Tapahtumatiedot

Vakuutettu A omistaa X:n kunnassa kiinteistön, jolla pidetään ylämaankarjaa, poroja ja lampaita. A on kertonut eläimien olevan pelkästään kotieläimiä. A:lle ja X:n kunnan vesiosuuskunnalle oli syntynyt erimielisyyttä jätevesilaskuista, kun osuuskunta on laskuttanut puhtaan käyttöveden kulutusmittarin mukaan myös jäteveden. A on esittänyt, että jäteveden maksu on liian suuri, koska 80–90 % käyttövedestä kuluu eläimille, jotka virtsaavat sen pelloille ja näin ollen eläinten tuottama jätevesi ei tule vesiosuuskunnan käsiteltäväksi.

A on saattanut mainitun erimielisyyden kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi ja hakenut riitaan oikeusturvaetua yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa todetaan, että oikeusturvaetu on tarkoitettu vakuutetun yksityiselämään liittyvien riita-asioiden hoitamiseen. Korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu sivutoiminenkin toiminta tulonhankkimiseksi. Yhtiö toteaa, että vaikka kyseessä olisi harrastusluontoinen eläintenpito, niin on 20 naudan, 10 poron ja lampaiden pidossa kuitenkin kysymys myös siitä, että niistä saadaan tuloa. Näin ollen asiaan ei vakuutusyhtiön mukaan voida myöntää oikeusturvaetua.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

A kertoo asian taustaksi, että hän on perinyt X:n tilan äidiltään vuonna 2017. A:n lapsuudessa tilalla harjoitettiin maataloutta ja A:n äidin kuoltua A ajatteli, että eläinten pitoon tarkoitetut rakennukset rapistuvat, ellei niillä ole käyttöä. Tämän vuoksi A hankki tilalle ylämaankarjaa, poroja ja lampaita. Eläimet ovat kotieläimiä, jotka viihdyttävät omaa perhettä ja kylän lapsia. Eläimillä ei ole mitään tuottotarkoitusta, vaan niistä on ainoastaan kuluja. A toteaa myös, ettei vakuutusyhtiö ole millään tavoin osoittanut, miksi kysymys olisi toiminnasta tulon hankkimiseksi.

A toteaa, että on täysin sallittua ja mahdollista pitää kotieläiminä ns. tuotantoeläimiä ilman, että kyse on elinkeinosta. A huomauttaa myös, että vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka siitä, että eläintenpidosta olisi A:lle tuloa. Tätä ei ole osoitettu ja näin ollen A:lle tulee myöntää asiaan oikeusturvaetu.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen antamassaan lisäkirjelmässä A selventää vielä, ettei hän edes omista tilan eläimiä, vaan ne ovat hänen vaimonsa omistuksessa. A omistaa ainoastaan kiinteistön ja maksaa kiinteistönsä vesi- ja jätevesilaskut, mistä ratkaisusuosituspyynnössä on myös kysymys. Lisäkirjelmässään A toteaa, että ensimmäiset eläimet tilalle on ostettu vuonna 2018 eikä koko eläintenpidon aikana ole myyty yhtään eläintä teuraaksi. Myöskään lampaan villoilla ei ole mitään rahallista arvoa ja keritty villa levitetään luontoon. A huomauttaa myös, että koska A:n puoliso ei varsinaisesti asu hänen kanssaan samassa taloudessa, ei vakuutusyhtiön viittaama ehtokohta edes sanamuotonsa perusteella sovellu nyt käsillä olevaan riitaan vesiosuuskunnan kanssa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin.

Vastineessaan yhtiö toteaa edelleen, että myös pienimuotoinen ja rajoitettu toiminta, jonka johdosta vakuutetulle voi syntyä tuloja katsotaan vakuutusehtojen kohdan 5.2 tarkoittamaksi tulonhankkimistoiminnaksi. Sillä, onko toiminta kannattavaa vai ei, ei ole asiaa arvioidessa merkitystä. Yhtiö huomauttaa myös, että ehdon sanamuodon mukaan on riittävää, että riita liittyy rajoitusehdon tarkoittamaan asiaan. Yhtiö toteaa, ettei A ole esittänyt selvitystä siitä, mitä hänen hallussaan olevan eläinten lihoille, vuodille tai villoille tapahtuu tai mitä muutoin tapahtuu sen jälkeen kuin eläin teurastetaan. Yhtiön näkemyksen mukaan kuollutta eläintä ei yleisen elämäkokemuksen mukaan polteta tai haudata maahan, vaan se käytetään hyödyksi luovuttamalla toiselle vastiketta vastaan sen hyödynnettävät osat, jolloin kyse on toiminnasta tulon hankkimiseksi. Yhtiö toteaa, että A:lla on todistustaakka sen suhteen, miten eläinten kanssa menetellään.

Yhtiön näkemyksen mukaan A:n eläintenpito ei ole pienimuotoista, vaan eläinten lukumäärä huomioiden se muistuttaa lähinnä maataloutta. Eläintenpito kuvatussa laajuudessa lisää myös riskiä sellaisten riitojen syntymiselle, joiden ei voida katsoa olevan tavanomaisia yksityishenkilöille, vaan jotka sisältyvät maatilan oikeusturvavakuutukseen. Näin ollen yhtiö pitää edelleen asiassa annettua korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kyse sen arvioinnista, liittyykö riita-asia, johon oikeusturvaetua on haettu, A:n tai muun samalla vakuutuksella vakuutetun henkilön toimintaan tulon hankkimiseksi.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyy vakuutetun tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan muun vakuutetun nykyiseen, aiempaan, tulevaan tai suunniteltuun työhön, ammatinharjoittamiseen, virkaan, toimeen, elinkeino- tai ansiotoimintaan, kaupallisen yrityksen osakkuuteen tai jäsenyyteen tällaisen yrityksen hallinnollisissa tehtävissä

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että oikeusturvavakuutuksesta korvataan vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja siinä laajuudessa kuin vakuutukseen sovellettavassa sopimuksessa on sovittu. Vakuutussopimukseen ja vakuutusehtoihin voidaan ottaa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuutta rajaavia ehtoja. Jos asiassa on kysymys rajoitusehdolla vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajatusta asiasta, vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta myöntää asiaan oikeusturvaetua, vaikka muut korvattavuudelle asetetut edellytykset täyttyisivät.

Vakuutusehtojen rajoitusehtojen kohdan 5.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia asiassa, joka liittyy vakuutetun tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan muun vakuutetun nykyiseen, aiempaan, tulevaan tai suunniteltuun työhön, ammatinharjoittamiseen, virkaan, toimeen, elinkeino- tai ansiotoimintaan, kaupallisen yrityksen osakkuuteen tai jäsenyyteen tällaisen yrityksen hallinnollisissa elimissä tai muuhun pää- tai sivutoimiseen toimintaan tulon hankkimiseksi.

Vakuutusehtojen tulkinnan lähtökohtana on sopimusoikeuden yleisten tulkintaperiaatteiden mukaisesti ehtojen sanamuoto ja niiden yleisen kieltenkäytön mukainen merkityssisältö. Ansio- ja tulonhankkimistoimintaa koskevien rajoitusehtojen tulkinnassa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että vakuutetun oma käsitys toiminnasta harrastusmuotoisena toimintana ei ole ratkaisevaa. Lisäksi Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että myös tappiollinen toiminta, jos siitä olisi mahdollista saada tuloa, kuuluu ko. rajoitusehdon soveltamisen piiriin.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa oikeusturvaetua on haettu riita-asiaan, jossa on ollut kysymys jätevesien käsittelymaksua koskevasta erimielisyydestä vesiosuuskunnan kanssa. Erimielisyys liittyi jätevesien käsittelymaksuun, kun A oli esittänyt, että suurin osa käytetystä vedestä ei tule osuuskunnan käsiteltäväksi, koska 80 % puhtaasta vedestä kuluu kiinteistöllä pidettävien eläinten käyttöön ja palautuu näin ollen luontoon eläinten käytön jälkeen. A:n kiinteistöllä on noin 20 nautaa, kymmenen poroa sekä lampaita. Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan eläimiä tai niiden lihaa, nahkoja tai villoja ei ole niiden hankkimisen jälkeen myyty eikä niitä ole tarkoituskaan myydä kaupallisessa eikä muussaakaan tarkoituksessa, vaan kysymys on pelkästään omaksi iloksi otetuista kotieläimistä.

Ratkaisukäytännössään FINE on esimerkiksi katsonut, että kenneltoiminnan harjoittamiseen liittyvissä riidoissa on ollut kysymys mainitun rajoitusehdon alaisesta toiminnasta (mm. FINE-034817, 2021). Lautakunta toteaa kuitenkin, että vakiintuneen käytännön mukaan vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus rajoitusehdon soveltuvuudesta käsillä olevaan tapaukseen. Edellä mainitussa kenneltoimintaan liittyvässä tapauksessa oli annettu merkitystä sille, että tapauksen vakuutetulla oli ns. kennelnimi ja että kenneltoiminnan luonteeseen liittyy pentueiden teettäminen ja pentujen välittäminen edelleen. Tapauksessa vakuutetulla oli ollut aiemmin rekisteröitynä neljä pentuetta ja riita-asiassa oli kysymys yhden rekisteröiden pentueen koirista. Lautakunnan näkemyksen mukaan nyt käsillä olevassa tapauksessa jää selvittämättä, että eläinten pitämiseen liittyisi ansaintarkoitus, ottaen huomioon, ettei eläimiä ole missään vaiheessa myyty eikä niitä ole tarkoituskaan myydä. Lautakunnan näkemyksen mukaan pelkästään eläintenpitoa ei voida pitää sellaisena seikkana, että niiden pitoon käytettävän veden käsittelyä koskevan riidan voitaisiin katsoa liittyvän A:n toimintaan tulon hankkimiseksi.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan tapauksen olosuhteet huomioon ottaen jää osoittamatta, että tapauksessa käsillä oleva riita liittyy vakuutetun ansiotoimintaan tai muuhun toimintaan tulon hankkimiseksi rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa yhtiötä myöntämään A:lle asiassa oikeusturvaedun.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén
Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola