä yhteydessä rakenteisiin. Eristys viedään, elleivät palo- tai äänitekniset seikat muuta edellytä, yleensä ehjänä lävistettävän rakennus- ja laiteosan läpi.

Selostus
Läpivientien suojaputkien päiden on välipohjissa ulotuttava lopullisen lattiapinnan tasoon ja märkätiloissa vähintään 50 mm valmiin lattiapinnan yläpuolelle. Seinäpinnoissa läpivientien suojaputken päiden on oltava lopullisen pinnan kanssa samassa tasossa. Vesikatoilla suojaputkien päiden on ulotuttava vähintään 300 mm katteen yläpinnan yläpuolelle.

Asian arviointi

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota vakuutuksen rajoitusehtoon, vakuutusyhtiön tulee osoittaa rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.

Vakuutusyhtiö on korvannut vuotaneen putken korjauskulut, joten asiassa on riidatonta, että asiakas on osoittanut veden vuotamisessa olevan kyse vuototurvasta korvattavasta vuotovahingosta. Vakuutuslautakunnan ei ole tarpeen käsittele sitä, onko putkivuodon syy ollut tarkastusraportissa esitetty pistesyöpymä vai kiviaineksen putkeen hiertämä reikä. Koska putkivuoto on katsottu vakuutuksesta korvattavaksi tapahtumaksi, lähtökohtaisesti myös rakenteiden kastumisvahinko olisi korvattava.

Ratkaistavaksi kysymykseksi asiassa jää, onko vakuutusyhtiö osoittanut, että rakenteiden kastuminen on aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla asennus- tai rakennusvirheestä. Keskeinen riidanalainen kysymys koskee sitä, ovatko omakotitalon rakentamisajankohtana vuonna 2004 voimassa olleet rakentamismääräykset ja -ohjeet edellyttäneet putken läpiviennin suojaamista esimerkiksi suojaputkella. Kyse on myös siitä, onko vuodon näkyviin ohjaus ollut puutteellinen.

Selvitysten perusteella vuotaneen käyttövesiputken läpivienti oli tehty kodinhoitohuoneen ja pesuhuoneen välisen kiviaineisen seinän läpi. Putken läpivienti oli piilossa kodinhoitohuoneen lämminvesivaraajan takana, ja itse vuotokohta sijaitsi väliseinän sisällä. Vuoto on kastellut kodinhoitohuoneen, pesuhuoneen ja saunan seinä- ja lattiarakenteita. Toimitettujen kuvien perusteella kodinhoitohuoneen seinämateriaali on maalattua lasikuitutapettia. Lattia on laatoitettu ja laatoituksen alla on vedeneristys.

W Oy:n 21.10.2021 päivätyn lausunnon mukaan vesivahinko on aiheutunut rakennusvirheestä. Putken ympärille ei ollut tehty suojaputkea kiviaineisen seinän läpiviennissä.

Lautakunta toteaa, että vuonna 2004 voimassa olleet rakentamismääräykset ja -ohjeet sekä hyvä rakennustapa ovat edellyttäneet, että lämmitys- ja käyttövesiputket viedään eristyksineen rakenteen läpi. Läpivientiin asennetaan tarvittaessa suojaputki, jonka on oltava niin suuri, että putki eristyksineen mahtuu sen sisään ja pääsee tarvittaessa laajenemaan. Seinien ja välipohjien läpimenokohdissa eivät kanavat ja putket kalustekohtaisia viemäreitä lukuun ottamatta saa olla kiinteässä yhteydessä rakenteisiin. Lisäksi mahdolliseen vesivahinkoon ja sen nopeaan havaitsemiseen, kuten esimerkiksi putkivuotoon, tulee varautua niin, että rakenteilla ohjataan vuoto näkyville ja estetään sen huomaamaton ja haitallinen tunkeutuminen rakenteisin.

Edellä todetun perusteella suojaputken asentaminen läpivientiin ei ole aina välttämätöntä, mutta putki tulee kuitenkin asentaa seinän läpi siten, että se on suojattu tiiviisti eristeellä niin, ettei putki ole kiinteässä yhteydessä rakenteisiin. Lautakunta pitää selvitettynä, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa putken läpiviennissä ei ole ollut suojaputkea tai muutakaan suojausta. Lautakunta katsoo osoitetuksi, että putken läpiviennin suojauksen puuttumisen takia kosteus on päässyt imeytymään seinä- ja lattiarakenteisiin sen sijaan, että vuoto olisi ohjautunut näkyviin lattialaatoitukselle ja lattiakaivoon. Lisäksi seinäpinnan lävistävää putkelle tehtyä reikää ei ollut viimeistelty, ja kodinhoitohuoneen lattialaatoituksen ylösnoston reuna on ollut avoin, mikä on vaikuttanut osaltaan vuotoveden rakenteisiin pääsemiseen. Vuotaneen putken läpivienti on myös sijainnut piilossa lämminvesivaraajan takana, mikä on vaikeuttanut putkivuodon nopeaa havaitsemista.

Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, että vuotoa ei ole ohjattu rakenteilla näkyville määräysten edellyttämällä tavalla siten, että huomaamaton ja haitallinen vuodon tunkeutuminen rakenteisiin olisi estetty. Näin ollen lautakunta katsoo, että rakenteiden kastuminen on aiheutunut rakennusvirheestä eli putken suojauksen ja vuodon esiin ohjauksen puutteellisuudesta. Jos putken läpiviennin suojaus ja vuodon esiin ohjaaminen olisi toteutettu hyvän rakennustavan mukaisesti, vuotanut vesi ei olisi päässyt aiheuttamaan vahinkoa seinä- ja lattiarakenteisiin. Hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta tai rakennusvirheestä johtuvia vahinkoja ei ole lautakuntakäytännössä pidetty äkillisinä ja ennalta arvaamattomina. Vakuutusyhtiön ratkaisu evätä korvaus rakenteille aiheutuneen kastumisvahingon osalta on vakuutusehtojen mukainen.

Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että asian arvioinnissa merkitystä ei ole sillä, että vakuutuksenottaja ei ole tiennyt virheistä. Rakenteessa voi myös olla rakennusvirhe, vaikka se on rakentamisaikanaan hyväksytty rakennusvalvonnan tai muun valvojan toimesta.

Asiakas on lisäksi katsonut rakennus- ja asennusvirhettä koskevan ehdon olevan kohtuuton.

Kuluttaja-asiakkaan ja vakuutusyhtiön välisen vakuutussopimuksen ehdon kohtuuttomuutta arvioidaan kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella. Kyseisen lainkohdan mukaan kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Vakuutuslautakunta toteaa, että rakennus- ja asennusvirheitä sekä hyvän rakennustavan vastaista asentamista koskevat rajoitusehdot ovat kotivakuutuksen korvauspiiriä määritteleviä, yleisesti käytettyjä vakuutussopimuksen osia. Kohtuuttomuutta ei ole pelkästään se, että vahinkoa ei korvata vakuutuksesta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi.

Vakuutuskorvauksen epäämisen lisäksi asiassa ei ole esitetty muita perusteita sille, miksi rajoitusehto olisi kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen asiakkaan tapauksessa. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei rakennusvirhettä koskeva rajoitusehto ole kohtuuton. Rajoitusehdon sovittelemiseen tai jättämiseen huomioon ottamatta ei ole osoitettu olevan kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja perusteita.

Lisäksi asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on viivytellyt korvausasian käsittelyä kohtuuttomasti.

Vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut käyttöönsä asian ratkaisemiseksi tarvittavat lain 69 §:ssä tarkoitetut tiedot. Jos korvausta ei makseta tai päätöstä anneta lain edellyttämässä ajassa, on vakuutusyhtiö lain 70 §:n 3 momentin mukaan velvollinen maksamaan viivästyneelle korvaukselle viivästyskorkoa. 

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on antanut kielteisen korvauspäätöksen 8.11.2021 joutuisasti ja alle kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut käyttöönsä 20.10.2021 tarkastusraportin ja putkimiehen 21.10.2021 lausunnon.

Asiakas lähetti vakuutusyhtiöön oikaisupyynnön 3.6.2022. Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaalta pyydettiin lisäselvityksiä 18.11.2022. Vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen ratkaisu on annettu 20.1.2023. Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että vakuutusyhtiö ei ole ilmoittanut vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin edellyttämässä ajassa siitä, ettei korvausta suoriteta rakenteiden kastumisvahingon osalta. Koska rakenteiden kastumisvahinko ei ole vakuutuksesta korvattava, vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta rakenteiden korjauskulujen osalta. Tältä osin vakuutusyhtiöllä ei ole myöskään velvollisuutta maksaa viivästyskorkoa.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevasta selvityksestä ei ilmene, onko asiakas hakenut korvausta vuotaneen putken korjauskuluista tai onko asiakkaalle maksettu korvausta tältä osin. Siten asiassa ei ole mahdollista arvioida, milloin vakuutusyhtiöllä on ollut käytössään tarvittavat selvitykset asian ratkaisemiseksi, eikä Vakuutuslautakunta voi ottaa kantaa mahdolliseen viivästyskoron maksuvelvollisuuteen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pulkkinen

Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho