Tapahtumatiedot

A (s. 1982) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 16.12.2021 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 6.7.2021 ja toisen annoksen 28.9.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).

Vahinkoilmoituksen mukaan noin kahden viikon jälkeen koronarokotteen saamisesta A:lla ilmeni jalkojen ja reisilihasten heikotusta, voimattomuuden tunnetta, lukkiintumista ja huimausta. A kuvaili huimauksen tuntuvan siltä kuin kävelisi riippusillalla, jolloin tulee huojuva tunne. A:n oireet olivat ensimmäisinä viikkoina voimakkaita. Käveleminen oli niin hankalaa, että A joutui pysähtelemään. Sittemmin A:n oireet olivat jonkin verran helpottaneet, mutta niitä kuitenkin ilmeni päivittäin ja haittaavasti. Oireet pahenivat varsinkin voimakkaassa rasituksessa. Koronarokote oli pistetty A:n vasempaan olkavarteen. A:lla oli yhä kiputuntemuksia vasemman olkavarren lihaksessa sisäisesti. Oireiden ilmaannuttua A mittasi säännöllisesti verenpaineitaan. A:n yläpaine oli tavallista alhaisempi ja alapaine hieman normaalia korkeampi, kuten myös leposyke. A:n verenpainetasot normalisoituivat tavanomaisiksi marraskuun puolivälissä. A hakeutui lääkärin vastaanotolle ensimmäisen kerran 10.8.2021, jonka jälkeen A kävi lääkärissä useamman kerran. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 7.2.2022. Yhtiö piti A:lla ilmaantunutta akuuttia ja ohimennyttä rokotekohdan lihaskipua tyypillisenä rokotteeseen liittyvänä haittana. Yhtiö katsoi, että kyse oli kuitenkin vakuutusehtojen tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, eikä maksanut A:lle tältä osin korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. Lisäksi yhtiö katsoi, etteivät A:lle kahden viikon jälkeen rokotteen saamisesta ilmaantuneet reisien kipu, heikotus, voimattomuuden tunne, lukkiintuminen ja huimaus olleet todennäköisesti aiheutuneet Comirnaty-rokotteesta. Yhtiö katsoi, ettei A:lla ilmenneillä edellä kerrotuilla oireilla ja koronarokotteella ollut todennäköistä syy-yhteyttä, joten näiltä osin ei ollut kyse lääkevahingosta. Yhtiö totesi vielä lopuksi, että A:lla ilmennyt rokotteen aiheuttama olkavarren lihaskipu kesti alle 14 vuorokautta. Vakuutusehtojen mukaan tällaisessa tilanteessa voisivat tulla korvattaviksi vain välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuina ylittäisivät 85 euroa vakuutusehdoissa tarkemmin määritellyin tavoin.

A haki vakuutusyhtiön korvauspäätökseen muutosta 13.2.2022. A totesi, että hänen olkavartensa kipu oli kestänyt yli 14 vuorokautta, sillä kipu jatkui yhä. Hän kertoi kivusta vahinkoilmoituksessaan ja lisäksi siitä on maininta muun muassa 16.10.2021 päivätyssä potilaskirjauksessa. Lisäksi kivusta keskusteltiin usealla eri vastaanotolla. Kipu ilmaantui ensimmäisestä rokotuksesta, kuten hän vahinkoilmoituksessaan kertoi.

Vakuutusyhtiö antoi uuden korvauspäätöksen 17.4.2023. Yhtiö totesi, että A kääntyi työterveyshuollon puoleen 10.8.2021 psyykkisten oireiden vuoksi. Lisäksi käyntiä koskevissa merkinnöissä mainitaan huimaus ja jalkojen oireet. Käyntimerkinnöissä ei mainita rokotuskäden kivusta. A:n oireiden syytä selviteltiin useilla hoitokäynneillä loppuvuodesta 2021 ja alkuvuodesta 2022. Merkinnöissä ei ole mainintaa rokotuskäden kivusta. A:n 16.10.2021 hoitokäynnin merkinnöissä todetaan, että hänelle jäi rokotuksen jälkeen ”…lihasten kipuoire ja ajoittainen huimaus.” A:n aikaisempien hoitokäyntien merkinnöissä mainitaan toistuvasti jalkojen lihasoireet, minkä vuoksi yhtiö katsoi, että 16.10.2021 merkintä lihasten kipuoireista on ymmärrettävissä jalkojen oireita koskevaksi. Yhtiö katsoi, ettei A:ta koskevista potilaskirjauksista käynyt ilmi se, että olkavarren kipu olisi kestänyt yli 14 vuorokautta. Yhtiö ei muuttanut aiemmin antamaansa korvauspäätöstä.

A haki vakuutusyhtiön korvauspäätökseen uudelleen muutosta 15.6.2023. A toimitti vakuutusyhtiölle viimeisimmät potilaskirjaukset ja totesi, että niissä kerrotaan rokotehaittaepäilystä sekä muun muassa rokotuskäden kivuista ja muista hänelle aiheutuneista haitoista. A totesi, että 10.8.2021 tapahtuneen käynnin ensisijainen syy oli yhtäkkiä rokotuksen jälkeen alkanut oireilu. Psyykkiset seikat nousivat tutkimusten yhteydessä esiin sivuasiana. Lisäksi A totesi vakuutusyhtiön olevan väärässä siinä, että 16.10.2021 merkinnässä mainittu lihasten kipuoire olisi ymmärrettävissä vain jalkojen oireita koskevaksi. Myös olkavarressa on lihas, ja se oli hänellä kipeä. Lopuksi A huomautti, että hänen potilaskirjauksissaan on sekä koronarokotteeseen että psyykkiseen oireiluun liittyvää selvitystä, mutta ne eivät liity toisiinsa, vaan molempia selviteltiin yhdellä pidemmällä lääkärikäynnillä.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen. Yhtiö katsoi, ettei A:n toimittamilla 14.6.2023 tapahtuneen hoitokäynnin merkinnöillä ollut ratkaisevaa näyttöarvoa lähes kahden vuoden takaista tapahtumainkulkua arvioitaessa. A:n esittämien 10.8.2021 käyntiä koskevien merkintöjen osalta yhtiö totesi, että niissä hoidon syynä mainitaan ”mielenterveys” ja tulosyynä ”pelkotilat ym.”, eikä käynnin merkinnöissä ole mainintaa olkavarren kivusta. Merkinnöissä mainitaan, että A oli työskennellyt perunamaalla kumarassa asennossa, jonka jälkeen hänellä ilmaantui huimausta ja jalkojen jumia etenkin reisissä. Yhtiö totesi, että lääkevahinkojen käsittely on kirjallista ja käytännössä henkilövahinkojen aiheutuminen näytetään toteen potilasasiakirjojen avulla. Terveydenhuollon käyntimerkintöjen tekeminen on säänneltyä ja vakuutusyhtiö saa lähtökohtaisesti luottaa siihen, että merkinnät ovat asianmukaisia. Yhtiö ei muuttanut aiemmin antamiaan korvauspäätöksiä.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo edelleen, että hänen pitkään jatkuneet lihasoireensa ovat seurausta koronarokotteen saamisesta.

A toteaa, että ensimmäisen koronarokotteen saamisen jälkeen hänellä alkoivat pitkäaikaiset selittämättömät lihasoireilut ensin vasemmassa olkavarressa pistoskohdan lihaksessa. Alle kahdessa viikossa hänellä ilmaantui reisissä lukkiintumista/halvauksen kaltaista oiretta. Samalla hänellä alkoi ilmetä huimausta. Hänen oireensa olivat päivittäisiä, kunnes kevään 2023 aikana oireet alkoivat jonkin verran helpottua. Hänen oireitansa on selvitelty lähes kahden vuoden ajan eri asiantuntijoiden kanssa ja useilla tutkimuksilla. Hän ei ole koskaan aiemmin kärsinyt vastaavanlaisista vaivoista.

A toteaa, että vakuutusyhtiö on vedonnut korvauspäätöksissään muun muassa siihen, että hän on ensimmäisellä kerralla hakeutunut lääkärin vastaanotolle psyykkisistä syistä. Lisäksi yhtiö on vedonnut hänen perunamaalla työskentelyynsä. A toteaa, että hän hakeutui ensimmäisen kerran lääkärin vastaanotolle nimenomaan aiemmin kertomistaan syistä. Vastaanottokäynnillä hän keskusteli lääkärin kanssa myös psyykkisestä ongelmastaan eli tutkimuspeloista, jotka tietenkin liittyivät itse käyntiin ja hänellä ilmenneiden oireiden selvittelyyn. Hänen perunamaatyöskentelynsä puolestaan koski perunan nostoa kahdesta istutuslaatikosta, mikä tuskin aiheutti hänelle kaksi vuotta kestäneitä oireita.

Lopuksi A toteaa vakuutusyhtiön todenneen, että hänen vasemman kyynärvartensa kipu johtuu koronarokotteesta. Yhtiö ei kuitenkaan suostu korvaamaan sitäkään.

Lisäkirjelmissään A toteaa, että hänellä ilmeni psyykkisiä sairauksia koronarokotteen saamisen jälkeen ilmenneiden oireiden takia. Hän joutui olemaan syksyllä 2022 sairauslomalla noin kaksi kuukautta. A toteaa, että kokonaisuutena koronarokotteen hänelle aiheuttamat vaivat ovat olleet vakavia ja omiaan aiheuttamaan lisää vakavaa haittaa hänen terveydelleen muun muassa henkisesti. A pitää selvänä, että koronarokote aiheutti hänen oireilunsa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö vetoaa korvauspäätöksissä esittämiinsä perusteluihin.

Kohtuudella siedettävää haittavaikutusta koskevan vakuutusehtojen kohdan osalta vakuutusyhtiö viittaa 1970-luvulla valmistellun lääkevahinkolain lakiehdotuksen 3 §:ään sekä sen yksityiskohtaisiin perusteluihin. Vakuutusyhtiö toteaa, että kyseisessä lakiehdotuksessa ei erotella rokotteita muista lääkkeistä, kuten ei lääkevahinkovakuutuksen ehdoissakaan. Yhtiön mukaan laissa tai vakuutusehdoissa on mahdotonta etukäteen määritellä täsmällisesti kohtuudella siedettäviä tapauksia. Yhtiö katsoo, ettei sen vakuutusehtojen esimerkkiluetteloa voida tulkita tyhjentävästi. Yhtiö katsoo, ettei se estä soveltamasta rajoitusehtoa, että rokotteella ei hoideta mitään sairautta. Yhtiö pitäytyy myös tältä osin antamassaan korvauspäätöksessä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 10.8.2021­—14.6.2023.

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 6.7.2021 ja toisen annoksen 28.9.2021 Comirnaty-valmisteella.

10.8.2021 päivätyn työterveyslääkärin tekstin mukaan A:lla ei ollut pitkäaikaissairauksia. A:lla oli käytössään protonipumpun estäjä -lääkitys ja Diapam-lääkitys tarvittaessa. A:lla oli lievää ylipainoa. A kertoi, että hän on aina ollut oire- ja kipuherkkä. Lisäksi hän oli sairaudenpelkoinen. A pelkäsi esimerkiksi lääkäri- ja rokotuskäyntejä. A koki pelko-oireidensa kuitenkin pysyneen jokseenkin hallinnassa. A kertoi käyttävänsä Diapam-lääkettä tarvittaessa esimerkiksi silloin, kun hän koki olevansa menossa ”ylikierroksille” pelkojensa suhteen. Lisäksi hän käytti Diapam-lääkettä ennen hammaslääkärikäyntejä ja rokotuksia. A koki, että hänen oireensa olivat nykyään voimakkaampia. Koronapandemia oli pahentanut oireita. Lisäksi A kertoi, että hänen lapsensa sairastuminen marraskuussa 2020 pahensi oireita. A:lla oli ollut myös unettomuutta. A ei kokenut olevansa masentunut, eikä hänellä ollut vaikeuksia käydä harrastuksissa. Myös töissä käyminen onnistui. A kertoi, että hänellä oli alkanut viikko sitten huimausoireilu. Edeltävästi A oli työskennellyt perunamaalla kumarassa asennossa, minkä jälkeen hänellä ilmeni jalkojen jumia etenkin reisissä ja huimausta. Oireilun vuoksi A pelkäsi verisuonitukosta. A:lla oli edelleen lievää huimauksen tunnetta, minkä hän yhdisti siihen, että hänellä oli edelleen jaloissaan rasituskipua. Hänen jalkansa myös väsyivät helposti.

