Tapahtumatiedot

Asiakas havaitsi maaliskuussa 2022, että hänen mökkinsä pergola oli kaatunut talvikauden aikana rikkoen sen alle jäänyttä irtaimistoa. Mökillä oli käyty viimeksi joulukuussa 2021. Asiakas haki 10.3.2022 korvausta kotivakuutuksestaan. Asiakas toimitti korvauskäsittelyä varten kuvia kaatuneesta pergolasta ja totesi, että niiden perusteella pergolan sortumissyy oli tuntematon ja näyttäisi, että tolppakenkien hitsaussaumat olivat kelvottomia. Lisäksi asiakas kertoi, että alueella myrskyää usein.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 17.6.2022. Vakuutusyhtiö katsoi, että toimitettujen valokuvien ja annettujen tietojen perusteella vahinko oli aiheutunut jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta, joista aiheutuneet vahingot olivat rajoitusehdon mukaan rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Asiakas haki muutosta korvauspäätökseen yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä, sillä asiakkaan mielestä pergola ei ollut sortunut lumen painosta alaspäin, vaan se oli kaatunut tai kaadettu. Joulukuun 2021 ja maaliskuun 2022 välisenä aikana alueella oli talvimyrskyjä, joista merkittävin oli Valtteri-myrsky.

Yhtiö ei muuttanut aiempaa päätöstään sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 11.7.2022 tehdyllä ratkaisulla. Vahinkoajankohdan tuulennopeuksia oli selvitetty lähimmältä, noin 35 kilometrin päässä kohteesta sijaitsevalta sääasemalta. Ajoittain alueella oli ollut tuulenpuuskia, joissa tuulennopeus oli ollut noin 19 metriä sekunnissa, mutta tukevarakenteisen pergolan ei pitäisi sortua tällaisissa olosuhteissa. Asiassa jäi näyttämättä, että pergola olisi sortunut myrskytuulen vaikutuksesta. Niin ikään asiassa jäi näyttämättä, että pergola olisi kaadettu tahallaan jonkun ulkopuolisen toimesta. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella vahinko oli seurausta lumen painosta. Pergolan päällä oli ollut pressu auki tai levitettynä, jolloin lumikuorma oli päässyt talven aikana kertymään pergolan päälle sillä seurauksella, että pergola oli sortunut.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Ratkaisusuosituspyynnössään asiakas katsoo, että pergolan kaatumisen todennäköisin syy on myrsky tai ilkivalta. Pergolan tolppien kiinnityksessä käytetyt pilarikengät ovat murtuneet. Alueella on myrskynnyt voimakkaasti, miltä osin asiakas viittaa H:n sääasemalla mitattuihin tuulennopeuksiin. Kyseisellä mittausasemalla on ollut tarkasteluaikana erittäin kovia tuulenpuuskia, jopa 25,5 metriä sekunnissa. Kyseinen mittausasema kuvaa saariston sääolosuhteita. Mökki sijaitsee saaristossa, jossa tuulenpuuskat, suihkuvirtaukset ja trombit ovat tavanomaisia. Samalla aikavälillä on myös kaatunut puu naapuritontilla 200 metrin päästä, mikä osoittaa, että alueella on pyörinyt voimakkaita tuulia.

Myös ilkivalta on mahdollinen, koska alueen käyttöaste on lisääntynyt voimakkaasti koronavuosien aikana, ja alueella havaittiin talvella tuntemattomien jalanjälkiä.

Asiakkaan mielestä kuvista näkee selvästi, että pergola ei ole sortunut lumen painosta, vaan pergola on kaatunut tolppakenkien hitsaussaumojen petettyä. Tällaiseen kaatumiseen tarvitaan ulkopuolinen voima, kuten myrsky tai ilkivalta. Myrs­ky, ilkivalta sekä heikkolaatuiset tolppakenkien hitsaukset ovat ennalta arvaamattomia ja yllättäviä korvattavia vahinkotapahtumia, jotka ovat saaneet aikaan pergolan kaatumisen. Pergola on kestänyt moitteettomasti aiemmat talvet.

Ottaen myös huomion, että kyseessä on loma-asunto, jossa ei asuta vakituisesti, kaikki vahinkoon liittyvä tarkastelu on tehtävä jälkikäteispäättelyllä ja todisteisiin nähden olettamalla. Näyttövelvollisuus tarkan vahinkopäivän suhteen on kohtuuton­ta.

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja viittaa asiassa annettuihin korvauspäätöksiin. Vakuutusyhtiö katsoo, että käytettävissä olevan selvityksen perusteella pergolan sortumisen syyksi ei ole voitu osoittaa mitään korvattavaa vahinkotapahtumaa. Selvitysten perusteella vahinko on seurausta lumen painosta.

Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että vakuutusehtojen mukainen korvattava vahinkotapahtuma on sattunut ja että vakuutustapahtuma täyttää vakuutusehdoissa määritellyt korvattavan vahinkotapahtuman tunnusmerkit. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että jälkikäteispäättely tai oletus vahinkotapahtuman kulusta ei muodosta riittävää näyttöä korvaukseen oikeuttavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Näin ollen vahingonkärsineen olettamus myrskytuulesta ei ilkivallasta ei riitä näytöksi siitä, että korvattava myrsky- tai ilkivaltavahinko olisi sattunut.

Vakuutusyhtiö katsoo, että lähin sääasema antaa tarkimman tiedon alueella vallinneesta säästä. Asiakas on vedonnut siihen, että H:n sääaseman tuulitietojen mukaan tuuli on ollut puuskissa jopa 25,5 metriä sekunnissa. Kyseinen mittaustulos on päivältä 26.3.2022 eli vahingon tapahtumisen jälkeen.

Vakuutusyhtiö on tarkistanut tuulitiedot ajalla 1.12.2021–10.3.2022 P:n sääasemalta, minne on matkaa mökiltä suoraan mitattuna 38 kilometriä. Lisäksi tuulitiedot ovat tarkistettu mökkiä hieman lähempänä (34 kilometriä) sijaitsevalta X:n lentokentän sääasemalta. Ajanjakson suurimmat luvut ovat P:n sääasemalla tuulenpuuskien osalta 18,7 metriä sekunnissa (24.2.2022) ja tuulennopeuden osalta 10,2 metriä sekunnissa samana päivänä. X:n lentokentän sääasemalla vastaavat luvut ovat olleet 14,2 metriä sekunnissa (17.1.2022) ja 8,3 metriä sekunnissa. Vakuutusyhtiö toteaa, että asiakkaan mainitseman Valtteri-myrskyn (29.1.2022) aikana tuulennopeudet eivät ole nousseet edellä mainittuja lukemia suuremmiksi. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että tällaisten tuulennopeuksien vaikutuksesta tukevarakenteisen pergolan ei pitäisi sortua. Lisäksi selvityksestä ei ole ilmennyt, että vaurioituneen rakennuksen pihapiirissä tai muutoinkaan rakennuksen välittömässä läheisyydessä olisi ollut kaatuneita puita tai muuta myrskytuhoa.

Lisäksi vakuutusyhtiö huomauttaa, että tarkka vahinkopäivä ei ole tiedossa, joten pelkkä oletus siitä, että vahinko olisi tapahtunut tiettynä päivänä, ei ole riittävä näyttö siitä, että näin olisi tapahtunut. Vahinkopäivää ei voida olettaa pelkän kauempana olevan sääaseman tuulennopeuksien perusteella. Asiassa jää näyttämättä, että pergola olisi sortunut myrskytuulen vaikutuksesta. Niin ikään asiassa jää näyttämättä, että pergola olisi kaadettu jonkun ulkopuolisen toimesta.

Vakuutusyhtiö viittaa myös rajoitusehtoon 6.1, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut esimerkiksi aineen väsymisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Rajoitusehdon 6.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata myöskään suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa tai rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja. Näin ollen, jos pergolan sortumisen on aiheuttanut ehtokohdissa mainitut seikat, rajautuu vahinko korvauspiirin ulkopuolelle myös näistä syistä.

Yhtiö myös toteaa, että kyseisellä ajanjaksolla alueella on viranomaisten toimesta varoitettu katoille kertyneestä runsaasta lumesta, ja tältä osin yhtiö viittaa vastauksensa liitteenä toimittamiinsa kahteen julkaistuun uutiseen. Uutisartikkelissa on mainittu uhkaavasta tilanteesta kunnassa, joka sijaitsee 17 kilometrin päästä kyseessä olevasta mökistä, joten voidaan olettaa, että myös mökillä lumitilanne on ollut vastaavalla tavalla runsas. Myös Ilmatieteenlaitoksen verkkosivuilta saadut lumensyvyystiedot tukevat tätä oletusta. Lumenkuormaa ei ole pudotettu pois pergolan katon päältä joulukuun 2021 ja maaliskuun 2022 välisenä aikana.

Asiakkaan mukaan pergolan kattomateriaali oli kestävää pressukangasta, joten se on pystynyt kantamaan suurenkin määrän lunta ennen kuin rakenteet ovat pettäneet painon alla. Tältä osin vakuutusyhtiö toteaa, että kun lumi painaa rakennuksen kattoa, voi isommassa rakennuksessa katto sortua vain kyseessä olevalta kohdalta. Nyt kyseessä oleva pergola on pieni rakennelma, joka voi sortua kaatumalla, jolloin katon päälle kasautunut lumi aiheuttaa rakennuksen romahtamisen siten, että se kaatuu yhteen suuntaan. Näin varsinkin, jos lumen paino on ollut liian suuri esimerkiksi pylväille tai muille tukirakenteille. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun rakennuksessa käytetyt kattomateriaalit ovat virheellisiä tai pergolan rakentamisessa on tapahtunut ehtokohdan 6.17 mukainen virhe. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että tolppakenkien hitsaussaumat ovat vähitellen antaneet periksi aineen väsymisen tai muun vähitellen tapahtuvan ilmiön johdosta tai rakentamisessa on käytetty virheellisiä tolppakenkiä. Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että kevyempien rakennelmien lumikuorman kesto on pienempi kuin esimerkiksi talojen.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Sovellettavien kodin ja tavaroiden vakuutusehtojen (voimassa 1.4.2020 alkaen) kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Kohdan 5.1.1 mukaan […] palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan luonnon­ilmiö­vahinkona vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti
- myrskytuulesta, trombista, ukkospilven laskuvirtauksesta tai muusta vastaavasta poikkeuksellisen voimakkaasta tuulesta tai                       tuulenpuuskasta
[…]

Kohdan 5.1.2 mukaan rikosturvasta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta varkaudesta, ryöstöstä, murrosta tai ilkivallasta aiheutunut vahinko.
[…]
Ilkivallalla tarkoitetaan muun kuin vakuutetun tahallaan aiheuttamaa vahinkoa.

Kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Alakohdan 6.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta. Tämä rajoitus ei koske jään liikkumista, joka johtuu ehtokohdassa 5.1.1 määritellystä meritulvasta tai vesistötulvasta.

Alakohdan 6.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja.

Ratkaisusuositus

FINE toteaa, että korvauksenhakijalla on näyttötaakka korvattavasta vakuutustapahtumasta. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota rajoitusehtoon, sen tulee vastaavasti osoittaa, että kyseessä on ollut rajoitusehdon mukainen tilanne.

Asiassa on kyse siitä, onko asiakas osoittanut pergolan kaatumisen aiheutuneen esittämällään tavalla myrskystä tai ilkivallasta. Jos asiakkaan katsottaisiin osoittaneen, että kyse olisi vakuutusehtojen mukaan korvattavasta myrsky- tai ilkivaltavahingosta, arvioitavaksi tulee se, onko vakuutusyhtiö esittänyt näytön siitä, että lumen tai jään paino on aiheuttanut vahingon.

Asiakkaan toimittamien valokuvien perusteella pergolan pystytolpat ovat irronneet kiinnityksestään, ja pergola on kaatunut yhteen suuntaan. Pergolan kattorakenteen päällä on ollut pressu auki levitettynä.

Tarkka vahinkopäivä ei ole tiedossa. Ennen vahingon havaitsemista asiakas oli käynyt mökillä edellisen kerran joulukuussa 2021. Vakuutusyhtiö on esittänyt selvitystä vahinkoajankohdan 1.12.2021–10.3.2022 lähimpien sääasemien tuulitiedoista. Tuulitiedot on hankittu P:n mittausasemalta, jonne on matkaa mökiltä 38,1 kilometriä. Lisäksi tuulitiedot on selvitetty X:n lentokentän mittausasemalta, joka sijaitsee noin 34 kilometrin päässä mökistä. Saadun selvityksen mukaan P:n sääaseman suurin tuulenpuuska on ollut 18,7 metriä sekunnissa ja suurin tuulen nopeus on ollut 10,2 metriä sekunnissa. X:n lentokentän mittausasemalla vastaavat luvut ovat olleet tuulenpuuskien osalta 14,2 metriä sekunnissa sekä tuulen nopeuden osalta 8,3 metriä sekunnissa.

Asiakas taas on viitannut H:n sääaseman tuulitietoihin. H:n sääaseman suora etäisyys mökille on 58,7 kilometriä. FINE katsoo, että edellä mainitut mökkiä lähempänä sijaitsevat P:n ja X:n lentokentän sääasemat antavat tarkemman tiedon alueella todennäköisesti vallinneesta säästä. Lisäksi H:n sääasema sijaitsee pienellä saarella lähes keskellä järven avointa selkää, kun taas toimitettujen karttakuvien perusteella asiakkaan mökki sijaitsee suojaisemmassa paikassa lahdessa, jota ympäröi metsämaasto. Lisäksi asiakkaan viittaama H:n sääaseman tuulilukema 25,5 metriä sekunnissa on mitattu vasta vahingon sattumisen jälkeen.

Asiakkaan toimittamien valokuvien perusteella kaatuneen pergolan ympäristössä ei ole havaittavissa esimerkiksi kaatuneita puita tai muita selviä myrskytuhoja. Asiakas on kertonut, että naapurin mökillä olisi samalla aikavälillä kaatunut puu 200 metrin päässä, mutta tältä osin asiassa ei ole esitetty muuta selvitystä kuin asiakkaan oma kertomus. Puun kunto, tarkempi sijainti tai kaatumisajankohta eivät ole tiedossa. Tiedossa ei myöskään ole, onko puu kaatunut samana päivänä kuin asiakkaan pergola.

Esitetty selvitys huomioiden FINE katsoo, että asiassa ei ole esitetty riittävää näyttöä siitä, että vahinkopaikalla olisi todennäköisesti vallinnut myrsky tarkasteltavana ajankohtajana. Näin ollen asiassa jää myös näyttämättä, että pergolan kaatuminen olisi aiheutunut myrskystä.

Asiakas on lisäksi epäillyt mahdolliseksi pergolan kaatumisen syyksi ilkivaltaa.

FINEn Vakuutuslautakunta on vakiintuneesti katsonut, että pelkkä jälkikäteispäättely siitä, miten vahinko on saattanut sattua, ei ole riittävä näyttö korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta. Asiakkaan mukaan alueella oli talvella tuntemattomien jalanjälkiä. FINE katsoo, että tämä ei kuitenkaan osoita, että joku ulkopuolinen olisi kaatanut pergolan tahallaan. Asiassa ei ole näytetty, että pergola olisi kaadettu ilkivaltaisesti.

Asiakas on myös arvioinut mahdollisesti heikkolaatuisten tolppakenkien hitsaussaumojen myötävaikuttaneen pergolan kaatumiseen. Asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä väitetystä heikkolaatuisuudesta. FINE toteaa lisäksi, ettei tällaisesta esineen virheellisyydestä aiheutunut tapahtuma tulisi korvattavaksi mistään asiakkaan sopimukseen sisältyvästä vakuutusturvasta.

FINE katsoo edellä esitetyin perustein, että asiassa on jäänyt näyttämättä, että vahinko olisi aiheutunut myrskystä tai ilkivallasta. Asiakas ei ole myöskään esittänyt näyttöä siitä, että pergolan kaatumisen olisi aiheuttanut jokin muu vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva tapahtuma.

Koska asiakas ei ole osoittanut, että kyseessä olisi vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma, asiassa ei ole tarpeen arvioida, onko vakuutusyhtiö osoittanut, soveltuuko jokin rajoitusehto tapaukseen. FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvauksen maksamista.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Pulkkinen