Tapahtumatiedot

Asiakas ilmoitti omakotitalon yläkerran kylpyhuoneen lattian laatan sauman haljenneen, ja halkeamiskohdasta oli vettä päässyt vuotamaan lattian läpi alakertaan. Rakennus on rakennettu vuonna 1978, ja yläkertaan on tehty laajennus vuonna 2008. Pesuhuone, jossa vuoto on tapahtunut, sijaitsee yläkerrassa laajennusosassa.

Kohteessa tehtiin vahinkokartoitus 5.7.2023. Kartoitusraportissa todetaan, että pesuhuoneen lattia on painahtanut lattiakaivon viereltä muutamia millejä levysauman kohdalta. Vedeneriste on ratkennut ja vettä on vuotanut rakenteeseen. Tarkkaa syytä painumiselle ei saatu kartoituksella selvitettyä. Yleisesti vedeneristeen pitäisi kestää rakenteessa tapahtuvat pienet elämiset. Lattiakaivo tarkistettiin silmämääräisesti. Kaivossa ei havaittu korokerengasta ja vedeneristeen vahvikekangas meni asiallisesti kiristysrenkaan alle.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 14.7.2023. Päätöksen mukaan yhtiön tietoon ei ole tullut mitään äkillistä, ennalta arvaamatonta tapahtumaa, josta vahinko olisi aiheutunut. Vahinko on aiheutunut, koska lattia on päässyt liikkumaan. Tapahtuman seurauksena vedeneriste on rikkoutunut. Lattian rakenteet vedeneristyksineen tulee olla toteutettu niin, että haitallista painaumaa ei saa tapahtua eikä vedeneristys pääse rikkoutumaan ajan saatossa. Yhtiö toteaa, että rakentamismääräyskokoelman osan C2 (1998) kohdan 7.2.2 mukaan veden­eristyksen tulee olla riittävän sitkeä, jotta se saumoineen kestää rakennustyön aikaiset rasitukset ja käytön aikaiset alustan liikkeet. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, ettei kotivakuutuksesta korvata vahinkoa, joka aiheutuu suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen seurauksena.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakkaan vaatimuksena on, että vesivahingosta aiheutuneet korjauskustannukset korvataan kotivakuutuksesta. Lattia on kestänyt n oin 15 vuotta, ja rakentaessa on hankala ennustaa 15 vuoden päähän tapahtumia ja varautua niihin. Rakenteiden purkamisen jälkeen oli nähtävissä jäljistä tai siitä, ettei niitä rakenteissa paljon ole, ettei vesi ole mennyt kovin kauan lattian alle.

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset ja viittaa asiassa aiemmin esittämiinsä perusteluihin. Vahingon syyksi yhtiö toteaa yläkerran pesuhuoneen lattian vedeneristeessä olevan vuodon. Vuotokohta oli lattian vanerilevyjen saumassa, jossa havaittiin lattian levyjen painuneen muutamia millejä, jolloin vedeneriste oli rikkoutunut. Tarkempaa syytä painumiselle ei kartoituksessa saatu. Lisäksi yhtiö toteaa raportin valokuvista, että lattian vedeneristys on asennettu suoraan vanerilevyn päälle. Levyjen saumassa ei ole havaittavissa vahvikenauhaa. Veden­eristeen värin perusteella kyseessä on todennäköisimmin Kiilto Oy:n Kerafiber-merkkinen siveltävä vedeneristemassa. Valmistajan ohjeistuksen mukaan levysaumojen vahvistus ja tiivistys tehdään vahvikenauhoilla.

Yhtiö jatkaa, että mikäli vedeneriste halutaan kiinnittää suoraan levyrakenteen päälle, tulee erityistä huomiota kiinnittää rakenteen liikkumattomuuteen ja liitosten elämättömyyteen sekä riittävän elastisen ja kestävän vedeneristeen valintaan (RIL 107-2000).

Rakentamismääräyksissä (C2, 1998) edellytetään, että vedeneristyksen tulee olla riittävän sitkeä, jotta se saumoineen kestää rakennustyön aikaiset rasitukset ja käytön aikaiset alustan liikkeet.

Vahingon syyksi ei ole osoitettu mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, vaan vedeneriste on rikkoutunut lattian alusrakenteena käytetyn vanerilevyn saumakohdasta rakenteen elämisen tai liikkumisen seurauksena. Lattian vanerilevyjen saumassa ei ole havaittavissa siinä vaadittavia vahvikenauhoja, joiden tehtävänä on vahvistaa vesieristettä saumakohdilta. Tältä osin kyseessä on työ- ja rakennusvirhe vedeneristeen asennuksessa. Koska lattian levysaumat ovat päässeet liikkumaan, ei lattiarakenne tältä osin vastaa rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimuksia ja hyvää rakennustapaa.

Edellä lausutulla perusteella vakuutusyhtiö katsoo, ettei vahinko ole kotivakuutuksesta korvattava.

Sopimusehdot sekä rakentamismääräykset ja -ohjeet

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2023 alkaen, kohdan 21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Kohdan F21.2.2 mukaan [Vakuutuksesta ei korvata] vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä. Esimerkiksi, jos vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon tai korokerenkaan epätiiviistä liitoksista tai läpiviennistä, vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut lattiakaivollisesta tilasta.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C2, Kosteus, Määräykset ja ohjeet (1998) kohdan 7.2.2 (Märkätila, Lattia- ja seinäpinnoitteet) mukaan vedeneristyksen tulee olla riittävän sitkeä, jotta se saumoineen kestää rakennustyön aikaiset rasitukset ja käytön aikaiset alustan liikkeet.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n julkaisun RIL 107-2000 Veden ja kosteudeneristysohjeet kohdan 7.2 (Rakenteet) mukaan märkätilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. Märkätilojen lattia- ja seinäpinnoissa tulee aina käyttää vedeneristystä. […] Märkätilojen vedeneristys on kokonaisuus, joka on vesitiivis kaikilta kohdiltaan (pinnat, saumat, läpiviennit ja liittymät).
[…]
Puurakenteisten välipohjien päälle suositellaan levyrakenteen päälle valettavaksi teräsbetonilaattaa, jonka päälle vedeneriste tulee. Rakenteen paino edellyttää yleensä tihennettyä koolausväliä märkätilan kohdalla. Mikäli vedeneriste halutaan kiinnittää suoraan levyrakenteen päälle, tulee erityistä huomiota kiinnittää rakenteen liikkumattomuuteen ja liitosten elämättömyyteen sekä riittävän elastisen ja kestävän vedeneristeen valintaan.
[…]

SisäRYL 2000, Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset Vedeneristys kohdan 632.43 Siveltävien, valettavien ja ruiskutettavien vedeneristeiden asentaminen
[…]
Nurkat, kulmat, työsaumat ja eri materiaalien rajakohdat tiivistetään vahvistuskankaan tai vastaavan avulla.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, kuuluuko pesuhuoneen lattian saumakohdasta alakertaan valuneen veden aiheuttamat vahingot korvata kotivakuutuksesta. Kotivakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Rakennusvirheen vuoksi rakennukselle aiheutuvat vahingot on rajattu vakuutuskorvauksen ulkopuolelle.

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei vuodon syyksi ole osoitettu äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa. Yhtiö on myös vedonnut rakennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon ja viitannut Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C2 (1998) märkätilojen vedeneristystä koskevaan ohjekohtaan siltä osin, että vede­n­eristys ei ole kestänyt alla olevien levyjen liikkeitä. Lisäksi yhtiö on vedonnut Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n julkaisun (RIL 107-2000) siltä osin, että märkätilojen vedeneristys on kokonaisuus, jonka tulee olla vesitiivis kaikilta kohdiltaan, ja mikäli vedeneriste kiinnitetään suoraan levyrakenteen päälle, tulee erityistä huomiota kiinnittää rakenteen liikkumattomuuteen ja liitosten elämättömyyteen sekä riittävän elastisen ja kestävän vedeneristeen valintaan. Yhtiö toteaa kartoitusraportin kuvista näkyvän, ettei vanerilevyjen välikohdissa ole vedeneristyksen alla vahvikenauhaa ja vetoaa siltä osin Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset (SisäRYL 2000) ohjeen kohtaan vedeneristeiden asentamisesta, jossa todetaan, että työsaumat ja eri materiaalien rajakohdat tulee tiivistää vahvistuskankaan tai vastaavan avulla.

Vahingon korvattavuuden kannalta asiassa on olennaista, onko rakenteiden kastumisen syynä osoitettu olevan jokin äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma ja onko pesuhuoneen lattiarakenteessa osoitettu olevan ehdoissa tarkoitettu rakennusvirhe. Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Vakuutusyhtiöllä puolestaan on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta.

Asiassa esitetyn selvityksen osalta FINE toteaa, että pesuhuoneen laatoituksen alla oleva lattiarakenne on tehty vanerilevyistä. Kosteuskartoituksessa on todettu lattiakaivon vieressä olevien levyjen sauman painuneen muutamia millimetrejä. Painumisen seurauksena on levyjen päällä oleva vedeneristys ratkennut mahdollistaen veden pääsyn pesuhuoneesta kerrosten väliseen tilaan. FINE katsoo vahingon aiheutuneen sen seurauksena, kun lattiarakenteena olevat vanerilevyt ovat päässeet elämään ja liikkumaan niin paljon, että vedeneriste on ratkennut. Yhtiön viittaamien rakentamismääräysten ja -ohjeiden perusteella FINE katsoo, ettei pesuhuoneen lattiarakenne ole täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia rakenteen liikkumattomuudesta ja liitosten elämättömyydestä. Lisäksi FINE katsoo kartoitusraportin kuvalla osoitetun levyrakenteen vedeneristeen tukena käytettävän vahvikenauhan puuttuneen levyjen saumakohdasta, mikä on omalta osaltaan heikentänyt vedeneristeen kestävyyttä ja joustavuutta ja siten mahdollistanut veden pääsyn alla oleviin rakenteisiin levyjen painumisen seurauksena. Syynä vedeneristeen rikkoutumiseen on siten pidettävä rakennusvirhettä.

Korvaussäännöksen osalta FINE toteaa, ettei asiassa ole esitetty väitettä lattiarakennetta kohdanneesta, vedeneristystä vaurioittaneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Tällaisen, vahingon korvattavuuden edellytyksenä olevan tapahtuman sattuminen ei myöskään ole pääteltävissä asiassa esitetystä asiakirjaselvityksestä. Lisäksi FINE katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen asiassa olevan kysymys rajoitusehdossa tarkoitetusta rakennusvirheen vuoksi aiheutuneesta vahingosta. Näillä perusteilla FINE katsoo vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                          
Esittelijä Rosnell