Työterveyslääkäri totesi, ettei symmetrinen alaraajakipu reisissä herättänyt veritulppaepäilyä. Lääkäri piti oiretta lihasperäisenä. Lääkäri arvioi, että A:lla ilmennyt huimaus saattoi liittyä kävelyn ohimenevään vaikeutumiseen tai siihen, että niskahartialihakset olivat jumissa. Lääkäri ja A keskustelivat A:n sairaudenpelosta ja miettivät sen hoitamiseksi erilaisia vaihtoehtoja. Lääkäri kirjasi A:lle diagnoosiksi F40.9 ”Määrittämätön pelko-oireinen (foobinen) ahdistuneisuushäiriö-epäily”.

23.8.2021 päivätyn työterveyslääkärin etäkontaktin tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli edelleen huimausta. A kertoi, että hänen verenpaineensa oli ajoittain matala. Lisäksi A:lla oli ajoittain rintakehän kipuja, joiden vuoksi hän oli jo aiemmin käynyt lääkärin vastaanotolla. Oireita oli pidetty tuki- ja liikuntaelinperäisinä. Lääkäri piti A:n huimausoiretta edelleen hyvänlaatuisena.

10.9.2021 päivätyn työterveyslääkärin etäkontaktin tekstin mukaan A kertoi, että huimausoireilu huolestutti häntä edelleen. A:lla oli ajoittain heikkoa oloa ja heittävää tunnetta päässä. A kertoi, että myös reisien kipu ja jäykkyys jatkuivat. A:lla oli ollut myös ärtyvän suolen oireyhtymä -oireita jo vuosia. A mietti protonipumpun estäjä -lääkkeen ja oireiden yhteyttä ja kysyi, voisiko häneltä tutkia verikokeita. A sai lähetteen laajaan perusverikoetutkimukseen.

24.9.2021 päivätyn työterveyslääkärin etäkontaktin tekstin mukaan A:lle tehdyissä verikoetutkimuksissa ei todettu mitään A:n oireita selittävää. A:n kolesteroliarvot olivat koholla, mutta muita riskitekijöitä verisuonitaudeille ei noussut esiin. A kertoi, että hänellä oli edelleen oireita. A oli pelannut edellisenä päivänä sählyä 40 minuuttia, jonka jälkeen hän oli tuntenut lievää huimausta ja reisilihasten heikkoutta.

16.10.2021 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A:lle aloitettiin Cymbalta-lääkitys kehon tuntemusten aiheuttamaan jännitystilaan ja ahdistukseen. 

13.11.2021 päivätyn potilaskirjauksen mukaan lääkäri soitti A:lle, joka kertoi, ettei Cymbalta-lääkityksestä ollut ollut apua hänen kehonsa oireisiin. A ei ollut enää käyttänyt edellä mainittua lääkettä. A kertoi, että hän oli pohtinut koronarokotteen yhteyttä hänellä ilmenneisiin alaraajaoireisiin, koska oireet olivat alkaneet selvästi koronarokotteen saamisen jälkeen.

29.11.2021 päivätyn työterveyslääkärin etäkontaktin tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli edelleen huimausta ja reisilihasten heikkoutta. Kevyempinä päivinä A koki oireensa lievempinä. Rasittavina päivinä hänen reisilihaksensa kipeytyivät, minkä jälkeen niissä oli heikotusta ja lopulta kangistumista. Tämän jälkeen hänellä alkoi huimaus, jota hän kuvaili leijuvana tunteena. A kertoi, että hänen oireensa alkoivat esimerkiksi sulkapallovuoron lopulla. A:n oireet uusiutuivat harvemmin kuin aiemmin, mutta niitä oli kuitenkin joka päivä.

26.4.2022 päivätyn kirurgian tekstin mukaan A:lle oli tehty pään MRI-tutkimus, jonka löydökset olivat normaaleja. Myös A:lta otettujen laboratoriokokeiden tulokset olivat normaaleja. Lääkäri konsultoi puhelimitse neurologia. Neurologi oli suositellut A:lle ENMG-tutkimusta, johon A ei halunnut mennä piikkikammonsa takia. A kertoi, että kävely ja juokseminen pahensivat hänen huimausoirettaan. Hiihto vapaalla tyylillä sen sijaan onnistui hyvin. A oli käynyt kerran fysioterapeutin hoidossa. A koki, että hänen tilanteensa oli mennyt hieman parempaan suuntaan, mutta hänellä oli edelleen kipua molemmissa etureisissään. A:lle vastaanotolla tehdyt kliiniset tutkimukset olivat normaaleja. Lääkäri suositteli A:lle neurologin konsultaatiota.

15.5.2022 päivätyn työterveyslääkärin tekstin mukaan A:lle oli tehty kuulontutkimus, jossa todettiin vasemman korvan kuulossa lasku 8 kHz:n kohdalla (korkeimmassa taajuudessa). Muutoin tutkimuksen tulokset olivat normaaleja.

3.6.2022 päivätyn neurologin tekstin mukaan A:lle tehdyt kliiniset tutkimukset olivat normaaleja refleksivilkkautta lukuun ottamatta. Neurologi suositteli, että A jatkaisi psykofyysistä fysioterapiaa. A sai lähetteen selkäydinkanavan MRI-tutkimukseen heijastevilkkauden takia. 22.6.2022 päivätyn tekstin mukaan MRI-tutkimuksessa ei todettu mitään A:n oireita selittäviä löydöksiä.

14.6.2023 päivätyn työterveyslääkärin tekstin mukaan A kertoi, että hänen vasen olkavartensa oli kipeytynyt pistoskohdasta heinäkuussa 2021 saadun koronarokotuksen jälkeen. Kipu oli alkanut lievittyä vasta loka-marraskuussa 2022. Viime kuukausina A oli tuntenut lähinnä lievää satunnaista kipuilua. A:n alaraajaoireet olivat alkaneet asteittain hellittämään. A kertoi, että erikoislääkärin arvion mukaan kyseessä oli todennäköisimmin koronarokotteen laukaisema toiminnallinen oireisto. A:n ahdistuneisuus- ja tuskaisuusoireet olivat voimistuneet viime aikoina. A:n oloon vaikutti erään ikävän tapahtuman selvittely. A pyysi sairauslomaa tilanteen rauhoittamiseksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla ilmenneet pitkittyneet oireet korvattavia Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona. Lisäksi asiassa on kyse siitä, voiko vakuutusyhtiö kieltäytyä korvauksen maksamisesta niiden A:lla ilmenneiden oireiden osalta, jotka se on katsonut koronarokotteen aiheuttamiksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 5 (Korvattavat vahingot) mukaan lääkevahinko korvataan silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena
- ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivää
- saanut pysyvän ruumiinvamman tai sairauden tai
- kuollut.

Tämän kohdan ensimmäisestä kappaleesta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa jäljempänä kohdassa 7 määritellyllä tavalla laskettuna.

Ehtojen kohdan 6.1 mukaan vahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:
- hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- vahingon laajuus
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
- muut vastaavat seikat.

Asian arviointi

Olkapään pistoskohdan kipu

Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksissään, että A:lle ilmaantunut akuutti ja ohimennyt rokotekohdan lihaskipu on tyypillinen rokotteeseen liittyvä haitta. Yhtiö on kuitenkin katsonut, että oireessa on kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, eikä maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. Lisäksi yhtiö on katsonut, että A:lla ilmennyt rokotteen aiheuttama olkavarren lihaskipu on joka tapauksessa kestänyt alle 14 vuorokautta, jolloin asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan korvattavaksi voisivat tulla vain välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittäisivät 85 euroa vakuutusehdoissa tarkemmin määritellyin tavoin.

Vakuutusehtoihin sisältyvän rajoitusehdon mukaan lääkevahinkoa ei korvata, jos lääkkeen haittavaikutus olisi kohtuudella pitänyt sietää ottaen huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, vahingon laajuus ja asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset sekä muut vastaavat seikat.

Vakuutuslautakunta on viitannut aiemmassa ratkaisukäytännössään sopimusoikeuden yleisiin tulkintaperiaatteisiin ja todennut, ettei rajoitusehdon tulkintaa voi laajentaa rajoitusehdon sanamuodon mukaisesta tulkinnasta kattamaan myös muita, sanamuotoon rinnastettavia tilanteita. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota nyt kyseessä olevan rajoitusehdon kohtaan, jonka mukaan arvioinnissa otetaan huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste. Lautakunta on katsonut, että rajoitusehto voi tulla sovellettavaksi vain tilanteissa, joissa lääkkeen käytön tarkoituksena on hoitaa lääkkeen käyttäjän olemassa olevaa sairautta. Sanamuotonsa mukaisesti ehto ei sen sijaan sovellu tilanteisiin, joissa lääkettä annetaan puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Lautakunta on todennut, että rajoitusehtojen suppean tulkinnan oppi huomioiden ehdon tulkintaa ei voida myöskään laajentaa kattamaan sellaisia tilanteita, joissa ei ole kyse olemassa olevan sairauden hoidosta, vaan lääkettä annetaan terveelle henkilölle sairauden ennaltaehkäisemiseksi.

Vakuutusyhtiö on perustellut rajoitusehdon soveltumista nyt kyseessä olevaan tapaukseen sillä, ettei rajoitusehdossa erotella rokotteita muista lääkkeistä. Lisäksi vakuutusyhtiö on katsonut, ettei ehdon esimerkkiluetteloa tule tulkita tyhjentävästi.

Vakuutuslautakunta viittaa aiempaan ratkaisukäytäntöönsä ja sopimusoikeuden yleisiin tulkintaperiaatteisiin ja toteaa, että nyt kyseessä olevan rajoitusehdon sanamuotoa objektiivisesti tarkastellessa ei voida perustellusti päätyä lopputulokseen, jonka mukaan vakuutetun tai muun ehtoja lukevan tahon tulisi ymmärtää ehdon koskevan myös rokotteiden aiheuttamia haittoja tai sellaisia tilanteita, joissa lääke annetaan muun tarkoituksen kuin vahingonkärsijän olemassa olevan sairauden hoitamisen takia. Rajoitusehdon tulkintaa ei voi laajentaa koskemaan edellä kerrottuja tilanteita pelkästään sillä perusteella, että ehdon laatija itse on katsonut ehdon soveltuvan myös niihin, vaan tulkinta tulee tehdä aiemmin kerrotuin perustein.

