Tapahtumatiedot
Asiakkaan vuonna 1984 valmistuneen omakotitalon keittiön allaskaapissa havaittiin vettä astianpesukonetta käytettäessä. Tietoa vuodon kestosta ei ollut. Asiakas haki korvausta vuotovahingosta kotivakuutuksestaan puhelimitse 23.5.2023.
Vahingon kartoitusraportin 26.5.2023 mukaan viemäri oli tukkeutunut rasvasta tai liasta. Allaskaapissa astinpesukoneen poistoputki oli työnnetty viemäriputkesta tehdyn hajulukon sisään. Tukkeutumisen vuoksi viemäri ei ollut vetänyt koneen tyhjentäessä ja vesi oli tullut putkesta yli. Nyt kyseessä oleva astianpesukone oli asennettu vuonna 2017, mutta poistoputki oli ollut asennettuna näin jo edellisten omistajien aikana.
Vakuutusyhtiö teki asiassa 8.6.2023 kielteisen korvauspäätöksen vedoten rakennus- ja asennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon ja katsoen, että vahingon syynä on rakentamismääräysten vastainen astianpesukoneen poistoputken liitos. Vakuutusyhtiö viittasi Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (2007) kohtaan 4.2.6.1, jonka mukaan pesu- ja astianpesukone hyväksytään viemäröitäväksi vesilukollisen viemärikalusteen kautta siten, että poistoputki päättyy vesilukon vedenpinnan yläpuolelle. Koneen poistoletku liitetään pesualtaan tms. ja vesilukon väliin erityisellä kiinteällä liitoksella. Tässä tapauksessa astianpesukoneen poistoletku oli työnnetty viemäriputkesta tehdyn hajulukon sisään allaskaapin alla. Vettä oli noussut tukossa olevassa viemäriputkessa ja se oli valunut allaskaappiin. Poistoletku ei ollut kytketty millään tavalla vesilukkoon, vaan se oli työnnetty pystyputken sisään. Tarkastusraportista ilmeni, että viemäriputkesta tehty hajulukko sijaitsi tiskialtaan hajulukon alapuolella ja putken pää oli täysin avoin. Viemäriputken tukkeutumisen yhteydessä vedet pääsivät tulvimaan allaskaappiin. Näin ollen vahingon syynä oli rakentamismääräysten vastainen astianpesukoneen poistoputken asennus, eikä vahinko ollut rajoitusehdon perusteella korvattava.
Asiakas haki muutosta päätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä, mutta vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.
Asiakkaan vaatimukset
Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja hakee siihen muutosta.
Asiakas kertoo ostaneensa omakotitalon hieman alle kuusi vuotta sitten. Tässä yhteydessä asiakas kävi vakuutusasioita perusteellisesti läpi vakuutusyhtiön edustajan kanssa. Vakuutusyhtiön edustajan suosituksesta asiakas otti niin laajan kotivakuutuksen kuin mahdollista. Asiakas kyseli paljon vakuutuksen korvaamista asioista sekä puhui pitkään ostamansa omakotitalon ominaisuuksista, sillä asiakas oli huolissaan 1980-luvun puolivälin rakennustavoista ja niiden aiheuttamista mahdollisista vahingoista. Vakuutusyhtiön edustaja oli koko ajan asiakkaan kanssa samaa mieltä siitä, että vastaavanlainen talo tulee vakuuttaa hyvin, koska ei ole mahdollista tietää, mitä talosta löytyy tai mitä siellä sattuu, vaikka kuntotarkastus teetettiin kaupan yhteydessä.
Nyt liki kuuden vuoden jälkeen ilmeni, että talon keittiön allaskaapissa on rakennusvirhe, josta rakennustarkastajat tai kuntotarkastajat eivät ole huomauttaneet. Asiakas huomauttaa, että liitäntäviemäristö on alkuperäinen, vuosina 1984–1985 paikalleen rakennettu, eikä sitä ole kehotettu muutettavaksi yhdenkään rakennusta tarkastaneen tahon puolesta. Nykyinen astianpesukone on asennettu samalla tavalla kuin entisen asukkaan astianpesukone, koska asennustapaa ei ole nähty tarpeelliseksi muuttaa.
Asiakas kyseenalaistaa vakuutusyhtiön myymän tuotteen asianmukaisuuden ja vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa sattuneen vuotovahingon. Asiakkaan mielestä rajoitusehto rakennusvirheen osalta on täysin kohtuuton. Ehto olettaa, että jokainen talon ostanut henkilö on vastuussa talonsa kiinteiden rakenteiden oikeaoppisesta rakennustavasta, ja näin ollen henkilön tulee tuntea kulloinkin voimassa olevat rakentamismääräykset läpikotaisin sekä oma-aloitteisesti teettää rakenteita niiden perusteella uudelleen. Asiakkaalle jäi lisäksi käsitys, että vakuutus oli niin laaja kuin vain voi olla ja juuri tämän vakuutuksen piti suojata uuden talon ostajaa, joka ei taloa tuntenut. Vakuutusta otettaessa ei syntynyt käsitystä, että vakuutus rajaa niin laajasti korvattavia vahinkoja pois, kun vakuutuskirjassa on turva putkistovuodoille.
Palveluntarjoajan kanta
Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa sekä esittää, ettei vakuutusyhtiön korvauspäätöstä suositeta muutettavaksi.
Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksenottajan tietoisuudella poistoputken asennustavasta ei ole merkitystä arvioitaessa vahingon korvattavuutta. Myöskään sillä seikalla, että samaa asennustapaa on sovellettu pitkän ajan kuluessa ilman ongelmia, ei ole korvattavuuden kannalta merkitystä. Myöskään se seikka, että liitäntää ei ole kehotettu muutettavaksi rakennuksen tarkastaneiden tahojen toimesta, ei ole käsiteltävän asian kannalta merkityksellinen.
Vakuutusyhtiö katsoo, että poistoputken vuodon ja sen aiheuttaman vahingon ei ole osoitettu olleen äkillinen eikä se ole ollut objektiivisesti arvioiden ennalta arvaamaton, vaan todettu vuoto on syy-yhteydessä poistoputken virheelliseen asennustapaan. Jos poistoputki olisi asennettu määräysten mukaisesti, vahinkoa ei olisi aiheutunut.
Myyntitilanteen osalta vakuutusyhtiö on todennut, että vakuutusyhtiön vakuutusvastuu on alkanut 20.8.2017 ja vakuutuskirjat, lasku, tuoteopas ja vakuutusehdot on asiakashallintajärjestelmän tietojen mukaan toimitettu asiakkaalle 31.8.2017 eli vakuutuksen tekemisen jälkeen. Järjestelmän teksteistä käy kuitenkin ilmi, että vakuutusmyyjä X on 14.8.2017 tehnyt asiakkaalle vakuutustarjouksen. Myyjän 13.11.2023 kertoman mukaan asiakas on 14.8.2017 saanut ehdot ja 1.1.2016 päivätyn tuoteselosteen. Myyjän mukaan asiakas on tuoteselosteeseen tutustumisen jälkeen saanut esittämiinsä kysymyksiin oikeat vastaukset. Asiakas on hyväksynyt tarjouksen 17.8.2017. Myyjän mukaan asiakkaalle ei ole voinut jäädä myyntitilanteen perusteella epäselvyyttä siitä, että vahingon aiheuttaneen tapahtuman tulee olla äkillinen ja ennalta arvaamaton.
Vakuutusyhtiö viittaa tuoteselosteen sivuihin 5–6. Tuoteselosteen sivulla viisi kerrotaan, että vakuutuksesta korvataan äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet jäljempänä selostetuista tapahtumista. Sivulla kuusi kerrotaan, että vakuutus ei korvaa suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä näistä aiheutuneita vahinkoja. Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakas on saanut riittävät tiedot edellä mainituista ehtokohdista ennen vakuutuksen voimaantuloa.
Sopimusehdot, lainsäädäntö ja rakentamismääräykset
Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
Lain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.4.2022 alkaen) kohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vahinkotapahtuman sattuessa.
Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
Ehtojen kohdan 5.14 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta. Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.
Ehtojen kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 6.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus-, työ- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja.
Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (2007) kohdan 1.1 Soveltamisala määräyksen 1.1.1 mukaan nämä määräykset ja ohjeet koskevat uuden kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoja.
Kohdan 4.2.6.1 mukaan pesu- ja astianpesukoneen poistoletku liitetään lattiakaivoon johtavaan kytkentäviemäriin. Pesu- tai astianpesukoneen poistoletku liitetään astianpesualtaan tai muun samanlaisen ja vesilukon väliin erityisellä kiinteällä liitoksella. Poistoputken pään on oltava 20 millimetriä vedenpinnan yläpuolella ja letku on kiinnitettävä tukevasti pesualtaan yläpinnan tasolle esimerkiksi astinapesualtaan kansilevyn alapintaan.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse siitä, onko astianpesukoneen poistoputken vuotovahinko aiheutunut asennusvirheestä, ja voiko vakuutusyhtiö siten evätä korvauksen vetoamalla asennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon.
Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että on tapahtunut vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko. Vakuutusyhtiön tulee puolestaan näyttää korvausvastuutaan rajoittavan rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.
Kartoitusraportin mukaan astianpesukoneen poistoputki oli työnnetty viemäriputkesta tehdyn hajulukon sisään. Astianpesukone on asennettu vuonna 2017, mutta asiakkaan mukaan poistoputki on ollut asennettuna samalla tavalla jo edellisten omistajien aikana. Hajulukon pohjassa ei ollut tukosta. Tukos oli kohdassa, jossa tiskialtaan viemäristä haarautuu putki astianpesukoneen poistoputkelle.
Vakuutusyhtiö katsoo, että poistoputken liitos on asennettu Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (2007) kohdan 4.2.6.1 vastaisella tavalla. Kyseisen kohdan mukaan pesu- tai astianpesukoneen poistoletku liitetään astianpesualtaan tai muun samanlaisen ja vesilukon väliin erityisellä kiinteällä liitoksella. Poistoputken pään on oltava 20 millimetriä vedenpinnan yläpuolella ja letku on kiinnitettävä tukevasti pesualtaan yläpinnan tasolle esimerkiksi astinapesualtaan kansilevyn alapintaan. Vakuutusyhtiö on vedonnut myös siihen, ettei vuodon alkamishetkeä tai kestoa ole voitu määritellä, joten vuoto ei näin ollen ole ehdoissa tarkoitetulla tavalla äkillinen.
FINE toteaa, että vakiintuneesti korvattavaksi tulkituille vuotovahingoille on usein tyypillistä, että vuodon aiheuttava olosuhde kehittyy pidemmän ajan kuluessa. FINE katsoo, että tässäkään tapauksessa ei ole perusteita poiketa vakiintuneesta tulkintakäytännöstä, vaan astianpesukoneen poistoputken vuotoa on lähtökohtaisesti pidettävä putkistovuototurvasta korvattavana vahinkona, vaikka vuodon tarkka ajallinen kesto ei ole tiedossa.
Vakuutusyhtiön vetoaman Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (2007) osalta FINE toteaa, että kohdassa 1.1.1 todetaan kyseisten määräysten ja ohjeiden koskevan uuden kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoja. Tässä tapauksessa omakotitalo on rakennettu vuonna 1984. Vakuutusyhtiö ei ole vastineessaan tai siinä viittaamissaan aiemmissa ratkaisuissaan vedonnut asiassa muihin rakentamismääräyksiin tai -ohjeisiin. Koska yhtiön vetoama rakentamismääräyskokoelman osa ei asiassa vedotuilla perusteilla sovellu esillä olevaan tapaukseen, katsoo FINE, ettei asiassa ole osoitettu olevan kyse asennus- tai rakennustyövirheestä.
Vaikka yhtiön vetoama rakentamismääräyskokoelman kohta ei tapaukseen sovellukaan, kiinnittää FINE lisäksi huomiota vedotussa kohdassa 4.2.6.1 olevaan kuvaan 7, jossa on esimerkkejä kotitalouskäyttöön tarkoitetun pesu- ja astianpesukoneen hyväksyttävistä viemäröintitavoista. Kyseisessä kuvassa hyväksytään liitostavaksi myös suppilo. FINE katsoo, että kuvassa tarkoitettu suppilo rinnastuu tässä tapauksessa tehtyyn poistoputken liitostapaan, jossa poistoputki on työnnetty viemäriputkesta tehdyn hajulukon sisään. Siten poistoputken liitos ei FINEn käsityksen mukaan myöskään ole esillä olevan viemärin tulvimisen osalta merkityksellisellä tavalla vakuutusyhtiön vetoamien rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastainen.
Asian näin ratketessa FINE ei katso tarpeelliseksi käsitellä asiakkaan asiassa esittämiä muita väitteitä.
Lopputulos
FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vuotovahingon vakuutusehtojen mukaisesti.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Pulkkinen