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt puheena olevassa tapauksessa Comirnaty-rokote on annettu A:lle puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Rokotteella ei ole hoidettu mitään olemassa olevaa sairautta, vaan sen tarkoituksena on ollut ennaltaehkäistä yhteiskunnassa laajasti levinnyttä ja pandemiaksi luokiteltua SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaa COVID-19-tautia. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että kyseessä oleva rajoitusehto ei sovellu nyt puheena olevaan tapaukseen eikä vakuutusyhtiö voi tässä tapauksessa siihen tehokkaasti vedota.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asioiden käsittely lautakunnassa perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, eikä tällaiseksi näytöksi riitä pelkkä korvauksenhakijan oma ilmoitus. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat, jotka on laadittu pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin ne osoittavat millainen ajallinen yhteys lääkkeenoton ja oireiden välillä on. Rokotuskohdan kipu, joka A:n kertoman mukaan jatkui haittaavana aina loka-marraskuulle 2022 saakka, on mainittu vasta 14.6.2023 päivätyssä A:ta koskevassa potilaskirjauksessa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että koronarokotteet voivat aiheuttaa lyhytaikaista lihaskipua pistokohdassa. Koronarokotteiden ei kuitenkaan tiedetä aiheuttavan pitkittynyttä pistoskohdan lihaskipua. Lautakunta katsoo, että A:lla ilmennyt rokotuskohdan kipu on lyhytaikaisesti seurausta Comirnaty-koronarokotteen saamisesta, kun taas pitkittynyt rokotuskohdan kipu ei todennäköisesti ole seurausta rokotteen saamisesta.

Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lla ilmennyt rokotteesta johtuva olkavarren kipu on kestänyt alle 14 päivää, jolloin A:lla on vakuutusehtojen kohdan 5 mukaisesti oikeus korvaukseen välttämättömistä ja tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja ansionmenetyksistä, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa vakuutusehdoissa tarkemmin määritellyin perustein. Vakuutuslautakunnan tiedossa ei ole, että A olisi esittänyt vakuutusyhtiölle edellä mainittuja kuluja koskevaa selvitystä. Lautakunta toteaa, että voi A voi halutessaan toimittaa nämä selvitykset vakuutusyhtiön käsiteltäväksi.

Pitkittyneiden alaraajaoireiden ja huimauksen syy-yhteys Comirnaty-koronavirusrokotteeseen

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 6.7.2021 ja toisen annoksen 28.9.2021 Comirnaty-valmisteella. A:ta koskevaan 10.8.2021 päivättyyn potilaskirjaukseen on merkitty tulosyyksi ”Pelkotilat ym.” Kyseisellä vastaanottokäynnillä A ja lääkäri keskustelivat muun muassa A:n sairaudenpelosta ja A:lla viikkoa aiemmin alkaneesta huimausoireilusta. Lisäksi kyseisessä kirjauksessa mainitaan A:n työskennelleen perunamaalla, jonka jälkeen hänellä oli ilmennyt jalkojen jumia etenkin etureisissä ja huimausta. Aikavälillä elokuu 2021—kesäkuu 2023 tehdyissä potilaskirjauksissa on useita mainintoja A:lla ilmenneistä huimaus- ja reisilihasten heikkousoireista, jotka olivat vaihtelevia. A:n oireita selvitettiin muun muassa verikoe- ja pään MRI-tutkimuksilla, joissa ei kuitenkaan todettu mitään A:n oireita selittäviä löydöksiä. Lisäksi potilaskirjauksissa mainitaan toistuvasti A:n pelko-oireet. 14.6.2023 tapahtuneella vastaanottokäynnillä A kertoi, että hänen alaraajaoireilunsa oli alkanut lieventymään asteittain.

Vakuutuslautakunta toteaa, että Comirnaty-rokotteen ei tiedetä aiheuttavan A:lla kuvatun kaltaista pitkittynyttä oirekuvaa. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lla ilmenneiden pitkittyneiden huimaus- ja alaraajaoireiden ole osoitettu aiheutuneen Comirnaty-koronarokotteen saamisesta. 

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätökset ovat tältä osin vakuutusehtojen mukaisia.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vakuutusehtojensa mukaisesti A:lle rokotuskohdan lihaskivusta aiheutuneet välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetyksen, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa. Muilta osin lautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio                                              
Sihteeri Pippola

Jäsenet

Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila